Kansantalous 2013 Nationalräkenskaper National Accounts. Kansantalouden tilinpito 2003 2012 National Accounts Taulukot Tables

Kansantalous 2013 Nationalräkenskaper National Accounts Kansantalouden tilinpito 2003 2012 National Accounts Taulukot Tables

Kansantalous 2013 Nationalräkenskaper National Accounts Kansantalouden tilinpito 2003 2012 National Accounts Taulukot Tables Helsinki Helsingfors 2013

Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Olli Savela 09 1734 3316 Tuomas Rothovius 09 1734 3360 skt.95@tilastokeskus.fi Tilaston kuvaus: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/meta.html Tilaston laatuseloste: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/laa.html Statistikbeskrivning: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/meta_sv.html Description of statistics: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/meta_en.html Kansikuva Pärmbild Cover graphics: Jannis Mavrostomos 2013 Tilastokeskus Statistikcentralen Statistics Finland Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Statistikcentralen som källa. Quoting is encouraged provided Statistics Finland is acknowledged as the source. ISSN 1796 0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1796 3907 (pdf) ISBN 978 952 244 450 9 (pdf) ISSN 0784 9613 (print) ISBN 978 952 244 416 5 (print) Tuotenumero 3405 (print) Edita Prima Oy, Helsinki Helsingfors 2013

Alkusanat Foreword Tilastokeskus julkaisee tässä julkaisussa kansantalouden tilinpidon tiedot vuosilta 2003 2012. Vuosien 2011 2012 tiedot ovat osittain ennakollisia. Tiedot on laskettu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän, EKT 1995:n ja maailmanlaajuisen System of National Accounts 1993-järjestelmän käsitteiden ja määritelmien mukaisina. Kansantalouden tilinpidossa esitetään Suomen kansantalouden tilaa ja kehitystä kuvaavat keskeiset tunnusluvut, bruttokansantuote ja bruttokansantulo ja näiden komponentit sekä tuotteiden tarjontaa ja käyttöä koskevat tiedot. Kansantalouden tuotantoa, tuloja, tulojen käyttöä ja pääomanmuodostusta kuvataan sektoreittain. Tuotanto-, työllisyys- ja pääomanmuodostustiedot esitetään myös toimialoittain. Lisäksi tässä julkaisussa esitetään tietoja kulutuksesta, veroista ja sosiaalivakuutusmaksuista. Tämän julkaisun tietosisältö vuodesta 1975 alkaen on saatavissa Tilastokeskuksen internet-sivuilta (www.tilastokeskus.fi > kansantalous > kansantalouden tilinpito > taulukot > Px-Web). Tiedot voi tilata myös excel-taulukkoina Tilastokeskuksesta ja ne ovat saatavissa myös Tilastokeskuksen ASTIKA -tietokannasta. Vuositilinpidon laadinnasta on vastannut Olli Savela. Laskentaan on osallistunut koko kansantalouden tilinpidon henkilöstö. Luettelo laskentaan osallistuneesta henkilöstöstä on julkaisun liitteenä. Statistics Finland publishes here national accounts data for the years 2003 2012. The published figures for the years 2011 2012 are partly preliminary. The presented data have been calculated in accordance with the concepts and definitions of the European System of Accounts, ESA 1995, and the global System of National Accounts 1993. The national accounts present key figures describing the state and development of the Finnish national economy, gross domestic product and gross national income and their components, and supply and use by product. The national accounts output, incomes, use of incomes and capital formation are described by sector. Data on production, employment and capital formation are also presented by industry. This publication also gives information about final consumption, taxes and social security contributions. The data contents of this publication from the year 1975 are obtainable from Statistics Finland s Internet pages (www.stat.fi > Home > National Accounts > Annual National Accounts > Tables > PX-Web). The data can be ordered as excel sheets from Statistics Finland and they are also available in Statistics Finland s FINSERIES (ASTIKA) database. Olli Savela was in charge of the compilation of the annual national accounts. All national accounts personnel contributed to the calculation. A list of the persons who were involved in the final stage of the revision is appended to this publication. Helsingissä, lokakuussa 2013 Helsinki, October 2013 Leena Storgårds Tilastojohtaja Director, Economic Statistics Tilastokeskus 3

Sisällys Alkusanat... 3 Katsaus... 6 Laadintaprosessi lyhyesti... 9 Pääaggregaatit 1.1 Bruttokansantuote ja -tulo käypiin hintoihin... 26 1.2 Kotitaloussektorin tunnuslukuja... 28 1.3 Henkeä kohti laskettuja tunnuslukuja... 30 1.4 Pääaggregaatit, prosenttiosuudet... 32 1.5 Pääaggregaatit viitevuoden 2000 hintoihin, volyymi-indeksit, volyymin muutokset... 34 1.6 Pääggregaatit, hintaindeksit ja hinnan muutokset... 38 Toimialoittainen tarkastelu 2.1.1 Tuotos toimialoittain käypiin hintoihin... 42 2.1.2 Tuotos toimialoittain viitevuoden 2000 hintoihin, ei summautuvia... 44 2.1.3 Välituotekäyttö toimialoittain käypiin hintoihin... 46 2.1.4 Välituotekäyttö toimialoittain viitevuoden 2000 hintoihin, ei summautuvia... 48 2.1.5 Arvonlisäys toimialoittain käypiin hintoihin... 50 2.1.6 Arvonlisäys toimialoittain viitevuoden 2000 hintoihin, ei summautuvia... 52 2.1.7 Arvonlisäys toimialoittain volyymin muutokset... 54 2.1.8 Toimialojen arvonlisäysten osuus bruttoarvonlisäyksestä, perushintaan... 56 2.1.9 Kiinteän pääoman kuluminen toimialoittain käypiin hintoihin... 58 2.1.10 Kiinteän pääoman kuluminen toimialoittain viitevuoden 2000 hintoihin, ei summautuvia... 60 2.1.11 Palkansaajakorvaukset toimialoittain käypiin hintoihin... 62 2.1.12 Palkat ja palkkiot toimialoittain käypiin hintoihin... 64 2.1.13 Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut toimialoittain käypiin hintoihin... 66 2.1.14 Toimintaylijäämä/sekatulo toimialoittain käypiin hintoihin... 68 2.2.1 Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain käypiin hintoihin... 70 2.2.2 Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimi aloittain viitevuoden 2000 hintoihin... 72 2.2.3 Varastojen muutos toimialoittain käypiin hintoihin... 74 2.3.1 Työllisyys toimialoittain... 76 2.3.2 Palkansaajat toimialoittain... 78 2.3.3 Yrittäjät toimialoittain... 80 2.3.4 Tehdyt työtunnit toimialoittain... 82 2.3.5 Palkansaajien tehdyt työtunnit toimialoittain... 84 2.3.6 Yrittäjien tehdyt työtunnit toimialoittain... 86 Kulutus 3.1 Yksityiset kulutusmenot käyttötarkoituksen ja kestävyysluokan mukaan käypiin hintoihin... 90 3.2 Yksityiset kulutusmenot käyttötarkoituksen ja kestävyysluokan mukaan vv. 2000 hintoihin... 92 3.3 Yksityiset kulutusmenot käyttätarkoituksen ja kestävyysluokan mukaan prosenttiosuudet... 94 3.4 Julkisyhteisöjen kulutusmenot käypiin hintoihin... 96 3.5. Julkisyhteisöjen kulutusmenot viitevuoden 2000 hintoihin... 96 Sektorittainen tarkastelu 4.1 Koko kansantalous (kotimaiset sektorit) (S1)... 100 4.2 Yritykset (S11)... 104 4.3 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset (S12)... 108 4.4 Julkisyhteisöt (S13) sulautetut tilit... 112 4.4.1 Valtionhallinto (S1311)... 116 4.4.2 Paikallishallinto (S1313)... 120 4.4.3 Työeläkelaitokset (S13141)... 124 4.4.4 Muut sosiaaliturvarahastot (S13149)... 128 4.5 Kotitaloudet (S14)... 132 4.6 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S15)... 136 4.7 Ulkomaat (S2)... 140 4.8 Verot ja sosiaaliturvamaksut... 142 Luokitukset Sektoriluokitus (S)... 148 Tuottajatyyppiluokitus (T)... 148 Toimialaluokitus (TOL2008)... 149 Toimialojen ja sektoreiden ristiintaulukointi... 152 Tuoteluokitus... 155 Tasapainoerien ja taloustoimien luokitukset... 157 Julkisyhteisöjen tehtäväluokitus... 160 Kansantalouden vuositilinpidon tehtävät ja henkilöstö (heinäkuu 2012)... 161 4 Tilastokeskus

