YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2008-Y-392-113 Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2009 1 ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa Kiuruveden kaupungin Remeskylän Anttila-tilalla (kiinteistötunnus 263-414-2-84) sijaitsevan lypsykarjanavetan laajennettavalle toiminnalle. 2 HAKIJAT Hannu Halonen Peksinniementie 151 74700 Kiuruvesi 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemuksen mukaan eläinsuojissa on nykyisin paikat 35 lypsylehmälle, 25 hieholle ja 15 alle puolivuotiaalle vasikalle (47 nautayksikköä). Laajennuksen jälkeen paikkoja on 128 lypsylehmälle, 90 hieholle ja 40 vasikalle (158 nautayksikköä). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 30 lypsylehmän (nautayksikön) eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. 4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojaa vastaavan toiminnan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojelulaki 31 :n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a) 5 HAKEMUS 5.1 Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 22.12.2008. 5.2 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta on antanut Hannu Halosen eläinsuojan toiminnalle ympäristöluvan 25.5.2005 ( 64).
Ylä-Savon maakuntakaavassa tilan talouskeskus on osittain maa- ja metsätalousalueeksi (MT) merkityllä alueella ja osittain alueella, jolla ei ole merkintöjä. 5.3 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella alueella. Tilakeskuksen länsipuolella on metsäalue ja muilla puolilla peltoa. Lähin naapuri on lännessä 150 metrin päässä vanhasta navetasta ja lietesäiliöistä ja 180 metrin päässä navetan laajennusosasta. Muihin naapureihin on matkaa yli 500 metriä. Lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita, muita suojeltavia tai häiriintyviä kohteita tai pohjavesialueita. Eläinsuoja lantavarastoineen sijaitsee Vuoksen vesienhoitoalueella Iisalmen reitin valuma-alueella ja siellä tarkemmin Koskenjoen valuma-alueen Osmanginjärven - Jylängönjoen alueella (04.562). 5.4 Eläinsuojan toiminta Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään meneillään olevaksi tukikaudeksi. Maitoa tuotetaan laajennuksen jälkeen yksi (1) miljoona kg. Vuonna 2010 rakennetaan uusi lypsykarjanavetta vanhan navetan yhteyteen sekä lietesäiliö ja muutetaan vanha navetta nuorkarjatiloiksi. Eläinmäärä on täysi arviolta vuonna 2012. Tilalla on hakekeskuslämmitys. Vanhassa navetassa sosiaalitilat, maitohuone ja toimisto ovat lämmityksen piirissä. Pienten vasikoiden osastossa on säteilylämmitys. Uuteen navettaan on suunniteltu lattialämmitys maitohuoneeseen. Kummassakin navetassa on luonnollinen ilmanvaihto ja koneellinen alapoisto lietekuiluista. Tilasäiliöstä talteen otetulla lämmöllä lämmitetään käyttövettä. Navetoissa on lietelantamenetelmä. Uuden lietesäiliön koko on 2500 m 3. Käyttöön jää talouskeskuksessa vanhan navetan yhteyteen entinen 1000 m 3 :n säiliö. Lietekuilujen tilavuus on yhteensä 1290 m 3. Lisäksi on lannanlevityspeltojen läheisyydessä noin kahden kilometrin päässä vuokrattu etälietesäiliö, jonka tilavuus on 550 m 3. Lietteen varastointitilavuutta on yhteensä 5340 m 3. Lietesäiliöt tehdään vesitiiviistä betonista. Säiliöt ovat kattamattomia. Talouskeskuksessa olevat säiliöt täytetään alta päin valuttamalla ja etäsäiliö päältä päin. Nuorkarjaa ja tarvittaessa lypsylehmiä laidunnetaan tilakeskuksen ympärillä olevilla pelloilla. Laidunalaa on noin 20 hehtaaria. Eläinsuojasta tulee maitoisia jätevesiä noin 200 m 3 ja muita jätevesiä 100 m 3 vuodessa. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Uuden navetan WC:n vedet johdetaan umpisäiliöön ja siitä kalkkistabiloituna lietesäiliöön. Hakija tekee esikuivattuna säilörehua 2000 tonnia pyöröpaaleihin. Rehunteossa käytetään biologista säilöntäainetta. Ape sekoitetaan rehuvarastossa. Hakija on esittänyt käyttävänsä lannan peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä peltoa 104,5 hehtaaria, josta omaa peltoa on 91,5 hehtaaria ja vuokrapeltoa 13 hehtaaria. Lannasta puolet levitetään keväällä ja puolet kesällä. Hakijalla on lietevaunussa pintalevitin. 2/15
3/15 Polttoöljyä varastoidaan kahdessa 3 m 3 :n säiliössä, joista toinen on työkoneita varten. Säiliöt on sijoitettu betonilaatalle. Tankkauspaikalla on maapohja. Säiliöissä on laponesto, lukitus ja sähköpumpussa ylitäytönesto. Tankkauspaikalla on turvetta imeytysaineeksi. Vuosittainen polttoaineenkulutus on noin 10 m 3. Muita öljytuotteita on enimmillään 200 litraa varastossa. Lypsykoneen pesuaineet ovat maitohuoneessa. Keinolannoitteet varastoidaan katetussa varastossa suursäkeissä. Niiden suurin varastoitava määrä on 25 tonnia. Tuotannossa käytetään oman lähteen vettä, ja kunnan verkostovesi on varajärjestelmänä. 5.5 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Eläinsuojan toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: Luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely 02 01 06 lietelanta 4580 m 3 2) säiliöt, pelloille lannoitteeksi 02 01 02 kuolleet eläimet 2 t nautojen keräily, Honkajoki 02 01 06 tuotantoon kelpaamaton maito vasikoille ja lietesäiliöön 20 03 01 yhdyskuntajäte 1,5 t jätteenkeräys 20 01 01 paperi ja pahvi kierrätys 13 03 08 jäteöljyt 0,2 t ongelmajätekeräys 20 01 33 akut 0,1 t ongelmajätekeräys 20 01 21 loisteputket 0,03 t ongelmajätekeräys 02 01 08 lääkkeet apteekki, eläinlääkäri 02 01 04 muovi 3 t poltto puun seassa lämmityskattilassa 02 01 10 metalli 0,5 t romunkeräys 02 01 03 suuteet kompostointialusta, pellolle lannoitteeksi 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus 2) Määrä arvioitu eläinmäärän perusteella ns. nitraattiasetuksen (931/2000) liitteen 2 mukaisesti Eläinten kuljetus hakee raadot viimeistään kolmen päivän kuluessa ilmoituksesta. Raadot säilytetään traktorin kauhassa pressulla peitettynä odottamassa kuljetusta. Yhdyskuntajätteen keräys käy tilalla kerran kuukaudessa. Jäteastian koko on 600 litraa. Ongelmajätteet varastoidaan sisätiloissa. Muovijäte poltetaan nykyisin puun seassa keskuslämmityskattilassa. Hakija suunnittelee muovipaalaimen tekemistä ja paalien toimittamista energiantuotantoon. Metallijäte varastoidaan ulkona. Eläinsuojan toimintaan liittyviä raskaiden ajoneuvojen ja työkoneiden käyntejä tilakeskukseen on päivittäin. Lisäksi lannankuljetus keskittyy toukokuun ja heinäkuun väliselle ajalle. 5.6 Toiminnan tarkkailu Hakemus ei sisällä varsinaista kuvausta toiminnan tarkkailusta. Tilalla tarkkaillaan rakenteiden ja laitteiden kuntoa laatujärjestelmän mukaisesti. 5.7 Arvio ympäristövaikutuksista Lietesäiliöistä ei juurikaan aiheudu ilmapäästöjä normaalioloissa, kun lanta kuorettuu. Lietelannasta vapautuu haisevia yhdisteitä etenkin silloin, kun lantaa käsitellään. Lannasta haihtuu myös ammoniakkia ja metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Eläinsuojasta haihtuu em. aineita pinnoilta, joilla on lantaa ja ovat märkiä.
