Kainuun maakunta -kuntayhtymä Ympäristöterveydenhuolto. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2009

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2009 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa..2010

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä...3 2. Elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelma...4 2.1 Tarkastukset...4 2.2 Näytteenotto...5 2.3 Varautuminen ruokamyrkytysten selvittämiseen...6 2.4 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi...7 3. Terveydensuojelun valvontasuunnitelma...8 3.1 Tarkastukset...8 3.2 Näytteenotto...9 3.3 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi...10 4. Tupakkalain valvontasuunnitelma...10 4.1 Tarkastukset...10 4.2 Näytteenotto ja valvontaprojektit...11 4.3 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi...12 5. Kemikaalilain valvontasuunnitelma...12 5.1 Tarkastukset...12 5.2 Näytteenotto...13 5.3. Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi...13 6. Tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma...13 6.1 Tarkastukset...13 6.2 Näytteenotto...14 6.3 Ilmoitukset vaarallisesta kuluttajapalvelusta...14 6.4 Voimavarat ja niiden riittävyyden arviointi...15 7. Yhteenveto...15 7.1 Valvonnan kohdentuminen...15 7.2 Valvonnasta saadut tulot...15 7.3 Voimavarat ja riittävyyden arviointi...16 7.4 Syyt tavoitteiden ja toteutumisen eroissa ja keinot joilla eroja voitaisiin kaventaa...17 LIITTEET Liite 1 Kunnallisen elintarvikevalvonnan ja -tutkimuksen tausta- ja henkilöstötiedot vuonna 2009 (ELTU 2009) Liite 2 Kunnan elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnan raportointi (VASU-raportti) 2009 Liite 3 Elintarvikevalvonnan tarkastukset vuonna 2009 Liite 4 Elintarvikenäytteiden laatu 2009 Liite 5 Terveydensuojelun valvontasuunnitelman toteuman raportointi 2009 Liite 6 Tupakkalain valvontasuunnitelman toteuman raportointi 2009 Liite 7 Kemikaalilain valvontasuunnitelman toteuman raportointi 2009 Liite 8 Tuoteturvallisuusvalvonnan toteuman raportointi 2009

3 1. Yleistä Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt 12.12.2007, 279 ensimmäisen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman vuosille 2008-2010 ja 17.12.2008, 304 valvontasuunnitelman päivityksen vuodelle 2009. Valvontasuunnitelman päivitys vuodelle 2009 on laadittu siten, että se sisältää terveydensuojelu-, elintarvike-, tupakka- ja kemikaalilain sekä kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain mukaiset toimialat. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta annetun asetuksen (665/2006) mukaisesti suunnitelmassa on esitetty kultakin toimialalta vähintään seuraavat tiedot: tarkastusten sisältö, valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys, tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika, kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. Valvontasuunnitelman päivityksessä vuodelle 2009 on otettu huomioon Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen antamat valtakunnalliset terveydensuojelun (STTV:n oppaita 2:2007), kemikaalilain (STTV:n oppaita 5:2007) ja tupakkalain (STTV:n oppaita 4:2007) mukaiset valvontaohjelmat vuosille 2008 2010, Elintarviketurvallisuusviraston valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma vuodelle 2008 (Eviran julkaisuja 19/2007) ja Kuluttajaviraston valtakunnallinen tuoteturvallisuus -valvontaohjelma vuosille 2008-2010 (Kuluttajaviraston julkaisusarja 9/2007). Lisäksi siinä on huomioitu keskusvirastojen antamat ympäristöterveydenhuollon toimialakohtaiset valvontaohjelmien päivitykset ja uudistukset vuodelle 2009 sekä Oulun lääninhallituksen kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa koskeva arvio 26.8.2008. Valtioneuvoston asetuksessa (665/2006) edellytetään, että kunnan tulee arvioida valvontasuunnitelman toteutuminen vuosittain. Arviointituloksilla ja valvonnasta saaduilla kokemuksilla on keskeinen merkitys seuraavia valvontasuunnitelmia laadittaessa. Asetuksen 8 :n mukaan arviointi tulee tehdä ainakin seuraavien tekijöiden osalta: 1. tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin, 2. tarkastusten kattavuus, 3. näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin sekä 4. valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Valtakunnallisissa toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa on annettu toimialoittain tarkempia ohjeita arvioinnin sisällöstä. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on tehnyt Oulun läänin kuntien suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen arvioinnista vuodelta 2008 yhteenvedon terveydensuojelu-, tupakka- ja kemikaalilain mukaisesta valvonnasta. Yhteenvedossa 8.1.2010 esitetyt asiat on huomioitu tässä toteutumisen arvioinnissa.

4 Kunnan tulee lähettää monijäsenisen toimielimen hyväksymä arvio ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisesta sekä valvontaohjelmien mukaiset raportointitaulukot lääninhallitukseen (Aluehallintovirasto, AVI, 1.1.2010 alkaen) vuosittain suunnitelmavuoden jälkeisen maaliskuun loppuun mennessä. Toteumaraportissa on kerrottu toimialakohtaisten suunnitelmien toteutuminen. Toimialakohtaisesti on tarkasteltu valvonnan kattavuutta toteutuneiden tarkastusten määrän ja näytteenoton perusteella. Lisäksi arvioidaan sitä, onko valvonta toteutunut valtakunnallisten ohjeiden ja valittujen painopistealueiden mukaisesti, kuinka valvontaan käytetty aika on toteutunut suunniteltuun nähden sekä tarkastellaan kohteissa esiin tulleiden epäkohtien määrää ja laatua ja valvontaviranomaisen toimenpiteitä epäkohtien korjaamiseksi. Toimialakohtaisen arvioinnin jälkeen arvioidaan valvonnan voimavarojen jakautumista suunnitelman mukaiseen ja muuhun valvontaan valvonnan eri osa-alueilla koko ympäristöterveydenhuollossa sekä voimavarojen riittävyyttä suhteessa tarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan. Lisäksi arvioidaan syitä ja perusteluja, mikä on vaikuttanut toteutumatta jääneisiin tavoitteisiin ja vaadittavat toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet toteutuisivat jatkossa. Raportissa on tiedot valvonnasta kertyneistä tuloista ja niiden kohdentumisesta. 2. Elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelma Elintarvikevalvonnasta on tammikuun 2010 loppuun mennessä toimitettu Pohjois-Suomen AVI:iin seuraavat vuoden 2009 elintarvikevalvontaa koskevat raportit: - kunnan elintarvikevalvonnan ja elintarviketutkimuksen tiedonkeruu eli ELTU- lomakkeet, liite 1 - Eviran pyytämät tiedot komissiolle annettavaa vuosiraporttia varten eli VASU raportti, liite 2. 2.1 Tarkastukset Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaisesti suunnitelmallista valvontaa oli tarkoitus kohdentaa erityisesti seuraavien valvontakohteiden tarkastuksiin ja näytteenottoon: 1. tuotantolaitokset ja muut elintarvikkeiden valmistuspaikat 2. ravintolat (grillit, pizzeriat ja hampurilaispaikat) 3. laitoskeittiöt, henkilöstöravintolat ja tarjoilukeittiöt 4. myymälät 5. alkutuotantopaikat Toteumaraportti on liitteenä 3.