Contents Foreword... 3 Review... 12 Brief description of the compilation process... 15 Main aggregates 1.1 Gross domestic product and national income at current prices... 26 1.2 Key indicators of households sector... 28 1.3 Key indicators per capita... 30 1.4 Main aggregates, percentages... 32 1.5 Main aggregates at reference year 2000 prices, volume indexes, changes in volume.. 34 1.6 Main aggregates, price indices and changes in prices... 38 Industry approach 2.1.1 Output by industries at current prices... 42 2.1.2 Output by industries at reference year 2000 prices, not additive... 44 2.1.3 Intermediate consumption by industries at current prices... 46 2.1.4 Intermediate consumption by industries at reference year 2000 prices, not additive... 48 2.1.5 Value added by industries at current prices... 50 2.1.6 Value added by industries at reference year 2000 prices, not additive... 52 2.1.7 Value added by industries changes in volume... 54 2.1.8 Value added by industries as a proportion of the gross value added, at basic prices... 56 2.1.9 Consumption of fixed capital by industries at current prices... 58 2.1.10 Consumption of fixed capital by industries at reference year 2000 prices, not additive... 60 2.1.11 Compensation of employees by industries at current prices... 62 2.1.12 Wages and salaries by industries at current prices... 64 2.1.13 Employers social contributions by industries at current prices... 66 2.1.14 Operating surplus and mixed income by industries at current prices... 68 2.2.1 Gross fixed capital formation by industries at current prices... 70 2.2.2 Gross fixed capital formation by industries at reference year 2000 prices... 72 2.2.3 Changes in inventories by industries at current prices... 74 2.3.1 Employment by industries... 76 2.3.2 Employees by industries... 78 2.3.3 Self-employed by industries... 80 2.3.4 Total hours worked by industries... 82 2.3.5 Employees hours worked by industries... 84 2.3.6 Self-employed hours worked by industries...86 Consumption 3.1 Private consumption expenditure by purpose and durability at current prices... 90 3.2 Private consumption expenditure by purpose and durability at ref. year 2000 prices... 92 3.3 Private consumption expenditure by purpose and durability percentages... 94 3.4 General government final consumption expenditure at current prices... 96 3.5. General government final consumption expenditure, at reference year 2000 prices... 96 Sector approach 4.1 Total economy (resident sectors) (S1)... 100 4.2 Non-financial corporations (S11)... 104 4.3 Financial and insurance corporations (S12)... 108 4.4 General government (S13) consolidated accounts... 112 4.4.1 Central government (S1311)... 116 4.4.2 Local government (S1313)... 120 4.4.3 Employment pension schemes (S13141)... 124 4.4.4 Other social security funds (S13149)... 128 4.5 Households (S14)... 132 4.6 Non-profit institutions serving households (S15)... 136 4.7 Rest of the world (S2)... 140 4.8 Taxes and social contributions... 142 Classifications Classification of sectors (S)... 148 Classification of producers by type... 148 Industrial classification (TOL2008)... 149 Cross-classification of industries and sectors... 152 Product classification... 155 Classification of balancing items and transactions... 157 Classification of functions of government... 160 Tasks and staff of the Annual National Accounts (July 2012)... 161 Innehåll Översikt... 18 Kort om upprättandet av nationalräkenskaperna...21 Tilastokeskus 5

Bruttokansantuote supistui 0,8 prosenttia viime vuonna Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan 0,8 prosenttia vuonna 2012. Maaliskuussa julkaistujen ensimmäisten ennakkotietojen mukaan väheneminen oli 0,2 prosenttia. Kansantuote tarkentui alaspäin, koska teollisuuden ja muiden alojen välituotekäytöstä saatiin uusia tietoja. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 193 miljardia euroa. Se oli vajaat 2 miljardia euroa vähemmän kuin maaliskuussa julkaistuissa ensimmäisissä ennakkotiedoissa. Taloudellista hyvinvointia kuvaava kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna reaalisesti 0,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistuun tuloon luetaan nettotulojen lisäksi myös julkisen sektorin ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Tilastokeskus on tarkistanut viime vuoden lisäksi myös vuosien 2010 ja 2011 kansantalouden tilinpitoa. Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 3,4 prosenttia vuonna 2010 (oli 3,3 prosenttia) ja 2,7 prosenttia vuonna 2011 (oli 2,8 prosenttia). Vuoden 2010 tilinpito perustuu nyt tuotekohtaisen tarjonnan ja käytön tasapainotukseen. Vuosien 2011 ja 2012 tiedot ovat edelleen ennakollisia. Elektroniikkateollisuuden arvonlisäys supistui huomattavasti Tuotannon kehitys oli viime vuonna kaksijakoista. Teollisuuden arvonlisäys väheni huomattavasti. Erityisen paljon väheni elektroniikkateollisuuden arvonlisäys, myös aiempiin arvioihin verrattuna. Nyt käytettävissä oli tietoja myös teollisuuden välituotekäytöstä, kun maaliskuussa julkaistut ennakkotiedot perustuivat lähinnä liikevaihtotietoihin. Arvonlisäys väheni myös kemikaalien valmistuksessa ja metallien jalostuksessa. Paperiteollisuuden arvonlisäys supistui nimellisesti, mutta kasvoi volyymiltaan. Arvonlisäys kasvoi joillakin teollisuuden aloilla kuten lääketeollisuudessa ja energiahuollossa. Koko teollisuuden osuus kansantalouden arvonlisäyksestä jäi historiallisen alhaiseksi, 19 prosenttiin. Arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, käyvin hinnoin laskettuna eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa, liike-elämän palveluissa ja kiinteistöalalla. Rakentamisen arvonlisäys kasvoi nimellisesti, mutta väheni volyymiltaan. Volyymiltaan arvonlisäys kasvoi eniten liikeelämän palveluissa, rahoitustoiminnassa, televiestinnässä, liikenteessä, energiahuollossa ja lääketeollisuudessa. Kysyntä ei tuottanut kasvua Kansantalouden kysyntäerät pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kulutusmenojen volyymi kasvoi vain 0,3 prosenttia, sekä yksityisten että julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi vain vähän. Investointien volyymi väheni yhden prosentin. Investoinnit rakennuksiin vähenivät reaalisesti yli 5 prosenttia, mutta investoinnit koneisiin ja kalustoon kasvoivat 14 prosenttia. Investointiaste oli 19,6 prosenttia. Varastojen kasvu oli huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna. Viennin volyymi väheni 0,2 prosenttia ja tuonnin volyymi yhden prosentin. Tavaroiden tuonti väheni, mutta palveluiden tuonti kasvoi. Viennissä tavaroiden vienti supistui hieman, mutta palveluiden vienti kasvoi. Työpanos entisellään viime vuonna Työllisten määrä pysyi kansantalouden tilinpidon mukaan viime vuonna samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, samoin tehdyt työtunnit. Työpaikat lisääntyivät eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä liike-elämän palveluissa ja vähenivät eniten tehdasteollisuudessa ja julkisessa hallinnossa. Työpäiviä oli kaksi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koko kansantalouden työn tuottavuus eli kiinteähintainen bruttoarvonlisäys jaettuna tehdyillä työtunneilla heikkeni viime vuonna 1,1 prosenttia. Hintataso nousi kolmisen prosenttia Koko kansantalouden hintataso kohosi viime vuonna 2,9 prosenttia mitattuna bruttokansantuotteen hintaindeksillä. Kuluttajahintaindeksi nousi 2,8 prosenttia ja kotitalouksien kulutusmenojen hintaindeksi kansan- 6 Tilastokeskus

