PÄÄTÖS Dnro POSELY/281/07.00/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.9.2011 Pohjois-Savo Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN ILMOITUS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA 1 ILMOITUKSEN TEKIJÄ Kuusakoski Oy PL 9 02780 ESPOO 2 ILMOITUKSEN VIREILLE TULO 3 ILMOITUS Ilmoitus on tullut vireille 1.8.2011 Pohjois-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksessa (myöhemmin ELY-keskus). 3.1 Puhdistettava kohde Kohde sijaitsee Kuopiossa Airakselassa osoitteessa Romulantie 4, kiinteistörekisteritunnus 297-471-15-0. Kiinteistön omistaa Kuusakoski Oy. Kohteessa on toiminut autopaloittamo ja metallimurskaamo vuodesta 1983 lähtien. Murskauslaitoksen toiminnallinen alue tukitoimintoineen on pinta-alaltaan noin 1,8 ha. Perusmaa on kivistä silttiä/hiekkamoreenia. Aluetta on täytetty ja tasattu moreenilla ja hiekalla, soralla ja murskeella. Monin paikoin perusmaan ja täyttökerrosten välissä on turvekerros. Piha-alueet on asfaltoitu, mutta monin paikoin asfaltti on kulumisen vuoksi huonokuntoista. Alue ei ole pohjavesialuetta. Alueen pohjaveden virtaussuunta on itä- tai itä-koillinen. Pohjaveden pinta on keskimäärin metrin syvyydessä maanpinnasta. Pohjaveden laatua seurataan ympäristöluvan (PSA-2002-Y-66) mukaisesti murskauslaitoksen länsi- ja itäpuolelle asennetuista havaintoputkista, joissa on ollut havaittavissa viereisen kaatopaikan vaikutuksia. Kuusakoski Oy saneeraa romunkäsittelyalueen kolmessa vaiheessa lähivuosina. Saneerauksen tarkoituksena on estää alueen routiminen ja päällystää alueet vesitiiviillä asfaltilla. POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS / Ympäristö ja luonnonvarat Kutsunumero 020 636 0080 Sepänkatu 2B www.ely-keskus.fi/pohjois-savo 70100 Kuopio
2 3.2 Tehdyt tutkimukset Ramboll Finland Oy on tehnyt kesäkuussa 2011 kohteen piha- ja kenttäalueiden maaperästä pohjatutkimuksia ja pilaantuneisuustutkimuksia 16 näytepisteestä noin 2-3 metrin syvyydelle. Kustakin näytepisteestä on otettu eri täyttökerroksia edustavia kokoomanäytteitä yhteensä 63 kpl. Näytteistä on määritetty raskasmetallit Niton XRF- kenttämittarilla. 7 näytteestä on tutkittu laboratoriossa raskasmetallit ja neljästä näytteestä on määritetty öljyhiilivedyt ja kolmesta PAH-yhdisteet. Taulukko 1. Suurimmat tutkimuksissa todetut haitta-ainepitoisuudet maaperässä sekä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin käytettävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteen kynnys-, alemmat ja ylemmät ohjearvot (ELY-keskuksen kokoama). Haitta-aine Kynnysarvo/ mg/kg Alempi ohje-arvo/ mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg Ongelmajäte rajaarvo mg/kg Lyijy Pb 60 200 750 2500 Sinkki Zn 200 250 400 2500 Antimoni Sb 2 10 50 2500 Kupari Cu 100 150 200 2500 Nikkeli 50 100 150 1000 Öljyjakeet (C 10 -C 21 ) Öljyjakeet (C 21 -C 40 ) Öljyjakeet (C 10 -C40) 300 PAH 15 30 300 1000 600 2000 100 1000 Suurin laboratoriossa todettu pitoisuus mg/kg/ näytepiste/syvyys 902/ RF14/0,3 1825/ RF14/0,3 metriä 13/ 528/ 51/ 270/ 2000/ 2270/ 7,8/ Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaan, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden, puhdistustarve on arvioitava. Teollisuus-, varasto tai liikennealueen tai muun vastaavan alueen maaperää pidetään pilaantuneena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Tuloksissa XRF-mittausten tulokset vastasivat laboratoriossa todettuja pitoisuuksia lukuun ottamatta näytteitä, joiden seassa oli metallikappaleita (mm ). Laboratorioanalyysit tehdään 2 mm:n raekokoon seulotusta näytteestä. Tutkimuksissa todettiin romunkäsittelyalueen luoteisosassa ja pistoraiteen välisellä alueella lähinnä raskasmetallien ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia, jotka ylittävät valtioneuvoston asetuksen ylemmät ohjearvot. Korkeimmat pitoisuudet olivat asfaltin alapuolisessa täytekerroksessa. Tutkimusten yhteydessä on maaperässä todettu puun kappaleita, metallia ja eloperäisiä materiaaleja.
