Mynämäen seurakunnan lehti 2 2015

Kirkonmäeltä Mynämäen seurakunnan lehti 2 2015

Mynämäen seurakunta Otamme mielellämme palautetta lehdestä: mynamaen.seurakunta@evl.fi Sisällysluettelo: Pääkirjoitus...3 Ylisen alttaritaulu Mynämäen kirkkoon... 4 Tarja Tuhkala eläkkeelle... 6 Oppisopimuksella ammattiin... 7 TAPAHTUMAKALENTERI...8 9 Terveisiä Pyhäkoulusta ja lapsilta!... 10 Seurakunta onnittelee Sinua!...13 Sairaalapappi kuuntelee...14 Tulevia tapahtumia... 15 Oi, sä riemuisa! ja Palveleva puhelin...takakansi Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto Mynämäen Pappila Käyntios. Keskuskatu 17 B Postios. PL 92, 23101 Mynämäki. sähköposti: mynamaen.seurakunta@evl.fi Papit tavattavissa virastolla: Kirkkoherra Tapani Kujala ma-ti klo 9-12 p. 044-0303049 Kappalainen Antti Kallio sopimuksen mukaan p.044-0305003 Srk-pastori Marja-Liisa Nygren to-pe klo 9-12 p. 044-0305005 Kirkkoherranvirasto p. (02)430 8476 Fax (02)4306623 avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-12, lisäksi to klo 16-17. Virkatodistukset, sukuselvitykset, kirkolliset toimitukset, hautapaikat, haudanhoitosopimukset, srkkotien varaukset. Taloustoimisto Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-12 Tuula Ikola p. 044-0308475 Tarja Elo p. 044-0305008 Talous- ja kiinteistöasiat Työntekijöiden s-posti: etunimi.sukunimi@evl.fi www.mynamaenseurakunta.fi www.mietoistenkappeli.fi Kirkonmäeltä Mynämäen seurakunnan tiedotuslehti 2 2015 Julkaisija Mynämäen seurakunta Vastaava toimittaja Tapani Kujala Suunnittelu ja toimitus Satu Puustinen Sivujen 10 12 toimitus Tytti Poutanen Kuvat Satu Puustinen Kannen kuva Satu Puustinen Taitto Paino-Kaarina Oy Painopaikka Paino-Kaarina Oy JOULUMYYJÄISET lähetystyön hyväksi leivonnaisia ja käsitöitä MIETOISTEN SEURAKUNTAKODISSA Su 29.11. klo 11.00 alkaen MYNÄMÄEN SEURAKUNTAKODISSA Su 13.12. klo 11.15 alkaen Suosittu Antti Kallion vetämä kahvakuulahartaus jatkuu. Kaikki tervetuloa liikkumaan! Lahjoituksia vastaanotetaan. Tiedustelut Heidi Hyytinen p. 044-3312 491 2

Annetaan hyvän kiertää Tänä syksynä mieltä on ilahduttanut monet yhteydenotot, joissa on kyselty, miten minä voisin olla mukana auttamassa. Auttamishalu tuli ilmi vaikkapa siinä, kun Kumiruonassa oli hätämajoituksessa turvapaikanhakijoita. Joku toi heille omenoita, toinen antoi lastenpyörän pienen pojan käyttöön. Auttamishalu on näkynyt monessa muussakin tilanteessa. Erään järjestön lahjoitus mahdollistaa joulujuhlan järjestämisen perusturvakuntayhtymä Akselin kotihoidon asiakkaille. Myös yritykset ovat lahjoitusten muodossa taas kerran lähteneet mukaan hyvän jakamiseen. Antamiseen on monia keinoja. Näin joulun alla on menossa monia valtakunnallisia keräyksiä, joilla autetaan heikommassa asemassa olevia. Mynämäellä voi ilahduttaa vanhuksia osallistumalla joulukukkakampanjaan tai joululahjakeräyksen kautta voi nimettömästi antaa joululahjan vähävaraisten perheiden lapsille. Uskallan väittää, että jouluna toisen ihmisen huomioiminen, lahjojen antaminen ja hyvän tekeminen on huipussaan. Joulu on meille kristityille hyvän tahdon juhla. Joulumieli valtaa ihmisten sydämiä jo adventin hoosianna hymnin kautta. Kynttilät ja joulun valot viittovat meitä hyvän tekemisen tielle. Kauneimmat joululaulut herkistävät näkemään lähimmäisen tarpeet. Jouluevankeliumista nousee näkökulma antamiseen. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Jumala hyvyydessään antoi meille Vapahtajan. Antamisen taustalla on hyvä tahto. Jouluevankeliumissa Jumalalla oli hyvä tahto ihmisiä kohtaan. Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto! Tänäkin jouluna monet lahjat, joita me annamme läheisillemme tai tuntemattomille kertovat hyvästä tahdosta. Lahjat kertovat, hyvä tahto ei ole kadonnut maailmasta, meillä ja maailmalla on vielä toivoa. Jumalalta me olemme saaneet elämän ja Hänen lahjaansa on kaikki mitä meillä on. Sen tähden annetaan hyvän kiertää. Tapani Kujala Kirkkoherra Kiitos kuluneesta vuodesta vastuunkantajille ja yhteistyökumppaneille. Toivotamme kaikille seurakuntalaisille Hyvää joulua ja siunattua uutta vuotta!" 3