4/15 Jätteistä ei aiheudu haittaa ympäristölle, kun ne toimitetaan kierrätykseen tai keräykseen ja ongelmajätteet varastoidaan asianmukaisesti. Raadoista ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa, kun ne toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja varastoidaan suojatussa paikassa. Lannoitteet ovat suursäkeissä, mikä vähentää syntyvän jätteen määrää. Lietesäiliöön johdettavista jätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. WC vedet johdetaan umpisäiliöön, stabiloidaan ja levitetään peltoon. Melua aiheutuu autojen käynnistä tilalla sekä tilan koneiden käytöstä. Melusta ei ole haittaa ympäristölle. Tila ei sijaitse pohjavesialueella ja talousvesikaivojen ympärille jätetään suojavyöhykkeet. Pohjaveden pilaantumista ei tapahdu. Häiriötilanteiden aikana syntyy poikkeuksellisia päästöjä. Tulipalosta aiheutuu hajua, savua ja nokea sekä kiinteitä jätteitä ja palaneita eläimiä ja polttoainevuodosta öljyistä imeytysainetta. Lietesäiliön tai vaunun vuodosta pääsee lantaa ympäristöön. Eläinten massakuolemassa syntyy taudin saastuttamaa eläinjätettä. 5.8 Poikkeustilanteisiin varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa Sähkökatkojen varalle on varavoimakone. Vedensaannin turvaamiseksi tilalla vesi otetaan omasta lähteestä, lisäksi varalla on kunnan vesi. Tulipalon varalle on kaikissa tärkeimmissä paikoissa jauhesammuttimia ja uuteen navettaan tulee palohälytinjärjestelmä. Eläinvalvontaa varten navettaan hankitaan tallentava kameravalvontajärjestelmä. Samaa järjestelmää käytetään ilkivallan valvontaan. Maatilan polttoöljysäiliöt on peruskunnostettu vuosina 2006 ja 2008. Ne on sijoitettu routaeristetyn betonilaatan päälle, josta näkyy heti, jos vuotoa tapahtuu. Samalla ne ovat pois ruostumista aiheuttavan maaperän ulottuvilta. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on jätetty ammattitaitoisen urakoitsijan tehtäväksi, joka myös hankkii tarvittavat aineet, jolloin tilalle ei jää aineita varastoon. Säilörehun säilöntäaineena käytetään biologista ainetta, joka ei aiheuta tapaturmariskiä. Tilan kaikki koneet ja kalusto säilytetään katetuissa varastoissa. Koneiden toimintakunto on varmempi työsesongin aikana. Tilan työvoiman sairastumisen varalle hankitaan riittävän koulutettu lomittaja. Lisäksi on suunnitelmissa palkata yksi vakituinen työntekijä. Eläintautien leviämisen estämiseksi tehdään normaalit varotoimenpiteet. Lisäksi eläimet pyritään kasvattamaan tilalla, että taudit eivät leviäisi. Maidon nouto on suunniteltu tapahtuvaksi kiinteistön sellaiselta puolelta, josta ei ole yhteyttä suoraan eläintiloihin. Riskinarviointia päivitetään aina tarvittaessa.
5.9 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen 5/15 Rehu tehdään esikuivattuna. Maidon jäähdytyksessä syntyvä hukkalämpö otetaan talteen käyttöveden lämmitystä varten. Eläinsuojien pesuun on höyrypesuri. Tilalla on kotimaista bioenergiaa käyttävä lämmitysjärjestelmä. Uuden navetan valaistukseen käytetään energiansäästölamppuja. Keinolannoitteet ja kuivikkeet hankitaan suursäkeissä, jolloin syntyy vähemmän jätettä. 6 ASIAN KÄSITTELY 6.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen 6.2 Lausunnot Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla 7.1. 6.2.2009 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Kiuruveden kaupunginhallituksen ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa sekä Kiuruveden kaupungintalon monipalvelupisteessä kuulutusajan. Hakemuskuulutus on julkaistu Kiuruvesi-lehdessä 7.1.2009. Hakemuksen vireilläolosta on 31.12.2008 päivätyllä kirjeellä tiedotettu naapurikiinteistöjen haltijoita. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kiuruveden kaupunginhallitukselta ja Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnalta. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristönsuojelutarkastaja 8.1.2009 2 Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain vaatimukset, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Polttoaineiden tankkauspaikka tulee rakentaa tiiviiksi siten, että siihen kertyvät roiskeet voidaan kerätä talteen. Mikäli rehupaaleista kertyvää muovia ei voida toimittaa hyötykäyttöön, ne tulee toimittaa kaatopaikalle. 6.3 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. 6.4 Hakijan vastine Hakijalle on 12.2.2009 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetusta lausunnosta. Hakija ei ole jättänyt vastinetta.
