Liite 3 Arto Saari, Pohjois-Savon ELY-keskus 8.8.2019 Pohjois-Savon ympäristöpolitiikan työkalu Ympäristöpolitiikan työkalu luotiin Pohjois-Savon ELY-keskuksessa maakunnan ympäristöpolitiikan valmistelutyössä. Työkalun tavoite on palvella maakunnan päättäjiä ympäristöön liittyvässä päätöksenteossa. Ympäristöpolitiikan valmistelutyöhön osallistui Pohjois-Savon asukkaita, asiantuntijoita sekä toimijoista koottu ympäristöpoliittinen työryhmä. Valmistelutyön tuloksena nostettiin maakunnan 10 keskeistä ympäristökysymystä, tuotettiin ratkaisuehdotukset kysymyksiin sekä koottiin Pohjois-Savon ympäristön nykytilan kuvaus. 10 ympäristökysymystä: 1. Kuinka toimimme kestävästi herkkien vesistöjemme äärellä? 2. Miten vastaamme ilmastonmuutoksen haasteisiin? 3. Mitä teemme muuttuvalle kulttuuriympäristöllemme? 4. Kuinka sovitamme yhteen metsiemme hakkuutarpeet ja luontoarvot? 5. Kuinka lisäämme ja hyödynnämme ympäristötietoa ja osaamistamme? 6. Mikä on tiemme kohti kestävää luonnonvarataloutta? 7. Kuinka etenemme kohti elinvoimaista ja vähäpäästöistä maataloutta? 8. Minkä merkityksen annamme luonnon aineettomille arvoille? 9. Kuinka selviydymme voittajina energiamurroksessa? 10. Kuinka takaamme liikenteen vähäpäästöisyyden? Ympäristökysymysten ratkaisut on esitetty kolmesta ratkaisunäkökulmasta: Ympäristöratkaisu huomioi, että luonnon kantokyky ei vaarannu. Tavoitteena on varmistaa ekosysteemien toiminnallinen tila, monimuotoisuuden säilyminen ja puhdas ympäristö. Hyvinvointiratkaisu huomioi ihmisten hyvinvoinnin. Tavoitteena on varmistaa ihmisten terveys, turvallisuus, toimeentulo, valinnanvapaus, tasa-arvo ja hyvinvointia tukeva elinympäristö. Elinkeinoratkaisu huomioi liiketoiminnan edellytykset. Tavoitteena on elinkeinojen menestyminen ja talouden kasvu sekä elinkeinotoiminnan tuottamat verotulot ja työpaikat yhteiskunnalle. Kussakin ratkaisussa painottuu jokin kolmesta näkökulmasta. Ratkaisut voivat kuitenkin pitää sisällään tavoitteita useista näkökulmista. Ratkaisut eivät ole toisiaan poissulkevia.
1. Kuinka toimimme kestävästi herkkien vesistöjemme äärellä? Toimintamme hakeutuu vesistöjen ääreen ja vaikuttaa niiden ekologiseen tilaan. Samalla puhtaiden vesiemme tuotteet ja palvelut tuovat meille hyvinvointia ja näyttäytyvät jopa kansainvälisenä menestystekijänä. Nostamme kaikkien vesiemme tilan vähintään hyväksi 2027 mennessä toteuttamalla vesienhoidon toimenpideohjelmaa. Tunnistamme ja ylläpidämme vesistöjemme ekosysteemipalvelut. Hyödynnämme ja kehitämme vesiosaamisen klusteriamme liiketoiminnan tukemiseksi. Arvostamme ja suojelemme vesistöjemme luonnonympäristöjä ja monimuotoisuutta. Hyväksymme luontaisesti rehevien vesistöjen tyydyttävän tilan, jos hyvän tilan saavuttaminen rajoittaa kohtuuttomasti elämisen mahdollisuuksia. Vahvistamme elinkeinoja ja edistämme niiden päästöttömyyttä sekä ympäristöratkaisujen ja - teknologioiden käyttöönottoa. Tehostamme ja kehitämme kuormituksen seurantaa. Sovitamme kaavoituksessa yhteen rantarakentamismahdollisuudet ja rantojen käyttövapauden. Hyödynnämme puhtaiden vesien imagoa erityisesti alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa, matkailussa ja European gastronomy region -brändissä. Varmistamme laadukkaan pohjaveden saannin. Kompensoimme paikallista kuormituksen lisääntymistä vähentämällä vastaavasti kuormitusta vesistön yläosissa, jotta vesistön ekologinen tila ei heikkene. Tarjoamme mahdollisuuden vesistöjen monipuoliseen virkistyskäyttöön. Kehitämme toimialojen yhteistyötä ja edistämme kiertotaloutta.