Vihtori Ylisen alttaritaulu esille Taidemaalari Vihtori Ylisen maalaus Jeesus rukoilee Getsemanessa pääsee 50 vuoden tauon jälkeen esille Mynämäen kirkkoon. Teos on jäljennös Ludwig von Hofmannin työstä. Viime kirkkoremontin yhteydessä alttaritaulu päätettiin kunnostaa, ja nyt ensimmäisenä Adventtina se nostetaan arvoiselleen paikalle kirkon vasemman puoleiselle seinälle, krusifiksin entiselle paikalle virsi-taulun viereen. Krusifiksi on ollut nykyisellä paikallaan alttaritauluna 1960-luvulta lähtien. Pidän hyvänä sitä, että Ylisen maalaama alttaritaulu on kunnostettu ja tulee nyt esille, Mynämäen seurakunnan entinen kirkkoherra, rovasti Jouko Kotisalo sanoo. Vanha alttaritaulu tuo seurakuntalaisille muistoja ja elvyttää niitä. Taulun aihe on myös puhutteleva, Kotisalo sanoo. Vihtori Ylisen maalaus on ollut Mynämäen kirkon alttaritauluna vuosina 1910 1960, sen jälkeen se on remontin yhteydessä siirretty varastoon. Ennen tätä taulua alttaritauluna oli vuosina 1747 1910 Margareta Capsian maalaus Jeesuksesta ristillä, mikä on edelleenkin esillä kirkon etuosassa. Tätä vanhemmasta alttaritaulusta ei Kotisalon mukaan ole tietoa. Ylisen taulu edustaa romanttista tyylisuuntausta Samantyyppinen asetelma, kuin tässä taulussa, on muun muassa Turun tuomiokirkon freskoissa R. W. Ekmanin maalaamana, rovasti Kotisalo kertoo. Varoja taulun kunnostamiseen on saatu muun muassa Kotisalon eläkkeellelähtö-jumalanpalveluksessa kerätystä kolehdista ja myös seurakunnalta. Lisäksi Aila Martelius-Mäkelän ja Tauno Mäkelän kautta on saatu lahjoitusvaroja, Kotisalo kertoo. Taulun on puhdistanut ja kunnostanut konservaattori Tapio Hiltunen. Puiset, pronssimaalatut kehykset on tehnyt Puutyöliike Miettinen Harri. Taidemaalari Vihtori Ylinen (1879 1953) vaikutti Yläneellä. Hän teki muun muassa koulujen opetustauluja. Ylinen opiskeli piirustusta Turun piirustuskoulussa ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä. Hänen puolisonsakin oli taidemaalari. Perhe asui Yläneellä lukuun ottamatta aikaa, jolloin perheen lapset kävivät koulua Raumalla, jossa perhe tuolloin asui. Vihtori Ylinen on tunnettu Rauma-aiheisista maalauksista ja muotokuvista. Hän maalasi mielellään myös maalaisaiheisia maisemia. Ylisen maalaamia alttaritauluja ja jäljennöksiä on muissakin kirkoissa, kuten Paattisten, Tarvasjoen ja Vampulan kirkoissa. Jumalanpalvelus ja Vihtori Ylisen alttaritaulun paljastaminen Mynämäen kirkossa 1. adventtisunnuntaina 29.11. klo 10. Rovasti Jouko Kotisalo saarnaa, liturgina Marja-Liisa Nygren, kanttorina Sinikka Rikkilä Kirkon jälkeen "pystykahvit" kirkon takaosassa. Tervetuloa! 4

Rovasti Jouko Kotisalo pitää saarnan Mynämäen kirkossa 1. Adventtina, jolloin Ylisen maalaus nostetaan esille kirkkoon. 5