talouden tilinpidossa 3,0 prosenttia. Kansantalouden tilinpidossa asumispalveluiden hintaa mitataan vuokrien muutoksella, kun kuluttajahintaindeksissä otetaan huomioon myös omistusasumisen menot. Myös vakuutus- ja rahoituspalveluiden hintakehitystä mitataan kansantalouden tilinpidossa eri tavalla kuin kuluttajahintaindeksissä. Vaihtosuhde heikkeni edelleen, nyt 1,2 prosenttia, koska tuontihinnat nousivat enemmän kuin vientihinnat. Kansantulo supistui reaalisesti 2,1 prosenttia Nettokansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 1,1 prosenttia, mutta väheni reaalisesti 2,1 prosenttia ja oli henkeä kohti 29 700 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 192 miljardia euroa. Myös se supistui reaalisesti viime vuonna. Kotitalouksien palkkatulot lisääntyivät 3,1 prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut 3,9 prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvausten osuus kansantulosta kasvoi 62,1 prosenttiin. Edellisenä vuonna osuus oli 60,7 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kansantaloudessa supistuivat 6 prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 22,4 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 24,1 prosenttia. Yritysten voitot supistuivat Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui 7,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo pieneni 0,8 prosenttia. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 13 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja 8 prosenttia vähemmän. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 3 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 2,3 miljardia euroa. Rahoitusasema heikkeni huomattavasti ennakkotiedoista, koska voitot jäivät aiemmin arvioitua pienemmiksi ja pääoman muodostukseen käytettiin arvioitua enemmän varoja. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna nimellisesti 4,1 prosenttia. Rahoituslaitosten korkokate (välilliset rahoituspalvelut) säilyi entisellä tasolla, mutta palkkiotuotot kasvoivat. Luotto- ja talletuskanta kasvoivat edelleen, mutta korkotaso oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli 0,9 miljardia euroa ylijäämäinen. Julkisyhteisöjen alijäämä 4,2 miljardia euroa Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna neljättä vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 7,3 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 6,4 miljardia euroa. Alijäämää lisäsi se, että maksetut tulonsiirrot kasvoivat enemmän kuin verotulot. Valtion verotulot kasvoivat vain 2 prosenttia. Eniten kasvoivat tuotot välillisistä veroista, muun muassa arvonlisäveron tuotto. Sen sijaan tuotot välittömistä veroista vähenivät. Erityisesti yhteisöverotuotot supistuivat, koska voitot pienenivät ja yhteisöveroprosenttia alennettiin. Maksetut tulonsiirrot kunnille ja kuntayhtymille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 3,4 prosenttia ja tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille, muun muassa Kansaneläkelaitokselle, 6,6 prosenttia. Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 3,9 prosenttia, mutta investoinnit olivat edellisen vuoden tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 2,1 miljardia euroa, edellisenä vuonna se oli 1 miljardi euroa. Kuntien verotulot kasvoivat vain yhden prosentin, koska yhteisöverotuotot alenivat. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 5 prosenttia ja investoinnit 6,7 prosenttia. Myös työeläkelaitosten rahoitusasema heikkeni edellisestä vuodesta. Ylijäämä oli nyt 4,8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 5,4 miljardia euroa. Rahoitusasema ei ota huomioon sijoitusten arvonmuutoksia. Eläkemaksutulot kasvoivat 6,2 prosenttia ja maksetut työeläkkeet hieman enemmän, 7,4 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä oli 0,4 miljardia euroa. Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 4,2 miljardia euroa alijäämäinen (2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta), kun alijäämä edellisenä vuonna oli 1,9 miljardia euroa. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 56,6 prosenttiin. Edellisenä vuonna suhdeluku oli 55,2 prosenttia. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 44,1 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 43,7 prosenttia. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu pysähtynyt Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 3 prosenttia, mutta pysyi reaalisesti edellisen vuoden tasolla. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 3,4 Tilastokeskus 7

prosenttia ja reaalisesti 0,1 prosenttia. Tulojen kasvu oli vähäistä toista vuotta peräkkäin. Oikaistuun tuloon lasketaan mukaan myös julkisyhteisöjen ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Kotitalouksien saamat palkkatulot kasvoivat 3,1 prosenttia ja sosiaalietuudet 6,1 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot supistuivat 0,3 prosenttia. Välittömiä veroja kotitaloudet maksoivat 3,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 3,2 prosenttia. Eniten kasvoivat menot asumiseen, elintarvikkeisiin ja terveyteen. Autojen hankintaan ja tietoliikenteeseen käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli ennakkotiedoista poiketen positiivinen, yksi prosenttia. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat nimellisesti puoli prosenttia, mutta vähenivät reaalisesti asuinrakentamisen supistuessa. Kotitalouksien rahoitusasema oli 4,1 miljardia euroa alijäämäinen. Kotitalouksien velkaantumisaste jatkoi nousuaan ja oli 117,3 prosenttia eli se kasvoi 2,3 prosenttiyksikköä viime vuoden aikana. Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden käytettävissä olevaan nettotuloon. Lainoihin luetaan myös kotitalouksien osuus asunto-osakeyhtiöiden lainoista. Vaihtotase toista vuotta alijäämäinen Suomen vaihtotaseen alijäämä oli viime vuonna 3,6 miljardia euroa, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 2,7 miljardia euroa. Tavarakauppa oli edellisestä vuodesta poiketen niukasti ylijäämäinen, kun myös tuonti arvotetaan fob-hintaan (vientimaan rajalla) eikä cif-hintaan (tuontimaan rajalla) niin kuin tullin ulkomaankauppatilastossa. Sen sijaan palveluiden kaupan tase oli 1,8 miljardia euroa alijäämäinen. Palveluiden vienti- ja tuontitietoja tarkistettiin ylöspäin vajaat miljardi euroa muun muassa siksi, että Tilastokeskuksen palvelujen ulkomaankauppatilasto perustui nyt vuosikyselyyn, kun se maaliskuussa perustui vain suurimmilta yrityksiltä saatuihin neljännesvuositietoihin. Ulkomaille maksettiin myös omaisuusmenoja enemmän kuin sieltä saatiin omaisuustuloja. Seuraava tarkistus tammikuussa 2014 Vuosien 2011 ja 2012 kansantalouden tilinpitoa tarkistetaan seuraavan kerran tammikuussa 2014. Heinäkuussa 2014 siirrytään uuteen ESA 2010:n mukaiseen kansantalouden tilinpitoon, jolloin aikasarjoja tarkistetaan taaksepäin. Tarkistetut ennakkotiedot perustuvat 5.7.2013 käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä. Tarkempia tietoja kansantalouden tilinpidon menetelmistä löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html. 8 Tilastokeskus