2. Miten vastaamme ilmastonmuutoksen haasteisiin? Ilmastonmuutos vaikuttaa luonnon tasapainoon, hyvinvointiimme ja elinkeinoihin Pohjois-Savossa ja globaalisti. Vaikka yksin meidän ilmastotekomme eivät ole ratkaisevia, olemme sitoutuneet tekemään oman osuutemme. Minimoimme kaikessa toiminnassa hiilipäästöt ja kielteiset monimuotoisuusvaikutukset. Kasvatamme hiilivarastojamme ja edistämme hiilensidontaa. Suosimme ruokaa, jonka hiilipäästöt ovat vähäiset. Ylläpidämme asumisen ja liikkumisen vapautta edistämällä digitaalisuutta ja etätyömahdollisuuksia. Edistämme biopolttoaineiden jalostustoimintaa ja kehitämme biopolttoaineiden jakelua. Kehitämme biotuotteita korvaamaan fossiilisia tuotteita. Siirrymme fossiilitaloudesta resurssitehokkaaseen biotalouteen. Huomioimme pienpuun polton mahdollisuudet ja riskit. Tuotamme palveluita materiaalien sijaan. Sitoudumme, että maakunta on hiilineutraali viimeistään 2030 ja siitä eteenpäin hiilinegatiivinen. Tarjoamme kuluttajille mahdollisuuksia kasvihuonekaasupäästöjen kompensoimiseen. Motivoimme henkilökohtaiseen vastuunottoon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Menemme kohti vähäpäästöistä elinkeinorakennetta. Tuemme korkealla osaamisellamme ilmastotyötä. Julkiset toimijamme ovat aktiivisia ilmastotyössä. Tuemme julkisilla hankinnoilla vähähiilisyyteen siirtymistä. ABCD= Alustatalous+biotalous+cleantech+di gitaalisuus. Huomioimme kaikessa yritystoiminnassamme ilmastovaikutukset ja parannamme siten kilpailukykyä. Teemme yhteistyötä toimialojen kesken ilmastotyössä.
3. Mitä teemme muuttuvalle kulttuuriympäristöllemme? Pohjoissavolainen kulttuurimaisema, sen vanhat rakennukset ja lajirikkaat perinneympäristöt kertovat menneestä maankäytöstä. Maatalous muuttuu ja väestö siirtyy kasvukeskuksiin. Ihmisen poistuessa rakennukset ränsistyvät ja perinneympäristöt uhanalaistuvat. Jälkemme umpeutuu ja kosketus juuriimme katkeaa. Huolehdimme hyvin paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä. Huolehdimme koko maakunnan asutuksesta ja elinvoimaisuudesta. Kehitämme matkailua ja muuta elinkeinotoimintaa kulttuuriympäristöjen ympärille. Pysäytämme perinneympäristöjemme tilan heikkenemisen. Huomioimme kulttuuriympäristöjen merkityksen hyvinvoinnin tuojana. Lisäämme tietämystä kulttuuriympäristöistä ja niiden hoidon merkityksestä. Priorisoimme kulttuuriympäristöjen hoitoa tärkeimpiin kohteisiin. Kaikkea ei ole varaa pitää kunnossa. Teemme rakennuksista pitkäikäisiä, terveellisiä ja korjattavia. Nykyrakennukset ovat tulevia kulttuurikohteita. Etsimme uusia menetelmiä osallistaa asukkaita sekä rahoittaa ja organisoida kulttuuriympäristöjen hoitoa. Dokumentoimme rakennukset, jos säilyttäminen ei ole mahdollista. Dokumentointi mahdollistaa aikamatkailun.