Eläkkeellä aikaa ulkoiluun ja lastenlapsille Tarja Tuhkalalla pitkä ura seurakunnassa Mietoisissa asuva Tarja Tuhkala nauttii nykyään eläkepäivistä ulkoilemalla, lukemalla, käsitöitä tehden ja välillä lapsenlapsiaan hoivaten. Takana on yhteensä 21 vuotta, aluksi Mietoisten seurakunnan, ja sitten seurakuntien yhdistyttyä, Mynämäen seurakunnan palveluksessa. Työvuosiaan Tarja kuvailee rikkaiksi. Eläkkeelle hän jäi taloussihteerin tehtävästä, mutta työuraan mahtuu muutakin. Seurakunta tuli tutuksi jo ennen varsinaista työuraa aluksi seurakuntavaltuutettuna Mietoisissa, nuorisotyön toimikunnassa ja pyhäkoulunopettajana. Kun silloinen taloudenhoitaja siirtyi virkavapaalle vuonna 1994, minua pyydettiin sijaiseksi. Olin tuolloin perhepäivähoitaja. Otin työn vastaan ja kaksi vuotta olin määräaikainen taloudenhoitaja, sittemmin virasta tuli vakinainen, Tarja kertoo. Työnkuva oli aluksi hyvin monipuolinen, sillä niin kuin monessa muussakin pienessä yksikössä, työntekijät hoitavat tarvittaessa tehtäviä oman sektorinsa ulkopuoleltakin. Välillä soitin kirkonkelloja ja levitin hiekkoja pihalla. Kun toinen työntekijä oli vapaalla, toinen tuurasi häntä, Tarja muistelee. Pidin monipuolisuudesta, työ oli hyvin rikasta. Mietoisten vuosina sain kattavan kuvan seurakunnan toiminnasta, Tarja sanoo. Vuonna 1999 Mietoisten kirkkoherranviraston hoito tuli Tarjalle, kun kanslisti siirtyi kokopäivätyöhön Mynämäkeen. Fyysisesti Mynämäen kirkkoherranvirastosta tuli Tarjan työpaikka kuntaliitosvuonna 2007, jolloin hän siirtyi Mynämäkeen taloustoimistoon. Koin yhdistymisen hyvänä, sain oman alan työkavereita, vaikka yhteistyöverkostoja oli toki ennen liitostakin ja Mietoisissakin hyviä työkavereita. Seurakuntien yhdistymisen myötä Tuhkalasta tuli taloussihteeri ja hän oli tehtäväjakoon tyytyväinen. Iltatyöt jäivät pois ja vastuu väheni. 6 Sain keskittyä tiettyihin tehtäviin ja sain työskennellä Mynämäen kauneimmassa paikassa, joen rannalla, Tarja hymyilee. Tuhkala sanoo viihtyneensä seurakunnan palveluksessa. Haasteet työssä ovat liittyneet muutoksiin, jotka ovat olleet lähes jatkuvia. Seurakunnassa hänellä ollut pitkäaikaisia työtovereita. Kolme heistä jäi vielä töihin, kun minä jäin pois. Meillä on pitkä yhteinen työhistoria, Tarja miettii. Keski-Suomesta kotoisin olevan Tarja viihtyy merellisessä Mietoisissa. Ulkoilu on ykkösharrastus, nyt aikaa on myös vähän kauempana asuville lapsenlapsille. Pidän järvimaisemista, mutta myös meri ja saaristo viehättävät, Tarja sanoo. Tarja Tuhkala iloitsee siitä, että on saanut työskennellä Mynämäen kauneimmassa paikassa.

Ammattitutkinto seurakunnasta oppisopimuksella Suntioksi, lastenohjaajaksi, kiinteistönhoitajaksi Ehkä ei ihan ensimmäisenä tule mieleen, että ammattiin voisi valmistua seurakunnan tarjoaman oppisopimuskoulutuksen kautta. Mutta se on mahdollista. Seurakunta voi olla työnantajana ja sopimusosapuolena siinä missä esimerkiksi kunnat tai yritykset. Oppisopimuksella voi saada seurakunnista 2. asteen tutkinnon, kertoo Turun Kristillisen opiston pedagoginen rehtori Juha Kaivola. Turun kristillisessä opistossa oppisopimuksen kautta voi valmistua lastenohjaajaksi ja suntioksi. Lastenohjaajan koulutus vaatii seurakunnan tarjoaman työpaikan lisäksi myös työjakson kunnallisella puolella. Useimmiten työntekijällä on työpaikka jo valmiina ja tarve tutkinnolle, jolloin on luontevaa suorittaa se oppisopimuksella saman työnantajan palveluksessa. Toisin päin oppisopimuspaikan löytäminen voi olla haasteellista. Vaikka työnantaja saakin kouluttamisesta korvausta, näyttäytyy sopimus työnantajalle normaalina sopimuksena, josta työntekijä saa normaalisti palkkaa, Kaivola selvittää. Ammattipätevyys osoitetaan näytöillä Lastenohjaaja-tutkinto vie 2,5 vuotta ja suntion 1,5 vuotta. Tutkinnon voi saada nopeamminkin, ilman että on kuluttanut yhtään oppilaitoksen penkkiä. Edellytyksenä on näyttötutkinnon läpäisy. Sellaisia asioita, jotka on oppinut jo työssä, ei tarvitse opiskella uudestaan, jos kykenee osoittamaan osaamisensa näytössä. Turun Kristillisessä Opistossa on tällä hetkellä vajaa puolet suntio-opiskelijoista sellaisia, jotka opiskelevat oppisopimuksen kautta. Lastenohjaajakoulutuksessa oppisopimuslaisia on noin kymmenesosa opiskelijoista. Seurakunnista voi valmistua oppisopimuksella myös esimerkiksi talouspuolen ammattilaiseksi tai kiinteistönhoitajaksi. Mynämäen seura- Seurakunnat voivat olla sopijaosapuolena oppisopimuskoulutuksessa tulevile suntioille. Myös muun muassa lastenhoitajaksi ja kiinteistönhoitajaksi voi valmistua tätä kautta. kunta on viimeksi tarjonnut oppisopimuspaikan kinteistönhoitajalle. Tämä opiskelija opiskelee ja valmistuu Turun ammatti-instituutista. Oppisopimuskoulutuksen jälkeen voi työllistyä luonnollisesti muuallekin kuin seurakuntiin. Paitsi suntiot, jotka työskentelevät ainoastaan seurakunnissa. Usein oppisopimuslaisilla on sidoksia työnantajaan jo opiskeluaikana, jolloin työsuhde usein jatkuu. 7