Laadintaprosessi lyhyesti Kansantalouden tilinpidon laadinta on organisoitu yli 30 tehtäväkokonaisuuteen ilmiöalueittain, esimerkiksi toimialoittain ja sektoreittain. Tiedot lasketaan ensin näille ilmiöalueille kansantalouden tilinpidon käsitteiden ja luokitusten mukaisesti. Tietolähteinä käytetään osin kunkin kuvattavan ilmiöalueen omia lähteitä (esimerkiksi teollisuustilasto, valtion tilinpäätösaineisto, vakuutusyhtiötilasto), osin useille alueille yhteisiä lähteitä (esimerkiksi yritysrekisteri, yritysten rakennetilastoaineisto, työvoimatutkimus). Ilmiöaluetiedot ovat lähtökohta talouden kuvauksen yhteenvedolle, kansantalouden tilinpidon kokonaisuuden muodostamiselle: huoltotaseelle, tarjonta- ja käyttötaulukoille ja sektoritileille. Lisäksi tarjonta- ja käyttötaulukoiden laadinnan keskeisiä aineistoja ovat teollisuuden hyödyketilasto ja ulkomaankauppatilasto sekä verotiedot. Kansantalouden tilinpidon tietolähteet kattavat valtaosan Tilastokeskuksen tuottamista tilastoista sekä lukuisan määrän Tilastokeskuksen ulkopuolisten tiedontuottajien aineistoja. Alustava ilmiöalueista koottu huoltotase tarvitaan ennen tarjonta- ja käyttötaulukoiden laatimista. Huoltotaseessa kootaan ilmiöalueittain lasketut tiedot bruttokansantuotteen laskennan kolmen päämenetelmän mukaisesti: tuotos-, lopputuote- ja tulomenetelmän. Tavaroiden ja palveluiden tarjonta ja kysyntä sekä bruttokansantuotteen tuloerät esitetään huoltotaseessa. Tarjonta- ja käyttötaulukoissa tarkastellaan nimensä mukaisesti tuotteiden tarjontaa ja niiden käyttöä. Tätä varten tuotosta ja välituotteita koskevat toimialatiedot jaetaan tuotteisiin ja hyödynnetään teollisuuden ja ulkomaankaupan tuotetilastoja. Tuoteveroja sekä kaupan ja kuljetuksen lisiä koskevat tiedot ovat olennainen osa tarjontaja käyttötaulukoiden laadintaa, hinnanmuodostusprosessia. Tarjonta- ja käyttötaulukoiden laadinnan perusidea on tuotevirran systemaattinen käsittely tarjonnasta käyttöön. Jotta kysyntä ja tarjonta saataisiin tasapainoon, lähdeaineistojen perusteella laskettuja lähtöestimaatteja joudutaan muuttamaan, lähdeaineistojen tietoihin tekemään korjauksia ja hakemaan kokonaisuuden kannalta oikeaa tietoa sovittamalla yhteen useita tietolähteitä. Taulukoiden laadinnan lopputuloksena syntyy tasapainotettu tuotetase, joka muodostaa samalla kansantalouden huoltotaseen ja jossa tarjonta on yhtä suuri kuin käyttö eikä tilastoeroa esiinny. Sektoritileillä kuvataan osittain samoja taloustoimia kuin huoltotaseessa ja tarjonta- ja käyttötaulukoissa, mutta ne esitetään sektorin näkökulmasta, esimerkiksi tuotanto sektoreittain. Tulot ja tulonkäyttö sekä pääomanmuodostus ja sen rahoitus kuvataan sektoreittain ja saadaan selville kunkin sektorin rahoitusasema (nettoluotonanto tai -otto). Ilmiöalueittaisia tietoja laskettaessa tietojen oikeellisuutta tarkastellaan usealla eri tavalla. Samaa ilmiötä kuvaavien eri aineistojen välillä tehdään vertailuja oikeiden vuosimuutosten ja kattavuuden varmistamiseksi. Useiden tilinpidon muuttujien eli taloustoimien kohdalla tiedot lasketaan sekä tarkasteluajankohdan nimellisiin arvoihin että edellisen vuoden hintaisina. Tämä tekee mahdolliseksi eri ajankohtien välisten arvo-, volyymi- ja hintamuutosten tarkastelun. Tällöin pätee yhteys: arvon muutos = volyymin muutos x hinnan muutos (1+ Δv = (1+ Δq) x (1+ Δp) ). Vastaavalla tavalla työn tuottavuuden muutosta mitataan arvonlisäyksen tai tuotoksen volyymin muutoksen ja työpanoksen muutoksen suhteella ja ansiotason kehitystä laskettuna palkkojen ja työllisten tai työpanoksen muutosten suhteella. Sektoritileillä tarkistetaan sektoreittain laskettujen tulojen ja menojen yhtäsuuruus koko kansantalouden tasolla. Saadut tulon- ja pääomansiirrot ovat yhtä suuret kuin vastaavat maksetut siirrot. Sektoritilit sovitetaan huoltotaseen tietoihin: huoltotaseen ja sektoritilien yhteisten taloustoimien, esimerkiksi kulutusmenojen tai pääoman muodostuksen on oltava yhtä suuret. Sektoritilien keskeisiä tunnuslukuja ovat säästämisaste ja nettoluotonanto. Säästämisaste eli säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta on kiinnostava erityisesti kotitaloussektorin kohdalla, kun taas nettoluotonanto, joka kuvaa sektorin rahoitusasemaa, on erityisen tärkeä julkisyhteisöillä. Kiinteähintaiset tiedot lasketaan edellisen vuoden hintoihin ja ne esitetään tässä julkaisussa viitevuoden 2000 hintaisina. Lopulliset kiinteähintaiset laskelmat perustuvat tuotteittaisiin tarjonta- ja käyttötaulukoihin. Ennakollisten lukujen laskenta perustuu pääosin toimiala- ja ilmiöaluetason tietoihin, ennakollisia tarjonta- ja käyttötaulukoita ei ole laadittu. Tästä syystä ennakollisissa luvuissa esitetään myös tilastoero kysynnän ja tarjonnan välillä. Tilinpidon tietolähteitä ja laskentamenetelmiä on kuvattu menetelmäkuvauksessa Suomen BKTL -menetelmäkuvaus EKT 95:n mukaan, joka on saatavilla Tilastokeskuksen internet-sivuilta, osoitteesta: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2007/vtp_2007_ 2009-01-31_men_498.html Englanniksi menetelmäkuvaus löytyy Eurostatin julkisilta CIRCA sivuilta. Tilastokeskus 9