5 Elintarvikevalvonta kohdistui valvontasuunnitelmassa esitettyihin kohteisiin. Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaan tarkastuksia oli tarkoitus tehdä 477 kpl, näistä toteutui 331 kpl (69 %). Muita kuin suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 342 kpl. Suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista (673 kpl) oli 49 %. Vuonna 2008 elintarvikevalvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia tehtiin 278 kpl (toteuma 49 %). Suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista (785 kpl) oli 35 %. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 113 htpv. Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaan suunnitelmalliseen valvontaan oli tarkoitus käyttää 153 htpv, joten toteuma oli 74 %. Muuhun elintarvikevalvontaan käytettiin aikaa 165 htpv. V. 2008 suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 108 htp (toteuma 49 %) ja muuhun elintarvikevalvontaan käytettiin aikaa 238 htpv. Kohteita, joissa valvontaviranomainen ryhtyi toimenpiteisiin oli 145 kpl eli 22 %:ssa tarkastetuista kohteista. Toimenpiteiden yleisimmät syyt olivat omavalvonta (46 %) ja yleinen hygienia (37 %). Suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä (muut kohteet kuin maidontuotantotilat) huomautuksia annettiin useammin eli noin joka toisen tarkastuksen yhteydessä. Suunnitelmallisessa valvonnassa perustarkastus koskee koko toimintaa ja on yksityiskohtaisempi kuin muussa valvonnassa, joten se vaikuttaa huomautusten määrään. Näiden tarkastusten yhteydessä tavallisin toimenpide oli viallisen/ rikkinäisen rakenteen korjauskehotus. 2.2 Näytteenotto Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaan vuonna 2009 suunniteltiin toteutettavaksi seuraavat valvontaprojektit: 1. Listeria kala- ja maitoalan laitoksista (pintapuhtaus- ja tuotenäytteet) 2. Salaattien laatu (mm. ravintolat, keskuskeittiöt, henkilöstöravintolat) 3. Porkkanaraaste (valmistajat, suurkeittiöt) 4. Helposti pilaantuvat elintarvikkeet (koulut, päiväkodit, hampurilaisravintolat) 5. Pintapuhtausnäytteet (pizzeriat, grillit, keskuskeittiöt, jakelukeittiöt). Lisäksi tavoitteena oli osallistua vähintään yhteen Eviran valvontaohjelman mukaiseen projektiin. Näytteenottoa varten laadittiin erillinen kohdekohtainen näytteenottosuunnitelma, jonka mukaan näytteenotto toteutettiin. Valvontaprojektit toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Näytteiden laatu ja määrä valvontakohdetyypeittäin liitteenä 4.

6 Elintarvikenäytteitä otettiin 198 kpl. Näytteistä 12 % oli määräysten vastaisia eli elintarvikkeeksi kelpaamattomia. Yleisin määräysten vastaisuuden syy oli näytteen huono mikrobiologinen laatu (45 %) ja aistinvarainen laatu (34 %). Määräystenvastaisten näytteiden osalta on pyritty selvittämään syitä, mitkä ovat vaikuttaneet näytteen huonoon laatuun. Kohteessa tehdyn tarkastuksen perusteella selvitetään mm. säilytysolosuhteiden ja elintarvikkeiden käsittelyn asianmukaisuutta. Lisäksi otetaan uusintanäytteitä. Jos jossakin näyteryhmässä on ollut yleisesti paljon määräystenvastaisuutta, huomioidaan se seuraavan vuoden näytteenottosuunnitelmaa laadittaessa niin, että näytteenottoa kohdistetaan näihin elintarvikkeisiin. Kohteissa, joissa on toistuvasti huonoja / laadultaan heikentyneitä tuloksia, pyydetään kirjallinen selitys syistä sekä siitä, mihin toimenpiteisiin ja millä aikataululla ryhdytään tilanteen korjaamiseksi. Puhtausnäytteitä otettiin 75 kohteesta. Neljässä kohteessa (4 % kohteista) tulokset olivat kokonaisuutena arvioiden huonoja. Huonot näytteet saatiin työpinnoilta sekä pinnoilta joita kosketellaan useasti työpäivä aikana (hanat, ovenkahvat jne). Astioiden ja ruokailuvälineiden puhtausnäytteiden tulokset olivat kaikissa kohteissa hyvät. Jos jossakin näytteenottokohteessa on ollut yleisesti paljon määräystenvastaisuutta, huomioidaan se seuraavan vuoden näytteenottosuunnitelmaa laadittaessa niin, että näytteenottoa kohdistetaan näihin kohteisiin. Lisäksi selvitetään sitä, mikä on vaikuttanut huonoihin tuloksiin ja pyritään löytämään keinoja tilanteen parantamiseksi toimijoita ohjaamalla ja neuvomalla. Tilannetta seurataan myös uusintanäytteiden avulla. Listerianäytteitä otettiin edellisvuoden tapaan kahdesta kala-alan laitoksesta sekä yhdestä maitoalan laitoksesta. Kala-alan laitoksissa keskityttiin jalosteita valmistaviin laitoksiin. Tutkituista näytteistä ei löytynyt listeria-bakteereita. Näytteet tutkittiin pääasiassa Kainuun elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. 2.3 Varautuminen ruokamyrkytysten selvittämiseen Ruokamyrkytysten selvittämistä varten sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt suunnitelman ja nimennyt ruokamyrkytysten selvittämistä varten työryhmän 12.3.2008 65. Työryhmä kokoontui v. 2009 ja suunnitelma päivitettiin 6.2.2009. Vuoden 2009 aikana Kainuun maakunta kuntayhtymän alueella oli useita noroviruksen aiheuttamia epidemioita. Suurimmassa osassa epidemioista aiheuttajaelintarvikkeena voitiin suurella todennäköisyydellä pitää noroviruksen saastuttamia puolalaisia pakastevadelmia, joita tarjottiin kuumentamatta syötävissä elintarvikkeissa (esim. täytekakut ja rahkat). Vuoden 2009 aikana myös muualla Suomessa todettiin runsaasti puolalaisten pakastevadelmien aiheuttamia norovirusepidemioita

7 2.4 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi Valvontahenkilökunta käytti aikaa elintarvikevalvontaan seuraavasti (henkilötyöpäivää = htpv): 2008 2009 - terveysvalvonnan johtaja 40 40 - eläinlääkärit 147 160 - terveystarkastajat 744 730 Yhteensä 931 htpv 930 htpv Valvontaan käytetty kokonaistyöaika käsittää tarkastuksiin käytetyn ajan ja muihin elintarvikevalvonnan tehtäviin käytetyn ajan. Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 331 kpl eli n. 69 % tavoitteesta. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 113 htpv eli 74 % tavoitteesta. Tarkemmat tiedot tarkastuksista on esitetty edellä kappaleessa 2.1. Eviran valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman mukaisen mitoituksen mukaan suunnitelmallisia tarkastuksia pitäisi kuntayhtymässä tehdä 1868 kpl vuodessa (kuntayhtymän toteuma 18 %) ja käyttää aikaa 770 htpv (kuntayhtymän toteuma 15 %). Suunnitelmassa tarkastustiheyttä vähennettiin, koska tavoitetta ei pidetty valvonta-alueella realistisena. Siihen, ettei suunnitelman tavoitteeseen päästy, vaikutti mm seuraavat asiat: Ajan käyttö muihin kuin suunnitelmallisiin tarkastuksiin. Näihin tarkastuksiin sisältyy mm. huoneiston hyväksymisiin, valituksiin ja muihin pyyntöihin liittyvät tarkastukset sekä tarkastusten tekeminen muilla valvonnan osa-alueilla (terveydensuojelu, tuoteturvallisuus). Varsinaisen elintarvikevalvonnan tarkastustoiminnan suoritemääriin vaikuttaa vähentävästi myös suunnitelmallisen valvonnan käynnistymiseen liittyvät suunnittelu-, seurantaja raportointityöt. Valvonnan käynnistämiseen liittyy myös se, että ensimmäinen perusteellinen tarkastus on aina työläämpi. Samalla on laitettu monesta kohteesta puuttuva omavalvontasuunnitelma kuntoon. Sen tekemisen ohjeistaminen ja tarkastaminen on myös vienyt työaikaa ja resursseja. Elintarvikevalvontaa on arvioitu v. 2008 Oulun lääninhallituksen auditoinnilla. Lisäksi kuntayhtymän taholta tehtiin 2008 sisäinen auditointi, mikä kohdistui prosessien hallintaan, analysoitiin ja parantamiseen sekä palvelujen saatavuuteen ja terveyden edistämiseen. Tähän sisältyi yhtenä osana elintarvikevalvonta.

