Viranomainen KOKOUSKUTSU Pyhäjoen kunta 8/2011 Kunnanhallitus Kokousaika Kokouspaikka Käsiteltävät asiat Tiistaina 26.4.2011 klo 16.30 Kunnanhallituksen kokoushuone 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. liite 9. liite 10. liite 11. liite 12. liite 13. liite Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastaminen ja nähtävilläpito Muut mahdolliset asiat Tiedoksi annettavat asiat Kiinteistönluovutusilmoitukset Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntopyyntö Pyhäjoen Mäkikankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta / Yhteysviranomaisen lausunto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntopyyntö Kalajoen Jokelan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta / Yhteysviranomaisen lausunto Palkattomat harkinnanvaraiset virkavapaat / Palkanpidätys virkavapaan ajalta Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet Pyhäjoen kunnan tiedotusohje Pyhäjoen kunnan toimintamalli sisäilmaongelmaepäilyissä Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen valmistelu / Yhteistoimintaalueen muodostaminen Ei julkinen asia Pöytäkirjan nähtävilläpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on merkitty oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä Hallinto- ja elinkeino-osastolla maanantaina 2.5.2011 kello 9.00 16.00. Puheenjohtaja Puheenjohtaja Matti Pahkala kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilmoitusmenettely Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Ilmoitustaulunhoitaja
Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Pyhäjoen kunta Kunnanhallitus 8/2011 202 KOKOUSAIKA Tiistaina 26.4.2011 klo 16.30 21.20 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kunnanhallituksen kokoushuone Jäsen Varajäsen Pahkala Matti, pj. ( x ) Maijala Helena ( ) Kittilä Risto, vpj. ( x ) poissa 117 Rantanen Niko ( ) Keskitalo Tarja ( ) Pirkola Ari ( ) Koivusipilä Hannu ( ) Haikola Aki ( ) Lintunen Pirkko ( x ) Koskenlaine Riitta ( ) Mankinen Sauli ( ) Bäckman Pertti ( x ) Tuuttila Anna-Liisa ( x ) Rajaniemi Merja ( ) Puheenjohtajana toimi kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Pahkala. MUUT SAAPUVILLA OLLEET Soronen Matti, kunnanjohtaja, esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä ( x ) (ja läsnäolon peruste) Kestilä Markku, valtuuston puheenjohtaja ( x ) Ukonsaari Seppo, valtuuston varapuheenjohtaja ( x ) Impola Anja, valtuuston varapuheenjohtaja ( x ) Tervonen Antero, sivistystoimenjohtaja, asiantuntijana klo 16.30-17.30 ( x ) LAILLISUUS JA PÄÄTÖS- VALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t 105-119 sivut 202-225 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta Pöytäkirja päätettiin tarkastaa hallinto- ja elinkeino-osastolla 2.5.2011 mennessä. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pirkko Lintunen ja Anna- Liisa Tuuttila. PÖYTÄKIRJAN ALLE- KIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme Matti Pahkala Tarkastusaika 2.5.2011 Allekirjoitukset Pirkko Lintunen Matti Soronen Anna-Liisa Tuuttila PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm. Hallinto- ja elinkeino-osasto 2.5.2011 klo 9.00-16.00 Virka-asema kunnanjohtaja Allekirjoitus Matti Soronen
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 203 MUUT MAHDOLLISET ASIAT Khall 105 Ehdotus: Kunnanhallitus toteaa kokouksessa käsiteltävät kutsussa 26.4.2011 mainitsemattomat asiat. - Salassa pidettävä asia - Urheilukentän lopputyöt, varusteet ja kalusto - Muut asiat Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 204 PYHÄJOEN KUNNAN TIEDOTUSOHJE Khall 106 Pyhäjoen kunnan hallintosäännön 54 mukaan tiedottamista johtaa 26.4.2011 kunnanhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kunnan tiedottamisesta sekä siitä vastaavista. Kunnan www-toimituksen kokouksessa 14.3.2011 päätettiin, että tiedottamisohje laaditaan normaalina johtoryhmätyöskentelynä, niin että Antero Tervonen laatii johtoryhmän arvioitavaksi luonnoksen tiedottamisohjeeksi, joka viedään edelleen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Esityslistan liitteenä lähetetään tiedotusohjeluonnos. Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan tiedotusohjeen ja antaa sen valtuustolle tiedoksi. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. ---------- Merkittiin, että sivistystoimenjohtaja Antero Tervonen oli paikalla asiantuntijana kokouksessa. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 205 PYHÄJOEN KUNNAN TOIMINTAMALLI SISÄILMAONGELMAEPÄILYISSÄ Khall 107 Työsuojelutarkastuksessa 2.6.2009 on annettu toimintaohje, jonka 26.4.2011 mukaan työnantajan tulee laatia kirjallinen toimintamalli siitä, kuinka toimitaan, jos tietoon tulee epäilys kiinteistön sisäilmaongelmasta kuten kosteusvauriosta. Työsuojelutoimikunta on 16.6.2009 :ssä 7 esittänyt kunnanhallituksen hyväksyttäväksi liitteen mukaista toimintamallia. Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy toimintamallin liitteen mukaisena. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. ---------- Merkittiin, että sivistystoimenjohtaja Antero Tervonen oli paikalla asiantuntijana kokouksessa. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 206 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Khall 108 Opetushallitus 26.4.2011 Päätös dno 145/517/2011 / Valtionavustuksen myöntäminen, kerhotoiminnan kehittäminen Myönnetty avustus 10.000 - kopiot kirjanpitoon ja koulutoimistoon Sosiaali- ja terveysministeriö Kuntainfo 3/2011 / Kuntia kannustetaan yhteistyöhön lasten päivähoitopalvelujen järjestämisessä - kopiot Antero Tervoselle ja Terttu Siljanderille Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus POPELY/205/07.00/2011 / Ympäristölupapäätöstä koskevan valituksen toimittaminen - alkuperäinen teknisellä toimella Suomen Kuntaliitto Euroopan rakennusperintöpäivät 9.-11.9.2011 Voimistuvat kylät, vuoropuhelulla ja yhteistyöllä entistä vahvemmat kylät ja kunnat Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirje 16/2011 / Kunta-alan työmarkkinaseminaari Raumalla 8.- 9.6.2011 Yleiskirje 17/2011 / Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus mahdollisuus tehtävien ja työnjaon uudistamiseen Keva Ilmoitus kuntoutustukiratkaisusta - kopio palkkatoimistoon Suomen Pankki Euro&Talous 1/2011 / Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Kokouskutsu maantietoimitukseen - tekninen osasto saanut oman kappaleen Kuntien Tiera Oy Tieran osakkeenomistajat, kuntatoimijat Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 207 jatkoa Khall Työsuojelutoimikunta :ään 108 Kokousmuistio 2/2011 26.4.2011 Vestia Oy Sitoumuksen palautus; Ylivieskan kaatopaikan sulkeminen Maaseudun uusi aika yhdistys Maaseutututkimuksen ja politiikan aikakauslehti 1/2011, teemana moniulotteinen maaseutukulttuuri Raahen Psyyke ry Toimintakertomus 2010 Raahen koulutuskuntayhtymä Ote pöytäkirjasta 22.3.2011 48 / Raahen koulutuskuntayhtymän omistajakuntien kunnanjohtajien esitys kuntayhtymän hallitukselle Hallituksen pöytäkirja nro 3/2011 Pohjois-Pohjanmaan liitto Yhteiskunnallinen yrittäjyys NYT, dialogifoorumi Oulussa 12.