4. Kuinka sovitamme yhteen metsiemme hakkuutarpeet ja luontoarvot? Olemme hoitaneet Pohjois-Savon metsät tuottamaan. Metsien hakkuut ja biotalous nähdään vaurauden tuojana, menestystekijänämme ja ratkaisuna globaaleihin ympäristöongelmiin. Samalla monimuotoisuus on heikentynyt. Ihmisen hyvinvointi ja luonnon sopeutumiskyky edellyttävät toimivia ekosysteemejä. Asetamme metsien suojelulle tavoitetason, pyrimme siihen ja huolehdimme ekologisen verkoston muodostumisesta. Tunnistamme metsäelinkeinojen merkityksen maaseudun elinvoimaisuuden ja työpaikkojen luojana. Tuotamme tehokkaammin puuta siellä missä siihen on parhaat edellytykset, jotta voimme tinkiä hakkuumääristä siellä missä on luontoarvoja. Lisäämme luontoarvojen painotusta julkisomisteisten metsien käytössä. Nostamme hakkuiden rinnalle metsien ekosysteemipalvelut, kuten maisemat, hiilensidonnan, virkistyskäytön, pölytyspalvelut ja riistanhoidon. Pidämme metsät kasvukuntoisina ja varmistamme puun saatavuuden kasvavan metsäteollisuuden tarpeisiin. Edistämme metsänhoitomenetelmien monipuolistumista ja nostamme metsänhoidon luonnonhoidollista tasoa. Huomioimme metsien hyvinvointivaikutukset maankäytön suunnittelussa. Edistämme puurakentamista ja puun jalostusasteen nostoa maakunnassa. Korvaamme biotuotteilla fossiilisia tuotteita. Pidämme monimuotoisuuden suojelun biotalouden kehittämisen reunaehtona. Ennallistamme metsiä ja soita sekä toteutamme vaikuttavia luonnonhoitohankkeita. Käymme kauppaa puulle vaihtoehtoisista palveluista, kuten luonnonarvoista, maisema- ja virkistysarvoista sekä hiilen sidonnasta. Sopeutamme metsäelinkeinotoimintaa ympäristötavoitteiden korostuessa. Tuemme puurakentamista esimerkiksi kaavoituksella.
5. Kuinka lisäämme ja hyödynnämme ympäristötietoa ja osaamistamme? Pohjois-Savon vahva ympäristöosaaminen on käytettävissä paitsi paikallisten ympäristöongelmien ratkaisuun myös tuotteistettavissa kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Reagointikykymme muuttuvaan ympäristöön edellyttää ympäristötietoa ja -tietoisuutta. Edistämme tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyötä paikallisten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Lisäämme kuluttajien ympäristötietoisuutta, ympäristökasvatusta sekä tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista. Muodostamme vesiosaamisessa elinkeinoelämän ja tutkimuksen verkoston, vesiklusterin. Tuotamme ajantasaista tietoa ympäristön tilasta ja sen muutoksista. Nostamme maakunnan vetovoimaisuutta osaajien saamiseksi. Edistämme tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyötä ja tuemme sillä innovaatioiden kaupallistamista ja yritysten kasvua. Perustamme päätökset ympäristövaikutusten arviointiin sekä käyttökelpoiseen tietoon ympäristön tilasta ja sen muutoksista. Ympäristöosaaminen ja ympäristötieto tukee maankäytön suunnittelua viihtyisän elinympäristön luomiseksi. Edistämme ympäristötiedonkeruuseen perustuvaa liiketoimintaa. Turvaamme tutkimuksen perusrahoituksen. Hyödynnämme avointa dataa ja kehitämme sen ympärille palveluita. Mukautamme kaikkea koulutusta antamaan ajantasaiset tiedot ja taidot ympäristöasioiden hoitamiseen eri ammattialoilla. Sisällytämme ympäristökasvatuksen osaksi asiantuntijaorganisaatioiden sekä oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen toimintaa. Popularisoimme ympäristötietoa "asiantuntija vastaa -palstalla". Lisäämme oppilaitosten yrittäjyyskasvatusta innovaatioiden tuotteistamiseksi. Edistämme hallinnon, oppilaitosten, yritysten ja kolmannen sektorin ympäristökasvatusyhteistyötä sekä alueellista verkostoitumista. Laadimme Pohjois-Savoon alueellisen ympäristökasvatussuunnitelman. Edistämme opiskelijoiden ja työelämän kohtaamista tarjoamalla lopputöitä ympäristöalan opiskelijoille.