To 26.11. klo 9.30 Tavastilan koulun ja päiväkodin adventtihartaus, Mietoisten kirkko. klo 12 Kultaisen iän kerho, Mynämäen srk-koti. Pe 27.11. klo 10 Lasten adventtihartaus, Mynämäen kirkko. klo 10 Karjalan koulun ja päiväkodin adventtihartaus, Karjalan kirkko. La 28.11. klo 11 Pyhäkoulu, Karjalan maamiesseurantalo. Su 29.11. klo 10 Adventin Messu, Mynämäen kirkko, kirkkokuoro. klo 10 Adventtimessu, Karjalan kirkko, mukana SLEY, jonka jälkeen juhla srk-kodissa. klo 10 pyhäkoulu Kastehelmi. klo 11 Kappelin joulujuhla ja myyjäiset, Mietoisten srk-koti. klo 16 Joululaulumaistiaiset tule ja piipahda Mynämäen kirkkoon, kirkkokuoro ja Sinikka Rikkilä laulattaa. Ma 30.11. klo 13 Musiikkihelmet Kastehelmi. Joulukuu Ke 2.12. klo 14 Toivonpaja, pappila. Klo 17 Raamattu- ja rukouspiiri, pappila. Klo 19 Kahvakuulahartaus pappilan pihalla. To 3.12. klo 12 Kultaisen iän kerho, Mietoisten srk-koti. klo 13 Naistenpiiri, pienryhmätila. klo 17 koko perheen jouluaskartelupaja Kastehelmessä sekä Mietoisten ja Karjalan srk-kodeissa, enn. ilm. klo 18.30 Kohti tulevaa kurssi, Jokihelmi. Pe 4.12. klo 19 Lauluja Suomelle-konsertti, Mietoisten kirkko. La 5.12. klo 16 Metsähartaus Asmandian laavulla, Asemanseutu. Su 6.12. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Mynämäen kirkko. Seppeleenlasku klo 11.15. Seppeleenlasku päiväjuhlan jälkeen Karjalan hautausmaalla. Seppeleenlasku päiväjuhlan jälkeen Mietoisten hautausmaalla. Ma 7.12. klo 13 Musiikkihelmet Kastehelmi. Ti 8.12. Ke 9.12. 8 TAPAHTUMAKALE klo 13 Virkistyskerho Pyheen kyläkauppa. klo 12 Miestenpiiri, Kiisanpirtti. klo 18 Lasten kauneimmat joululaulut, Mynämäen kirkko. To 10.12. klo 12 kultaisen iän kerho Mynämäen srk-koti. klo 17 iltaperhekahvila Jokihelmi. klo 18.30 kauneimmat joululaulut Karjalan kirkko. klo 18.30 Kappeli-ilta, Mietoisten srk-koti. Pe 11.12. klo 18 Päivä-ja perhekerhojen yhteinen joulujuhla, Mynämäen srk-koti. klo 18 Mielenterveyskuntoutujien joulujuhla. Su 13.12. klo 10 Messu, Mynämäen kirkko. Klo 11.15 Lähetystyön joulumyyjäiset Mynämäen srk-koti. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Mynämäen kirkko. Ma 14.12. klo 13 musiikkihelmet Kastehelmi. Ke 16.12. klo 13 Ystäväpiiri, Karjalan srk-koti.