-13.5. Maakuntahallituksen pöytäkirja nro 3/2011 Ehdotus: Kunnanhallitus merkitsee asiat tiedoksi. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 208 KIINTEISTÖNLUOVUTUSILMOITUKSET Khall 109 Kauppakirja 19.4.2011 26.4.2011 Luovuttaja: Raimo Uolevi ja Sari Anne Kristiina Pyhälä Luovutuksen saaja: Jarno Tuomas Sakari Pyhälä Luovutuksen kohde: Pihlajakallio RN:o 4:90 Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylässä Ehdotus: Kunnanhallitus päättää, ettei kunta käytä etuosto-oikeutta edellä mainitussa kiinteistökaupassa. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 209 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAU- SUNTOPYYNTÖ PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON YMPÄRISTÖVAI- KUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA / YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Khall 49 28.2.2011 Taustaa lausunnolle: Hanke sijoittuu Pyhäjoen kunnan Yppärin kylässä sijaitsevalle Mäkikangas nimiselle alueelle Kalajoen kaupungin vastaiselle rajalle. Hankkeessa rakennettaisiin 13-19 tuulivoimalaitosta, yksikköteholtaan 2,3 3,6 MW, yhteenlaskettu teho olisi 47-68 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus olisi 100-135 metriä ja roottoreiden halkaisija enintään 90-120 metriä. Lakikorkeus olisi tällöin enimmillään noin 180 metriä. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä 20-45 kv:n maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta enintään 110 kv:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetään kaksi toteutusvaihtoehtoa sekä ns. nollavaihtoehto. Vaihtoehto VE1: Suunnittelualueelle rakennettaisiin yhteensä 13 tuulivoimalaa, yksikköteholtaan 3,6 MW, kokonaisteholtaan 47 MW. Vaihtoehto VE2: Suunnittelualueelle rakennettaisiin yhteensä 19 tuulivoimalaa, yksikköteholtaan korkeintaan 3,6 MW, kokonaisteholtaan noin 68 MW. Nollavaihtoehto: Hanketta ei toteuteta. Sähköverkkoon liittymisessä selvitetään neljää voimajohdon reittivaihtoehtoa. Kaikissa vaihtoehdoissa tuulipuisto liitetään valtakunnan verkkoon Fingrid Oyj:n Kalajoen 110 kv-sähköasemalle. Reittivaihtoehdot ovat tässä vaiheessa suuntaa antavia ja tarkentuvat YVAmenettelyn aikana. Hankkeen omistaja on WPD Finland Oy, joka on tehnyt YVA-arviointiohjelman omana työnään, mutta jatkaa hankkeen YVA-selvityksen konsulttityönä. Pyhäjoen Mäkikankaan ja Kalajoen Jokelan tuulivoimapuistot ovat 5 km:n etäisyydellä toisistaan. Molemmissa hankkeissa on omistajana WPD Finland Oy ja hankkeille on asetettu yhteinen seuranta / ohjausryhmä. Molemmilla hankkeilla on oma erillinen YVA-prosessinsa. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 210 jatkoa Khall Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus pyytää ympäristövaikutusten :ään 49 arviointimenettelystä annetun lain (469/94) mukaisena yhteysviran- 28.2.2011 omaisena lausuntoa Pyhäjoen Mäkikankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Hanketta ja arviointiohjelmaa koskien on järjestetty yksi yleisötilaisuus 16.2.2011 Pyhäjoen lukion Pauhasalissa. Pyhäjoen kunnan lausunto em. arviointiohjelmasta pyydetään lähettämään Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselle 25.3.2011 mennessä. Esityslistan liitteenä lähetetään: - Ely-keskuksen lausuntopyyntö POPELY/84/07.04/2010 - Mäkikankaan tuulivoimapuiston sijaintikartta - Mäkikankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelman tiivistelmä. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on kokonaisuudessaan nähtävillä osoitteessa www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa/yva ->vireillä olevat yva-hankkeet ->energian tuotanto. Asian valmistelijana on toiminut tekninen johtaja Pirkko Tuuttila. Kunnanhallituksen lausunto: - Hankkeen suunnittelussa on pystyttävä säilyttämään riittävät suojaetäisyydet sekä Jokelan että muiden tuulivoimapuistojen välillä. - Hankkeen osalta on lisäksi huomioitava, että kaikki tuulivoimapuistosta aiheutuvat maisemavaikutukset, paikallisten asukkaiden viihtyvyyteen, elinoloihin, terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset selvitetään ja ovat tärkeässä osassa jatkosuunnitelmissa. - Mäkikankaan tuulivoimapuistoalue on noin 250 hehtaaria, mutta puistoalueen rajalle sijoitettavat tuulivoimalat rajoittavat maankäyttöä tuulivoimapuistoalueen ulkopuolella vähintäänkin noin 0,5-1 km säteellä. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi olisi syytä YVA-prosessin yhteydessä selvittää, miten tämä maankäytön rajoitus saadaan korvattua puskurialueella oleville maanomistajille. - YVA-ohjelmassa 6.3.2 mainittu Sunintie ei enää ole RKY 2009 luettelossa mukana. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 211 jatkoa Khall - Hankkeen jatkosuunnittelussa on selvitettävä ja huomioitava :ään 49 Mäkikankaan tuulivoimapuiston alueella, lähellä Kiviröykkiötä 28.2.2011 oleva muinaismuistopaikka hauta Ehdotus : Kunnanhallitus hyväksyy edellä olevan lausunnon. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Khall 110 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 26.4.2011 lähettänyt tiedoksi yhteysviranomaisen lausunnon 14.4.2011 Mäkikankaan tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Ehdotus: Kunnanhallitus merkitsee lausunnon tiedoksi. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 212 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAU- SUNTOPYYNTÖ KALAJOEN JOKELAN TUULIVOIMAPUISTON YMPÄRISTÖVAIKUTUS- TEN ARVIOINTIOHJELMASTA / YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Khall 50 28.2.2011 Taustaa lausunnolle: Hanke sijoittuu Kalajoen kaupungin Pohjankylässä sijaitsevalle Jokela nimiselle alueelle noin 4 km Kalajoen keskustaajamasta pohjoiseen. Hankkeessa rakennettaisiin 14-20 tuulivoimalaitosta, yksikköteholtaan 2,3 3,6 MW, yhteenlaskettu teho olisi 50-72 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus olisi 100-135 metriä ja roottoreiden halkaisija enintään 90-120 metriä. Lakikorkeus olisi tällöin enimmillään noin 180 metriä. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä 20-45 kv:n maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta enintään 110 kv:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetään kaksi toteutusvaihtoehtoa sekä ns. nollavaihtoehto. Vaihtoehto VE1: Suunnittelualueelle rakennettaisiin yhteensä 14 tuulivoimalaa, yksikköteholtaan 3,6 MW, kokonaisteholtaan 50 MW. Vaihtoehto VE2: Suunnittelualueelle rakennettaisiin yhteensä 20 tuulivoimalaa, yksikköteholtaan korkeintaan 3,6 MW, kokonaisteholtaan noin 72 MW. Nollavaihtoehto: Hanketta ei toteuteta. Sähköverkkoon liittymisessä selvitetään kolmea voimajohtojen reittivaihtoehtoa. Kaikissa vaihtoehdoissa tuulipuisto liitetään valtakunnan verkkoon Fingrid Oyj:n Kalajoen 110 kv-sähköasemalla. Reittivaihtoehdot ovat tässä vaiheessa suuntaa antavia ja tarkentuvat YVAmenettelyn aikana. Hankkeen omistaja on WPD Finland Oy, joka on tehnyt YVA-arviointiohjelman omana työnään, mutta jatkaa hankkeen YVA-selvityksen konsulttityönä. Kalajoen Jokelan ja Pyhäjoen Mäkikankaan tuulivoimapuistot ovat 5 km:n etäisyydellä toisistaan. Molemmissa hankkeissa on omistajana WPD Finland Oy ja hankkeille on asetettu yhteinen seuranta / ohjausryhmä. Molemmilla hankkeilla on oma erillinen YVA-prosessinsa. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus pyytää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (469/94) mukaisena yhteysviranomaisena lausuntoa Pyhäjoen Mäkikankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 213 jatkoa Khall :ään 50 28.2.2011 Hanketta ja arviointiohjelmaa koskien on järjestetty yksi yleisötilaisuus 17.2.2011 Kalajoen kaupungin valtuustosalissa. Pyhäjoen kunnan lausunto em. arviointiohjelmasta pyydetään lähettämään Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselle 25.3.2011 mennessä. Esityslistan liitteenä lähetetään: - Ely-keskuksen lausuntopyyntö POPELY/83/07.04/2010 - Jokelan tuulivoimapuiston sijaintikartta. Asian valmistelijana on toiminut tekninen johtaja Pirkko Tuuttila. Kunnanhallituksen lausunto: - Pyhäjoen kunta seuraa Kalajoen kaupungin alueelle suunniteltujen tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiohjelman kehittymistä, erityisesti Pyhäjoen kunnan rajaan ja Mäkikankaan tuulivoimapuistoon rajoittuen. - Pyhäjoen kunta lausuu asiasta ympäristövaikutusten arviointiprosessien edistyessä, jos tuulivoimapuistojen suojaetäisyydet / puskuri-alueet tulevat rajoittamaan Pyhäjoen kunnan puoleista maankäyttöä - Pyhäjoen kunnalla ei ole huomautettavaa hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Ehdotus : Kunnanhallitus hyväksyy yllä olevan lausunnon. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Khall 111 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 26.4.2011 lähettänyt tiedoksi yhteysviranomaisen lausunnon 14.4.2011 Jokelan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Ehdotus: Kunnanhallitus merkitsee lausunnon tiedoksi. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 214 PALKATTOMAT HARKINNANVARAISET VIRKAVAPAAT/PALKANPIDÄTYS VIRKAVAPAAN AJALTA Henktmk 2 OAJ:n paikallisosaston puheenjohtaja Antti Juntunen on lähettänyt 2.03.2011 29.1.2011 viestin, jossa hän pyyttä paikallisneuvottelua koskien palkattoman virkavapaan palkanpidätyksen määrää. Asiasta on käyty pääsopimuksen edellyttämä paikallisneuvottelu. Muistio neuvottelusta liitteenä (liite 1) Neuvottelussa sovitut selvitykset naapurikuntien käytännöistä on tehty. Kokouksessa jaettu luonnos ohjeistukseksi koskien otsikkoasiaa. Esittelijän ehdotus: Henkilöstötoimikunta päättää esittää kunnanhallitukselle otsikkoasiaa koskevaa menettelyä muutettavaksi sellaiseksi kuin se on kuvattu kokouksessa jaetussa luonnoksessa. Päätös: Henkilöstötoimikunta käsi asiasta keskustelun ja teki täsmennyksiä ja lisäyksiä em. luonnokseen ja päätti esittää kunnanhallitukselle otsikkoasiaa koskevaa menettelyä muutettavaksi sellaiseksi kuin se on kuvattu täsmennetyssä luonnoksessa (liite 2). Khall 112 Liitteenä harkinnanvaraisten virka- ja työvapaiden hakemisessa ja 26.4.2011 myöntämisessä noudatettavat säännökset ja periaatteet. Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy henkilöstötoimikunnan ehdotuksen. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Ohjetta täydennetään KVTES II 18 :n kopiolla, ohje pöytäkirjan liitteenä. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 215 HENKILÖKOHTAISEN LISÄN MAKSAMISPERUSTEET Henktmk 3 Asiaa koskeva pääsopimuksen 14 :n 2 momentin edellyttämä 26.4.2011 paikallisneuvottelu on käyty pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa 14.2.2011. Muistio kokouksesta liitteenä (liite 1). Esittelijän ehdotus: Henkilöstötoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että henkilökohtaisia lisiä myönnettäessä noudatetaan paikallisneuvottelussa yhteisesti hahmoteltuja ja hyväksyttyjä periaatteita noudattaen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Khall 113 26.4.2011 Oheismateriaalina muistio 14.2.2011 ja arviointilomake. Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy henkilöstötoimikunnan kokouksessa tekemän esityksen. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen, liitteenä arviointilomake. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 216 MAASEUTUHALLINNON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VALMISTELU / YHTEISTOIMINTA- ALUEEN MUODOSTAMINEN Khall 252 Kunnanhallitus on käsitellyt maaseutuhallinnon uudistamisasiaa 1.11.2010 viimeksi 2.2.2009, MMM:n pyydettyä kunnalta lausuntoa hallinnon kehittämisvaihtoehdoista. Hallitus päätti tuolloin, että Pyhäjoen kannalta luontaisin yhteistoiminta-alue olisi nykyinen lomituspalvelualue, johon kuuluvat Kalajoki, Merijärvi ja Pyhäjoki. Koska näiden kuntien tilalukumäärä jäisi selvästi alle hallintoyksiköltä vaadittavan 800 tilan, voisi alue laajentua käsittämään myös Raahen seutukunnan, pois lukien Vihannin. Laajempi alue vastaisi 1.1.2009 aloittanutta ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. 6.10.2010 käytiin Pyhäjoella maaseutuhallinnon yhteistyöneuvottelu, jossa oli läsnä edustajat Alavieskasta, Kalajoelta, Merijärveltä, Pyhäjoelta, Raahesta ja Siikajoelta. Alavieskaa lukuun ottamatta kunnat päätyivät esittämään, että lähdetään valmistelemaan yhteistä maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta, jossa Kalajoki toimii isäntäkuntana ja Siikajoelle muodostetaan toinen vahva pohjoinen palveluyksikkö. Alavieska halusi jatkoaikaa selvittääkseen Ylivieskan seutukunnan tai Nivalan kaupungin tarjoamat vaihtoehdot. 12.10.2010 Alavieskan kunnanhallitus päätti, että kunta lähtee mukaan Pyhäjoen neuvottelussa sovitun alueen valmisteluun. Ehdotus: Pyhäjoen kunta lähtee valmistelemaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta yhdessä Alavieskan kunnan, Kalajoen kaupungin, Merijärven kunnan, Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan kanssa. Liitteenä oleva neuvottelumuistio toimii yhteistoiminnan aiesopimuksena ja siihen kirjatut yhteistyön periaatteet sekä reunaehdot lähtökohtana jatkovalmistelulle. Pyhäjoelle on tärkeää asiakaspalvelun säilyminen lähipalveluna ja nykyisen toimipisteen aseman turvaaminen. Kustannusten jaon tulee perustua mahdollisimman oikeudenmukaisiin ja kuntien yhteisesti sopimiin perusteisiin esim. tilalukumäärään, maksettujen tukien määrään tai muuhun soveltuvaan perusteeseen. Maaseudun kehittämistyön kustannukset on erotettava varsinaisista maaseutuhallinnon kuluista ja jyvitettävä kunnille palvelujen käytön suhteessa. Neuvottelumuistio liitteenä. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 217 Khall 68 Yhteistyöneuvottelut ovat edenneet siihen vaiheeseen, että 4.3.2011 14.3.2011 on käsitelty yhteistoimintasopimusluonnosta maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä. Oheismateriaalina yhteistoimintasopimusluonnos sekä kustannusten jako vuosien 2009 ja 2010 tilinpäätöksien ja talousarvion 2011 mukaan. Lisäksi henkilöstöasemaa ja -siirtoa koskeva liite. Ehdotus: Kunnanhallitus keskustelee yhteistoimintasuunnitelmasta ja evästää neuvottelijoita. Päätös: Kunnanhallitus evästi neuvottelijoita seuraavaan neuvotteluun, joka pidetään 1.4.2011 Alavieskassa. Maaseutultk 4 Maaseutuviraston tukihallinnon uudistukselle asettaman aikataulun 20.4.2011 mukaan 800 tilan kokorajavaatimuksen alle jäävän kunnan on päätettävä yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä 1.5.2011 mennessä. Pyhäjoen kunnanhallitus kokoontuu 26.4.2011 päättämään Pyhäjoen kunnan maaseutuhallinnon liittymisestä Kalajoen hallinnoimaan yhteistoiminta-alueeseen. Kunnanjohtaja on pyytänyt maaseutulautakunnalta lausuntoa yhteistoimintasopimuksesta. Päätösehdotus: Maaseutusihteeri esittelee yhteistoimintasopimuksen lautakunnalle, joka antaa siitä lausunnon kunnanhallitukselle. Päätös: Maaseutulautakunta antaa oheisen lausunnon asiasta Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 218 jatkoa Maaseutultk. :ään 4 20.4.2011 LAUSUNTO: Maaseutulautakunnan lausunto yhteistoimintasopimuksesta Maaseutulautakunta totesi sopimuksen sisällöllisesti asianmukaiseksi ja piti erittäin hyvänä sitä, että yhteistoimintasuunnaksi ja isäntäkunnaksi valittiin Kalajoki. Todettiin myös myönteiseksi sopimukseen kirjattu mahdollisuus laajentaa lomitusyhteistyötä Raahen ja Siikajoen suuntaan, se turvaisi Kalajoen lomituspalveluyksikön säilymisen tulevissa MELA:n muutoksissa. Lautakunta edellyttää, että kysynnän mukaiset palvelut ja nykyinen maaseudun kehittämismäärärahan taso säilytetään myös tulevassa yhteistyökuviossa. Lautakunta esittää neuvottelukuntaan jäseniksi Tarja Keskitaloa ja hänelle varajäseneksi Ari Pirkolaa, toiseksi jäseneksi Susanna Röningiä ja hänelle varajäseneksi Toni Kippolaa. Khall 114 Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa ( 210 / 2010 ) on 26.4.2011 tullut voimaan 1.4.2010. Uudistuksen myötä maaseutuhallinto kootaan yhteistoiminta-alueiksi, joilla toimii vähintään 800 tukihakemuksen tehnyttä maatalousyrittäjää. Maaseutuhallinnon tehtäviä tekee yhteisen johdon alaisuudessa vähintään viisi viranhaltijaa tai toimihenkilöä, joista vähintään yksi päätoimisesti hoitaa maaseutuhallinnon tehtäviä ja johtaa yksikköä. Vähintään viiden henkilön tarve tulee hakemusten käsittelyn, sitoumuskäsittelyn ja maksajaviranomais- sekä takaisinperintätehtävien eriyttämisestä. Kuntien on tehtävä päätökset yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä viimeistään 1.5.2011 ja ilmoitus yhteistoiminta-alueesta Maaseutuvirastolle viimeistään 1.6.2011. Kunnan, jolle järjestämisvastuu siirtyy, on toimitettava selvitys sopimuksen tekemisestä Maaseutuvirastolle viimeistään 1.1.2012. Alavieskan, Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat sekä Kalajoen ja Raahen kaupungit ovat käyneet neuvotteluja yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi. Yhteistoiminta-alueen muodostaminen edellä mainittujen sopijakuntien kesken on käsitelty kunkin kunnan hallituksessa. Kaikki sopijakunnat ovat tehneet periaatepäätöksen isäntäkuntamalliin pohjautuvan yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä jo alustavien neuvottelujen jälkeen. Hallintoalue jaetaan eteläiseen ja pohjoiseen palvelualueeseen. Eteläisen alueen keskus on isäntäkunnaksi Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 219 jatkoa Khall valittu Kalajoki ja Pohjoisen alueen keskus on Siikajoki. Lähipalvelut :ään 114 yhteistoiminta-alueella järjestetään yhteistoimintasopimuksen mukai- 26.4.2011 sesti. Periaatepäätöksien myötä on käyty yhteistyöneuvottelut tulevan maaseutuhallinnon alueen yhteistoimintasopimuksen sekä siihen liittyen kustannusten jakoperusteiden laatimiseksi. Työryhmässä on ollut edustus jokaisen kunnan luottamushenkilöjohdosta, virkamiesjohdosta sekä maaseutuelinkeinoviranomaisista. Työryhmä on kokouksessaan 1.4.2011 hyväksynyt yksimielisesti yhteistoimintasopimuksen, sekä sopimuksen liitteenä olevat kustannusten jakoperusteet, henkilöstön asemaa ja siirtoa koskevan liitteen sekä selvityksen muista kuin maaseutuhallinnon tämänhetkisistä tehtävistä. Esityslistan oheismateriaalina on muistio maaseutuhallinnon yhteistyöneuvottelusta 1.4.2011. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Pyhäjoen kunta 1. päättää muodostaa maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen yhdessä Alavieskan, Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien sekä Kalajoen ja Raahen kaupunkien kanssa, 2. hyväksyy liitteenä olevan yhteistoimintasopimuksen maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä liitteineen, 3. esittää, että neuvottelukuntaan valitaan jäseniksi Tarja Keskitalo (varalle Ari Pirkola) ja Susanna Röning (varalle Toni Kippola). Liitteet: yhteistoimintasopimus, kustannusten jakoperusteet, henkilöstön asemaa ja siirtoa koskeva liite, selvitys muista kuin maaseutuhallinnon töistä ja tehtäväosuuksista tällä hetkellä. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Liitteet: yhteistoimintasopimus, kustannusten jakoperusteet, henkilöstön asemaa ja siirtoa koskeva liite, selvitys muista kuin maaseutuhallinnon töistä ja tehtäväosuuksista tällä hetkellä. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 220 SALASSA PIDETTÄVÄ ASIA Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 221 SALASSA PIDETTÄVÄ ASIA Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 222 SALASSA PIDETTÄVÄ ASIA Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 223 URHEILUKENTÄN LOPPUTYÖT, VARUSTEET JA KALUSTO Khall 118 Valtuusto on varannut vuoden 2011 talousarviossa määrärahaa urhei- 26.4.2011 lualueille seuraavasti: 25 000 euroa kustannuspaikalle 900109 Urheilualueet sekä 35 000 euroa kustannuspaikalle 900136 Saaren urheilukentän varustelu. Yhteensä urheilukentän lopputöille sekä varusteille ja kalustolle on talousarviossa vuodelle 2011 varattu 60 000 euroa. Tekninen lautakunta on kokouksessaan 20.4.2011 :ssä 42 käsitellyt urheilukentän varusteiden kilpailutusta ja tehnyt ehdotuksen kunnanhallitukselle 75 000 euron lisämäärärahan varaamiseksi varusteiden ja kaluston hankintaan. Päätös: Kunnanhallitus toteaa, että teknisen lautakunnan on vapaaaikaohjaajaa kuultuaan tehtävä yksilöity esitys siitä, mitä varusteita ja kalustoa tarvitaan urheilukentän käyttämisessä eri käyttäjäryhmien näkökulmasta sekä selonteko siitä, paljonko määrärahasta on käytettävä urheilukentän lopputöihin ja mahdollisiin korjauksiin. Mahdollisen valtuustolle osoitettavan yhden lisämäärärahaesityksen tulee perustua edellä mainittuihin perusteisiin ja se on toimitettava kunnanjohtajalle 6.5.2011 mennessä. Kunnanhallitus käsittelee asiaa 9.5.2011 pidettävässä kokouksessaan, jossa se tekee ehdotuksen lisämäärärahasta valtuustolle. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu PYHÄJOEN KUNTA Kunnanhallitus 26.4.2011 224 MUUT ASIAT Khall 119 Kielosaaren Lomat Ay:n kirje 26.4.2011 - luettiin Kielosaaren Lomat Ay:n lähettämä kirje Päätös: Merkittiin tiedoksi. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto
Pyhäjoen kunnan tiedotusohje Kunnanhallitus 26.4.2011
1. JOHDANTO Kunnallisen tiedottamisen lähtökohta on Kuntalain 29, jonka mukaan kunnan on tiedotettava aktiivisesti asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Tiedottamista ohjaa myös julkisuuslaki. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. Kunnallisten viranomaisten asiakirjat ovat pääosin julkisia. Tiedottamisella luodaan edellytyksiä kunnan kehittämiselle, kuntalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä myönteisen kuntakuvan kehittymiselle ja kehittämiselle. Edustuksellisessa demokratiassa tiedottaminen on keskeinen tapa tarjota asukkaille mahdollisuus seurata ja valvoa kunnan päätöksentekoa. 2. TIEDOTTAMISEN PERIAATTEET 2.1. AVOIMUUS Yhteiskunnallisen tiedottamisen tulee olla avointa. Asioista pyritään tiedottamaan jo valmisteluvaiheessa mahdollisimman paljon, vaikka valmisteluvaiheen asiakirjan sinänsä eivät vielä olekaan julkisia. On tärkeää huomata, että ne eivät ole myöskään salaisia, elleivät salaisuusedellytykset muuten täyty. 2.2. TOTUUDENMUKAISUUS JA OBJEKTIIVISUUS Tiedottaminen on totuudenmukaista ja objektiivistä. Niin hyvät kuin ikävätkin asiat julkistetaan tinkimättä. Kaikessa tiedottamisessa tulee muistaa, että vaikka jokaisella työntekijällä on lakiin perustuvana perusoikeutena mielipiteen- ja ilmaisuvapaus, yhteiskunnalliset näkemykset ja mielipiteet eivät saa vaikuttaa tiedottamiseen. Kunnan tiedotukseen ei sisällytetä puolue poliittisia painotuksia. 2.3. AKTIIVISUUS Tiedottaminen on osa jokapäiväistä työtä. Tiedotuksesta vastaavien tulee olla aktiivisia ja omaaloitteisia tiedottamisessa ja siinä tulee pyrkiä oikea-aikaisuuteen ja tasapuolisuuteen. 2.4. OIKEA KOHDENTAMINEN Tiedotuksen onnistumisen kannalta on olennaisen tärkeää, että se tavoittaa mahdollisimman hyvin tietoa tarvitsevat. Kohdentaminen on erityisen tärkeää palveluista ja etuisuuksista tiedotettaessa tai jos on kysymys huomattavasta muutoksesta palveluihin tai kokonaan uudesta palvelusta. 2.4. SELKEYS Tiedottamisessa tulee pyrkiä kaikenpuoliseen selkeyteen, mikä palvelee väärinymmärrysten välttämistä. 3. TIEDOTUKSEN KOHDERYHMÄT Tiedotuksen keskeisin kohderyhmä ovat kuntalaiset. Muita kohderyhmiä ovat tiedotusvälineet, luottamushenkilöt, kuntaan muuttajat, yritykset ja yhteisöt.
4. TIEDOTUSORGANISAATIO Kunnan tiedottamista johtaa kunnanhallitus. Yleisestä tiedottamisesta vastaa kunnanjohtaja. Tiedottamisen kehittämisestä vastaa kunnan johtoryhmä. Osastopäällikkö vastaa oman osastonsa tiedottamisesta ja sen järjestämisestä. Tulosalueiden/tulosyksiköiden osalta tiedottamisesta vastaavat niiden esimiehet. Laajasti ymmärrettynä kuten esim. vastaamisena suullisiin tiedusteluihin tiedottamisvelvollisuus kuuluu kaikille kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille sen toimivallan rajoissa, mikä heillä on. Ensimmäinen kontakti on yleensä puhelunvälittäjä, kiinteistönhoitaja, tai muu asiakkaita palveleva työntekijä. Heidän kyvyistään ja halustaan palvella riippuu usein minkälaisen kuvan kunnasta saa. Mikäli tarvittavaa tietoa ei ole, asiakas ohjataan sen puoleen, jolla sitä on. Suljettujen kokousten keskusteluista ei saa kertoa kokouksen ulkopuolisille henkilöille. Koko kuntaa ja virallista kuntaorganisaatiota koskevista päätöksistä tiedotetaan virkavastuulla. 5. KÄYTÄNNÖN OHJEET ERI TIEDOTTAMISTILANTEISIIN 5.1. ULKOINEN TIEDOTTAMINEN 5.1.1. VÄLILLINEN TIEDOTTAMINEN Tärkeimmät välillisen tiedottamisen kanavat ovat lehdistö, radio, televisio ja sähköiset tietoverkot, internet. Esityslistat Valtuuston esityslistat toimitetaan korvauksetta ennen kokousta joukkotiedotus-välineiden käyttöön. Muiden toimielinten esityslistoista tiedottamisesta päättävät hallintokunnat itse. Mikäli ne toimitetaan, salassa pidettävät asiat poistetaan listalta ennen tiedotusvälineille lähettämistä. Esityslistan tekstiin perustuvia kysymyksiä voidaan käsitellä julkisuudessa jo ennen päätöksentekoa. Valmistelijat huolehtivat siitä, että päätöksenteon moniportaisuus tulee selväksi toimittajille ja myös suurelle yleisölle. Kaikki olennainen tieto pyritään sisällyttämään esittelytekstiin, ei liitteisiin. Päätöksistä tiedottaminen Toimielinten pöytäkirjat julkaistaan kunnan sivuilla välittömästi pöytäkirjan tarkistamisen jälkeen. Erillinen tiedote on syytä laatia silloin, kun toimielin on tehnyt merkittäviä päätöksiä tai käsiteltävänä on yleistä mielenkiintoa herättäviä asioita. Kokousuutisten tiedottamisessa muutoin poiketaan aktiivisuusperiaatteesta, mutta tiedotusvälineiden mahdollisiin kokousta koskeviin kysymyksiin vastataan siltä osin kuin on kysymys pöytäkirjattavista asioista. Suljetun kokouksen keskusteluista ei tiedoteta. Tiedotustilaisuudet Tiedotustilaisuuksia järjestetään merkittävistä asioista. Tiedotustilaisuutta järjestettäessä lähetetään kutsu tiedotusvälineille, suunnitellaan kunnan edustus, valmistellaan puheenvuorot ja varataan aika keskusteluun ja lähetetään materiaali myös niille tiedotusvälineille, jotka eivät ole päässeet paikalle.
5.1.2. VÄLITÖN TIEDOTTAMINEN SUORAAN KUNTALAISILLE Kuulumiset-lehti Pyhäjoen kunnan päätiedotuskanava www-tiedottamisen ohella on Kuulumiset-lehti. Sen avulla tarjotaan kuntalaisille palvelutietoa, selostuksia kunnan toiminnoista mm. vireillä olevista asioista, kunnan talouden kehityksestä, tärkeistä maankäytön suunnitelmista ja tulevista tapahtumista. Lehdessä julkaistaan myös kunnan virallisia ilmoituksia. Ilmoitustaulut Julkisten kuulutusten ilmoitustaulu sijaitsee kunnan talon aulassa pääovesta oikealle. Ilmoitustaululle tarkoitetut ilmoitukset toimitetaan arkistonhoitajalle. Viralliset ilmoitustaululla julkaistavat asiat julkaistaan myös kunnan www-sivujen ilmoitustaululla. Informaatiotilaisuudet Merkittävistä suunnitelmista ja hankkeista sekä kunnan yleistilanteesta järjestetään tarpeen mukaan alueellisia tai koko kuntaa koskevia asukastilaisuuksia. Niissä voidaan viestiä maankäytöstä, sosiaali- ja terveyspalveluista, kouluasioista, liikenteestä jne. 5.2. SISÄINEN TIEDOTTAMINEN Sisäisellä tiedottamisella tarkoitetaan kunnan organisaation sisällä tapahtuvaa tietojen kulkua kaikkiin suuntiin, päivittäisestä vuorovaikutuksesta kirjallisiin tiedotteisiin. Sisäinen tiedottaminen voi olla suullista tai kirjallista, työpaikka- ja henkilöstökokouksia sekä erilaisia tiedotteita. Esityslistojen, muistioiden, pöytäkirjojen, sopimusten, suunnitelmien ja ohjeiden esilläpidosta ja jakelusta on huolehdittava riittävässä laajuudessa. Sisäinen tiedottaminen luo edellytyksiä ulkoisen tiedotuksen onnistumiselle, sillä jokainen kunnan työntekijä viestittää työpaikkansa asioista lähipiirissään ja muokkaa näin ympäristön mielikuvia kunnasta. Tiedotettavia asioita ovat erityisesti kunnan strategiat, tuloksen ja talouden kehittyminen, taloussuunnitelma, talousarvioehdotukset, johtoryhmän linjaukset sekä yhteistoimintaelimissä käsiteltävät asiat ja muutokset työyksikössä. Tiedottamisen perusmallin pitäisi olla mahdollisimman hajautettu: se tiedottaa, joka tietää. Vastuu sisäisestä tiedottamisen järjestämisestä on yksikön esimiehellä. Sisäiseen tiedotukseen kuuluu myös uuden työntekijän perehdyttäminen kunnan toiminnan tarkoitukseen ja hänen työtehtäviinsä sekä asemaansa organisaatiossa. Vastuu perehdyttämisestä kuuluu yksikön esimiehelle. 5.3. TIEDOTTAMINEN ERITYISTILANTEISSA JA POIKKEUSOLOISSA Tiedottamista vaativia normaaliaikojen erityistilanteita ovat esimerkiksi häiriöt kunnallisteknisissä palveluissa ja muissa keskeisissä peruspalveluissa, työtaistelutilanteet sekä suuronnettomuudet ja niiden uhka. Onnettomuustilanteessa tiedotusvastuu kuuluu pelastustöitä johtavalle viranomaiselle. Laajoista sähkö- tai vesikatkoksista tiedotetaan aluehälytyskeskukselle, joka tarvittaessa tiedottaa edelleen yleisölle ja tiedotusvälineille. Muista peruspalveluiden häiriöistä tiedottaa asianomainen hallintokunta. Erityistilanteista on viipymättä ilmoitettava kunnan johtoryhmälle. Tiedonvälityksen on oltava nopeaa ja asiallista. Kriisialueiden asukkaiden sekä perheenjäsenten tiedonsaannista samoin kuin tiedotusvälineiden palvelusta on huolehdittava. Koska myös pienemmät tulipalot, liikenneonnettomuudet ym. herättävät yleistä mielenkiintoa, on pelastustöistä vastaavien syytä tiedottaa niistä tiedotusvälineille.
Poikkeusoloissa noudatetaan niitä varten erikseen laadittua tiedotussuunnitelmaa. 5.4. ASIOINTI TIEDOTUSVÄLINEIDEN KANSSA Merkittävä osa kuntaa koskevista tiedoista välittyy joukkotiedotusvälineiden kautta. Niitä tulee palvella tehokkaasti. Tasapuolisuus edellyttää, että tiedot eri tiedotusvälineille annetaan samanaikaisesti ja samansisältöisesti. Etuoikeus uutisen käyttöön on asian havainneella tiedotusvälineellä. Tiedotusvälineiden kanssa toimivien on tärkeää huomata, että joukkotiedotusvälineet toimivat omilla ehdoillaan. Tiedotteet ovat toimittajille raakamateriaalia, jota heillä on oikeus muokata, kunhan asiasisältö ei muutu. Heillä on journalistinen vapaus ja siihen liittyvä vastuu, joihin ei tule puuttua. Tiedottaja ei ole toimittaja, eikä toimittaja tiedottaja. Tiedotusvälineissä esiintyvät virheet Tiedotusvälineissä esiintyviin virheisiin suhtaudutaan asiallisesti ja virheen esiinnyttyä on syytä ensin arvioida sen merkittävyys. Mikäli kysymys on merkittävästä asiasta, virhe tulee korjata heti, joko pyytämällä oikaisua tai oikeutta laatia vastine. Oikaisulla tarkoitetaan virheellisen asiatiedon korjaamista joukkotiedotusvälineen itsensä toimesta. Oikaisu perustuu hyvään journalistiseen tapaan. Vastineen antaminen perustuu lakiin sananvapauden käyttämisestä tiedotusvälineissä, joka antaa yksityiselle ja myös julkisille viranomaisille oikeuden vastata tiedotusvälineissä julkaistuun itseään koskevaan virheelliseen tai loukkaavaan kirjoitukseen. Pelkkä erimielisyys ei oikeuta vastineeseen, vaan arvostelun on sisällettävä konkreettisia väitteitä, jotta vastineoikeus syntyisi. Vastineen sisältö ei saa olla loukkaava eikä se saisi antaa aihetta uuteen vastineeseen. Virheiden ehkäisemiseksi tulee haastattelun antajan pyytää artikkeli tarkistettavaksi ja haastatellun on syytä vaatia toimittajalta hyväksyttäväkseen hänen kirjoittamansa juttu siltä osin, kun se käsittelee hänen antamiaan tietoja. Vastaaminen yleisönosastokirjoituksiin Yleisönosaston kirjoituksiin voidaan vastata, mikäli ne on kirjoitettu nimellä ja vastauksella katsotaan olevan merkitystä kuntalaisille tai vastauksen antamiselle on jokin muu perusteltu syy, esim. merkittävän väärän tiedon oikaisu. Mielipiteitä ei kommentoida. 5.5. WWW-TIEDOTTAMINEN WWW on tärkeä viestintäkanava. Lähtökohtaisesti se on viestintäkanava muiden joukossa ja sitä koskeva samat tavoitteet ja periaatteet kuin viestintää kokonaisuudessaankin. Siihen liittyy kuitenkin viestimenä erityispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon. WWW-viestinnän lukutapa on erilainen kuin perinteisten viestimien ja siksi ainakin seuraavat asiat tulisi ottaa huomioon: - lyhyt esitystapa, jolla pyritään välttämään vierittämistä - turhien kuvien karsiminen - pääasia aina ensin - hypertekstiominaisuuksien hyväksikäyttö - päätteettömät kirjasimet
- vaikka paperidokumentin takana on usein digitoitu versio, sitä ei tulisi sellaisenaan siirtää www-ympäristöön esim. pdf-dokumenttinä, vaan se tulisi. muokata www-ympäristöön. Internetiä sinänsä voi käyttää dokumenttien jakamiseen. - henkilötietolain internetiä koskevat erityissäännökset WWW-tiedottamisessa erityisen tärkeää on huomata, että www-sivut ovat luettavissa niin kauan kuin ne poistetaan palvelimelta (tai korvataan uusilla). Siksi on erityisen tärkeää huolehtia niiden ajantasaisuudesta. Osastot huolehtivat siitä, että, että jokaisen osastoa koskevan www-sivun osalta on varmistettu säännöllinen ajantasaisuuden tarkistus. Lisäksi osastot varmistavat varman tiedonkulun päivityksestä ja asiasisällön tuottamisesta vastaavan ja teknisesti sivuja päivittävän (pääkäyttäjä/ylläpitäjä) välillä. Kunnanhallitus nimeää lisäksi www-päätoimittajan, jonka tehtävänä on huolehtia www-sivujen yhdenmukaisuudesta ja osaltaan ajanmukaisuudesta. 6. VIESTINNÄN GRAAFISET OHJEET Kunnanhallitus on 20.1.2003 hyväksynyt graafisen ohjeiston. Kunnanjohtaja ja osastopäälliköt huolehtivat siitä, että graafista ohjeistoa noudatetaan kaikessa kirjeenvaihdossa ja esim. PPTesityksissä yms. Keskeiset kuntaviestintää säätelevät lait Hallintolaki (434/2003) Henkilötietolaki (523/1999) Kuntalaki (365/1995) Laki julkisista hankinnoista (1505/1992) Laki julkisista kuulutuksista (34/1925) ja asetus sen voimaanpanosta (36/1925) Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (621/1999) ja asetus viranomaistoiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999) Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) Tekijänoikeuslaki (404/1961
Pyhäjoen kunnan toimintamalli sisäilmaongelmaepäilyissä Kunnanhallitus 26.4.2011
Johdannoksi Työpaikan sisäilman laatu on tärkeä asia. Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa oireiluja ja sairautta, mutta toisaalta hyvä sisäilma lisää viihtyvyyttä ja parhaimmillaan työn tuottavuutta. Sisäilmaongelmien ennalta ehkäisy on myös tärkeää. Kiinteistöjen käytön tulee olla suunnitellun mukaista ja rakennukset tulee huoltaa säännöllisesti. Myös hyvä ja säännöllinen siivous ovat osa sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyä. Sisäilmaongelmat ovat usein monitahoisia ja niiden tutkiminen on hankalaa suorien mittaus- ja arviointimenetelmien puuttuessa. Sisäilmahaittojen tutkiminen on ongelmallista myös siksi, että syy-seuraussuhteiden osoittaminen on epävarmaa ja siksi että ongelmia aiheuttavat monet tekijät, jotka tosin voivat olla joissakin tapauksissa helposti korjattavissa. Tämän toimintamallin avulla on määrä luoda selkeä toimintatapa sisäilmaepäilytapauksissa. 1. Sisäilma/kosteusvaurio-ongelmaepäilyn ilmoitusmenettely Sisäilmaongelman ilmoitusmenettelyn tulee olla tuttu prosessi, jonka etenemismalli tulee olla helposti kaikkien työntekijöiden tietoon saatavissa. Pienet sisäilmaongelmat ja havainnot pyritään korjaamaan ilman raskaampaa menettelyä esimiehen ja työterveyshuollon kautta. Laajat ja vaikeat sisäilmaongelmat käsitellään laajemmassa prosessissa, josta lähemmin jäljempänä. Sisäilmaongelman luonteen ja käsittelyn mukaisesti ilmoitusmenettelyssä on kolme eri toimintatapaa: Tekninen ongelma Helposti havaittavasta teknisestä ongelmasta (esim. ikkunan veto, patterin kylmyys) tulee ilmoittaa lähimmälle esimiehelle. Esimies esittää asian eteenpäin tekniselle toimelle ongelman korjauksen sitä vaatiessa. Esimiehen tulee myös antaa ilmoituksen tekijälle palautetta ongelmankäsittelyn etenemisestä. Jos teknistä ongelmaa ei saada korjatuksi, tällöin asiasta tulee tehdä haittailmoitus. Myös suuria toimenpiteitä vaativa tekninen sisäilmaongelma tulee käsitellä laajempana prosessina. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Oireilevan henkilön (esim. pitkään jatkunut nenän tukkoisuus työpaikalla) tulee kääntyä työterveyshuollon puoleen, jonka kautta on mahdollista saada objektiivinen arvio henkilöstön oireilusta työpaikalla. Työterveyshuolto voi tarvittaessa selvittää oireilua sisäilmastokyselyin (esim. Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely), jolloin saadaan systemaattista tietoa haittatekijöistä ja niiden
yleisyydestä. Työterveyshuolto arkistoi tekemänsä sisäilmastokyselyt. Työterveyshuolto tekee asiasta tarvittaessa haittailmoituksen. Haittailmoitus Haittailmoituksen tekoon turvaudutaan, mikäli ongelman ratkaisua ei ole löydetty esimiehen tai työterveyshuollon kautta. Haittailmoituksen teko on myös vaihtoehto, jos sisäilmaongelma on laaja ja vaikea, sekä vaatii mahdollisesti merkittäviä toimenpiteitä. Haittailmoituksen voi myös tehdä, jos henkilö tai työyhteisö ei koe saavansa asiaa muuten edistetyksi. Haittailmoitus tehdään työsuojelupäällikölle. Hänen tulee antaa palautetta ilmoituksentekijälle haittailmoituksen ongelmanratkaisun etenemisestä. 2. Ongelmanratkaisuprosessi Haittailmoituksen jälkeen prosessi etenee kaaviossa 1 kuvatulla tavalla. Prosessissa on pyritty suunnitelmallisuuteen ongelman havaitsemisesta aina sen seurantaan ja arviointiin saakka. Kun on tehty haittailmoitus, työryhmä, jonka muodostavat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu sekä kiinteistöhuollon edustaja toimittavat esiselvityksen, jossa ongelma kartoitetaan ja päätetään mahdollisista laajemmista toimista ongelman korjaamiseksi, esimerkiksi kuntotutkimuksesta, jossa kiinteistön rakenteita avataan. Mikäli tarvitaan laajempia toimia selvitystyöryhmä suunnittelee, määrää vastuuhenkilöt ja päättää mahdollisesta ulkopuolisen avun käytöstä Tutkimussuunnitelmasta tulee selvitä mitä tehdään, kuka toteuttaa ja milloin. Mittausmenetelmissä tulisi käyttää validoituja menetelmiä, jotka ovat yleensä perustana standardeissa ja viranomaisohjeissa. Tutkimusten jälkeen laaditaan korjaussuunnitelma, jonka mukaisesti korjaustoimenpiteet tehdään. Toimenpiteiden yleisenä tavoitteena on saada ongelmat hallintaan ja estää uusien ongelmien syntyminen. Korjaustavoitteiden yksityiskohtaisemmassa asettelussa, jossa tulevat eteen myös taloudelliset resurssit edellytetään vähintään että työympäristö täyttää vähintään työsuojelu- ja työterveyslainsäädännön vähimmäisvaatimukset. Jotta tavoitteilla on merkitystä, niiden perustelujen tulee olla kaikkien tiedossa ja hyväksyttävissä. Esim. raja-arvoista ja tavoitteista: Hyvinvointiin liittyvät tavoitteet: Oireilun vähentyminen yleisesti, ei kaikilla. Kaikkea oireilu ei välttämättä ole sisäilmast5a johtuvaa Rakennuksen kuntoon ja sisäilman laatuun liittyvät tavoitteet: Vanhassa rakennuksessa, jossa on vanhanaikainen ilmanvaihtojärjestelmä, tavoitteena voisi olla että huoneilman lämpötila pysyy alle 27 asteessa kesällä ja 24 asteessa talvella. Jos työpaikalla on uudenlainen ilmastointijärjestelmä, tavoitteet voivat olla paljon tarkemmat. Talvella lämpötila tulisi olla 21-22 astetta ja kesällä vain muutaman asteen korkeampi.
Kaavio: Vuokaavio sisäilma/kosteusvaurioprosessin etenemisestä haittailmoituksen tekemisen jälkeen. Korjaussuunnitelmaan ja sen aikataulutukseen vaikuttaa riskin arviointi. Jos riskit on arvioita vähintään kohtalaisiksi, tulee toimenpiteisiin ryhtyä kohtuullisen ja järkevän ajan kulues-
sa. Jos riski on merkittävä, tulee toimenpiteisiin ryhtyä nopeasti, jos riski on sietämätön, tulee toimenpiteisiin ryhtyä välittömästi eli työnteko tiloissa tulee lopettaa. Aikataulun ja tilanteen salliessa myös vähäisiin riskeihin on hyvä puuttua. Korjaustoimenpiteiden valvonta ja mahdollisen urakoitsijan jäljen laaduntarkkailu on tärkeää. Myös korjausten jälkeinen siivous on hyvin tärkeässä osassa hallintatoimenpiteiden onnistumisessa. Jo prosessin alussa tulee pohtia, kuinka toteutettavia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia seurataan ja arvioidaan. Lähtökohdaksi otetaan toiminnalle asetetut tavoitteet ja kriteerit. Täsmennetyt ja konkreettiset tavoitteet ovat seurannan ja arvioinnin kannalta keskeinen asia. 3. Tiedottaminen On ensiarvoisen tärkeää, että asianosaisia informoidaan kaikissa vaiheissa ongelmasta sekä siitä mitä ongelman ratkaisemiseksi on päätetty tehdä, missä vaiheessa toimet ovat sekä myös jälkikontrollin tuloksista. Tiedottamisvastuu kuuluu ensisijaisesti suppeammissa tapauksissa työyksiköiden esimiehille ja laajemmissa tapauksissa työsuojelupäällikölle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä riskeistä tiedottamiseen. Riski on subjektiivinen arvio, joka on aina laajempi käsite riskien kokijalle, kuin asiantuntijalle. Vaikeiden ja konflikteja helposti aiheuttavien asioiden käsittelyssä tulee noudattaa erityistä huomaavaisuutta ja pyrkiä yhteistoimintaan. 4. Asiaa koskevaa lainsäädäntöä Työturvallisuuslaki 738/2002 Työnantajan yleiset velvollisuudet: 10 Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi 12 Työympäristön suunnittelu Työpaikan ja työympäristön rakenteita koskevat säännökset: 33 Työpaikan ilmanvaihto ja työhuoneen tilavuus 36 Järjestys ja siisteys Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät ja vaarallisten aineiden käyttö: 37 Ilman epäpuhtaudet 40 Biologiset tekijät Terveydensuojelulaki 736/1994 Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset: 26 Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset 27 Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta
Liite Haittailmoitus sisätilaongelmasta (Lue ohjeet sisäilmaongelmien ilmoitusmenettelystä ennen lomakkeen lähettämistä) Ilmoituksen jättäjän nimi: Puhelinnumero: Ilmoitettava sisäilmaongelmakohteen/työpaikka Ilmoitettava tekninen sisäilmaongelma: Arvioitu ongelman laajuus: Onko asiasta ilmoitettu aiemmin? Jos on, niin kelle ja milloin? Syy, miksi asia edelleen kesken? Oireilu Onko oireet tai ongelmat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana? Missä tiloissa ongelmat esiintyvät? Esiintyykö oireita tiettynä ajankohtana Tiedossa olevat tekniset ongelmat Rakenneviat (esim. kattovuodot, ikkunavuodot, kylmäsillat) Lattiaviat (esim. putkiviat, vuotavat laitteet) Kosteusvauriot Huomautuksia ja lisätietoja Allekirjoitus Päivämäärä Haittailmoitus lähetetään kunnan työsuojelupäällikölle. (Työsuojelupäällikkö, Kuntatie 1, 86100 PYHÄJOKI)