6. Mikä on tiemme kohti kestävää luonnonvarataloutta? Pohjois-Savon luonnonvarat ovat monipuoliset. Niiden käyttö on taloudellinen mahdollisuus mutta myös usein uhka ympäristölle. Tarvitsemme luonnonvaroja nyt ja tulevaisuudessa. Kiertotalouden tärkeys korostuu koko ajan. Näemme luonnonvarana vain ekologisesti kestävät käyttömahdollisuudet. Säilytämme suoluonnon monimuotoisuuden ja ennallistamme metsätaloudellisesti merkityksettömiä ojitettuja suoympäristöjä. Emme hyväksy maakunnassa sulfidipitoisia sivukiviä tuottavaa kaivostoimintaa sen kielteisten ympäristövaikutusten vuoksi, ellei olla täysin varmoja, ettei toiminnasta aiheudu merkittäviä ympäristöhaittoja. Emme vaaranna pohjaveden suojelua missään tilanteessa. Turvaamme kalakantojen lisääntymismahdollisuudet ja geneettisen vaihtelun hyödyntämällä esim. virtavesien ennallistamisella, geenipankein tai kalasiirroin. Minimoimme neitseellisten luonnonvarojen käytön. Huomioimme luonnonvarojen merkityksen hyvinvointiin ja pidämme luonnon varojen käytön sosiaalisesti kestävällä tasolla. Etsimme turpeen tuotannolle vaihtoehtoisia työllistäviä aloja alueelta. Edellytämme sosiaalista "toimilupaa" kaivostoiminnalta. Se ei saa olla kuitenkaan ostettavissa. Sovitamme maankäytön suunnittelussa yhteen vedenhankinnan ja maa-ainesten oton tarpeet. Kehitämme vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja maaseudun työllisyyttä sinisen biotalouden kautta. Mahdollistamme paikallisen kalan saatavuuden ruokapöytään. Teemme materiaalien uusiokäytön ja jätteiden lajittelun helpoksi. Vähennämme materiaalien omistamisen tarvetta tarjoamalla palveluita. Nostamme jalostusarvoa kaikessa luonnonvarojen käytössä. Siirrämme painopistettä turpeen energiatuotannosta korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. Otamme käyttöön parhaan mahdollisen tekniikan ympäristövaikutusten minimoimiseksi kaivostoiminnassa. Hyödynnämme kaivostoiminnan sivutuotteet. Otamme kiviaineksia sieltä, missä toiminnalla ei ole vaikutuksia vedenoton kannalta tärkeisiin pohjavesiin. Emme käytä parhainta soralaatua tuhlailevasti. Siirrymme mahdollisuuksien mukaan kalliokiviainesten käyttöön ja uudelleenkäyttöön. Kehitämme sinistä biotaloutta. Varmistamme, että vesien omistusrakenne tukee kalatalouden kehittämistä. Noudatamme kiertotalouden periaatteita, hyödynnämme sivuvirrat, uudelleenkäytämme materiaaleja ja kierrätämme jätettä. Vähennämme luonnonvarojen ja energian tarvetta vähentämällä kulutusta
7. Kuinka etenemme kohti elinvoimaista ja vähäpäästöistä maataloutta? Maatalous on Pohjois-Savolle tärkeä elinkeino. Samalla kun maataloutemme sopeutuu rakennemuutokseen, tehokkuus- ja ympäristövaatimukset kasvavat. Käytämme lannan tehokkaasti hyväksi ja rajoitamme peltojen tarpeetonta raivausta. Suosimme hajautettua maataloutta ja säilytämme maaseudun elinvoimaisuuden. Parannamme maatalouden kilpailukykyä resurssiviisaalla, ilmastoystävällisellä, kustannustehokkaalla ja monipuolisella maatalouselinkeinotoiminnalla. Ohjaamme tukia sinne missä niillä on ympäristön kannalta positiivisin vaikutus. Tunnemme ruoan alkuperän ja valitsemme lähiruoan. Edistämme maatilojen kiertotaloutta ja tilojen yhteistyötä biokaasun tuotantoa ja lannan logistiikkaa. Tavoittelemme maatalouden hiilineutraaliutta. Huomioimme huoltovarmuuden paikallisen maatalouden lisäarvona. Hyödynnämme maatalouden laadun ja puhtauden imagoa Lisäämme luonnonmukaisten viljelymenetelmien osuutta. Tuemme ympäristökasvatuksella ja ympäristötietoisuuden lisäämisellä maakunnan ruoan tuotantoa. Takaamme lähiruoan toimitusvarmuuden ja -verkostot. Nostamme perinnebiotooppien hoidon tasoa. Sopeutamme maataloutta ja sen menetelmiä muuttuvaan ilmastoon. Huolehdimme luonnon pölytyspalveluista. Tutkimme ja tuotteistamme kierrätyslannoitteita.
8. Minkä merkityksen annamme luonnon aineettomille arvoille? Luonto on lähellä Pohjois-Savossa. Nautimme itse luonnon tarjoamista hyvinvointipalveluista mutta ne ovat hyödynnettävissä myös vetovoimatekijänä ja luontomatkailutuotteena. Kunnioitamme luonnon monimuotoisuutta itseisarvona. Säästämme julkisessa taloudessa ottamalla luonnon terveyspalvelut osaksi hyvinvointiklusteria ja terveydenhuoltoa. Kehitämme halutun elinympäristön imagoa maakunnan vetovoiman takaamiseksi. Työpistesidonnaisuuden väheneminen on mahdollisuus Pohjois-Savolle. Pidämme luonnon kantokyvyn reunaehtona luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön kehittämiselle. Huomioimme virkistysalueidemme hoidossa luonnon monimuotoisuuden sen tuottamien terveysvaikutusten vuoksi. Kehitämme tuotteita ja markkinoita sekä tarjoamme palveluita luontomatkailussa. Tarjoamme mahdollisuuksia luontomatkailun kasvihuonekaasupäästöjen kompensoimiseen. Lähiluonto on saavutettavissa kävellen tai julkisella liikenteellä. Tunnistamme Pohjois-Savon luontomatkailun vahvuudet ja erikoistumme. Huomioimme luonnon aineettomat arvot maankäytön suunnittelussa. Tunnemme asuinseutumme lähiluonnon ja pidämme sen hyvässä kunnossa. Tarjoamme sertifioituja palvelupaketteja ympäristötietoisille matkailijoille. Kehitämme suojelualueverkostoa tukemaan luontomatkailun lisääntyvää kysyntää.
9. Kuinka selviydymme voittajina energiamurroksessa? Olemme hyvin riippuvaisia energian saatavuudesta. Energiantuotanto vaikuttaa puolestaan elinympäristöömme ja luontoon. Energiasektori mullistuu ilmastotavoitteiden kiristyessä. Vähennämme energiankulutusta ja parannamme energiatehokkuutta. Tuomme työllisyysvaikutuksia maaseudulle hajauttamalla energiantuotantoa. Edistämme maatalouden energiaomavaraisuutta ja tuemme tilojen energiantuotantoa. Siirrymme kokonaan uusiutuvan energian käyttöön. Valmistaudumme turpeen energiakäytöstä luopumiseen 2040 mennessä. Varmistamme, että asumisen energiaratkaisuihin liittyvää puolueetonta tietoa on saatavilla. Parannamme yritysten energiatehokkuutta. Kehitämme asumisesta päästötöntä. Otamme käyttöön energiaa säästäviä ratkaisuja, niitä on tarjolla ja niistä on valinnanvaraa. Hyödynnämme energiateknologiaa ja -osaamistamme. Otamme käyttöön energian varastointiratkaisuja. Varmistamme maakunnan energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden. Tunnistamme ja ylläpidämme maakunnan energiaomavaraisuuden tuomat työllisyysvaikutukset.
10. Kuinka takaamme liikenteen vähäpäästöisyyden? Saavutettavuus on maakunnan menestyksen kulmakivi ja toimiva liikennejärjestelmä ihmisille tarpeen. Ilmastotavoitteet edellyttävät siirtymistä uusiutuviin polttoaineisiin ja vähäpäästöisiin kulkuvälineisiin. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta suurimmissa taajamissa. Lisäämme etätyöskentelymahdollisuuksia ja otamme käyttöön etäpalveluita. Asetamme maakunnan keskeiseksi tavoitteeksi alle 3:n tunnin matkustusajan Kuopio - Helsinki - välillä. Kehitämme rautatieyhteyksiä ja siirrymme lento- ja autoliikenteestä raideliikenteeseen. Pidämme liikkumisen kustannukset kohtuullisina. Lisäämme biopolttoaineiden käyttöä ja muodostamme biokaasun tankkausasemien kattava verkoston. Teemme kävelystä ja pyöräilystä ensisijaisia liikkumistapoja kaupunkikeskustoissa ja tuemme tätä kaavoituksella. Kehitämme henkilö- ja tavaraliikenteeseen älykkäitä ja joustavia palvelumalleja. Kehitämme matkaketjuja sujuviksi. Painotamme julkisessa liikenteessä ja julkisissa hankinnoissa sähkö- ja kaasuautoja tankkausverkoston kehittämiseksi. Vähennämme autoilun haittavaikutuksia keskustoissa. Kehitämme joukkoliikennettä ja työmatkapyöräilyn mahdollisuuksia. Tuemme joukkoliikennettä, kevyttä liikennettä ja sen infraa. Korvaamme tieliikennekuljetuksia vesi- ja raideliikenteellä sekä siirrymme tieliikennekuljetuksissa uusiutuviin polttoaineisiin kannattavuuden parantuessa. Varmistamme sähkön ja kaasun kattavan jakelun. Ylläpidämme tieverkostoa elinkeinojen hyväksi. Rakennamme sujuvan ja toimivan liityntäpysäköinnin ja -kuljetusten järjestelmän.