NTERI syksy 2016 To 17.12 klo 13 Omaishoitajien joulujuhla. klo 17 kaikkien iltaperhekahviloiden joulupäätös Kastehelmessä. klo 19 joululaulut Vintissä. klo 23.30 Lukion yökirkko, Mynämäen kirkko. Pe 18.12. klo 8.30 Laurin koulun joulukirkko, Mynämäen kirkko klo 10 Kyläkoulujen joulukirkko, Mynämäen kirkko. klo 12 Koivikkokujan joulukirkko, Mynämäen kirkko. Su 20.12. klo 10 Messu, Mynämäen kirkko. klo 16 Jouluhartaus, Karjalankylän rukoushuone. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Mietoisten kirkko. klo 18 Kivistönmäen metsäkirkko. To 24.12. klo 13 Lasten aattohartaus, Mynämäen kirkko. klo 14 Jouluaattohartaus, Karjalan kirkko. klo 15 Jouluaattohartaus, Mietoisten kirkko. klo 16 Jouluaattohartaus, kirkkokuoro, Mynämäen kirkko. klo 21 Kauneimpia joululauluja yhteislaulutilaisuus, Mynämäen kirkko. Pe 25.12. klo 7 Joulukirkko, Mynämäen kirkko. klo 8 Joulukirkko, Mietoisten kirkko. klo 9 joulukirkko, Karjalan kirkko. Su 27.12. klo 10 Messu, Mynämäen kirkko. Tammikuu 2016 Pe 1.1. Su 3.1. Ke 6.1. klo 10 Messu, Mietoisten kirkko. klo 10 Messu, Karjalan kirkko. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Mynämäen kirkko. klo 18 Loppiaiskonsertti, kirkkokuoro ja kappelikvartetti, Mietoisten kirkko. Joulunajan musiikkia Ke 2.12. klo 18 Joulun sävel-konsertti, Mynämäen kirkko. klo 18 Joululaulajaiset, Mynämäen seurakuntakoti. Pe 4.12. klo 19 Lauluja Suomelle -konsertti, Mietoisten kirkko. Ma 7.12. klo 19 Tomi Hentulan konsertti, Mynämäen kirkko La 12.12. klo 19 Koko perheen joulukonsertti, Mietoisten kirkko. Ma 14.12. klo 19 Mynämäen mieslaulajien konsertti, Mynämäen kirkko. Ti 15.12. klo 18 Mietoisten säästöpankin järjestämä konsertti, Mynämäen kirkko. Pe 18.12. klo 18 Nuottinelosten Joulun lapsi konsertti, Mietoisten kirkko. Su 20.12. klo 18 Nuottinelosten Joulun lapsi konsertti, Karjalan kirkko. Ke 6.1. klo 18 Loppiaiskonsertti, kirkkokuoro ja kappelikvartetti, Mietoisten kirkko Kauneimmat joululaulut Ke 9.12. klo 18 Lasten kauneimmat joululaulut, Mynämäen kirkko. To 10.12. klo 18.30 Kauneimmat joululaulut, Karjalan kirkko. Su 13.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Mynämäen kirkko. Su 20.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Mietoisten kirkko. To 24.12. klo 21 Kauneimpia joululauluja yhteislaulutilaisuus, Mynämäen kirkko. 9

Terveisiä pyhäkoulusta Kastehelmen Pyhäkoulua eli Pyhistä ohjaavat reippaat koululaiset, 13-vuotiaat Miisa Poutanen ja Emilia Veneskoski yhteistyössä vastaavan lastenohjaajan kanssa. -Viihdymme mainiosti lasten parissa ja tuntui mukavalta päästä suunnittelemaan toimintaa ja askarteluja heille. Pyhäkoululehti on ollut hyvänä tukena ja olemme saaneet käytännön vinkkejä myös lapsityön työntekijöiltä. Parasta pyhäkoulujen ohjaamisessa on ollut lasten vilpittömyys ja heidän kehittymisensä seuraaminen. Kastehelmen pyhäkoulu kokoontuu joka toinen sunnuntai kello 10-11 ja Pyhis-aamuina päivä alkaakin reippaalla ja mukavalla tavalla, aamu-uniset pyhäkouluohjaajat kertovat. -Olen itse käynyt pienestä tytöstä saakka Pyhäkoulua ja viihdyin aina siellä. Uskonasiat ovat tuttuja myös kodistani, jossa mm. iltarukous meille kaikille lapsille on opetettu, toteaa Miisa Poutanen. -Toivomme kovasti Pyhikseen mukaan myös uusia lapsia, innokkaat ohjaajat Miisa Ja Emilia toteavat yhdestä suusta! Tietoa Pyhäkouluista mm. seurakunnan kotisivuilta. Pyhäkouluohjaajat Miisa ja Emilia istuvat lastenalttarin äärellä käsissään osallistumiskortit, joihin lapset tänäkin päivänä keräävät innokkaasti tarroja. Tervetuloa Pyhäkouluun! Pyhäkoululaisten jouluaiheisia piirustuksia. 10