8 3. Terveydensuojelun valvontasuunnitelma Terveydensuojelun valvonnasta on toimitettu Oulun lääninhallitukseen vuoden 2009 uimavesivalvontaa koskeva raportti EU-uimarannoista 30.9 mennessä uimakauden jälkeen. EU-vesilaitosten (vähintään 1000 m³ päivässä taikka vähintään 5000 käyttäjälle talousvettä toimittavat laitokset) talousveden laatutiedot raportoidaan Pohjois-Suomen AVI:lle maaliskuun loppuun mennessä. 3.1 Tarkastukset Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueiksi on koko suunnitelmakaudelle 2008 2010 valittu seuraavat kohteet: talousvettä toimittavat suuret vesilaitokset kylpylät, yleiset uimahallit, maauimala ja muut yleiset uima-altaat EU-uimarannat muut yleiset uimarannat koulut ja oppilaitokset päivähoitotilat ilmoitusvelvolliset työtilat Toteumaraportti liitteenä 5. Vuonna 2009 suunnitelmallista valvontaa tehtiin suunnitelman mukaisesti em. kohteisiin. Suunnitelman mukaan tarkastuksia oli tarkoitus tehdä 138 kpl, näistä toteutui 101 kpl (73 %). Muita kuin suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 329 kpl. Suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista (429 kpl) oli 24 %. V. 2008 suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 99 kpl (42 % suunnitellusta 233 kpl tarkastuksesta). Suunnitelmallisten tarkastusten osuus oli 17 % kaikista tarkastuksista (594 kpl). Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 25 htpv ja muuhun terveysvalvontaan 340 htpv. Suunnitelman mukaan suunnitelmalliseen valvontaan oli tarkoitus käyttää 33 htpv, joten toteuma oli 76 %. V. 2008 suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin 25 htpv ja muuhun terveysvalvontaan 380 htpv. Tarkastuksissa annettiin toimenpidemääräyksiä 20 kohteelle eli 20 %:lle tarkastetuista kohteista. Toimenpidemääräykset koskivat kohteiden varustelua ja kuntoa. Tarkastuksissa havaittujen epäkohtien korjaamiseksi annettiin kohteissa asiaan liittyvää opastusta ja neuvontaa sekä kehotettiin määräajassa korjaamaan puutteet.

9 Vesilaitosten osalta tehtiin valvontasuunnitelmien tarkastuksia ja niihin liittyvän erityistilannevalmiuden arviointia sekä vedenottamoiden tarkastuksia. Vesilaitosten osalta erityistilanteisiin varaudutaan mm. desinfiointivalmiuden ylläpidolla ja varavedenottamoiden veden laadun seurannalla. Erityistilannesuunnitelmien päivitykset vaihtelevat kuntayhtymän alueella. Vesiepidemiaepäilytapauksissa noudatetaan ruokamyrkytysepidemioiden varalle tehtyä toimintasuunnitelmaa. Vedenottamoilla havaittuja puutteita olivat mm. huonot suoja-aitaukset, kaivojen minimaaliset pengerrykset ja kaivojen kansien väljyys. Yleisesti ottaen kaivot ja ottamot ovat siistissä kunnossa. 3.2 Näytteenotto Talousvesi ja uimavesi Talousveden osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: o STM asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, o STM asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Uimavesien osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: Allasvedet o STM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista. Uimarantavedet o STM asetus ( 354/2008 ) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta, o STM asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Muut näytteet terveysvalvonnassa Muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto kohdistui tarpeen mukaan esimerkiksi valvontakohteen siivoustoiminnan omavalvonnan toimivuuden ja oman siivoustoiminnan tehokkuuden tarkistamiseen puhtausnäyttein. Koulujen, päiväkotien ja vastaavien tilojen tarkastusten yhteydessä otettiin sisäilma-, materiaali- ja pintanäytteitä tarpeen mukaan. Suunnitelmallisen valvonnan kohteista näytteenotto kohdistui uima- ja talousveteen. Näytteitä otettiin uimarantavesistä ja uima-allasvesistä 353 kpl.

10 Talousvesistä näytteitä otettiin 189 kpl. Säädösten edellyttämät näytteet otettiin säädösten edellyttämällä tavalla. Näytteet täyttivät niille asetetut vaatimukset. Edellä esitettyjä muita näytteitä otettiin muun kuin suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä. Näytteet tutkittiin pääasiassa Kainuun elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Sisäilman laatuun liittyvät näytteet tutkittiin työterveyslaitoksella. 3.3 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 101 kpl eli 73 % tavoitteesta. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 25 htpv eli 76 % tavoitteesta. Tarkemmat tiedot tarkastuksista on esitetty edellä kappaleessa 3.1. STTV:n valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa esitettyjen tarkastustiheyksien mukaan terveydensuojelun suunnitelmallisia tarkastuksia olisi tullut tehdä 376-567 kpl. Toteuma tähän verrattuna oli 18-27 %. Siihen, ettei suunnitelman tavoitteeseen päästy, vaikutti erityisesti se, että aikaa käytettiin muihin kuin suunnitelmallisiin tarkastuksiin. Näihin tarkastuksiin sisältyy mm. asuinhuoneistojen tarkastukset (117 kpl) sekä huoneiston hyväksymisiin, valituksiin ja muihin pyyntöihin liittyvät tarkastukset. Lisäksi mm. lausuntojen valmistelu on vienyt aikaa. Muiden valvonnan osa-alueiden (elintarvike- ja tuoteturvallisuusvalvonta) tarkastukset vaikuttivat terveydensuojelun tarkastusten määrään. Varsinaisen tarkastustoiminnan suoritemääriin vaikuttaa vähentävästi myös suunnitelmallisen valvonnan käynnistämiseen liittyvät suunnittelu-, seurantaja raportointityöt. 4. Tupakkalain valvontasuunnitelma 4.1 Tarkastukset Suunnitelmakaudella ympäristöterveydenhuollon painopistealueet tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikkojen osalta olivat kioskit ja myymälät sekä automaattiset myyntilaitteet, jotka sijaitsevat alle 18-vuotiaille tarkoitettujen oppilaitosten ja nuorten kokoontumispaikkojen läheisyydessä. Lisäksi suunnitelman mukaan tarkastuksia tuli tehdä myyntipaikkoihin, joista on tehty valituksia tupakkatuotteiden myymisestä alaikäisille. Suunnitelmakaudella ympäristöterveydenhuollon tupakkavalvonnan suunnitelmallisen valvonnan painopistealueet ravintoloissa ja muissa ravitsemisliikkeissä ovat: 1) Tarkastukset ravintoloihin ja muihin ravitsemisliikkeisiin, joihin siirtymäaika on myönnetty ja joka päättyi 31.5.2009.

11 2) Tarkastukset ravintoloihin ja muihin ravitsemisliikkeisiin, joihin rakennusvalvontavirasto on hyväksynyt erillisen tupakointitilan. 3) Tarkastukset ravintoloihin ja muihin ravitsemisliikkeisiin, joissa on tupakoinnin täyskielto. Vuonna 2009 suunnitelmallista valvontaa tehtiin suunnitelman mukaisesti em. kohteisiin. Siirtymäaikaravintoloita oli viisi. Näistä siirtymäajan jälkeen kolme on savuttomia ja kaksi tupakointitilallisia. Kohteisiin tehtiin kaksi tarkastusta. Toteumaraportti liitteenä 6. Suunnitelman mukaan tarkastuksia oli tarkoitus tehdä 109 kpl, näistä toteutui 114 kpl (105 %). Muita kuin suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 59 kpl. Suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista (173 kpl) oli 66 %. V. 2008 suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 46 kpl ja muita tarkastuksia 15 kpl, joten suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista oli 75 %. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 30 htpv ja muuhun tupakkavalvontaan 35 htpv. Suunnitelman mukaan suunnitelmalliseen valvontaan oli tarkoitus käyttää 28 htpv, joten toteuma oli 107 %. V. 2008 suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 30 htpv ja muuhun tupakkavalvontaan 15 htpv. Tarkastuksissa annettiin toimenpidemääräyksiä 9 kohteelle eli 8 %:lle tarkastetuista kohteista. Vähittäismyymälöihin tehtiin 46 tarkastusta. Tarkastusten yhteydessä annettiin toimenpidemääräyksiä 2:lle kohteelle. Toimenpidemääräykset koskivat lähinnä omavalvontaa ja myyntipisteiden puutteellisia ikärajoitusmerkintöjä. Myynnin omavalvontakirjauksia tehdään arviolta n. 85 %:ssa kohteita. Ilmoituksia tupakkatuotteiden myynnistä alaikäisille tuli kaksi. Ilmoitusten johdosta kohteet tarkastettiin. Ravitsemisliikkeisiin tehtiin 32 tarkastusta. Seitsemälle kohteelle annettiin toimenpidemääräys. Toimenpidemääräykset koskivat puutteellisia tupakointikieltojen merkitsemistä. Oppilaitoksiin ja päiväkoteihin tehtiin 21 tarkastusta. Näissä kohteissa ei annettu toimenpidemääräyksiä. 4.2 Näytteenotto ja valvontaprojektit Tupakkalain mukaisella tarkastuskäynnillä käytetään ensisijaisesti aistihavaintoihin perustuvaa arviointia. Jos aistinvaraista havainnointia ei voida käyttää, tupakansavun kulkeutumista voidaan selvittää esim. merkkisavututkimuksella. Valvontaviranomaisen omaan harkintaan