Luokitukset Tuoteluokitus Lopullisten lukujen laskennan perustana on tuoteluokitus, jossa on 776 tuotetta. Luokitus perustuu EU:n tuoteluokitukseen, CPA:han. Toimialaluokitus Toimialatiedot julkaistaan kirjaintasolla erikseen suuruusluokasta riippumatta (esim. B, P). Julkaisussa käytetään lisäksi useampimerkkistä numerotasoa vaihdellen tarpeen mukaan. Toimialaluokitus perustuu TOL2008 ja NACE Rev. 2 luokituksiin. Tuottajatyyppiluokitus: Markkinatuottajat Omaan loppukäyttöön tuottajat Muut markkinattomat tuottajat Tässä julkaisussa tiedot julkaistaan vain tuottajatyypit yhteensä tasolla. Investointien tavaratyyppiluokitus Sektoreittain on julkaistu keskeisimmät tavaratyypit. Toimialatasolla julkaisu sisältää toimialan investoinnit yhteensä käyvin ja kiintein hinnoin. Sektoriluokitus Institutionaalinen sektori määritellään päätöksentekoyksiköiden perusteella. Kukin institutionaalinen sektori jakaantuu edelleen toimipaikkojen pohjalta määriteltyihin toimialoihin. Luokitukset löytyvät tarkemmin julkaisun lopusta luvusta 5. Keskeiset suureet BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla; kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti); tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto). (EKT 8.89) NKT, nettokansantuote, markkinahintaan saadaan vähentämällä kiinteän pääoman kuluminen bruttokansantuotteesta. (EKT 8.90.) Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. (EKT 8.11.) BKTL, bruttokansantulo, tarkoittaa kotimaisten institutionaalisten yksiköiden yhteensä saamaa ensituloa: palkansaajakorvauksia, tuotanto- ja tuontiveroja miinus tukipalkkioita, bruttotoimintaylijäämää tai bruttosekatuloa sekä omaisuustuloa. Se on yhtä suuri kuin BKT miinus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisille talousyksiköille maksamat ensitulot plus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisilta talousyksiköiltä saamat ensitulot. Kansantulo on tulokäsite, joka on usein tärkeämpi nettomääräisenä, kiinteän pääoman kulumisen vähentämisen jälkeen. (EKT 8.94.) Ensitulo on tuloa, jonka kotimaiset talousyksiköt saavat osallistumisestaan tuotantoon ja korvauksia, jotka rahoitus- ym. varojen omistaja saa varojen järjestämisestä toisen yksikön käytettäväksi. Tulo voi olla palkansaajakorvauksia, tuotanto- ja tuontiveroja vähennettynä tukipalkkioilla, toimintaylijäämää tai sekatuloa sekä omaisuustuloa. Toimintaylijäämä, netto saadaan, kun arvonlisäyksestä vähennetään palkansaajakorvaukset ja tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot sekä kiinteän pääoman kuluminen. Se on tuotantotoimintojen yli- tai alijäämä ennen korkoja, maanvuokria tai muita maksuja ja vastaa tuloa, jonka yksiköt saavat tuotantovälineidensä omasta käytöstä. (EKT 8.18.) Sekatulo on kotitaloussektorin yhtiöimättömien yritysten tulonmuodostustilin tasapainoerä, joka vastaa korvausta omistajan ja hänen perheenjäsentensä työstä ja sisältää yrittäjän saaman voiton. (EKT 8.19.) Kulutusmenot ovat kotimaisten institutionaalisten yksiköiden menoja kulutustavaroiden tai palvelujen hankintaan. Kyseisiä tavaroita tai palveluita käytetään henkilökohtaisten tai yhteiskunnan kollektiivisten tarpeiden tyydyttämiseen. Kulutusmenot voidaan käyttää joko kotimaassa tai ulkomailla. Kulutusmenoja esiintyy kotitalouksilla ja niitä palvelevilla voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä sekä julkisyhteisöillä. Yrityksillä ja rahoitus- ja vakuutuslaitoksilla ei ole kulutusmenoja. (EKT 3.74. 3.80.) Todellinen kulutus koostuu tavaroista ja palveluista, joita edellisessä kohdassa mainittuihin sektoreihin kuuluvat institutionaaliset yksiköt hankkivat henkilökohtaisten tai kollektiivisten inhimillisten tarpeiden välitöntä tyydyttämistä varten. Osa tava- 10 Tilastokeskus

roista ja palveluista voi olla tarjottu luontoismuotoisina tulonsiirtoina. Kotitalouksien todellinen kulutus koostuu kotitalouksien itsensä hankkimista tavaroista ja palveluista sekä voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä tai julkisyhteisöiltä luontoismuotoisina sosiaalietuuksina saaduista tavaroista ja palveluista. Esimerkkejä viimeksi mainituista ovat julkiset terveys-, koulutus- ja sosiaalipalvelut. Julkisyhteisöjen todellinen kulutus koostuu julkisyhteisöjen tarjoamista kollektiivisista palveluista, jotka tarjotaan kaikille yhteiskunnan jäsenille tai tietyn ryhmän jäsenille. Esimerkkejä ovat hallinto, maanpuolustus, ympäristönsuojelu. (EKT 3.81. 3.88.) Kiinteän pääoman bruttomuodostus koostuu kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankinnoista vähennettynä niiden luovutuksilla. Kiinteät varat ovat tuotantoprosessien tuotoksina tuotettuja aineellisia tai aineettomia varoja, joita käytetään tuotantoprosesseissa toistuvasti tai jatkuvasti pitempään kuin yhden vuoden ajan. (EKT 3.102.) Varastojen muutos mitataan varastojen lisäysten arvon ja varastojen vähennysten ja tavanomaisen varastossa pidettyjen tavaroiden hävikin erotuksella. Varastot voivat koostua raaka-aineista ja puolivalmisteista, keskeneräisistä töistä, valmiista ja jälleenmyytävistä tavaroista. (EKT 3.117 3.119) Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista myynneistä, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille. (EKT 3.128.) Tavaroiden ja palvelujen tuonti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista ostoista, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista ulkomaisilta talousyksiköiltä kotimaisille talousyksiköille. (EKT 3.129.) Käytettävissä oleva tulo on juoksevien tulojen tasapainoerä tulojen uudelleenjaon tilillä. Se saadaan sektoreittain lisäämällä ensituloon saadut tulonsiirrot ja vähentämällä kaikki maksettavat tulonsiirrot. Se voidaan käyttää kulutukseen tai säästää. (EKT 8.31 Oikaistu käytettävissä oleva tulo on vastaava erä luontoismuotoisten tulojen uudelleenjaon tilillä. Säästö on tulonkäyttötilien tasapainoerä. Se on positiivinen tai negatiivinen juoksevien taloustoimien seurauksena syntyvä erä, joka luo yhteyden varallisuuden muodostukseen. Jos säästö on positiivinen, kuluttamaton tulo käytetään varojen hankintaan tai velkojen pois maksamiseen. Jos säästö on negatiivinen, jotkut varat realisoidaan tai velat kasvavat. (EKT 8.42. 8.43.) Nettoluotonanto/otto vastaa talousyksikön tai sektorin muiden talousyksiköiden tai sektoreiden rahoitukseen saatavilla olevaa rahan määrää tai määrää jonka talousyksikkö tai sektori on pakotettu lainaamaan muilta talousyksiköiltä tai sektoreilta. (EKT 8.47.) Tilastokeskus 11