6.5 Tarkastukset ja neuvottelut 6/15 Hakijan tilalla on hakemuksen johdosta pidetty tarkastus 7.1.2009. Tarkastuskäynnistä on laadittu pöytäkirja. Se on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksella tarkennettiin tietoja rakentamisen aikataulusta, toiminnassa syntyvistä jätteistä, polttoaineiden, säilörehun, kemikaalien ja lannan varastoinnista, lannan levityksestä, laiduntamisesta, toiminnan ympäristövaikutuksista sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä. 7 RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Hannu Haloselle eläinsuojan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja jäljempänä seuraavia lupamääräyksiä. 7.1 Kumottava päätös Tällä päätöksellä kumotaan Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnan Hannu Halosen eläinsuojan toiminnalle 25.5.2005 antama ympäristölupa ( 64). 7.2 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin Lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa. 7.3 Lupamääräykset 7.3.1 Lantavarastojen tyhjennys ja lietteen kuljetus Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava välittömästi. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa tai lietettä tippuu ajoväylille, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. (YSL 7-8, 43, JäteA 7, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi 4 ) Perustelu: Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta. 7.3.2 Lannanlevitysala Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan tulee olla riittävä kulloinkin eläinsuojassa olevien eläinten tuottaman lannan levittämiseen nitraattiasetuksen mukaisesti. Peltopinta-alaa tulee olla lupahakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 112 hehtaaria. (YSL 7, 8, 43, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi ns. nitraattiasetus)
7/15 Perustelu: Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen taan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari puoltatoista lypsylehmää, neljää yli kahdeksan kuukauden ikäistä hiehoa ja kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Tarvittava pinta-ala on noin 112 hehtaaria. Vaatimus perustuu eläinten lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa, vuokrattua tai sopimuspeltoa 104,5 hehtaaria. Lannanlevitysalan tulee vastata kulloinkin eläinsuojassa olevaa eläinmäärää. 7.3.3 Rakennuspiirustukset Luvan saajan tulee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle navetan ja uusien lietesäiliöiden lopulliset rakennussuunnitelmat välittömästi suunnitelmien valmistuttua viimeistään kuukausi ennen rakentamisen aloittamista. (YSL 7-8, 43, JäteA 7, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi 4 ) Perustelut: Hakemuksen liitteenä on luonnos navetan pohjapiirroksesta ja asemapiirros. Lietesäiliöiden rakennuspiirustukset tai navetan lopulliset suunnitelmat eivät ole hakemuksen liitteenä. Valvovalla viranomaisella tulee olla valvontaa varten tieto siitä, miten rakennukset on toteutettu. Valvoja voi ennen rakentamista esitettävien suunnitelmien perusteella arvioida, suojaavatko suunnitellut rakenteet riittävän hyvin ympäristöä pilaantumiselta. 7.3.4 Päästöt ilmaan Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojan sisätilojen siisteydellä ja sisäilman mahdollisimman alhaisella lämpötilalla on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. (YSL 43 ) Perustelu: Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen, ammoniakin ja metaanin muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. 7.3.5 Raaka-aineiden, polttonesteiden ja jätteiden varastointi Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet mukaan lukien lanta, on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Avoimet lietesäiliöt tulee tarvittaessa kattaa kelluvalla katteella. Polttoainesäiliöiden sijoituspaikan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Tankkauspaikka tulee tehdä määräyksen mukaiseksi 30.9.2010 mennessä. Polttoainesäiliöissä tulee olla lukitus, lapon- ja ylitäytönesto. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta vuotojen varalle.