12 perustuen mahdollisissa epäselvissä ja riitatilanteissa voidaan ottaa kertaluontoinen lyhyt ilmanäyte imemällä pumpulla ilmaa näytekeräimen läpi. Näytteitä ei otettu suunnitelmalliseen valvontaan liittyen. Asunnon tupakansavun esiintymistä on selvitetty passiivisesti diffuusiokeräimellä (3 M 3500). Valvontaprojekteihin ei osallistuttu, koska aiempina vuosina on otettu osaa vastaavanlaisiin valvontaprojekteihin. 4.3 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 114 kpl eli 105 % tavoitteesta. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 30 htpv eli 107 % tavoitteesta. Tarkemmat tiedot tarkastuksista on esitetty edellä kappaleessa 4.1. STTV:n valtakunnallisessa tupakkalain valvontaohjelmassa esitettyjen tarkastustiheyksien mukaan suunnitelmallisia tarkastuksia olisi tullut tehdä 173 kpl. Toteuma oli 66 %. Tarkastusten määrä oli edelliseen vuoteen verrattuna 68 kpl suurempi. Tähän vaikutti tupakkalain muutos, jonka mukaan tupakkatuotteiden myyntiin vaaditaan lupa. Lupien valmisteluun liittyvät tarkastukset vaikuttivat toteumaan. Lupahakemuksia jätettiin n. 200 kpl, joista v. 2009 aikana käsiteltiin 174 kpl. 5. Kemikaalilain valvontasuunnitelma 5.1 Tarkastukset Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueeksi määriteltiin kemikaalien valmistajien ja maahantuojien selvittäminen sekä kemikaalien vähittäismyynnin valvonta. Valmistajia tai maahantuojia valvonta-alueella ei ole. Toteumaraportti on liitteenä 7. Valvontasuunnitelman mukaan kemikaalilain mukaisia tarkastuksia suunniteltiin tehtävän vähittäismyymälöihin 50 kpl ja aikaa käytettävän 0,12 htv. Tarkastuksia ei tehty lainkaan. Kemikaalivalvontaan käytettiin aikaa 10 htpv eli 0,1 htv. Valvonta-aikaan sisältyy koulutukseen osallistuminen ja lainsäädäntöön ja muihin säännöksiin perehtymistä. Toteuma vastaa vuoden 2008 tilannetta.

13 5.2 Näytteenotto Varsinaisia valvontanäytteitä kemikaalivalvonnassa ei oteta. Valmistajilta ja maahantuojilta voidaan pyytää kemikaalien pakkauksia, myyntipäällysmerkintöjä ja käyttöturvallisuus-tiedotteita muualla kuin yrityksen toimitiloissa tarkastettavaksi. Vuonna 2009 em. asiapapereita ei pyydetty. 5.3. Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi Kemikaalivalvonnan tavoitteet asetettiin suunnitelmassa muihin toimintaaloihin nähden pienemmiksi ja siitä huolimatta tavoitetta ei saavutettu. STTV:n valtakunnallisessa kemikaalilain valvontaohjelmassa esitettyjen tarkastustiheyksien mukaan suunnitelmallisia tarkastuksia olisi tullut tehdä 43 kpl. Siihen, ettei suunnitelman tavoitteeseen päästy, vaikutti kemikaalilain valvonnan osalta erityisesti se, että valvonnassa keskityttiin muihin valvonnan osa-alueisiin, jotka voidaan myös paikallisen riskinarvioinnin perusteella katsoa suunnitelmallisen valvonnan käynnistymisvaiheessa painopistealueiksi. Kemikaalivalvonnan osalta valvonnan tehokkuutta voisi parantaa niin, että siihen keskityttäisiin erityisesti jonakin vuonna projektiluonteisesti, koska valvontatehtävät vaativat laajaan laki- ja muuhun taustamateriaaliin perehtymistä. 6. Tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma Kuluttajaturvallisuuteen liittyvät keskusviraston tehtävät siirtyivät vuoden 2010 alusta Kuluttajavirastolta Turvatekniikan keskukseen Tukesiin. 6.1 Tarkastukset Suunnitelmallista valvontaa oli tarkoitus kohdentaa vuonna 2009 seuraaville tuoteturvallisuuden painopistealueille: kuntosalit ohjelmapalveluyritykset ratsastustallit / -keskukset uimahallit, kylpylät ja muut yleiset allastilat yleiset uimarannat yleisötilaisuudet Kuluttajaviraston valtakunnallinen projekti Toteumaraportti liitteenä 8. Valvontasuunnitelmaa tehtäessä ei Kuluttajaviraston valtakunnallinen valvontaprojekti ollut vielä tiedossa, joten siihen arvioitiin kuluvan työaikaa

14 14 htpv. Valvontaprojektiksi tarkentui ohjelmapalveluyritysten turvallisuus. Valvontasuunnitelmaan oli jo tavoitteena tarkastaa 10 ohjelmapalveluyritystä. Näin ollen valtakunnallisen valvontaprojektin tarkastukset sisällytettiin valvontasuunnitelman tavoitteena olleisiin ohjelmapalveluyritysten tarkastuksiin. Suunnitelman mukaan tarkastuksia oli tarkoitus tehdä 58 kpl, näistä toteutui 50 kpl (86 %). Edellisenä vuonna suunniteltiin tarkastuksia tehtäväksi 158 kpl, näistä 71 kpl (45 %) toteutui. Muita kuin suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin vuonna 2009 63 kpl (vuonna 2008 221 kpl). Suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista (113 kpl) oli 44 %. Edellisenä vuonna suunnitelmallisten tarkastusten osuus oli 24 %. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 41 htpv (vuonna 2008 51 htpv). Suunnitelman mukaan suunnitelmalliseen valvontaan oli tarkoitus käyttää 80 htpv, joten toteuma oli 51 %. Edellisenä vuonna toteuma oli 42 %. Muuhun tuoteturvallisuusvalvontaan käytettiin aikaa 23 htpv. Toteumaan vaikuttaa Kuluttajaviraston valvontaprojektiin varatun työajan ja ohjelmapalveluyritysten tarkastuksiin varatun työajan yhdistäminen. Tarkastuksilla todettuja yleisimpiä puutteita olivat varoitusmerkintöjen puuttuminen, puutteet turvallisuusasiakirjassa sekä asiakasopasteet. Suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä huomautuksia annettiin lähes kaikille tarkastetuille kohteille. 6.2 Näytteenotto Vuonna 2009 ei ollut näytteenottoa. 6.3 Ilmoitukset vaarallisesta kuluttajapalvelusta Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuudesta (KuTuL 4 ) velvoittaa toiminnanharjoittajaa tekemään ilmoituksen valvontaviranomaiselle, mikäli hän saa tietoonsa tai hänen tulisi ammattitaitonsa perusteella hallussaan olevien tietojen perusteella pystyä päättelemään, että kulutustavarasta tai kuluttajapalveluksesta aiheutuu vaaraa kuluttajan, kuluttajaan rinnastettavan henkilön tai palveluksen vaikutuspiiriin kuuluvan muun henkilön terveydelle tai omaisuudelle. Ympäristöterveydenhuoltoon tuli vuoden 2009 aikana kolme ilmoitusta vaarallisesta kuluttajapalvelusta (vuonna 2008 2 kpl). Kaikki ilmoitukset tehtiin kuluttajapalvelun yhteydessä sattuneiden onnettomuuksien johdosta. Toiminnanharjoittajat olivat itse ensin yhteydessä ympäristöterveydenhuoltoon, jolloin heitä pyydettiin tekemään tapaturmailmoitukset.