3 Tutkimusten perusteella ei ole määritetty pilaantuneisuuden laajuutta eikä pilaantuneen maan määrää tarkemmin. Tutkimusten perusteella pilaantuneisuus ei ulottuisi täyttökerrosten alapuoliseen maaperään. 3.3 Esitetyt puhdistustoimenpiteet Kenttäalueiden saneerauksen yhteydessä toteutetaan pilaantuneiden maiden poisto lähivuosina kolmessa vaiheessa. Ilmoituksessa esitetään tavoitetasoksi VNA 214/2007 ylempiä ohjearvoja, koska alueen käyttö jatkuu nykyisellään. Routivuuden vuoksi saneeraustyö edellyttää massanvaihtoa syvemmälle kuin mitä em. tavoitetaso. Maaperän kunnostustoimenpiteitä ei tehdä saneerattavien kenttäalueiden ulkopuolella. Uusissa kenttärakenteissa hyödynnetään mahdollisimman paljon nykyisiä rakennusmateriaaleja. Tämän vuoksi kaivettava sora ja murske seulotaan hienoaineksen erottamiseksi. Seulaylite käsitellään tarvittaessa magneettierottimella ja hyödynnetään nykyisissä piha-rakenteissa. Seula-alite toimitetaan yhtiön muihin toimipaikkoihin, joilla on ympäristölupa käsitellä/välivarastoida niitä. Seula-alitetta ei välivarastoida Airakselassa, ellei niitä todeta pilaantumattomiksi, jolloin niitä voidaan käyttää täyttöihin. Uusissa vaiheen 1 kenttärakenteissa käytetään ainoastaan pilaantumattomia rakennusmateriaaleja. Vaiheessa 2 ja 3 tarkastellaan haitta-ainepitoisen seula-alitteen hyödyntämistä esim. stabiloituna, kun sen laatu ja haitta-ainepitoisuus on selvillä. Hyödyntäminen toteutetaan ympäristöluvan määräystä 10.2.2.2.1 (Kiinteytys/stabilointi ja kiinteytettyjen/stabiloitujen massojen käyttö käsittelykeskuksen rakenteissa) noudattaen. 3.4 Puhdistuksen laadunvalvonta 3.5 Aikataulu Maanrakennustyötä valvoo pilaantuneiden maiden kunnostuksiin perehtynyt asiantuntija, joka huolehtii seulottavien materiaalien jaottelusta, näytteenotosta ja työn ohjaamisesta kenttämittareilla. Valvoja kirjaa toimenpiteet ja tapahtumat ja laatii kustakin rakennusvaiheesta loppuraportin. Ensimmäinen vaihe toteutetaan syksyllä 2011 luoteisosassa. Rakenteista tehdään rakennussuunnitelmat. 3.6 Puhdistuksen vaikutukset ja haittojen ehkäisy Kunnostustyöstä aiheutuu normaalia maanrakennustyöstä syntyvää melua. Työssä huolehditaan ettei haitta-ainepitoinen maa pääse merkittävästi pölyämään. 4 ASIAN KÄSITTELY Kuopion kaupunkiympäristön palvelualue on antanut lausunnon ja toteaa kantanaan seuraavaa: Romukenttien kunnostus voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisena. Kunnostus tulee mahdollisuuksien mukaan ulottaa saneerattavien alueiden ulkopuolelle, mikäli haitta-aineiden todetaan ylittävän valtioneuvosto asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot. Mikäli kaivu ulottuu pohjavedenpinnan alapuolelle tulee kaivun yhteydessä varautua pohjaveden tarkkailuun. Uusissa piha-rakenteissa hyötykäytettävä seulaylite ei saa sisältää haitta-aineita yli 3 paino %. Seulaylitteen laatu tulee varmistaa mittauksin 2000 tonnin välein. Kuopion kaupunkiympäristön palvelualueen edustaja tulee kutsua aloituskokoukseen.