Gross domestic product contracted by 0.8 per cent last year According to Statistics Finlands revised preliminary data, the volume of Finland s GDP contracted by 0.8 per cent in 2012. According to the initial preliminary data released in March, the decrease was 0.2 per cent. The GDP became revised downwards as new data on intermediate consumption in manufacturing and other industries became available. Gross domestic product, or the value added created in the production of goods and services, amounted to EUR 193 billion. It was almost EUR 2 billion less than indicated by the initial preliminary data released in March. Households adjusted disposable income describing their economic well-being grew by 0.1 per cent in real terms last year. In addition to net income, adjusted income also takes into consideration the individual services that the public sector and organisations produce for households, such as educational, health and social services. Besides for last year, Statistics Finland has also made revisions to National Accounts for 2010 and 2011. The volume of GDP grew by 3.4 per cent in 2010 (was 3.3 per cent) and by 2.7 per cent in 2011 (was 2.8 per cent). National Accounts for 2010 are now based on the balancing of productspecific supply and use. The data for 2011 and 2012 are still preliminary. Value added in the electronics industry contracted considerably Development of total output worked in two directions last year. Value added in manufacturing decreased considerably. Especially value added in the electronics industry diminished also compared to previous estimates. Now data on intermediate consumption in manufacturing was also available, while the preliminary data published in March were mainly based on turnover data. Value added also decreased in manufacture of chemicals and of basic metals. Value added in the paper industry diminished moderately but its volume grew. Value added grew in some industries like pharmaceutical products and pharmaceutical preparations, and energy supply. The share of total manufacturing of the added value of the whole national economy was exceptionally low at 19 per cent. Value added grew in most service sectors. Calculated at current prices it grew most in human health and social work activities, and real estate and business activities. Value added in construction grew marginally but decreased in volume. In terms of volume, value added grew most in business activities, financial intermediation, telecommunications, transport, energy supply, and pharmaceutical products and pharmaceutical preparations. Demand did not generate growth Demand items in the national economy remained at previous years level. The volume of consumption expenditure grew only by 0.3 per cent, the volume of both private and public consumption expenditure grew only a little. The volume of investments decreased by one per cent. Investments in buildings diminished in real terms by over five per cent but investments in machinery and equipment grew by 14 per cent. The investment rate was 19.6 per cent. The growth in inventories was considerably lower than the year before. The volume of exports shrunk by 0.2 per cent and that of imports by one per cent. Goods imports diminished but imports of services increased. In exports, exports of goods decrease a bit but service exports grew. Work input unchanged last year According to the National Accounts, the number of employed persons remained at the same level last year as in the year before, and so did the hours worked. Job vacancies increased most in human health and social work activities and in business activities, and decreased most in manufacturing and public administration. Last year had two working days less than the year before it. The productivity of labour in the whole national economy, i.e. gross value added at constant prices divided by number of hours worked weakened by 1.1 per cent last year. 12 Tilastokeskus

Price level went up by some three per cent The economy s overall price level is estimated to have risen by 2.9 per cent last year as measured by the GDP price index. The Consumer Price Index went up by 2.8 per cent, and the price index of household consumption expenditure in National Accounts by 3.0 per cent. In National Accounts, the prices of housing services are measured with changes in market rents, whereas the Consumer Price Index also takes into consideration the expenditure on owner-occupied housing. The methods used in National Accounts and in the Consumer Price Index for measuring development in the prices of insurance and financial intermediation services also deviate from each other. The terms of trade weakened further, now by 1.2 per cent, because import prices rose by more than export prices. National income contracted by 2.1 per cent in real terms Net national income grew by 1.1 per cent in nominal terms, but contracted by 2.1 per cent in real terms last year, and was EUR 29,700 per capita. Finlands gross national income amounted to EUR 192 billion last year. It also diminished in real terms last year. Households wage and salary income increased by 3.1 per cent and employers social insurance contributions by 3.9 per cent. In all, the share of compensation of employees of national income grew to 62.1 per cent. The respective proportion in the previous year was 60.7 per cent. Property and entrepreneurial income in the national economy decreased by six per cent and their share of national income stood at 22.4 per cent. The respective proportion in the previous year was 24.1 per cent. Non-financial corporations profits diminished Non-financial corporations operating surplus describing profits from their actual operations contracted by 7.5 per cent from the previous year. Their entrepreneurial income decreased by 0.8 per cent. Entrepreneurial income also takes into consideration property income and paid interests, and corresponds roughly with profit before payment of taxes and dividends. Last year, non-financial corporations paid 13 per cent less direct taxes and eight per cent less dividends than in the year before. Non-financial corporations net lending, or financial position, showed a surplus of EUR three billion, as against EUR 2.3 billion in the previous year. The financial position weakened considerably compared to the preliminary data because profits were lower than estimated and more assets than estimated were used for capital formation. Enterprises fixed investments in Finland grew by 4.1 per cent in nominal terms last year. Financial corporations interest income (financial intermediation services indirectly measured) remained at the previous level, but commission income increased. The credit and deposit stock continued to rise but the level of interest rates was lower than in the year before. The financial position of insurance and financial corporations showed a surplus of EUR 0.9 billion. General government deficit EUR 4.2 billion Last year, the financial position of central government showed a notable deficit for the fourth successive year. The deficit (net borrowing) was EUR 7.3 billion, while one year before it was EUR 6.4 billion. The deficit increased because current transfers paid grew more than tax revenues. State revenues from taxes grew only by two per cent. Revenues from indirect taxes, for instance from value added tax, grew most. By contrast, revenues from direct taxes decreased. Corporation tax revenue in particular fell because profits diminished and the corporation tax rate was lowered. Income transfers to local government (incl. repayments of value added tax) went up by 3.4 per cent and those to social security funds, for example, to the the Social Insurance Institution of Finland by 6.6 per cent. Central governments final consumption expenditure grew by 3.9 per cent in nominal terms but investments were at the previous years level. The deficit of local government was EUR 2.1 billion, having been EUR one billion in the year before. Tax revenues received by municipalities grew only by one per cent because corporation tax revenue decreased. In nominal terms, final consumption expenditure grew by five per cent and investments by 6.7 per cent. The financial position of employment pension funds weakened as well from last year. The surplus was now EUR 4.8 billion, while one year before it was EUR 5.4 billion. Holding gains in assets are not taken into consideration in the financial position. Revenues from pension contributions grew by 6.2 per cent and paid employment pensions by Tilastokeskus 13