15 6.4 Voimavarat ja niiden riittävyyden arviointi Kuluttajaviraston valvontakriteeristön ja kohdemäärän perusteella ilmenee, että kuntayhtymän alueella tarvitaan vuositasolla 226 henkilötyöpäivän (noin 1,0 henkilötyövuotta) panostusta riittävän laadukkaan valvonnan toteutukseen. Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella tuoteturvallisuusvalvontaa teki vuonna 2009 kaksi terveystarkastajaa muiden töiden ohella. Tavoitteena oli vuonna 2009 suorittaa tuoteturvallisuusvalvontaan liittyviä tehtäviä 0,6 htv:n verran, josta suunnitelmallista valvontaa oli 0,4 htv. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 0,19 htv. Valvontasuunnitelma toteutui tarkastusten osalta melko hyvin (86 %), koska suunnitelmallisten tarkastusten määrää vähennettiin huomattavasti edellisestä vuodesta. Tarkastusten kohdentaminen perustui riskinarviointiin ja käytettävissä oleviin resursseihin. Tuoteturvallisuusvalvontaan käytetty kokonaistyöaika on 28 % valtakunnallisesta tavoitteesta. 7. Yhteenveto 7.1 Valvonnan kohdentuminen Suunnitelmallinen valvonta kohdentui ajankäytön osalta valvontasektoreittain seuraavasti: elintarvikevalvonta 54 %, terveydensuojeluvalvonta 12 %, tuoteturvallisuusvalvonta 20 %, tupakkavalvonta 14 % ja kemikaalivalvonta 0 %. Tarkastusten osalta jakauma oli seuraavanlainen: elintarvikevalvonta 56 %, terveydensuojeluvalvonta 17 %, tuoteturvallisuusvalvonta 8 %, tupakkavalvonta 20 % ja kemikaalivalvonta 0 %. Muu valvonnan tarkastukset kohdentuivat valvontasektoreittain seuraavasti: elintarvikevalvonta 43 %, terveydensuojeluvalvonta 41 %, tuoteturvallisuusvalvonta 8 %, tupakkavalvonta 7 % ja kemikaalivalvonta 0 %. 7.2 Valvonnasta saadut tulot Ympäristöterveydenhuollon valvonnan suunnitelmallisuuden ja maksullisuuden lisäämisen tarkoituksena on ollut tehostaa ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön edellyttämää kunnallista valvontaa sekä lisätä valvonnasta perittäviä maksuja kunnan ympäristöterveydenhuollon voimavarojen turvaamiseksi. Tämän vuoksi olisi ympäristöterveydenhuoltoa koskevien lakimuutosten perustelujen mukaan (HE 179/2005) ensiarvoisen tärkeää, että kunnan ympäristöterveydenhuoltoyksikön valvonnastaan perimät maksut voitaisiin käyttää yksikön toiminnan kehittämiseen, esimerkiksi tarvittavan lisähenkilöstön palkkaamiseen.

16 Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontamaksujen perimiseen oikeuttavat säännökset on sisällytetty ympäristöterveydenhuollon eri lakeihin (elintarvikelain 71, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 20, terveydensuojelulain 50 :n, kemikaalilain 60 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 25 a ). Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt Kainuun maakunta -kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon maksutaksan 13.5.2009 137. Vuonna 2009 suunnitelmallisesta valvonnasta kertyi tuloja 27 569 euroa ja muusta valvonnasta 42 875 euroa (mm. lupien ja ilmoitusten käsittelymaksut), jotka kirjataan ympäristöterveydenhuollon tuloiksi. Tuloilla katetaan ympäristöterveydenhuollon menoja ja turvataan nykyiset resurssit. Tulot jakautuivat suunnitelmallisen valvonnan sektoreille seuraavanlaisesti: Maksut ( ), suunnitelmallinen valvonta Vuosi 2008 Vuosi 2009 Elintarvikevalvonta 25 855 14 505 Terveydensuojelun valvonta 5 408 6219 Tuoteturvallisuusvalvonta 7 523 6510 Tupakkavalvonta 1 980 335 Kemikaalivalvonta 0 0 Yhteensä 40 766 27 569 Muu valvonta yht. 14 504 42 875 Suunnitelmallinen ja muu valvonta yht. 55 270 70 444 7.3 Voimavarat ja riittävyyden arviointi Käytetyn työajan perusteella suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin 1,0 htv, mikä oli 67 % suunnitellusta ajankäytöstä (1,5 htv). Tämän perusteella suunnitelmallisen valvonnan osalta tavoitteeseen pääsemiseksi henkilöstövajaus oli 0,5 htv. Henkilöstövoimavarojen riittävyyttä voidaan arvioida myös keskusvirastojen (Evira, STTV ja Kuluttajavirasto) valtakunnallisissa ohjelmissa esitettyjen suunnitelmallisen valvonnan valvontatiheyksien ja tarkastuksiin käytettävien aikojen perusteella. Suositusten mukaisiin tavoitteisiin pääsemiseksi henkilövoimavaroja olisi tullut olla 5,45 htv. Tämän perusteella keskusvirastojen tavoitteeseen pääsemiseksi suunnitelmallisen valvonnan osalta henkilöstövajaus oli 4,5 htv (v. 2008 4,6 htv). Tarkastusmäärien osalta vuoden 2009 suunnitelmassa tavoitteena oli 832 tarkastusta, joista toteutui 596 eli 72 %. Keskusvirastojen suunnitelmien mukaan kuntayhtymän alueella olisi pitänyt tehdä 2788 suunnitelmallista tarkastusta. Tähän verrattuna toteuma oli 21 % (v. 2008 18 %).

17 Kuntayhtymässä on 10 terveystarkastajan virkaa. Vuonna 2009 käytettävissä oleva työpanos oli 9,6 htv. Terveystarkastajien lisäksi eläinlääkintähuollosta hygieenikkoeläinlääkäri ja hyvinvointieläinlääkäri osallistuivat elintarvikevalvontaan mm. tekemällä laitosten ja maidontuotantotilojen maitohygieenisiä tarkastuksia (osuus toteutuneesta valvonnasta 0,72 htv). Edellä esitetyn perusteella valvonnan henkilövoimavarat eivät ole riittävät. Suunnitelman päivityksessä 2009 otettiin huomioon vuoden 2008 kokemukset, olemassa olevat resurssit ja riskinarviointi siinä laajuudessa kuin sitä on tähän mennessä tehty. Tämä vaikutti siihen, että toteuma omaan suunnitelmaan nähden oli hyvä 67 % suunnitellusta ajankäytöstä ja 72 % tarkastuksista. Suunnitelma toimii tästä lähtökohdasta toiminnan suunnitelmana. Kuitenkin resurssien osalta käytettäessä valtakunnallista keskusvirastojen tavoitetta, toteuma on alhainen. Suunnitelmallisen valvonnan osalta on huomioitava, että tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä on huomioitu tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö ja tarkastuskertomuksen laatiminen. Tarkastusaika ei sisällä tarkastukseen liittyviin matkoihin käytettyä aikaa. Karkeasti arvioituna tarkastusmatkoihin kului aikaa 15 min - 1h 30 min/tarkastusmatka eli keskimäärin 50 min/tarkastusmatka. Arvioidun 50 min mukaan laskettuna suunnitelmallisen valvonnan tarkastusten matkoihin käytettiin aikaa 80 htpv eli 0,39 htv. Ei-suunnitelmallisten tarkastusten matkoihin käytettiin aikaa 95 htpv eli 0,43 htv. Matkoihin kului vuonna 2009 0,82 htv. 7.4 Syyt tavoitteiden ja toteutumisen eroissa ja keinot joilla eroja voitaisiin kaventaa Syyt eroissa Suunnitelmallista valvontaa on toteutettu vuosina 2008 ja 2009. Käynnistämisvaiheessa voimavaroja käytettiin paljon suunnitteluun, uuden käytännön sisäänajoon, seurantaan, raportointiin sekä niihin liittyvien menetelmien kehittelyyn. Valvonnan käynnistämiseen liittyy myös se, että ensimmäinen perusteellinen tarkastus on aina työläämpi ja vie enemmän aikaa kuin jatkossa suoritettavat tarkastukset. Suunnitelman päivityksessä vuodelle 2009 on huomioitu vuoden 2008 kokemukset ja valvontamääriä on pyritty tekemään realistisemmiksi. Lisäksi sisäänajovuosi on nyt takana, mikä merkitsee mm. sitä, että tarkastusten tekemiseen on tullut tietty rutiini, tarkastuslomakkeet on laadittu, tiedonkeruuta on kehitetty ja tieto valvontakohteissa on lisääntynyt sekä tarkastusten sisällöstä että maksullisuudesta. Tästä huolimatta suunnitelmakauden tässä vaiheessa em. asiat työllistävät edelleen.

