1 LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUT Yhtymähallitus 26.3.2013, liite 27 2 SIJOITETUN LAPSEN ITSENÄISTYMISVARAT 1. ASIAKASMAKSULAIN MUKAISET KORVAUSTEN JA MAKSUJEN MÄÄRÄY- TYMISPERUSTEET Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) Asiakasmaksulain 7 : Lastensuojelulain nojalla avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona annetusta perhehoidosta, laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi voidaan, milloin se on asianosaisen toimeentulon edellytykset ja huollolliset näkökohdat huomioon ottaen perusteltua, periä lapsen vanhemmilta maksu. Maksu saa enintään olla lapsen elatuksesta annetun lain 1-3 ½:n perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen. Kunta voi maksua vahvistamatta periä ja nostaa lapselle tulevat elatusavut siltä ajalta, jolta lapsi saa tässä pykälässä tarkoitettuja perhehoitoa tai laitoshuoltoa taikka asumispalveluja sekä käyttää ne perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Lastensuojelulaissa tarkoitetusta perhehoidosta, laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi voidaan periä asiakasmaksulain 4 4 kohdasta poiketen kohtuulliseksi katsottava maksu myös muista asiakasmaksulain 14 :n mukaisista tuloista, korvauksista tai saamisista. Asiakasmaksulain 14 : Milloin kunta on järjestänyt henkilölle laitoshoitoa tai huoltoa taikka perhehoitoa, voi kunta periä ja nostaa hänelle tulevat eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut kertakaikkiset tulot, korvaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää. Kunta voi periä ja nostaa mainitut tulot, korvaukset ja saatavat sen estämättä, mitä muussa laissa säädetään sekä käyttää niitä hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen ottaen kuitenkin huomioon, mitä sellaisten varojen käyttämisestä muualla lailla tai asetuksella säädetään. Asiakasmaksuasetus 20 : Asiakasmaksulain 7 1 momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän keskensä maksukyvyn mukaan. Lapsen tai nuoren tuloista perittävä maksu voi olla enintään 1 342,50 e/kk (2013). Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. 2. LAPSELTA PERITTÄVÄT MAKSUT
1.2.1. Laitoshuolto ja hoito - elatusapu ja elatustuki - eläkkeet (eläke, kuntoutustuki, perhe-eläke) - hoitotuki - lapsilisä - opintoraha - vakuutuskorvaukset - vammaistuki 1.2.3. Perhehoito - elatusapu- ja elatustuki - eläkkeet (eläke, kuntoutustuki, perhe-eläke) - hoitotuki - opintoraha - vakuutuskorvaukset - vammaistuki 1.2.3. Perinnän ulkopuolelle jäävät tulot ja korvaukset Pääsääntöisesti lapsen kertakaikkiset tulot ja korvaukset (esim. vakuutuslainsäädännön perusteella maksettavat pysyvän haitan kertakorvaukset) jätetään perinnän ulkopuolelle ja ne siirtyvät suoraan kerryttämään lapsen itsenäistymisvaroja. Mikäli lapsella on pienehköjä ja/tai satunnaisia henkilökohtaisia ansiotuloja, niistä ei maksua peritä. Jos ansiotulot ovat säännölliset ja muuta kuin vähäisiksi luokiteltavia, maksumääräytymisperusteet arvioidaan erikseen. 1.3. LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUJEN PERINTÄ 1.3.1. Maksua ei määrätä Lastensuojelulain mukaisista alle 30 vrk kestävistä kiireellisistä sijoituksista ja avohuollon sijoituksista ei peritä asiakasmaksua. Jos kiireellinen sijoitus tai avohuollon sijoitus kestää yli 30 vrk, peritään vanhemmilta hoidonkorvauksena asiakasmaksu ja lapselta etuudet yli 30 vrk kestäneeltä ajalta. 1. 3.2. Maksun määrääminen Laitoshuollon, perhehoidon ja asumispalvelun asiakasmaksu määrätään kuukausimaksuna toistaiseksi. Kun sijoituksen pidempiaikainen tarve on varmistunut, päätös maksusta tehdään välittömäs-