a little more, 7.4 per cent. The surplus of other social security funds amounted to EUR 0.4 billion. The total financial position, or net lending, of general government showed a deficit of EUR 4.2 billion (2.2 per cent of GDP), while the deficit in the previous year was EUR 1.9 billion. The proportion of public expenditure to GDP grew to 56.6 per cent. In the previous year the figure was 55.2 per cent. The tax rate, or the proportion of taxes and statutory social security contributions of GDP, was 44.1 per cent last year, having been 43.7 per cent in the previous year. Growth in households real income has stopped Households disposable income grew by three per cent in nominal terms but remained on level with the previous year in real terms. Households adjusted disposable income increased by 3.4 per cent in nominal terms and by 0.1 per cent in real terms. Income growth was low for the second year in a row. Adjusted income takes into consideration the private services that general government and non-profit institutions serving households produce for households, such as educational, health and social services. Households wage and salary income went up by 3.1 per cent and received social benefits by 6.1 per cent. Property and entrepreneurial income decreased by 0.3 per cent. Households paid 3.4 per cent more direct taxes than in the previous year. In nominal terms, households final consumption expenditure increased by 3.2 per cent. Money spent on housing, food and health grew the most. Less money than before was spent on car purchases and telecommunications. Consumption expenditure was lower than disposable income, so the savings ratio, or savings relative to disposable income, was, unlike indicated by the preliminary data, one per cent in the positive. Households fixed investments grew by onehalf of a per cent in nominal terms but decreased in real terms as residential building decreased. Households financial position showed a deficit of EUR 4.1 billion. Households indebtedness continued growing and was 117.3 per cent, in other words, it grew by 2.3 percentage points over the year. The indebtedness rate expresses the ratio between the loans and annual disposable net income in accordance with financial accounts. Debts also include the households share of the debts of housing companies. Current account shows a deficit for the second year in a row The deficit of the current account was EUR 3.6 billion in 2012, while one year before it was EUR 2.7 billion. When imports are also valued at FOB price (at the border of the export country) and not at CIF price (at the border of the import country), as is done in the foreign trade statistics of Finnish Customs, the goods trade showed a marginal surplus unlike in the previous year. However, the balance of services trade showed a deficit of EUR 1.8 billion. Data on the exports and imports of services were revised upwards by nearly EUR one billion because Statistics Finlands statistics on international trade in services was based on an annual inquiry, whereas in March they were based on quarterly data obtained from the largest enterprises engaged in services trade. Property expenditure to the rest of the world was also higher than property income received from the rest of the world. Next revision in January 2014 National Accounts for 2011 and 2012 will next be revised in January 2014. In July 2014, the new ESA 2010 accordant national accounts will be adopted and the time series will be revised backwards. These revised preliminary data are based on the information on economic development that was available by 5 July 2013. More information on the national accounts methods can be found on Statistics Finland s website at: http://tilastokeskus.fi/til/ vtp/men_en.html. 14 Tilastokeskus

Brief description of the compilation process The compilation of national accounts is organised into some 30 activities by statistical topic, for example, by industry or sector. The data are first calculated for these statistical topics following the concepts and classifications of national accounts. The used data sources are partly statistics on the topics to be described (e.g. industrial statistics, financial accounts of the State, insurance company statistics), and partly sources common to several areas (e.g. Business Register, Structural Business Statistics, Labour Force Survey). The data on the statistical topics form the basis for the summary description of the economy, formation of total national accounts: the national balance of supply and demand, supply and use tables, and sector accounts. Further data sources used in the compilation of supply and use tables include manufacturing commodity statistics, foreign trade statistics and taxation data. The data sources for national accounts cover the majority of the statistics produced by Statistics Finland and a wide array of material supplied by data producers outside Statistics Finland. A preliminary national balance of supply and demand compiled from statistical topics is needed before the compilation of supply and use tables. In the national balance of supply and demand the data calculated by statistical topic are compiled according to the three main approaches used for calculating GDP: production, expenditure and income approaches. The supply and demand of goods and services and the income components of gross domestic product are presented in the national balance of supply and demand. As their names imply, supply and use tables examine the supply and use of products. To this aim, data by industry on output and intermediate products are divided between products and statistics on industrial and foreign trade products are utilised. Data on taxes on products and trade and transport margins are essential in the compilation of supply and use tables, that is, in the price formation process. The underlying principle in the compilation of supply and use tables is systematic treatment of the flow of products from supply to use. In order to obtain a balance between supply and demand, the source estimates calculated on the basis of the source materials must be altered, the data in the source materials must be amended and the correct data for the whole have to be searched by combining several data sources. The compilation of the tables produces a balanced product account, which at the same time constitutes the national balance of demand and supply, and in which supply equals use so that no statistical discrepancy appears. Sector accounts describe partly the same transactions as the national balance of supply and demand and supply and use tables, but they are presented from the perspective of the sector, for example, output by sector. Income and use of income and capital formation and its financing are described by sector to find out the financial position (net lending and net borrowing) of each sector. When calculating data by statistical topic, the correctness of the data is viewed in several different ways. Different data describing the same topic are compared to ensure exhaustiveness and correctness of annual changes. For several accounting variables, or transactions, the data are calculated both at the nominal prices of the reference time and at the prices of the previous year. This enables comparisons of value, volume and price changes between different points of time. In that case, the equation: value change = volume change x price change (1+ Δv = (1+ Δq) x (1+ Δp) ), holds true. Change in the productivity of labour is measured by the ratio between volume change in the value added or output of an industry and change in labour input, and the development of the earnings level of an industry calculated by the ratio between wages and employees or changes in labour input. On sector accounts the equality of income and expenditure calculated by sector is checked on the level of total national accounts. The derived income and capital transfers are equal to the corresponding transfers paid. Sector accounts are adjusted to the data of the national balance of supply and demand: the common transactions of the national balance of supply and demand and sector accounts, such as final consumption expenditure or capital formation, must be of equal size. The key parameters of sector accounts include savings ratio and net lending. Savings ratio, or the proportion of savings in disposable income, is particularly interesting for the household sector, while net lending describing the financial position of a sector is especially significant for general government. The data at constant prices are calculated using the prices of the previous year and they are given in this publication at the prices of the reference year 2000. Final constant-price calculations are based on supply and use tables by product. The calculation of preliminary data is mainly based on data on the industry and statistical topic Tilastokeskus 15

level, no preliminary supply and use tables have been compiled. For this reason, preliminary figures also show statistical discrepancy between demand and supply at current prices. The data sources and calculation methods of national accounts are depicted in the methodological description on the compilation process of Finland s gross domestic product in accordance with ESA95, which is accessible on Statistics Finland s website at: http://tilastokeskus.fi/ til/vtp/2005/vtp_2005_2007-01-31_men_498_ en.html The methodological description can be found in English on Eurostat s public CIRCA pages. Classifications Product classification The final figures are calculated using a classification comprising 776 products. The classification is based on the Classification of Products by Activity (CPA) of the European Union. Industrial classification Data by industry are published separately at the character level irrespective of size (e.g. B, P). The publication also makes use of the multi-character numerical level, where necessary. The classification is based on the TOL2008 and NACE Rev. 2 classifications. Classification of producer types Market producers Producers for own final use Other non-market producers In this publication data are only presented at the producer types total level. Classification of investment goods The main product types are published by sector. On the industry level the publication contains the total investments of the industry at current and constant prices. Classification of sectors The institutional sector is defined on the basis of decision-making units. Each institutional sector is divided further into industries determined on the basis of establishments. The classifications can be found in more detail at the end of Section 5. Main aggregates GDP, gross domestic product at market prices is the final result of the production activity of resident producer units. It can be defined in three ways: as the sum of gross value added of the various institutional sectors or the various industries plus taxes and less subsidies on products; as the sum of final uses of goods and services by resident institutional units (consumption and gross capital formation, plus exports and minus imports); as the sum of incomes (compensation of employees, taxes on production and imports less subsidies, gross operating surplus and gross mixed income). (ESA 8.89) By deducting the consumption of fixed capital from the gross domestic product, we obtain the net domestic product at market prices, NDP. (ESA 8.90.) Value added (gross) refers to the value generated by any unit engaged in a production activity. In market production it is calculated by deducting from the units output the intermediates (goods and services) used in the production process and in nonmarket production by adding up the compensation of employees, consumption of fixed capital and possible taxes on production and imports. (ESA 8.11.) GNI, gross national income represents total primary income receivable by resident institutional units: compensation of employees, taxes on production and imports less subsidies, gross operating surplus or gross mixed income and property income. It equals GDP minus primary income payable by resident units to non-resident units plus primary income receivable by resident units from the rest of the world. National income is an income concept, which is more significant if expressed in net terms, i.e. after deduction of the consumption of fixed capital. (ESA 8.94.) Primary income is the income which resident units receive by virtue of their direct participation in the production process, and the income receivable by the owner of a financial asset or other such assets in return for providing funds to another unit. The income can contain compensation of employees, taxes on production and imports less subsidies, operating surplus or mixed income and property income. (ESA 8.22.) Operating surplus, net is obtained when the compensation of employees and other taxes less subsidies on production and consumption of fixed capital are deducted from the value added. It is the surplus or deficit on production activities before interest, rents or charges and corresponds to the income which the units obtain from their own use of their production facilities. (ESA 8.18.) 16 Tilastokeskus