18 Ei-suunnitelmallinen valvonta vie paljon aikaa. Suunnitelmallisen valvonnan osuus muusta kokonaisvalvonta-ajasta oli 27 %. Sen vaatimaa työpanosta on myös vaikea etukäteen arvioida, koska valvontatarve tulee usein ennalta arvaamatta ja voi vaatia suurta työmäärää. Tähän kuuluvat mm. huoneistojen hyväksymiseen liittyvät tarkastukset, valituksiin liittyvät tarkastukset, asuinhuoneistojen tarkastukset, lausuntojen valmistelut ja ruokamyrkytysten selvittelytyöt. Lisäksi keskusvirastoilta tulee selvityspyyntöjä. Tehtävät voivat vaatia nopeaa reagointia tai ne on tehtävä tietyn annetun määräajan kuluessa jolloin suunnitelmallista valvontaa on jouduttu siirtämään. Lisäksi jatkuvasti uudistuva lainsäädäntö vaatii perehtymistä ja toimijoiden opastusta, neuvontaa ja koulutustilaisuuksien järjestämistä. Ei-suunnitelmallisen valvonnan määrää ei myöskään edellä mainituista syistä voi vähentää. Ei-suunnitelmallisen valvonnan suuri määrä näkyy erityisesti terveydensuojelun valvonnassa, missä 93 % valvonnasta on ei-suunnitelmallista valvontaa. Elintarvikevalvonnassa 60 %, tuoteturvallisuusvalvonta 36 % ja tupakkavalvonta 54 %. Lisäksi uuden tietojärjestelmän käyttöönotto on työllistänyt ympäristöterveydenhuollon niin, että siihen on arvioitu käytetyn 1 htv v. 2009 aikana. Suunnitelmalliseen valvonnan toteumaan vaikutti myös resurssien vähyys. V. 2009 resursseja oli hieman enemmän johtuen mm. siitä, että Kuhmon toimipisteen terveystarkastajalta siirtyivät kuluttajaneuvojan tehtävät pois ja Sotkamon toimipisteessä oli sijainen. Tämä nostikin hieman toteumaa vuoteen 2008 nähden. Parantaminen Valvonnan laatua ja tehokkuutta ei voi arvioida pelkästään toteutuneen suunnitelmallisen valvonnan avulla, koska myös muu valvonta on lainsäädännön perusteella tehtävää valvontatyötä ja siihenkin on oltava riittävät resurssit. Tavoitteiden ja toteutumisen eroihin vaikuttaa selvästi resurssien puute. Resurssien puute omaan suunnitelmaan nähden 0,5 htv ja keskusvirastojen suosituksiin nähden 4,5 htv. Kahden ensimmäisen vuoden perusteella ei kuitenkaan voida arvioida lisäresurssien tarvetta. Suunnitelmakauden (2008-2010) aikana valvontakäytännöt vakiintuvat ja riskinarviointi tarkentuu, joten sen jälkeen on mahdollista tarkemmin arvioida resurssitarve tarkentuu.

LOMAKE A (1/2) ELTU 2009 Liite 1 KUNNALLISEN ELINTARVIKEVALVONNAN JA -TUTKIMUKSEN TAUSTA- JA HENKILÖSTÖTIEDOT VUONNA 2009 Kunta / kuntayhtymä / seudullinen valvontayksikkö: Kuntayhtymään/seudulliseen valvontayksikköön kuuluvat kunnat: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo. Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi Lomakenumero (Evira täyttää) Kunta-/kuntayhtymäkoodi (Evira täyttää) Läänikoodi (Evira täyttää) Asukasluku (Evira täyttää) Pinta-ala (Evira täyttää) Ensisaapumiserät (Evira täyttää) Lomakkeesta lisätietoja antava henkilö: Nimi Moilanen Juha Virkanimike terveystarkastaja Puh.nro 08-61552932 Fax nro 08-61552836 Sähköposti juha.moilanen()kainuu.fi Elintarvikevalvonnan ja -tutkimuksen henkilöstö ja työpanos Koodi Valvontahenkilöstön virka-/toiminimike Lukumäärä 1 2 Terveysvalvonnan johtaja tai vastaava Koulutus: Eläinlääkärit (muut kuin mahdollisesti edellä mainitut) Valvontaan käytetty työpanos henkilötyöpäivinä (htpv) 1 40 2 160 3 Muun korkeakoulututkinnon suorittanut valvontahenkilöstö 1 60 4 5,1 5,2 Muun kuin korkeakoulututkinnon suorittanut valvontahenkilöstö (terveystarkastaja tai vastaava) Avustava henkilöstö (näytteenottajat, toimistohenkilöstö ym.) Ei vakinaisessa työsuhteessa olevat (esim. projektityöntekijät) Tutkimushenkilöstön virka-/toiminimike 9 670 3 100 Tutkimukseen käytetty työpanos (htpv) 6 Eläinlääkärit 1 45 7 Kemistit 1 10 8 Mikrobiologit 9 Muu laboratoriohenkilöstö (laborantit, laboratoriomestarit, välinehuoltajat ym.) 10 100 10 Avustava henkilöstö (toimistohenkilöstö ym.) *3 125 *) Samat viranhaltijat