Pyhäkoululaisten ajatuksia joulusta: - Joulua on kyllä kiva juhlia ja syödä samalla herkkuja. - Joulua vietetään Jeesuksen syntymän takia ja se onkin tosi hyvä asia. Jeesus syntyi tallissa, mutta me ollaan synnytty sairaalassa. - Tykkään jouluruoista eniten lanttulaatikosta ja kotijuustosta, kalkkunakin sopii hyvin. Mutta jauheliha ja pääsiäismunat eivät mielestäni liity jouluun. Glögi on parempi juomavaihtoehto kuin cocis. - Joulukoristeista eniten tykkään enkeleistä, karkeista ja kimallenauhoista. En tykkää oikein sellaisista autoa ajavista lumiukoista eikä jouluvaloja saisi ripustaa vessaan. - Joulua haluaisin viettää kotona perheen ja ystävien kanssa, tai sitten voisin lähteä jouluksi serkkujen tykö. - Vanhempien pitäisi muistaa olla jouluna komentelematta liikaa lapsia. Eikä pahoja jouluruokia kannattaisi tehdä. Joulua pitäisi aikuisten juhlia lasten kanssa. - Käyn jouluna kirkossa, siellä pappi puhuu joulujuttuja ja minä jännitän että tuleeko joulupukki. - Joulupukki ja lahjat ovat joulussa kivointa. Jeesuskin sai lahjoja niiltä tietäjiltä. Se sai rahaa ja kultaa ja ehkä jotain ruokaa..olikohan se maissia. - Minä toivon saavani Sannin biisejä ja paidan, Elsa -nuken ja barbien, jolla on kitara. - Toivon myös ettei tulisi sotia ja ettei me koskaan enää muutettaisi. Kunpa kaikilla maailman lapsilla olisi hyvät äidit ja isät. Niin ne voisivat sitten koristella yhdessä joulukuusta ja vaikka leipoa piparkakkuja. - Vanhemmilleni toivon hyvää mieltä, rakkautta ja hyvää elämää. 11

Historiaa: Tiesitkö, että Pyhäkoululla on Suomessa pitkät ja vahvat juuret. Pyhäkoulutoimintaa on ollut useilla paikkakunnilla jo 1780 luvulta lähtien. Suomen Pyhäkouluyhdistys on perustettu jo vuonna 1888. Sen tehtävänä oli edistää lasten opettamista kristillisessä uskossa ja tiedossa. Tehtävää hoitivat alkujaan kiertävät papit. Opetukseen kuului tällöin myös lukemisen ja kirjoitustaidon opettamista. Papeista oli kuitenkin pulaa ja opettajia tarvittiin lisää. Päätettiin aloittaa pyhäkouluopettajien koulutus. Vuonna 1908 järjestettiin ensimmäiset opettajakurssit Viipurin vuosijuhlan yhteydessä. Sieltä valmistui 150 uutta pyhäkouluopettajaa. Vuonna 1914 yhdistyksen työntekijäksi ryhtyi Berta Hermanson, jota kutsutaankin suomen pyhäkoulun äidiksi. Hänen ansiostaan perustettiin Suomen ensimmäinen pyhäkouluopisto; Luther-opisto vuonna 1937. Se toimii yhä Järvenpäässä Seurakuntaopistona. Laki oppivelvollisuudesta astui voimaan 1921 ja sen jälkeen Pyhäkoulut painottuivat hartauteen ja siihen liittyvään toimintaan. Eniten pyhäkoululaisia oli 1950 luvun lopulla, jolloin parhaimmillaan pyhäkouluissa kävi 300 000 lasta. Pyhäkouluyhdistyksen nimi vaihtui vuonna 1991 tilalle tuli Suomen ev.lut. seurakuntien Lapsityön keskus ry. Nykyisin pyhäkoulu on kehittänyt toimintaansa lapsiperheiden tarpeista. Sen rinnalle ovat syntyneet erilaiset perhekerhot. Strategia, Kohti leikkivää kirkkoa 2010, muistuttaa meille lapsista seurakunnan esikuvina. Se herkistää kirkkoa katsomaan maailmaa lapsen tavoin ja on kehittänyt uusiksi työmenetelmiksi muun muassa viiden aistin pedagogiikan, lattiakuvat sekä suuren leikin. Nykypäivää: Tiesitkö, että... Mynämäen seurakunnassa kokoontuu pyhäkouluja Karjalassa, Kastehelmessä ja Mietoisissa. Pyhäkouluja pitävät vapaaehtoiset pyhäkouluohjaajat, joiden toiminnan tukena muun muassa pyhäkoulusihteeri on. Pyhäkoululaisten ei tarvitse vielä olla kouluikäisiä vaan nuorimmat pyhisläiset ovat tälläkin hetkellä 2-vuotiaita. Pyhäkoulussa kerrotaan edelleen lasten ystävästä Jeesuksesta ja rakastavasta Taivaan Isästä. Pyhäkouluissa myös lauletaan, leikitään ja askarrellaan. Pyhäkouluun sisältyy usein pieni herkkuhetki. Tänä päivänäkin Pyhäkouluissa kerätään tarroja osallistumiskorttiin ja hartauksien elävöittämisessä käytetään perinteisiä flanellokuvia. Pyhäkoululaiset saavat itselleen mukavan Pyhäkoululehden. Pyhäkoulu tekee keväisin mukavan retken rovastikunnallisiin pyhäkoulujuhliin. 12

Seurakuntasi onnittelee! Mynämäen seurakunta muistaa seurakuntalaisia heidän merkkipäivinään. Suloisen kortin saavat kaikki 1 4 vuotiaat. Korteissa on iltarukous tai hartaita runoja tai lauluja sekä tietoa vanhemmille seurakunnan lapsille ja perheille suunnatusta toiminnasta, kuten kerhoista ja pyhäkoulusta. Lapsen täyttäessä 10 vuotta, juhlitaan tätä yhdessä toisten samana vuonna syntyneiden kanssa kymppisynttäreillä. Seurakunta järjestää yhteisen syntymäpäiväjuhlan helmikuussa kaikille 70 ja 75 vuotta täyttäville seurakuntalaisille. Lokakuussa on juhla 80 vuotta täyttäville. Mikäli tasavuosia täyttävällä ei ole mahdollisuutta osallistua yhteiseen juhlaan, tullaan seurakunnasta mielellään tervehtimään syntymäpäivänä. Tällöin voi ottaa yhteyttä kirkkoherranvirastoon tai diakoniapappiin Marja-Liisa Nygreniin. Seurakunta onnittelee työntekijän tervehdyskäynnillä 85-, 90-, 95-, 100-vuotiaita ja sitä vanhempia syntymäpäivänä tai huomioiden syntymäpäivän viettäjän omat toivomukset. Mikäli seurakunnan työntekijän vierailua ei toivota, riittää ilmoitussoitto kirkkoherranvirastoon puh. (02) 430 8476. Seurakunnan tervehdys ja kortti lähetetään 91- ja 94- sekä 96- ja 99-vuotiaille seurakuntalaisille. Seurakunnasta tullaan mielellään tervehdyskäynnille, myös muina merkkipäivinä, jos päivänsankari sitä toivoo. Tässä tapauksessa pyydetään ilmoittamaan toiveen kirkkoherranvirastoon puh. (02) 430 8476. Myös yksityinen ehtoollinen on mahdollinen. Se liittyy seurakuntalaisen tarpeisiin ja toiveisiin, useimmiten kuitenkin muuhun, kuin syntymäpäiviin. Anne-Mari Kaskinen, sähköinen virsikirja 13

Sairaalapappi kuuntelee ja auttaa Sairaalapappi auttaa ja tukee ihmisiä, jotka ovat sairaalahoidossa. Hän tukee myös sairaan läheisiä ja hoitohenkilökuntaa. - Hengellisessä hoidossa ihmisen sisäiseen maailmaan suhtaudutaan vakavasti, mikä on mielestäni erittäin tärkeää, sanoo sairaalapappina Uudessakaupungissa työskentelevä Outi Ijäs. Mynämäen seurakunta tekee yhteistyötä Uudenkaupungin kanssa Outi Ijäs kertoo olleensa aina kiinnostunut sairaalamaailmasta ja viihtyvänsä siellä työssä. - Jos en olisi pappi, voisin olla lääkäri. Sairaalaympäristö on minulle luonteva työympäristö. Näen myös sielunhoidon osana hoitotyötä, koska ihminen on jakamaton kokonaisuus. Pappina hoidan eri puolta ihmisestä, kuin mitä tekisin lääkärinä, sanoo Outi Ijäs. Sairaalapapin työ painottuu henkilökohtaisiin keskusteluihin potilaiden kanssa. Sairaalapappi tukee myös omaisia ja henkilökuntaa. Sairaaloissa pidetään osastohartauksia, ehtoollishartauksia ja erilaisia ryhmiä. Sairaalapappi pitää myös saattohartauksia tai hartauksia sairaan tai kuolevan luona. Potilas voi myös pyytää ehtoollista halutessaan. - Rohkaisisin ihmisiä pyytämään ehtoollista useammin ja omaiset ja henkilökuntakin voisivat muistuttaa tästä mahdollisuudesta, sairaalapappi toivoo. - Näen sairaalasielunhoidon hengellisenä hoitona ja samalla osana hoitotyötä. Hengellinen hoito voi olla keskustelua, musiikkia, laulua, lukemista, hiljentymistä ja hartaushetkiä. Sitä voivat olla myös uskonnolliset esineet ja kuvat, muistelu, siunaaminen, ehtoollinen sekä myös kuuntelu ja ihan vain hiljaa oleminen, Ijäs sanoo. Kuka tahansa voi pyytää sairaalapapin luokseen, ei tarvitse olla seurakunnan jäsen. Potilas voi pyytää henkilökunnalta pappia käymään tai omaista soittamaan papille tai jaksaessaan voi itsekin soittaa. Sairaaloissa on yleensä oma pappi, mutta sairaalaan tai terveyskeskukseen voi pyytää seurakunnastakin papin käymään, jos ei ole varsinaista sairaalapappia paikalla. - Sairaalapappi kohtaa paljon sairautta ja surua, mutta työ ei ole pelkästään sitä. Potilaan elämän asioiden yhteinen pohtiminen ja jakaminen sekä mahdollinen voinnin koheneminen ja jopa paraneminen ovat yhteisiä ilon hetkiä, Ijäs sanoo. - Tyypillistä työpäivää sairaalapapilla ei ole. Usein päivässä on ennalta sovittuja potilastapaamisia ja hartaus tai ryhmä, lisäksi tulee ennakoimattomia tilanteita kuten kuolevan kohtaamisia tai ehtoollisenviettoja. Sairaalapapin täytyy olla ihmisistä ja heidän asioistaan kiinnostunut ja hänen täytyy osata kuunnella ja kunnioittaa ihmistä. 14