4 Muistutuksen asiasta ovat jättäneet Juha Rissanen ja Mauno Haring. Niissä tuodaan esille huoli pilaantuneisuuden vaikutuksesta alueen ulkopuolelle pintavesiin ja pohjavesiin, pilaantuneen alueen rajautumisesta pelkästään käsittelyalueeseen ja toiminnan viranomaisvalvonnan tärkeydestä. Kuusakoski Oy esittää vastineessaan, että saneeraustöiden yhteydessä tehdään tarkentavia tutkimuksia. Mikäli haitta-ainepitoisuuksia todetaan, selvitetään haitta-aineiden levinneisyys ja asia dokumentoidaan myöhempää toimenpidetarkastelua varten. Akuuttia tarvetta kunnostustöiden ulottamiseen kenttäalueiden ulkopuolelle ei ole, sillä maaperän pilaantuminen ei aiheuta ympäristö- ja terveyshaittaa vaan lähinnä maankäytön ja maaainesten käsittelyn rajoituksia. Pilaantuneisuus ei ulotu yhtiön omistuksessa olevan kiinteistön 15-0 ulkopuolelle. 5 ELINKEINO- LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT 5.1 Ratkaisu 5.2 Määräykset Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus hyväksyy pilaantuneen maa-alueen puhdistamisen tehtäväksi ilmoituksen ja seuraavien määräysten mukaisesti. 5.2.1 Kunnostettavan alueen laajuus ja puhdistustapa Kohteesta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet niin, että saneerattaviin kohteisiin jäävien haitta-aineiden pitoisuus ei saa ylittää valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) ylemmän ohjearvoja. Puhdistus on tarvittaessa ulotettava pohjavedenpinnan alapuolelle ja saneerattavan alueen ulkopuolelle. Puhdistuksen yhteydessä esiin tulevat kaikki jätemateriaalit tulee poistaa. Puhdistuksen yhteydessä tulee kaikista kunnostettavien alueiden kaivannoista mitata kaivantojen ja niiden reunojen sijainti sekä kaivantojen syvyydet ja merkitä ne kartalle tarkasti. Kaivantojen sijainnista tehty kartta tulee esittää loppuraportissa. Perustelu: Alueen tuleva käyttötarkoitus on romunkäsittelyalue. Alue ei ole pohjavesialueella. Puhdistettaessa alue valtioneuvoston asetuksen (214/2007) ylemmän ohjearvon tasolle ei alueesta ja sen käytöstä todennäköisesti aiheudu terveys- tai ympäristöriskiä. Puhdistustason perusteena käytetyt ohjearvot haitallisten aineiden pitoisuuksille perustuvat valtioneuvoston asetukseen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Ohjearvot on määritelty ekologisten riskien tai terveysriskien perusteella. Puhdistettaessa pilaantuneeksi todetut alueet vähintään ylempään ohjearvotasoon varmistetaan, ettei haitta-aineista aiheudu haittaa pitkän ajan kuluessa. Koska jätemateriaalin laadusta ei voida olla täysin varmoja ei jätettä voida jättää kohteeseen. Kunnostettavien alueiden mittaaminen ja merkitseminen kartalle on tarpeen, jotta kunnostetut alueet ovat tarkasti tiedossa, mikäli alueella on myöhemmin tarvetta jatkokunnostuksiin tai alueen käyttötarkoitus muuttuu.
5.2.2 Pilaantuneiden maiden ja muiden jätteiden käsittely ja kuljetus 5 Poiskaivetut eri käsittelyä edellyttävät pilaantuneet maat (alemman ohjearvopitoisuuden ylittävät ) on pidettävä erillään ja ne on toimitettava niiden haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti käsiteltäväksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa on niiden vastaanotto ja käsittely hyväksytty. Vastaavasti on meneteltävä muiden kaivettujen tai purettujen jätemateriaalien osalta. Maamassojen ja jätteiden käsittely (seulonta ) kiinteistöllä sekä niiden kuljetus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle ja asutukselle. Mikäli pilaantuneita maamassoja tai jätteitä joudutaan tilapäisesti välivarastoimaan alueella, tulee haitta-aineiden leviäminen ympäristöön estää. Pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Kuljetettaessa maamassoja, jotka ovat kosteita ja valuvia, tulee kuorma-autojen peräosa tiivistää siten, etteivät vetiset maamassat pääse valumaan perälavan kautta ympäristöön. Ongelmajätettä kuljetettaessa on kuorman mukana seurattava siirtoasiakirja. Perustelu: Puhdistustyön aikana on eriasteisesti pilaantuneet ja puhtaat maamassat sekä muut jätteet pidettävä erillään, jotta ne voidaan kuljettaa kunkin jätelajin edellyttämään hyväksyttyyn käsittely/hyödyntämispaikkaan. Jäte voidaan hyväksyä kaatopaikalle vain, jos se täyttää kyseistä kaatopaikkaluokkaa varten säädetyt kelpoisuusperusteet. Kaivettujen massojen mahdollisessa hyödyntämisessä maanrakentamisessa tulee varmistua, että kyseiset massat ovat ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne soveltuvat suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Puhdistamisessa ja jätteiden käsittelyssä ja kuljetuksessa tulee huolehtia, etteivät ne aiheuta jätteiden leviämistä ympäristöön, pölyämistä tai melua tai muuta haittaa ympäristölle. 5.2.3 Maaperän jäännöspitoisuuden tutkiminen ja kaivantojen tarkistaminen 5.2.4 Melu Puhdistuksen aikana on puhdistusta ohjattava raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä osoittavilla kenttämittareilla. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on jokaisen erillisen kaivannon seinämistä ja pohjalta tai jokaiselta puhdistetulta 200 m 2 :n alueelta otettava vähintään yksi kokoomanäyte, joista on tutkittava kohteen haitta-aineet. Tutkittavia haitta-aineita ovat ainakin öljyhiilivedyt, raskasmetallit ja PAH-yhdisteet. Mikäli puhdistuksen yhteydessä esille tulee muita haitta-aineita, tulee myös näiden osalta pitoisuudet tutkia laboratoriossa. Kaivantoja ei saa peittää ennen kuin ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen edustajalle on varattu mahdollisuus tarkastaa kaivantojen puhtaus. Perustelu: Maaperänäytteillä ja kaivantojen tarkistamismahdollisuudella varmistetaan, että puhdistus on tehty ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti. Puhdistustyötä saa tehdä arkipäivisin kello 07:00 ja 22:00 välisenä aikana, lauantaisin klo 9.00-18.00 välisenä aikana sekä sunnuntaisin ja yleisinä juhlapyhinä klo 12.00-18.00.
6 Perustelu: Puhdistustyö on laitoksen normaalista toiminnasta poikkeavaa työtä. Puhdistustyön ajaksi laitoksen varastointitoiminnot on järjesteltävä normaalista poikkeavasti. Siten on perusteltua, että häiritsevää melua aiheuttavia rakennus- ja purkutöitä saa tehdä myös viikonloppuisin laitoksen normaaleista toiminta-ajoista poiketen, jotta työn kokonaiskesto on kohtuullinen. Tarve työn tekemiseen normaalin työajan lisäksi on tullut esille tarkastuksella 13.9.2011. Poikkeamisesta ilmoittamisesta määrätään kohdassa 5.2.5 ilmoitukset. 5.2.5 Valvojan nimeäminen, ilmoitukset ja katselmus Puhdistustyölle tulee nimetä ulkopuolinen valvoja, joka vastaa paikan päällä puhdistustyön ohjauksesta ja laadunvalvonnasta. 14 päivää ennen kunkin saneerausvaiheen alkua on ilmoitettava ELY-keskukselle ja Kuopion kaupunkiympäristön palvelualueelle: -valvojan nimi ja yhteystiedot -töiden aloitusajankohta ja arvioitu kesto -käytettävät analyysimenetelmät ja -kaikkien maamassojen toimituspaikka tai käsittelypaikka -puhdistettavan alueen laajuus -puhdistuksen jälkeen tehtävät rakenteet ja niissä käytettävät materiaalit -työsuojelutoimenpiteet. 7 päivää ennen työn alkua on ilmoitettava lähinaapureille tehtävän työn mahdollisista häiriöistä. Ilmoituksessa on mainittava työn kesto, toiminta-ajat ja yhteyshenkilöt. Mikäli kohteessa käytetään pilaantuneita maita stabilointuina on se tehtävä ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Ennen kunkin saneerausvaiheen aloittamista on pidettävä aloituskokous, josta on ilmoitettava ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Aloituskokouksessa on arvioitava tarve kartoittaa kulloinkin saneerattavien kohteiden ulkopuolisten alueiden maaperän pilaantuneisuus. Työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli pilaantuminen jatkuu kiinteistön ulkopuolelle on siitä ilmoitettava välittömästi ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueelle. Perustelu: Puhdistustyö poikkeaa normaalista maarakentamisesta. Puhdistaminen edellyttää paikan päällä olevaa valvojaa, joka on perehtynyt pilaantuneiden maa-alueiden tutkimuksiin ja puhdistuksiin. Katselmus sekä ilmoitus valvojasta, töiden aloittamisesta ja työsuojelutoimenpiteistä on tarpeen, jotta varmistetaan, että puhdistustyö tullaan tekemään tämän päätöksen mukaisesti. Ilmoittaminen, esimerkiksi kirjeellä, lähinaapureille ja maiden kulkureitin varren asukkaille on tarpeen, koska työstä voi aiheutua normaalista poikkeavaa häiriötä. Poikkeuksellisia tilanteita on esimerkiksi kaivun ulottuminen pohjavesipinnan alapuolelle, jolloin on arvioitava pohjaveden seurannan tarve pilaantumisen jatkuminen kulloinkin saneerattavan alueen ulkopuolelle.
7 5.2.6 Raportointi Puhdistustyön loppuraportti on toimitettava ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluttua kunkin saneerausvaiheen maiden kaivun loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä: kunnostustyön urakoitsijat (kaivu, kuljetus) yhteenveto työmaapöytäkirjasta yhteenveto tehdyistä kenttä- ja laboratoriotutkimuksista ja tutkimustulokset toteutuneiden kaivantojen laajuus ja syvyys ja sijainti kartoilla selvitys jätteiden käsittelystä (pilaantuneet maat, jätteet ja mahdollisesti poistetut rakenteet, määrä ja sijoituspaikka) selvitys saneerattavien alueiden ulkopuolelle jääneestä pilaantumisesta Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027) Perustelu: Loppuraportilla varmistetaan puhdistuksen dokumentointi ja viranomaisen tiedonsaanti puhdistustyön jälkeen sekä varmistetaan, että alue on puhdistettu tämän päätöksen mukaisesti. 6 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Ilmoituksen ja tämän päätöksen nojalla tehtävät maaperän puhdistustyöt on tehtävä 30.12.2013 mennessä. Perustelu: Toiminnan ympäristöluvan tarkistushakemus on jätettävä 30.11.2012 mennessä ja rakenteiden saneeraustyöt tehdään vaiheittain. Ilmoituksessa ei ole esitetty tarkkaa aikataulua, joten jos puhdistusta on tarpeen tehdä 30.12.2013 jälkeen on asia tarpeen käsitellä uudelleen. 7 PÄÄTÖKSEN YLEISPERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 78 2 momentin mukaan puhdistus voidaan tehdä ilmoituksen perusteella, jos 1. pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty 2. puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja 3. toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Puhdistettavaksi esitetyn kohteen pilaantumisen laajuutta on tutkittu useista tutkimuspisteistä. Tutkimuksia voidaan pitää riittävinä pilaantuneen alueen yleispiirteisen laajuuden ja pilaantumisen asteen selville saamiseksi. Puhdistus tehdään pintarakenteiden saneerauksen vaatimassa laajuudessa ja alueen määrittelemiseksi on annettu määräyksiä kohdissa 5.2.1 jaa 5.2.5. Alueen puhdistaminen toteutetaan massanvaihdolla poistamalla valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylemmän ohjearvotason ylittävät pilaantuneet maat ja jätteet. Pilaantuneiden maiden käsittelemisestä on määräyksiä tässä päätöksessä ja murskauslaitoksen ympäristöluvassa. Ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti tehtynä ei puhdistamisesta ennalta arvioiden aiheudu muun ympäristön pilaantumista.
8 ELY-keskus katsoo, että Kuusakoski Oy:n tekemä YSL 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta antaa riittävät tiedot päätöksen tekemiseksi. Kunnostamisesta on tässä päätöksessä annettu määräyksiä, joilla varmistetaan puhdistuksen toteutus edellytetylle puhdistustasolle. Kunnostaminen voidaan toteuttaa ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti. Asian käsittelemiseksi riittää ilmoitus. 8 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO 9 SUORITEMAKSU Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään Kuusakoski Oy:ltä suoritemaksua valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suoritteiden maksuista on säädetty valtioneuvoston asetuksella 1394/2010. Asian käsittelyyn on käytetty 20 tuntia ja maksu on á 48 /tunti, yhteensä 960. 10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 7, 8,75, 77 78 ja 83 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24-27 Jätelaki (1072/1993) 6, 8, 9, 12, 15,19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 11 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään suoritemaksun määräämiseen. Valitusosoitus on liitteenä. Alueiden käytön ylitarkastaja Leila Kantonen Ympäristöylitarkastaja Lea Koponen
9 12 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kuusakoski Oy PL 9 02780 ESPOO Jäljennös päätöksestä Kuopion kaupungin ympäristöviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköpostilla) Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tästä päätöksestä ilmoitetaan Kuopion kaupunginhallituksen ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan.
10 Liite Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen pilaantuneen maan ilmoituksesta antamaan päätökseen VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusaika Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä. Valitusaika päättyy 19.10.2011 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 Postisoite: PL 204 65101 Vaasa Puhelin 010 36 42611 Telekopio 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@om.fi Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8.00-16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: o valittajan nimi ja kotikunta o postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa o päätös, johon haetaan muutosta o miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi o perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: o päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä o asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 90 euroa.