LOMAKE A (2/2) ELTU 2009 Liite 1 Valvonnan suunnittelu Millä tavoin suunnittelette vuosittaista elintarvikevalvontatyötänne? Mikä seuraavista luonnehdinnoista kuvaa parhaiten omaa valvontatyötänne? Valitkaa yksi tai useampi vaihtoehto ja täydentäkää tarvittaessa avoimeen kohtaan. Ei kirjallisia suunnitelmia, kaikki tietävät tehtävänsä. Työ tehdään ajankohtaisten ongelmien tai tarpeiden mukaan. Valvontakohteista tehdään joka vuosi riskinarviointi ja valvonta mitoitetaan sen mukaan. Vuosittain laaditaan suunnitelma tarkastusten kohdentamisesta. Vuosittain laaditaan näytteenottosuunnitelma. Päätetään vuosittaiset valvontaprojektit (omat ja osallistuminen valtakunnallisiin projekteihin). Suunnittelu ja toiminta toteutetaan jollain muulla tavoin, miten? Valvonnan seuranta Millä tavalla seuraatte valvontatyötänne ja sen onnistumista? Mikä seuraavista luonnehdinnoista vastaa parhaiten omaa valvontatyötänne? Valitkaa yksi tai useampi vaihtoehto ja täydentäkää tarvittaessa avoimeen kohtaan. Kukin valvontakäyntejä tekevä kirjaa omaan vihkoonsa tai tietokoneen muistiin tarkastuskäynnit ja tekemänsä havainnot ja huomautukset. Valvonnasta kootaan vuosittain yhteenveto, joka raportoidaan (lautakunnalle, toimintakertomuksessa tms.). Vuosittaisen yhteenvedon perusteella arvioidaan eri kohteiden tarkastusmäärien riittävyyttä, havaittujen ongelmien esiintymistä ja laboratoriotutkimuksissa havaittuja määräystenvastaisuuksia jne. Toiminnan onnistumista arvioidaan systemaattisesti (esim. henkilöstön arviointikeskusteluissa, kokoamalla kyselytutkimuksin palautetta kuntalaisilta ja toiminnanharjoittajilta tms.). Toimintaa seurataan jollain muulla tavoin, miten? Valvontaprojektit Kuinka moneen valtakunnalliseen tai alueelliseen elintarvikevalvonnan projektiin osallistuitte toimintavuonna? Kuinka monta omaa elintarvikevalvonnan projektia toteutitte toimintavuonna? 1 kpl 5 kpl Nimetkää niistä tärkeimmät: Jakelukeittiöt ja pintapuhtaus. Koulujen ja päiväkodit, näytteenottoprojekti help. pil. tuotteista. Hampurilaisravintolaprojekti (sis. näytteenottoa). Raasteiden valmistajat. Täydennyskoulutus Kuinka moneen työnantajan kustantamaan elintarvikevalvonnan ammattialan koulutustilaisuuteen henkilöstö osallistui toimintavuonna (vähintään yksi osallistuja/tilaisuus) Kuinka monta koulutuspäivää niistä kertyi yhteensä? 5 kpl 13 kpl Kuluttajavalitukset Elintarvikkeita koskeneet kuluttajavalitukset Elintarvikevalvonnasta saadut maksutulot Maksutulot elintarvikehuoneistojen ja omavalvontasuunnitelmien hyväksymisestä, elintarvikelaki (23/2006) 71.1.1 Maksutulot elintarvikelain 71.1.2-4 :n tarkoittamista valvontatoimista 55 kpl 4090 eur 14505 eur Muuta Haluttaessa ilmoitetaan tietoja kunnan elintarvikevalvonnasta esim. projekteista, teemapäivistä, koulutuksesta, valvonnan tuloksista. Toivomme myös kannanottoja lomakkeiden toimivuudesta.

LOMAKE B (1/3) ELTU 2009 ELINTARVIKEVALVONTA JA VALVONNAN SUORITTEET 2009 Kunta/Kuntayhtymä: Kainuun maakunta -kuntayhtymä ympäristöterveydenhuolto Valvontakohde Valvontatiedot (lkm) Toimenpiteiden syyt (lkm) ALKUTUOTANTOPAIKAT JA LAITOKSET (entisen hygienialain mukaiset kohteet) Valvontakohteet yhteensä Kohteet, joissa hyväksytty OVsuunnit. Tarkastetut kohteet Tarkastuskäynnit yhteensä Tarkastuksiin käytetty työaika (htpv) Viranomaisnäytteet Kohteet, joissa ryhdytty toimenpiteisiin Toimenpiteet yhteensä Yleinen hygienia Omavalvonta Koostumus Laatu ja epäpuhtaudet Pakkausmerkinnät ja esitteet Muu 1 Alkutuotanto 1.1 Maidontuotantotilat 316 133 133 44 1.2 Tiloilla tapahtuvat ante mortem tarkastuskäynnit 1.3 Teurastuspaikat 1.4 Luonnonvaraisen riistan lihantarkastuskäynnit 1.5 Kalan maihintuontitarkastus 1.6 Muut alkutuotantopaikat (lukuun ottamatta kohdissa 1.1-1.5 ja 7.1 mainittuja) 2. Liha-alan laitokset 280 1 1 1 2.1 Lihankäsittelylaitokset (alle 3 milj. kg/v) 1 1 1 1 1 2.2 Lihankäsittelylaitokset (yli 3 milj. kg/v) 2.4 Lihavalmistelaitokset (alle 3 milj. kg/v) 1 1 1 2 1 2.5 Lihavalmistelaitokset (3 10 milj. kg/v) 2.6 Lihavalmistelaitokset (yli 10 milj. kg/v) 2.7 Pienimuotoiset liha-alan laitokset (muut kuin teurastuspaikat) 2.8 Kylmävarastot 8 6 6 8 4 2 1 2 Liite 1

LOMAKE B (2/3) ELTU 2009 Valvontakohde Valvontatiedot (lkm) Toimenpiteiden syyt (lkm) LAITOKSET (entisen hygienialain mukaiset kohteet) Valvontakohteet yhteensä Kohteet, joissa hyväksytty OV -suunnit. Tarkastetut kohteet Tarkastuskäynnit yhteensä Tarkastuksiin käytettytyöaika (htpv) Viranomaisnäytteet Kohteet, joissa ryhdytty toimenpiteisiin Toimenpiteet yhteensä Yleinen hygienia Omavalvonta Koostumus Laatu ja epäpuhtaudet Pakkausmerkinnät ja esitteet Muu 3. Kala-alan laitokset 3.1 Kala-alan laitokset, joissa vain perataan kaloja 5 3 4 7 4 3.2 Kala-alan laitokset (alle 100 000 kg/v) 7 4 7 10 5 3 1 2 2 3.3 Kala-alan laitokset (yli 100 000 kg/v) 3 2 3 7 5 1 3.4 Kylmävarastot 4. Maitoalan laitokset 4.1 Maitoalan laitokset (alle 500 000 kg/v) 1 1 1 1 1 1 4.2 Maitoalan laitokset (500 000-2 milj. kg/v) 4.3 Maitoalan laitokset (yli 2 milj. kg/v) 4.4 Muut maitoalan laitokset 4.5 Kylmävarastot 5. Muna-alan laitokset 5.1 Munapakkaamot 1 1 1 1 1 5.2 Munavalmistelaitokset 6. Tukkukaupat ja varastot 6.1 Tukkukaupat ja varastot 623 19 158 171 67 2 Liite 1

LOMAKE B (3/3) ELTU 2009 Valvontakohde Valvontatiedot (lkm) Toimenpiteiden syyt (lkm) ELINTARVIKEHUONEISTOT 7. Alkutuotanto 7.1 Maatilatalouden yhteydessä tapahtuva suoramyynti, pakkaaminen ja valmistustoiminta 8. Elintarvikevalmistus (entisen terveydensuojelulain mukaiset kohteet) Valvontakohteet yhteensä Kohteet, joissa hyväksytty OVsuunnit. Tarkastetut kohteet Tarkastuskäynnit yhteensä Tarkastuksiin käytetty työaika (htpv) 10 1 1 1 Viranomaisnäytteet Kohteet, joissa ryhdytty toimenpiteisiin Toimenpiteet yhteensä Yleinen hygienia Omavalvonta Koostumus Laatu ja epäpuhtaudet Pakkaus merkinnät ja esitteet Muu 8.1 Leipomot ja viljavalmistelaitokset 18 11 6 8 6 3 4 2 2 2 8.2 Ruokavalmistetehtaat ja eineskeittiöt 1 0 8.3 8.4 Pienet kala-alan elintarvikelaitokset (alle 10 000 kg/v) Pääasiassa suoraan kuluttajalle myyvät valmistajat 1 0 1 1 1 2 1 8.5 Muut valmistuslaitokset 27 19 8 11 5 3 2 2 1 2 9. Pakkaamot, tukkukaupat ja varastot 9.1 Pakkaamot 3 0 9.2 Tukkukaupat, varastot ja kuljetukset 48 14 9 12 3 2 2 1 1 10. Tarjoilupaikat ja suurtaloudet Ravintolat ja muut tarjoilupaikat (alle 50 asiakaspaikkaa) 10.1 Ravintolat ja muut tarjoilupaikat (yli 50 asiakaspaikkaa) 10.2 228 59 125 167 69 33 38 41 22 3 4 2 21 117 47 81 91 46 37 25 29 12 11 4 11 10.3 Muut suurtaloudet (laitoskeittiöt) 263 62 123 176 78 83 45 53 21 18 2 5 23 10.4 Muut suurtaloudet (keskuskeittiöt) 36 14 22 33 16 18 8 9 4 4 1 2 6 11. Myyntipaikat 11.1 Myymälät (yli 1 000 m 2 ) 20 11 19 43 22 10 7 7 5 1 2 6 11.2 Myymälät ja myyntipaikat (100 1 000 m 2 ) 45 15 31 46 12 3 10 12 6 2 2 7 11.3 Myyntipaikat (alle 100 m 2 ) 105 28 37 53 12 5 5 2 2 2 11.4 Torit ja muut myyntipaikat 21 2 8 30 7 5 944 283 473 673 278 192 145 164 Liite 1