Mixed income represents the balancing item of unincorporated enterprises in the households sector corresponding to remuneration for work carried out by the owner or members of his family including profits gained as entrepreneur. (ESA 8.19.) Final consumption expenditure consists of expenditure incurred by resident institutional units on goods or services that are used for the direct satisfaction of individual needs or wants, or the collective needs of members of the community. Final consumption expenditure may take place on the domestic territory or abroad. Final consumption expenditure is incurred by households, nonprofit institutions serving households and general government. Non-financial corporations, financial and insurance corporations do not have final consumption expenditure. (ESA 3.74. 3.80.) Actual final consumption consists of goods or services that are acquired by the institutional units mentioned directly above for the direct satisfaction of human needs, whether individual or collective. Some of the goods and services may be provided as social transfers in kind. Actual final consumption of households comprises goods and services acquired by households themselves and goods and services obtained from non-profit institutions or general government as social transfers in kind. The latter includes health, educational and social services. Actual final consumption of general government comprises collective services provided by general government for all members of a community or of a certain group. Examples of these are general administration, national defence and environmental protection. (ESA 3.81. 3.88.) Gross fixed capital formation consists of resident producers acquisitions, less disposals, of fixed assets. Fixed assets are tangible or intangible assets produced as outputs from processes of production that are themselves used repeatedly, or continuously, in processes of production for more than one year. (ESA 3.102.) Changes in inventories are measured by the value of the entries into inventories less the value of withdrawals and the value of any recurrent losses of goods held in inventories. The inventories may consist of materials and supplies, workin-progress, finished goods and goods for resale. (ESA 3.117. 3.119.) Exports of goods and services consist of transactions in goods and services (sales, barter, gifts or grants) from residents to non-residents. (ESA 3.128.) Imports of goods and services consist of transactions in goods and services (purchases, barter, gifts or grants) from non-residents to residents. (ESA 3.129.) Disposable income is the balancing item of the current income in the secondary distribution of income account. It is obtained for each sector by adding current transfers receivable to primary income and by deducting all current transfers payable. It can be used for consumption or saving. (ESA 8.31.) Adjusted disposable income is a corresponding item in the redistribution of income in kind account. Saving is the balancing item in the use of income accounts. It is the positive or negative amount resulting from current transactions which establishes the link with accumulation. If saving is positive, non-spent income is used for the acquisition of assets or for paying off liabilities. If saving is negative, certain assets are liquidated or certain liabilities increase. (ESA 8.42. 8.43.) Net lending/borrowing corresponds to the amount available to a unit or sector for financing, directly or indirectly, other units or sectors, or a net borrowing corresponding to the amount which a unit or sector is obliged to borrow from other units or sectors. (ESA 8.47.) Tilastokeskus 17

Bruttonationalprodukten minskade med 0,8 procent i fjol Enligt Statistikcentralens reviderade preliminära uppgifter minskade volymen av Finlands bruttonationalprodukt med 0,8 procent år 2012. Enligt de första preliminära uppgifterna som publicerades i mars var minskningen 0,2 procent. Nationalprodukten reviderades nedåt, eftersom nya uppgifter erhölls om insatsförbrukningen för industrin och övriga branscher. Bruttonationalprodukten, dvs. förädlingsvärdet vid produktionen av varor och tjänster, var 193 miljarder euro. Den var något under 2 miljarder euro lägre än i de första preliminära uppgifterna från mars. Hushållens justerade disponibla inkomst, som beskriver den ekonomiska välfärden, ökade i fjol reellt med 0,1 procent. Utöver nettoinkomster omfattar hushållens justerade inkomst också individuella tjänster som den offentliga sektorn och organisationer producerar för hushållen, såsom utbildningsoch hälsovårdstjänster samt sociala tjänster. Statistikcentralen har förutom fjolårets nationalräkenskaper också reviderat nationalräkenskaperna för åren 2010 och 2011. Bruttonationalproduktens volym ökade med 3,4 procent år 2010 (var 3,3 procent) och med 2,7 procent år 2011 (var 2,8 procent). Räkenskaperna för år 2010 baserar sig nu på balansering av tillgång och användning per produkt. Uppgifterna för åren 2011 och 2012 är fortfarande preliminära. Förädlingsvärdet inom elektronikindustrin minskade betydligt Utvecklingen av produktionen var i fjol tudelad. Förädlingsvärdet inom industrin minskade betydligt. Speciellt mycket minskade förädlingsvärdet inom elektronikindustrin, också jämfört med tidigare uppskattningar. Nu fanns uppgifter att tillgå också om industrins insatsförbrukning, medan de preliminära uppgifter som publicerades i mars närmast baserade sig på omsättningsuppgifter. Förädlingsvärdet minskade också inom tillverkning av kemikalier och stål- och metallframställning. Förädlingsvärdet inom pappersindustrin minskade nominellt, men ökade till sin volym. Förädlingsvärdet ökade inom vissa industribranscher såsom inom läkemedelsindustrin och energiförsörjningen. Hela industrins andel av samhällsekonomins förädlingsvärde var historiskt låg, dvs. 19 procent. Förädlingsvärdet ökade inom de flesta servicebranscher, beräknat i löpande priser mest inom vård och omsorg samt sociala tjänster, företagstjänster och fastighetsverksamhet. Förädlingsverksamheten inom byggverksamhet ökade nominellt, men minskade till sin volym. Volymen av förädlingsvärdet ökade mest inom företagstjänster, finansiell verksamhet, telekommunikation, trafik, energiförsörjning och inom läkemedelsindustrin. Efterfrågan genererade inte tillväxt Efterfrågeposterna inom samhällsekonomin var på samma nivå som året innan. Konsumtionsutgifternas volym ökade med bara 0,3 procent, både de privata och de offentliga utgifternas volym ökade bara en aning. Investeringarnas volym minskade med en procent. Investeringarna i byggnader minskade reellt med över 5 procent, men investeringarna i maskiner och inventarier ökade med 14 procent. Investeringskvoten var 19,6 procent. Lagerökningen var betydligt mindre än året innan. Exportvolymen minskade med 0,2 procent och importvolymen med en procent. Importen av varor minskade, men importen av tjänster ökade. På exportsidan minskade exporten av varor något, men exporten av tjänster ökade. Arbetsinsatsen oförändrad i fjol Enligt nationalräkenskaperna var antalet sysselsatta i fjol på samma nivå som året innan, liksom också antalet arbetade timmar. Arbetsplatserna ökade mest inom vård och omsorg, sociala tjänster och företagstjänster, mest minskade de inom fabriksindustrin och offentlig förvaltning. År 2012 hade två arbetsdagar färre än året innan. Arbetsproduktiviteten i hela samhällsekonomin, dvs. bruttoförädlingsvärdet till fasta priser dividerat med arbetade timmar, försvagades i fjol med 1,1 procent. 18 Tilastokeskus