Anna lahjaksi joulukukka! Joulukukka ilahduttaa yksinäistä vanhusta Kukkakampanja-aika 1. 15.12. Mynämäen kukkakaupoissa Voit halutessasi valita kukan mukaan Laurin koulun oppilaan tekemän joulukortin. Mynämäen seurakunnan diakoniatyö ja Sote Akselin kotihoidon työntekijät toimittavat kukat mynämäkeläisille vanhuksille. Joulukukka tuo iloa ja hyvää mieltä kukan antajalle ja saajalle. Lisätietoja kukkakaupoista aukioloaikoina. Kukkahuone Augusta: Mynä-Kukka: p. 02 430 8080 p. 02 430 7247 Yhteistyössä: Wirmon Martat, Laurin koulun vanhempain yhdistys, Kukkahuone Augusta, Mynä-Kukka, Akselin kotihoito, Mynämäen seurakunta Mynämäen seurakunnassa toteutetaan pääsiäisvaellus hiljaisella viikolla 21.3.- 24.3.2016 Hyvän mielen joululahjakeräys Kaikille lapsille joululahja ei ole itsestään selvyys. Keräyksen tavoitteena on, että myös Mynämäellä taloudellisesti ahtaalle joutuneiden perheiden lapset saisivat jouluna edes yhden joululahjan. Lahjan arvo on noin 25 euroa. Lahjan hankkija saa tietoonsa vain lapsen iän, sukupuolen ja lahjatoiveen. Lahjatiedustelut: MLL Mynämäki; 044-297 6225 tai mllmynamaki@dnainternet.net Lahjan voi toimittaa Kirkkoherranvirastoon (Keskuskatu 17) avoinna ma ja ti 9-15, to 9-17, pe 9-12 tai MLL:n Hippulaan, Mäenkyläntie 3. Kampanja-aika 29.11-11.12.2015 Yhteistyössä Mynämäen MLL ja Mynämäen seurakunnan diakoniatyö Terv. Sanna Jalonen 044-330 7055 Esityksiä toteutetaan päiväaikoina päivähoidolle ja alakoululaisille sekä ilta-aikoina rippikoululaisille ja muille seurakuntalaisille. Mukana toteutuksessa ovat seurakunnan työntekijöiden lisäksi vapaaehtoiset avustajat ja näyttelijät. Vapaaehtoisia ja asiasta kiinnostuneita pyydetään yhteiseen infotilaisuuteen Mynämäen seurakuntakotiin ti 26.1. klo 17.30 Tervetuloa! 15

A Posti Oy Posti Green Paino-Kaarina 2015 Tulkoon joulu Niityillä lunta, hiljaiset kadut taakse jo jäänyt, on syksyn lohduttomuus. Muistojen virtaa, lapsuuden sadut sanoma joulun on uusi mahdollisuus. Joulu on taas, riemuitkaa nyt lapsi on meille tänä yönä syntynyt. Tulkoon toivo kansoille maan, pääsköön vangit vankiloistaan, uskon siemen nouskoon pintaan, olkoon rauha loppumaton. Joulu on taas, kulkuset soi, jossakin äiti, lastaan seimeen kapaloi. Tulkoon juhla todellinen, tulkoon Jeesus Herraksi sen, tulkoon rakkaus, ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on. Tahtoisin päästä, paimenten mukaan, unohtaa kiireen ja melun rasittavan. Aamu kun koitti, tiesikö kukaan, tuo ensi joulu sai muuttaa historian. Ikuisen joulun, jos tahdot löytää, sydämes avaa ja kohtaat Vapahtajan. Et löydä kultaa, et juhlapöytää, löydät vain seimen ja tallin koruttoman. San. ja säv. Pekka Simojoki Tarvitsetko kuuntelijaa? Palveleva puhelin voi auttaa. Palveleva puhelin on kirkon ylläpitämä auttava puhelin, jossa soittaja voi nimettömänä kertoa mieltään painavista asioista ja purkaa taakkaansa. Palvelevaan puhelimeen voit soittaa, kun kaipaat kuulijaa ja keskustelukumppania. Palvelevan puhelimen rinnalla toimii Palveleva netti. Molempia koskevat samat periaatteet: luottamuksellisuus, nimettömyys ja kunnioittava kohtaaminen. https://www.verkkoauttaminen.fi/palvelevanetti Kirkko tarjoaa luottamuksellista keskusteluapua puhelimessa ja verkossa. Nämä valtakunnalliset palvelut ovat käytössä kaikkialta Suomesta. Voit ottaa myös yhteyttä oman seurakuntasi työntekijöihin.