(YSL 7, 8, 43, 45 ) 8/15 7.3.6 Melu Perustelut: Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ympäristöön leviävät muovin palat hajoavat hitaasti ja aiheuttavat epäsiisteyttä ja roskaantumista. Lietesäiliössä varastoitava naudan lanta kuorettuu normaaliolosuhteissa. Muodostuva kuori estää hajuhaittojen syntymistä. Luvan saaja täyttää säiliöt altapäin eli pinnalle syntynyt kuori säilyy ehyenä. Säiliöt on mahdollista kattaa esimerkiksi turvekerroksella, polystyreeni- tai leca-rouheella, mikäli naapurustolle aiheutuu kohtuutonta hajuhaittaa. Maaperän pilaamiskieltoa koskevan ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttoöljysäiliöt on sijoitettu betonilaatalle. Tankkauspaikalla on maapohja. Tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Säiliön varustus pienentää säiliön täyttämisen ja tankkaamisen yhteydessä syntyvää öljyvuotoriskiä. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuva keskiäänitaso (L Aeq ) ei saa ylittää asuinkiinteistöjen piha-alueella päiväaikaan (klo 7-22) tasoa 55 dba ja yöaikaan (klo 22-7 tasoa) 50 dba. Loma-asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitaso ei saa ylittää päiväaikaan (klo 7-22) tasoa 45 dba ja yöaikaan (klo 22-7 tasoa) 40 dba. (YSL 4, 43 ja 45, VNp melutason ohjearvoista 2 ) Perustelu: Eläinsuojan toiminnassa aiheutuu melua esimerkiksi liikenteestä, työkoneista ja ilmanvaihtolaitteista. Eläinsuojan toimintaan kuuluu liikennöinti tilakeskukseen johtavalla yksityistiellä. Häiritsevä melu voi aiheuttaa terveyshaittaa. Määräyksessä annetut melurajat ovat valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen mukaiset. 7.3.7 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto ja poltto keskuslämmityskattilassa kielletty. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Perustelu: Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto ja poltto pienessä lämmityskattilassa, joka ei ole tarkoitettu jätteenpolttoon, on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Jätteiden poltto tilalla ei täytä jätelain 6 :n edellyttämiä jätteenkäsittelyvaatimuksia. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuva käsittelemätön, puhdas puujäte, voidaan polttaa.
7.3.8 Paras käyttökelpoinen tekniikka 9/15 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5, 43, YSA 19 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. 7.3.9 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle. (YSL 28, 43, 46, 83, 90, YSA 30 ) Perustelu: Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. 7.3.10 Häiriö- ja poikkeustilanteet Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kiuruveden ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 4-5, 43 1 mom. kohta 3, 76, JäteL 4 ja 6 ) Perustelu: Toiminnassa on meneteltävä toiminnan edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnassa tulee ottaa huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen. Haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta. Milloin niitä ei voida ehkäistä kokonaan ennakolta, ne on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. 7.3.11 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät
10/15 - lannanlevityspeltojen mahdollisten vuokra- ja lannan luovutus- ja tosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - lietteestä ja lannasta tehtyjen lanta-analyysien tulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) vähintään viiden vuoden välein - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu aistinvaraisesti vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovan ympäristöviranomaisen tarkastettavissa tilalla. (YSL 4, 5, 43, 46, YSA 30, Jäte 51, 52 ) Perustelu: Toiminnanharjoittajalle on annettu kirjanpito- ja raportointivelvoite laitoksen toiminnan osalta viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. 8 RATKAISUN PERUSTELUT 8.1 Luvan laajuus Aikaisemmasta toiminnasta ja toiminnan laajennuksesta aiheutuu yhteisiä ympäristövaikutuksia samalle vaikutusalueelle. Ympäristöluvan käsittelyssä on tarpeen huomioida koko toiminnan ympäristövaikutukset ja antaa lupa koko toiminnalle. 8.2 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 ). Luvan myöntämisen edellytykset ovat (YSL 42, Jäte 6 ): 1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. 2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti.