ti. Maksu tarkistetaan vuosittain. Jos asiakkaan maksukyvyssä tapahtuu oleellista muutosta, jolla on pitkäkestoista vaikutusta, maksu tarkistetaan erikseen. Jos hallinto-oikeus on tehnyt lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevan päätöksen lastensuojelulain 43 :n 2 momentin mukaisesti (tahdonvastainen päätös), kunnan on tehtävä uusi asiakasmaksupäätös, vaikka asiassa olisi tehty aikaisempi maksupäätös kiireellisen sijoituksen yhteydessä. 1.3.3. Päätöksentekoprosessi Lapsen tulojen perintä Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää lapsen etuuksien, ansio- tai varallisuustulojen perinnästä, perimättä jättämisestä tai alentamista koskevasta päätöksestä. Toimistosihteeri tekee tarvittavat valmistelutyöt ja huolehtii päätöksen täytäntöönpanosta. Asiakasmaksun määrääminen vanhemmalle Toimistosihteeri valmistelee lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle asiakasmaksua, sen perimättä jättämistä tai alentamista koskevan päätöksen. Vanhemman maksukyky selvitetään tuloja olosuhdeselvityksen perusteella. Tulo- ja olosuhdeselvitys edellyttää tulo-menotietoa koskevien tositteiden esittämistä. Asiakasmaksun määräämisestä tehdään muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Yhteistaloudessa asuville vanhemmille tehdään omat erilliset maksupäätökset. Asiakasmaksun määräämistä varten tarvittavat selvitykset pyydetään asianosaisilta aina kirjallisesti. Selvitysten toimittamiselle asetetaan kohtuullinen, vähintään kahden viikon määräaika. Mikäli selvityksiä ei ole toimitettu määräaikaan mennessä, vanhemmalle määrätään kohtuulliseksi katsottava asiakasmaksu. selvityksen antoaikaa voidaan jatkaa asianosaisen pyynnöstä. Viimesijaisena keinona asiakasmaksun määräämistä varten tarvittavia tietoja voidaan pyytää asiakasmaksulain 14 a :n perusteella suoraan rahalaitoksilta ja muilta kyseisessä lainkohdassa nimetyiltä tahoilta, mikäli asianosaisen on kieltäytynyt tietojen toimittamisesta tai toimitettujen tietojen luotettavuutta on syytä epäillä. 1.3.4. Muutoksenhakuoikeus maksupäätökseen Jos lapsen vanhemmilta on päätetty periä maksu, muutoksenhakuun on oikeutettu se vanhemmista, jota päätös koskee. Alaikäisen lapsen osalta muutoksenhakuun ovat oikeutettuja 12 vuotta täyttänyt lapsi sekä hänen huoltajansa. Nuorta (18-20 vuotta) koskevan maksun osalta asianosainen on vain nuori itse. Viranhaltijan maksua koskevasta päätöksestä haetaan oikaisua toimielimeltä ja toimielimen päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
- Elatusvelvollisuus avioliitossa koskee aviopuolisoita sekä vanhemman omia ja puolisoiden yhteisiä lapsia. Avioliitossa ei ole elatusvelvollisuutta toisen aviopuolison lapsiin nähden. Avoliitossa elatusvelvollisuus koskee vain omia ja yhteisiä lapsia, mutta elatusvelvollisuus ei ulotu avopuolisoon eikä hänen lapsiinsa. 2. Huomioon otettavat tulot Maksukykyä määrättäessä on otettava huomioon seuraavat seikat: henkilön eläminen yhteistaloudessa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa, alaikäisten lasten eläminen samassa taloudessa ja /tai henkilön tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut maksukykyyn vaikuttavat seikat (elatusvelvollisuus) sekä palvelua käyttäneiden henkilöiden tulot. Maksu määrättäessä huomioon otetaan ansiotulojen, itsenäisestä ammatinharjoittamisesta tai yritystoiminnasta saatavien tulojen lisäksi eläkkeet, elinkorot, elatusavut, elatustuki ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä jatkuvat muut henkilökohtaiset tulot. Samoin huomioidaan pääomasta tai muusta omaisuudesta saatavat tulot kuten korko-, osinko- ja vuokratulot. Metsätulona huomioidaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 % ja metsätalouden korot. Metsätuloa voidaan alentaa palvelun käyttäjän vaatimuksesta metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen määrällä. Jos lapsilisä peritään hoidon korvaukseksi, sitä ei katsota vanhemman tuloksi 3. Tulot, joita ei oteta huomioon Tuloina ei oteta huomioon lapsen hoitotukea, asumistukea, vammaistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa, opintotuen asumislisää, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia eikä perhehoidon kustannusten korvauksia. Jos on kyse muista kuin lapsen elatukseen ja elämiseen tarkoitetuista tuloista, korvauksista tai varoista, ei niitä voida käyttää annetun hoidon tai huollon korvaamiseen (esimerkiksi tapaturmasta aiheutuva pysyvä haitta). 1.4.4. Huomioon otettavat menot Lastensuojelun asiakasmaksua määrättäessä voidaan ottaa huomioon vanhemman tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat maksukykyyn vaikuttavat seikat. Vanhemman maksukykyä arvioitaessa noudatetaan soveltuvin osin oikeusministeriön ohjeistusta lapsen elatuksen suuruuden arvioimiseksi ( OMJU 2007:2). Asiakasmaksua määrättäessä vanhemman nettotuloista vähennetään asumismenojen omavastuu (vuokra/yhtiövastike, josta vähennetään mahdollinen asumistuki, asumislisä) ja asuntolainan lainanhoitokulut sekä maksetut elatusavut.
Vanhemman nettotuloista tehdään lapsivähennys. Yhdessä asuvilta vanhemmilta vähennetään 75 euroa/huollettava, kotona asuva lapsi/vanhempi. Yksin asuvalta vanhemmalta vähennetään 150 euroa/huollettava, kotona asuva lapsi. Lapsivähennystä ei tehdä sijoitettujen lasten osalta. 1.4.5. Asiakasmaksun suuruus Vanhemmilta, jolle ei ole vahvistettu elatusapua tai sitä ei peritä, peritään lastensuojelun asiakasmaksu alla olevan taulukon mukaisesti: Tulotaso (netto) Perintä 0 600 Ei perintää 601 800 10 % 801 1000 12 % 1001 1200 14 % 1201-16 % Kun vanhemmalle on määrätty taulukon mukainen asiakasmaksu ja sijoitettuja lapsia on useampia, korotetaan maksua sijoitettujen lasten lukumäärän mukaan seuraavasti: Sijoitettuja (lkm) Korotus (%) 1 lapsi Ei korotusta 2 lasta 15 % 3 lasta 30 % 4 lasta 45 % 5 lasta - 60 % Lastensuojelussa perheen kokonaistilanne tulee huomioida asiakasmaksua määrättäessä. Asiakasmaksu ei saa vaarantaa perheen toimeentuloa tai estää sen omatoimista suoriutumista. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7, 10 ja 11 :ien ohjeelliset normit mahdollistavat viranhaltijan harkinnan maksun suuruutta määrättäessä. Harkinnanvaraisuuden perusteet tulee aina kirjata näkyviin maksupäätökseen. 5. Maksun perimättä jättäminen tai maksun alentaminen Maksu jätetään perimättä tai sitä alennetaan, jos se vaarantaa lapsen, nuoren, vanhemman tai perheen toimeentulon edellytyksiä.
Jos vanhemmalle ei määrätä maksua, tulee se päätöksessä todeta ja perustella. Jo määrätyn asiakasmaksun alentaminen edellyttää uutta maksupäätöstä. 6. Maksun tarkistaminen Maksu tarkistetaan silloin, kun lapsen, nuoren, vanhemman tai perheen olosuhteet oleellisesti muuttuvat taikka maksu osoittautuu virheelliseksi. Olennaisena muutoksena vanhemman maksukyvyssä pidetään vähintään 5 %:n muutosta tuloissa. Muilta osin maksut tarkistetaan vuosittain. 7. Maksun periminen koko perheen sijoituksesta Jos lapsen vanhempi ja lapsi sijoitetaan yhdessä laitoshoitoon, myös vanhemman saamasta hoidosta voidaan periä maksu. Tällöin kuitenkin lapsen vanhemmalle on jätettävä asiakasmaksulain 33 :n mukaisesti käyttövaroiksi vähintään 20 % hänen nettotuloistaan. 4. Hoitopäiviksi katsottavat päivät maksua määrättäessä Kaikki laitoksessa ja perhehoidossa olevat kirjoillaolopäivät ovat hoitopäiviä, joista voidaan periä maksu. Maksu voidaan siten periä esimerkiksi myös lapsen karkumatkan ajalta. Laitoshoidon tai perhehoidon keskeytyksestä sovitusti yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksu peritä asiakasmaksulain 32 :n 2 momentin mukaisesti viisi päivää ylittävältä ajalta. Mainittuja poissaoloja tarkastellaan kalenterikuukausikohtaisesti.
1. LAPSEN ITSENÄISTYMISVARAT 1. Lastensuojelulain 77 1 mom: Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena, lastensuojelulain 40 :ssä tarkoitettuna sijaishuoltona tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. 2. Tulot ja korvaukset, jotka kerryttävät itsenäistymisvaroja Asiakasmaksulain 14 :ssä tarkoitettuja lapsen tuloja, korvauksia ja saamisia ovat muun muassa lapselle tulevat jatkuvat etuudet, kuten elatusapu, elatustuki, eläkkeet, elinkorot, avustukset tai muut hänelle maksettavat jatkuvat taikka kertakaikkiset tulot, korvaukset ja saamiset. Edellytyksenä on, että kysymyksessä olevat korvaukset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne on tarkoitettu lapsen hoitoon tai huoltoon ja ne maksetaan tätä tarkoitusta varten. Lapselle maksettava ryhmähenkivakuutus on kertakaikkinen tulo, joka voidaan ottaa huomioon asiakasmaksua ja itsenäistymisvaroja määrättäessä. Lapselle kertyneitä itsenäistymisvaroja ei voida käyttää osaksikaan hoidon korvaamiseen. 3. Tulot, joista itsenäistymisvaroja ei kerrytetä Lapsilisä ja vanhemmille määrätty asiakasmaksu eivät kerrytä itsenäistymisvaroja. Myöskään perintöä tai vastaavaa tuloa tai saamista ei voida periä hoidon korvauksena tai nostaa itsenäistymisvaroiksi. 4. Lapsella ei ole itsenäistymisvaroja kerryttäviä tuloja tai ne ovat riittämättömät Jos lapsella ei ole asiakasmaksulain 14 :n mukaisia tuloja tai jos ne ovat riittämättömät, sosiaalihuollon vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta: - asumiseen, - koulutukseen ja - muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Laissa ei säädetä tuen vähimmäis- tai enimmäismäärästä.
5. Itsenäistymisvarojen käyttäminen Kunnan on huolehdittava, että itsenäistymisvarat käytetään lapsen itsenäistymistä tukevaan toimintaan tai hankintoihin. Arviointi tehdään yhdessä lapsen ja hänen huoltajansa tai nuoren kanssa. Jos kyseessä on alaikäinen huostassa tai jälkihuollossa oleva lapsi, itsenäistymisvarojen käyttö edellyttää aina myös lapsen edunvalvojan (huoltaja tai määrätty edunvalvoja) suostumusta. Suostumus voidaan pyytää kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen suostumus kirjataan lasta koskeviin asiakirjoihin. Itsenäistymisvaroilla tuettavia menoja voivat esimerkiksi olla: - oman asunnon kalustus, - työpaikan saamiseksi tarvittavat hankinnat, - opiskelun edellyttämät materiaalit ja - muut perustellut menot kuten esimerkiksi ajokortin hankintakulut Kunnan on huolehdittava ennen itsenäistymisvarojen maksamista aina siitä, että esimerkiksi lapsen tai nuoren perustarpeista asumisessa ja sen järjestelyissä huolehditaan riittävällä tavalla erityisesti silloin, jos lapsella ja nuorella ei ole riittävästi varoja tai mahdollisuuksia asumisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen ja asumisen perushankintojen suorittamiseen. 6. Itsenäistymisvarojen maksaminen Sosiaalihuollon vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lapsella ja nuorella ei ole ehdotonta oikeutta vaatia varojen maksamista, vaikka ne ovat kertyneet hänen tuloistaan tai hän on täysi-ikäinen. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon tai sijoituksen päätyttyä silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Itsenäistymisvarojen maksamista voidaan lykätä silloin, kun on ilmeistä, että varoja on tarkoitus käyttää muuhun kuin itsenäistymistarkoituksee, kuten päihteisiin tai jos lapsen ja nuoren rahankäyttö on muuten hallitsematonta. Itsenäistymisvaroja voidaan maksaa myös jälkihuollon kestäessä. Itsenäistymisvarat on maksettava viimeistään kun nuori täyttää 21 vuotta. Itsenäistymisvarojen maksamisesta tehdään muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. päätös. Muutoksenhakuoikeus on 15 vuotta täyttäneellä lapsella ja hänen huoltajallaan sekä yksin 18 vuotta täyttäneellä nuorella. 7. Selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja käytöstä
Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta: - aina kun sijoitus päättyy - kun 12 vuotta täyttänyt lapsi, lapsen huoltaja tai lapselle määrätty edunvalvoja sitä erikseen vaatii - selvitys on sitä vaadittaessa annettava myös sijoituksen aikana. Selvityksellä varmistetaan, että toimielin varaa lapselle riittävät itsenäistymisvarat ja että varat käytetään nimenomaan lapsen tai nuoren itsenäistymistä tukeviin menoihin ja tarkoituksiin. 8. Itsenäistymisvarojen suhde toimeentulotukeen Mikäli jälkihuollossa oleva lapsi tai nuori joutuu toimeentulotuen tarpeeseen ja hakee toimeentulotukea, on arvioitava erikseen voidaanko itsenäistymisvaroja huomioida käytettävissä olevina tuloina toimeentulotukea määrättäessä. Tähän arviointiin vaikuttaa lapselle kertyneiden itsenäistymisvarojen määrä, lapsen tai nuoren ikä sekä tarkoitus, johon toimeentulotukea haetaan. Itsenäistymisvarat silloin, kun ne ovat toimielimen hallussa, eivät ole toimeentulotukilain tarkoittamassa mielessä jälkihuollossa olevan toimeentulotukiasiakkaan varoja eivätkä siis hänen määrättävissä ja käytettävissään. Varoihin ei voida kohdistaa toimeentulotukilain 20 :n tarkoittamaa perintää. Jos itsenäistymisvaroja on vain vähäinen määrä, ja toimeentulotukea haetaan selkeästi perushankintoihin kuten lapsen tai nuoren elämiseen, itsenäistymisvaroja ei lähtökohtaisesti tulisi huomioida lainkaan käytettävissä olevina varoina. 9. Itsenäistymisvarojen kerryttäminen kunnassa Mikäli lapsella tai nuorella on asiakasmaksulain mukaisia tuloja, sosiaalityöntekijä tekee näiden tulojen osalta asiakasmaksulain mukaisen perintää koskevan päätöksen. Koska lapselle ja nuorelle maksettavat etuudet ja korvaukset maksetaan kokonaisuudessaan perintäpäätöksen perusteella toimielimelle, on toimielimen tehtävä jako itsenäistymisvaroihin ja annetun hoidon tai huollon korvaukseen. Itsenäistymisvarojen osuus on aina vähintään 40 % perityistä tuloista ja korvauksista. Itsenäistymisvarojen hoidosta huolehditaan siten, että rahalaitokseen avataan lapselle tai nuorelle oma pankkitili, jonka omistajana on kuitenkin kunta. Tällä menettelyllä nosto-oikeus säilyy vain kunnalla. Itsenäistymisvaroja kerryttävät tulot ja korvaukset tilitetään kuukausittain lapsen tai nuoren itsenäistymistilille.