LOMAKE C ELTU 2009 ELINTARVIKEVALVONNAN LABORATORIOTUTKIMUKSET 2009 Kunta/kuntayhtymä: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Ympäristöterveydenhuolto Näyte Näytteet yht. Näytteet Kokonaisarvostelu Määr. vast. yht. Toimenpiteet yht. Aistinvarainen laatu Tutkimukset vast. Määr. yht. yht. Mikrobiologinen laatu Tutkimukset vast. Määr. yht. yht. Tutkimukset Lisäaineet Muu koostumus Vieraat aineet Tutkimukset yht. Määr. vast. yht. Tutkimukset yht. Määr. vast. yht. Tutkimukset yht. Määr. vast. yht. Pakkausmerkinnät ja esitteet Tutkimukset vast. Määr. yht. yht. 1. Maito ja maitovalmisteet 8 0 8 2 8 1 2. Eräät ravintorasvat ja öljyt 3. Liha ja lihavalmisteet, riista ja siipikarja Muut tutkimukset Tutkimukset yht. 10 1 2 10 10 1 7 4. Muna ja munavalmisteet 1 0 1 1 5. Kala ja kalavalmisteet, äyriäinen ja simpukka 4 1 1 4 4 1 1 6. Vilja- ja leipomovalmisteet 5 4 0 4 1 2 1 1 1 1 1 7. Hedelmät ja vihannekset ja niistä tehdyt valmisteet 8. Pähkinät ja pähkinätuotteet ja coctailsnacksit Määr. vast. yht. 79 11 3 76 4 74 7 9 2 9. Valmisruoat 9 0 9 8 4 10. Keitot, liemet ja kastikkeet 11. Jäätelöt ja jälkiruoat 2 0 2 2 12. Yrtit ja mausteet 13. Mehut, juomat, kivennäisvesi ja pakattu vesi 14. Makeiset, hunaja ja sokeri 15. Kaakao ja kaakaovalmisteet, kahvi ja tee 16. Lisäaineet 3 1 0 3 1 2 1 17. Erityisruokavaliovalmisteet 18. Elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvat tarvikkeet 75 3 9 63 2 1 1 6 19. Muut 2 2 0 2 2 1 1 198 23 15 119 10 174 13 Liite 1

ELINTARVIKEVALVONNAN TARKASTUKSET VUONNA 2009 Liite 3 Raportointijakso: Koko vuosi SUUNNITELLUT JA TOTEUTUNEET AJANKÄYTTÖ (h) Elintarvikevalvontakohteet HYVÄKSYNTÄÄ EDELLYTTÄVÄ TOIMINTA Liha-alan laitokset Kohdemäärä Yhteensä (kpl) Tarkastettavien kohteiden lkm Tarkastusten määrä Tarkastuksia tehty kpl Toteuma % Suunniteltu ajankäyttö Toteutunut ajankäyttö Pienteurastamo 0 Liha-alan laitos yli 10 milj. kg/v 0 0 Liha-alan laitos 1-10 milj. kg/v 0 0 Liha-alan laitos alle 1 milj. kg/v 6 6 18 12 67 54 36 Kala-alan laitokset 0 0 Kala-alan laitos yli 500 000 kg/v 0 0 Kala-alan laitos 250 000-500 000 kg/v 0 0 Kala-alan laitos alle 250 000 kg/v 0 0 Jalostus 7 7 21 16 76 63 48 Perkaus 5 5 5 7 140 10 14 Maitoalan laitokset 0 0 Maitoalan laitos yli 2 000 000 l/v 0 0 Maitoalan laitos 50 000 2 000 000 l/v 0 0 Maitoalan laitos alle 50 000 l/v 1 1 2 1 50 4 2 Muu maitoalan laitos 0 0 Muna-alan laitokset 0 0 Munapakkaamo yli 100 000 kg/v 1 1 1 1 100 4 4 Munapakkaamo alle 100 000 kg/v 0 0 Munatuotteiden valmistelaitos 0 0 Kasvisten pakkaamot ja kasvistuotteiden valmistuspaikat 0 0 Valmistuspaikka, jossa pilkkomista tai muuta jalostusta 10 4 4 0 0 14 0 Pakkaamo, jossa vähäistä kauppakunnostusta 3 0 Leipomot 0 0 Helposti pilaantuvien leipomotuotteiden valmistusta 10 4 4 4 100 14 14 Ruoka- ja kahvileivän valmistusta 6 2 #JAKO/0! 4 Muut valmistuspaikat sekä varastot ja kuljetustoiminnat 0 0 Muu elintarvikkeiden valmistuspaikka 18 6 6 4 67 24 16 Eläimistä saatavia elintarvikkeita varastoiva laitos 0 0 Elintarvikevarasto, muu kuin edellä mainittu (terminaalit) 13 1 1 0 0 2,5 0 Elintarvikekuljetus (yrittäjien määrä) 26 1 1 2 200 2 4 Ammattikeittiöt 0 0 Keskuskeittiö ja ravintola, joka toimittaa ruokaa myö muualla tarjoiltavaksi tai myytäväksi Catering 51 6 6 6 100 30 30 Ruokaravintola (valmistus ja tarjoilu ko. paikassa) 66 5 5 15 300 20 60 Ravintola (grillit, pizzeriat, hampurilaispaikat) 41 35 35 31 89 140 124 Kahvila 114 11 11 4 36 33 12 Laitoskeittiö (koulut, päiväkodit, sairaalat, henkilöstöravintolat,(valmistus ja tarjoilu ko. paikassa) 96 20 20 15 75 70 52,5 Tarjoilukeittiö (muualla valmistetun ruoan tarjoilua (jakelukeittiöt) 132 50 50 35 70 75 52,5 Tarjoilupaikka (ei ruoanvalmistusta, vähäistä tarjoilua (pubit) 44 6 6 6 100 6 6 Eräruokailu 10 0 Myymälät ja myyntipaikat 0 0 Myymälä, jossa ruoanvalmistusta 2 0 Helposti pilaantuvia elintarvikkeita myydään myös palvelumyyntinä 24 3 3 6 200 10,5 21 Helposti pilaantuvat elintarvikkeet myydään teollisesti pakattuina (esim.laatikkomyymälät ja kioskit) 85 61 61 31 51 137,25 77,5 Elintarvikehuoneisto, jossa ei fyysisesti käsitellä elintarvikkeita (maahantuonti, nettimyynti, agentuurit, apteekit, luontaistuoteliikkeet) 35 0 Siirrettävä tila/liikkuva myyntilaite 1 7 2 2 0 2 Säännöllinen (hyväksymistä edellyttävä) ulkomyynti j tarjoilu sekä siihen rinnastettava toiminta 2 (jäätelökioskit, grillikioskit) 22 2 2 0 0 4 YHTEENSÄ 835 237 264 198 83,54 719,25 577,5 htp 96 77 htv 0,44 0,35 ILMOITUSTA EDELLYTTÄVÄ TOIMINTA Alkutuotantopaikat Maidontuotanto 380 127 127 133 105 254 266 Lihakarjan kasvatus, kalastus ja vesiviljely 326 65 65 0 0 130 0 Muu alkutuotanto (Viljoja, marjoja yms. käsittelvät) 212 21 21 0 0 42 0 YHTEENSÄ 918 213 213 133 62,44 426 266 htp 57 36 htv 0,26 0,16 Elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia tarvikkeit valmistavat laitokset, markkinoijat ja maahantuojat 0 Elintarvikelain 13.2 :n mukainen ilmoitettava toimint (kohdat 2-18) 19 0 Ensisaapumiserät 0 Raa at lihatuotteet (tuoteluokat 1-11) 0 4.2.2010