11/15 3. Toiminnassa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet netään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Sanottu lainkohta koskee sijoituspaikan valintaa. Tämän mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumisen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1. Toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski. 2. Alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. 3. Muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. 8.3 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Talouskeskus sijaitsee osittain Ylä-Savon maakuntakaavassa maa- ja metsätalousalueeksi merkityllä alueella. Ympäristökeskus katsoo, että toiminta on maakuntakaavan mukaista. Karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Luvan saajalla on ollut samalla paikalla eläinsuoja jo aiemmin. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 150 metrin päässä navetan vanhasta osasta länteen. Uusi laajennusosa rakennetaan naapurista poispäin. Ympäristökeskus katsoo, että etäisyys naapuriin on riittävä, kun kyseessä on toiminnan laajentaminen olemassa olevassa talouskeskuksessa. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Toiminnanharjoittaja velvoitetaan lupamääräyksillä toimimaan siten, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haju-, melu- tai muutakaan haittaa naapureille. Voimakkain hajuhaitta syntyy yleensä lannan käsittelystä lannanlevityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolloin haitat naapureille jäävät mahdollisimman pieniksi. Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Laiduntamisen tulee tapahtua siten, ettei laidunta ylikuormiteta. Lannanlevityspeltojen läheisyydessä mahdollisesti olevien talousvesikaivojen ympärille jätettävät nitraattiasetuksen mukaiset suojavyöhykkeet ehkäisevät talousveden pilaantumista. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Varastointitilojen mitoituksessa on otettu huomioon myös navetan jätevedet ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet. Hakemuksen mukaan hakijalla on lietelannan varastotilaa käytettävissä 5340 m 3. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain 4580 m 3. Tähän määrään sisältyvät navetasta syntyvät muut kuin maitoiset jätevedet. Maitoisia jätevesiä syntyy 200 m 3. Kattamattomiin lietesäiliöihin kertyy sade- ja sulamisvesiä noin 400 m 3 vuodessa. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin.
12/15 Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä tettä. Hakijoiden eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen seen. Kuljetusta odottavat raadot säilytetään suojatussa säilytyspaikassa. Polttoaineen tankkausalueesta tehdään tiivis lupamääräyksen 7.3.5 mukaisesti. Säiliöiden kuntoa tarkkaillaan niiden käytön yhteydessä. Tankkauspaikan läheisyyteen sijoitetaan imeytysainetta öljyvuotojen ensitorjuntaan. Polttonestevuodot maaperään estetään. Eläinsuojan rakenteet ja lietesäiliöt rakennetaan tiiviiksi maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4, 7.1.2001) mukaisesti. Luvan saaja toimittaa karjarakennuksen ja lietesäiliön lopulliset suunnitelmat tarkistettavaksi valvovalle viranomaiselle ennen rakentamista. Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Salaojavesien tarkkailukaivosta ja salaojavesiputkien suulta seurataan lietesäiliöistä tai muista rakenteista tulevia vuotoja. Poikkeuksellisista tilanteista, esim. polttonestevuodosta tai lietesäiliön vaurioitumisesta ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille, että viranomaiset voivat antaa ohjeet ympäristövahinkojen rajoittamiseksi. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään. Eläinsuojan rakentamisessa ja toiminnassa on käytössä alan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa esimerkiksi rehujen valmistuksessa, lannan varastoinnissa, lämmön talteenotossa ja navetan puhdistamisessa. Tilalla on käytössä maitotilan laatujärjestelmä. Lupamääräyksellä 7.3.8 velvoitetaan toiminnanharjoittaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. 9 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55, 57 ) 9.1 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 30.4.2019 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä alueen maankäytön muutoksista. 9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ). Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita.
13/15 Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten päristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. 10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 41-43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 103, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/92) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 sekä Maa- ja metsätalousministeriön ohje Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001). 11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Toiminnanharjoittajalta peritään tästä päätöksestä valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) perusteella suoritemaksua 3130 euroa. Perustelu: Hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan 3130 euroa. 12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Ossi Tukiainen Ylitarkastaja Raili Pärjälä 13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hannu Halonen
14/15 Jäljennös päätöksestä (maksutta) Kiuruveden kaupunginhallitus Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tästä päätöksestä ilmoitetaan Kiuruveden kaupunginhallituksen ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan. Liite Valitusosoitus Eläinsuojan käyttötarkkailu lomake
VALITUSOSOITUS 15/15 Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen Dnro PSA-2008-Y-392 Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu 7.4.2009. Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 7.5.2009. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi Telefax: 020 690 1777 Asiakaspalvelu: 020 690 167 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8.00-16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä valituksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa.