1(8) Erikoissijoitusrahasto Finnreit Caren uudet säännöt tulevat voimaan. Rahaston nimi muuttuu ja uusi nimi on Erikoissijoitusrahasto eq Hoivakiinteistöt. Rahaston sijoituspolitiikassa tai rahaston toiminnan tarkoituksessa ei tapahtu muutoksia. Sijoitusrahastolain mukaan rahastoyhtiön on rahaston sääntöjen ja avaintietoesitteen lisäksi julkaistava myös rahastoesite. Sijoittajan tulee tutustua kaikkiin näihin asiakirjoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Lisätietoja saa rahastoyhtiöstä. Minimisijoitus Minimisijoitus 1000 Rahaston pankkitili Handelsbanken HANDFIHH FI69 3131 1000 9678 97 Voimassaolevat palkkiot: Merkintäpalkkiot 2 % Lunastuspalkkio (omistusajasta riippuen) 1 4 % Hallinnointipalkkio 1,95 % Myyntivoittopalkkio enintään 4 % Tuottosidonnainen hallinnointipalkkio: 20% vertailutuoton ylittävästä osasta jaetun voitto-osuuden määrästä laskettuna Rahaston avaintietoesitteessä on kuvattu arvio vuotuisista juoksevista kuluista. Avaintietoesitteessä kuvattu juoksevien kulujen määritelmä pitää sisällään yllä mainituista palkkioista hallinnointipalkkion. YLEISET TIEDOT RAHASTOSTA RAHASTOYHTIÖSTÄ JA SÄILYTYSYHTEISÖSTÄ. Rahasto (englanniksi Special Investment Fund eq Care) (non-ucits) on Suomen sijoitusrahastolain nojalla perustettu erikoissijoitusrahasto ( Rahasto ). Y-tunnus 2473582-9. Rahasto on sijoitusrahastolain mukainen pääasiassa kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin sijoittava erikoissijoitusrahasto, joka voi poiketa eräistä sijoitusrahastolain yleisesti sijoitusrahastoja koskevista säännöistä ja rajoituksista. Finanssivalvonta on vahvistanut rahaston voimassaolevat säännöt 25.9.2012. Rahaston toiminta on aloitettu 7.5.2012. Rahaston tilikausi on kalenterivuosi. Rahaston avaintietoesite, varsinainen vuosikertomus, viimeisin puolivuotiskatsaus sekä rahaston säännöt ovat saatavissa Rahastoyhtiöstä taikka sen internetsivuilta osoitteessa:. Rahastoyhtiö Rahaston hallinnoinnista ja salkunhoidosta vastaa Finnreit Rahastoyhtiö Oy ( Rahastoyhtiö ). Finnreit Rahastoyhtiö Oy:n toimialana on harjoittaa sijoitusrahastotoimintaa ja siihen olennaisesti liittyvää toimintaa. Finnreit Rahastoyhtiö Oy on Suomen kaupparekisteriin merkitty rahastoyhtiö, y-tunnus 2400595-7 (perustettu 12.4.2011). Finnreit Rahastoyhtiö Oy:n kotivaltio on Suomi ja yhtiön osoite on 00130 Helsinki, puhelinnumero: 020 792 8585, faksin numero 09 698 1314 ja sähköposti. Rahastoyhtiön toimitusjohtajana toimii Amos Janhunen (toimitusjohtajan sijainen on Kari Kolu). Rahastoyhtiön hallituksen jäsenet ovat: Kari Kolu (hallituksen puheenjohtaja), Pirjo Repo (hallituksen varapuheenjohtaja), Janne Larma ja Juha Surve sekä rahasto-osuudenomistajien valitsemat jäsenet: Helena Kinnunen ja Henrik Carlstedt. Rahastoyhti - ön osakepääoma on 125.000 euroa. Säilytysyhteisö Rahaston säilytysyhteisö on Svenska Handelsbanken AB (publ), Suomen sivukonttoritoiminto. Säilytysyhteisön osoite on: Handelsbanken, Aleksanterinkatu 11, 00100 Helsinki. Säilytysyhteisön pääasiallinen toimiala on pankkitoiminta. Rahaston varat säilytetään erillään muiden rahastojen, Rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön varoista. Rahastoyhtiön talous on täysin erillään Rahaston varoista eikä Rahaston varoja voida käyttää Rahastoyhtiön tai säilytysyhteisön velkojen kattamiseksi. Rahaston yleiskuvaus ja sijoituspolitiikka eq Hoivakiinteistöt on pääasiassa kiinteistöihin ja kiinteis- - töarvopapereihin sijoittava erikoissijoitusrahasto. Rahasto voi rajoituksin sijoittaa myös kiinteistötoimintaa harjoittavien yhteisöjen arvopapereihin Euroopan talousalueeseen kuuluvissa maissa. Rahasto voi rajoituksin lisäksi sijoittaa myös muihin Rahaston säännöissä mainittuihin sijoituskohteisiin. Rahasto harjoittaa aktiivista Rahaston sijoitusomaisuuden hoitamista, kiinteistöliiketoimintaa ja pyrkii aktiivisella toiminnalla kehittämään Rahaston sijoituskohteita arvonkehityksen parantamiseksi. Rahastoyhtiö toteuttaa Rahaston sijoituksia Rahaston sääntöjen mukaisesti, mutta oman itsenäisen näkemyksensä mukaan. Rahastoon tehdyille sijoituksille ei ole olemassa takeita tietystä tuottotasosta. Rahasto suuntaa sijoitustoimintansa ensisijaisesti kiinteistökohteisiin jotka soveltuvat suoraan taikka muunneltuna ainakin osittain seuraaviin käyttötarkoituksiin: vanhusten hoivapalvelut, päiväkoti- ja lastenkotitoiminta, erilainen kuntoutustoiminta, sairaala- ja terveysasemapalvelut, seniori- ja tuettu asuminen, lasten- ja nuorten psykiatria. Rahaston varoja voidaan sijoittaa: 1) Suomessa sijaitseviin kiinteistöihin. 2) Suomessa sijaitsevia kiinteistöjä koskeviin kiinteistöarvopapereihin. 3) Pääasiassa kiinteistötoimintaa harjoittavien yhtiöiden arvopapereihin, joilla käydään kauppaa arvopaperimarkkinalain mukaisessa julkisessa kaupankäynnissä tai siitä vastaavassa kaupankäynnissä toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai joilla käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla. 4) Talletuksiin luottolaitoksissa, edellyttäen että talletus on vaadittaessa takaisinmaksettava tai on nostettavissa ja erääntyy maksettavaksi viimeistään 12 kuukauden kuluessa ja luottolaitoksen kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Rahaston varoja voidaan sijoittaa enintään 20% saman luottolaitoksen vastaanottamiin talletuksiin. 5) Rahaston varoista enintään 15% voidaan sijoittaa suomalaisiin yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yhtiöiden osuuksiin taikka osakkeisiin, jotka liittyvät kiinteistösijoitustoimintaan. 6) Rahaston varoista enintään 15% voidaan sijoittaa suomalaisten sijoitusrahastojen ja erikoissijoitusrahastojen osuuksiin, jotka liittyvät kiinteistösijoitustoimintaan. 7) Rahaston varoista enintään 20% voidaan sijoittaa rakentamiseen ja kiinteistönjalostustoimintaan.
2(8) Sijoitusrajoitukset: a) Rahaston varoista 3/5 on aina sijoitettava Suomessa sijaitseviin kiinteistöihin tai tällaisia kiinteistöjä koskeviin kiinteistöarvopapereihin. Tästä vaatimuksesta Rahasto voi tilapäisesti poiketa Rahastoa perustettaessa ja rahasto-osuuksien merkinnän yhteydessä sekä myydessään tai hankkiessaan kiinteistöjä tai kiinteistöarvopapereita sekä milloin Rahaston varoja ei voida tuottavalla tavalla sijoittaa Rahaston sijoituspolitiikan mukaisiin kiinteistöihin taikka kiinteistöarvopapereihin. Rahasto voi sijoittaa varansa rajoituksetta myös vain yhteen kiinteistöön, vain yhteen kiinteistöön kohdistuviin kiinteistöarvopapereihin taikka vain yhteen kiinteistöarvopaperiin. b) Rahaston varoja voidaan sijoittaa enintään 20% edellä kohdassa 3) tarkoitetun saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin. c) Sellaisia sijoituksia edellä kohdassa 3) tarkoitetun saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin, jotka ylittävät 10% Rahaston varoista, saa olla enintään 40% Rahaston varoista. d) Rahaston varoista enintään 20% voidaan sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja kyseisen yhtiön vastaanottamiin talletuksiin. e) Kohtien b)-d) sijoitusrajoituksia laskettaessa yhtenä kokonaisuutena on pidettävä kirjanpitolain 1 luvun 6 :n mukaan samaan konserniin kuuluvia yhteisöjä. Tämän estämättä samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen liikkeeseen laskemiin arvopapereihin saadaan kuitenkin sijoittaa yhteensä enintään 20% Rahaston varoista. Rahaston aiempi tuottokehitys Rahaston tavoitteena on rahasto-osuuksien pitkän aikavälin arvonnousu. Rahasto jakaa rahaston vuotuisesta tuotosta vähintään 75% rahasto-osuudenomistajille. Rahasto tavoittelee vakaata tuottotasoa markkinaolosuhteista riippumatta pitkäjänteisellä ja aktiivisella omistus- ja kehittämispolitiikalla. Rahastolla ei ole vertailuindeksiä. Rahaston arvoon vaikuttaa merkittävästi kiinteistömarkkinoiden yleinen kehitys, jolloin rahaston arvo voi vaihdella merkittävästikin myös lyhyellä aikavälillä. Sijoittajakohderyhmä ja suositeltu vähimmäissijoitusaika Rahasto sopii sijoittajalle, joka haluaa hajauttaa sijoituksiaan kiinteistövarallisuuteen ja kiinteistötoi mintaan liittyviin arvopapereihin. Rahasto tarjoaa sijoittajalle mahdollisuuden sijoittaa rahastomuotoisen sijoituksen kautta erityisesti suoraan kiinteistökoh teisiin Suomessa. Rahasto on ensisijassa tarkoitettu - institutionaalisille ja ammattimaisille sijoittajille, jotka tavoittelevat pitkän aikavälin kassavirtaa ja allokoivat sijoitussalkkuaan kiinteistöriskiin. Kiinteistösijoittaminen on lähtökohtaisesti pitkäjän teistä sijoittamista ja jo tästäkin syystä suositeltu sijoitusaika on vähintään viisi vuotta, kuitenkin markkinatilanne huomioiden. Sijoittaja vastaa Rahaston soveltuvuudesta omiin sijoitustarkoituksiinsa, joten hänen tulee huolellisesti tutustua tähän esitteeseen, Rahaston avaintietoesitteeseen ja sääntöihin. Rahastoyhtiö ei tarjoa varainhoitoa taikka muita sijoituspalveluita. RAHASTON RISKIT Rahastosijoittamiseen liittyvät yleiset riskit Sijoittamiseen liittyy aina riski. Riskillä tarkoi - tetaan sitä, että sijoituksen tuottoon liittyy epävarmuutta. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta saada sijoituksesta oletettua heikompaa tuottoa ja myös mahdollisuutta menettää sijoitetut varat kokonaan. Kaikkien rahastojen arvo voi nousta ja laskea merkittävästikin. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittaja voi rahasto-osuuksia lunastaessaan saada vähemmän varoja, kuin sijoittaessaan. Toimialariski Kiinteistöt ja hoiva-sektori Tietylle toimialalle taikka sektorille keskittyneiden rahastojen arvonkehitys voi poiketa hyvinkin merkittävästi yleisrahastoista, muista sijoitusrahastoista sekä muista eri toimialoille hajautetuista sijoitusmuodoista. Kiinteistösektorin kehitys voi vaikuttaa merkittävästi Rahaston arvoon. Kiinteistösektoriin liittyvää toimialariskiä pyritään pienentämään sijoituskohteiden valinnalla ja aktiivisella Rahaston sijoitusomaisuuden hoitamisella. 2012 2013 2014 2015 Rahastoon tehdyn sijoituksen arvo voi nousta tai laskea ja sijoittaja voi sijoituksensa lunastaessaan saada takaisin vähemmän kuin hän Rahas-- toon sijoittaessaan alun perin sijoitti. Sijoittajan tulee myös huomioida, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuottotasosta. Rahaston riskisyyteen vaikuttaa myös se, että rahasto keskittyy sijoitustoiminnassaan hoiva-sektorin kiinteistökohteisiin. Tällöin hoiva-sektorin yleinen kehitys vaikuttaa Rahaston arvonkehitykseen ja riskiasemaan. Kiinteistöihin liittyvää riskiä voi kasvattaa se, että Rahaston varat voidaan sijoittaa jopa vain yhteen taikka harvaan joukkoon kiinteistöjä. Tällöin yksittäistä kiinteistöä koskevat tapahtumat voivat vaikuttaa merkittävästikin Rahaston tuottoon. Sijoittajan tulee sijoituspäätöstään tehdessään
3(8) huomioida, että keskittyneisyys tiettyihin kiinteistötyyppeihin on omiaan kasvattamaan riskiä Rahaston arvonmuutoksille. Osakemarkkinakehitykseen liittyvä riski Rahaston päätarkoituksena ei ole sijoittaa osakemarkkinalle. Kuitenkin on mahdollista, että Rahaston varoja sijoitetaan osakemarkkinoille Suomessa ja muissa Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden arvopaperipörsseissä. Tällöinkin sijoitukset kohdistuvat kiinteistötoimintaa harjoittavien yhteisöjen ja/tai rahastojen osakkeisiin ja osuuksiin. Osakemarkkinasijoituksiin liittyy aina riski sijoitusten markkina-arvon merkittävistäkin muutoksista. Riskiin vaikuttavat osakemarkkinoiden yleinen kehitys, talouskehitys, kohdetoimialan kehitys sekä riski siitä, että Rahaston noudattama sijoitusnäkemys epäonnistuu. Tällöin Rahaston osake- ja osuussijoitusten arvonkehitys voi vaihdella. Riskejä pyritään pienentämään valikoimalla sijoituskohteet huolellisesti ja hajauttamalla osakemarkkinasijoitukset ja sijoitukset muihin listattuihin osuuksiin mahdollisuuksien mukaisesti useampaan maahan ja kohdeyritykseen. Valuuttakurssiriski Euroalueen ulkopuolisiin maihin sijoitettaessa, sijoituksiin voi liittyä valuuttakurssiriski, jolla voi olla vaikutusta Rahaston euromääräiseen tuottoon. Rahastoyhtiö ei sitoudu suojaamaan valuuttariskiä miltään osin, mutta Rahasto sijoittaa varansa pääasiassa Suomeen, jolloin valuuttariskin vaikutuksen pitäisi olla rajallinen. Likviditeettiriski ja markkinoiden toimivuuteen liittyvät riskit Rahaston likviditeettiriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa rahaston varoja ei saada realisoiduksi siinä ajassa, kun Rahaston rahasto-osuudenomistajan tekemä rahasto-osuuksien lunastustoimeksianto tulisi toteuttaa taikka realisaation hinnoittelu ei olisi kohtuullinen. Likviditeettiriskiä kasvattaa se, että Rahaston varat ovat pääosin sijoitetut kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin, joiden myyminen voi edellyttää pitkääkin aikaa. Sama koskee tilannetta, jossa Rahaston omistamilla arvopapereilla käydään vain vähäisessä määrin kauppaa. Kaupanteko heikossa likviditeettitilanteessa voi vaikuttaa voimakkaasti kauppahintaan, jolloin likviditeettiriski voi toteutua. Likviditeettiriski voi toteutua myös, mikäli markkinapaikan kaupankäyntiin kohdistuu toimintakatkoksia taikka muita teknisiä ongelmia. Likviditeettiriskiä pyritään pienentämään pitämällä tarvittaessa osa Rahaston varoista likvideinä varoina, kuten esimerkiksi pankkitalletuksina, ja pitämällä Rahaston velkaisuusaste sellaisena, että Rahasto voi kasvattaa vieraan pääoman määrää ja siten turvata likviditeettiä. Rahastoyhtiö ei kuitenkaan sitoudu mihinkään tiettyyn käteisvarojen määrään taikka siihen, että velkaisuusastetta rajoitettaisiin muutoin kuin mitä Rahastoa koskevassa lainsäädännössä ja määräyksissä on määrätty lainoitusasteen osalta. Rahaston varat voidaan sijoittaa jopa vain yhteen kiinteistöön, mikä voi kasvattaa likviditeettiriskiä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöstä tehdessään huomioida, että Rahaston sijoituspolitiikka on pitkäjänteistä, Rahasto on tarkoitettu pitkäkestoiseen sijoittamiseen ja että rahasto-osuuksien lunastukseen liittyy likviditeettiriskiä, jolla voi olla vaikutusta sekä rahasto-osuuden lunastuksen toteutusaikatauluun että mahdollisesti myös rahastosta saatavan tuoton määrään. Rahasto on ensisijassa tarkoitettu pitkän aika- välin sijoittamiseen ja sijoittajan tulee mieltää rahastosijoituksensa likvidisyyden olevan lähinnä rinnasteinen suoran kiinteistösijoituksen kanssa. Kiinteistösijoituksiin ominaisuutena liittyy sijoi- tusten tietyn asteinen epälikvidisyys, joka tulee hyväksyä osana kiinteistösijoittamista. Rahasto-osuuksien lunastukset voivat edellyttää pitkänkin ajan ja lunastukset voidaan myös tietyissä tilanteissa keskeyttää. Maantieteellinen riski Tietylle maantieteelliselle alueelle sijoittavan rahaston sijoituksiin liittyy maantieteellinen riski. Tällä riskillä tarkoitetaan sitä, että sijoituskohteena olevan maantieteellisen alueen taloudellisilla olosuhteilla voi olla merkittävää ja ennakoimatonta vaikutusta Rahaston sijoitusten tuottoon ja likvidisyyteen. Sijoituskohteena olevan maantieteellisen alueen tulevaisuuden odotukset ja niiden muutokset voivat vaikuttaa nopeasti ja ennalta-arvaamattomasti Rahaston tuottoon. Rahaston tuotto voi tällöin poiketa merkittävästikin yleisestä maailmanlaajuisesta taloudellisesta kehityksestä ja jonkin toisen maantieteellisen alueen kehityksestä. Rahaston kiinteistökohteisiin suoraan tehtävät sijoitukset kohdistuvat ainoastaan Suomeen. Muualle Euroopan talousalueelle sijoituksia voidaan Rahaston sääntöjen mukaan tehdä vain rajoitetusti. Rahaston maantieteellistä riskiä voidaan pitää merkittävänä ja Rahaston tuotto riippuu hyvin merkittävästi myös sijoituskohteena olevan maantieteellisen alueen kehityksestä. Suomen sisällä Rahasto voi sijoittaa varansa rajoituksetta eri alueille. Sijoitukset voivat kohdentua myös sellaisille alueille Suomen sisällä, joilla kiinteistökohteiden realisoiminen on vaikeata, arvonmuutokset voivat olla ennalta-arvaamattomia ja kiinteistökohteiden realisoiminen voi viedä pitkähkön ajan. Tällä voi olla merkittävääkin vaikutusta Rahaston sijoitusten tuottoon ja likvidisyyteen. Yhdessä toimialariskin kanssa Rahaston tuottoon voi kohdistua merkittäviäkin vaihteluita ja riskejä erityisesti lyhyellä aikavälillä. Rahaston sijoitukset tehdään Rahastoyhtiön näkemyksen perusteella, jolloin maantieteelliseltä riskiltä ei välttämättä voida välttyä. Lisäksi maantieteellistä riskiä voidaan myös tietoisesti ottaa, mikäli se vastaa Rahastoyhtiön näkemystä. Yleiset operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä, joka aiheutuu esimerkiksi ulkoisista tekijöistä, teknologiasta, henkilöstön, organisaation tai sisäisten prosessien puutteellisesta toiminnasta. Operatiivisiin riskeihin voidaan lukea myös mahdolliset henkilöstövaihdokset ja organisaatiomuutokset. Operatiivisiin riskeihin lukeutuu myös riski siitä, että Rahaston palveluntarjoajan toiminta joltakin osin on puutteellista taikka häiriintyy siten, että sovittua tuotetta taikka palvelua ei voida toimittaa Rahastolle taikka Rahaston sijoituskohteelle. Operatiivisilla riskeillä voi olla negatiivista vaikutusta Rahaston toimintaan ja sitä kautta Rahaston arvonmuodostukseen. Operatiivisiin riskeihin varaudutaan varamiesjärjestelyin, varajärjestelmin ja toiminnan jatkuvuussuunnittelulla.
4(8) Kiinteistösijoittamiseen liittyvät operatiiviset riskit Kiinteistösijoittamiseen ominaisuutena kuuluu kiinteistöjen fyysisestä kulumisesta aiheutuvat kustannukset sekä riski sijoituskohteen teknisistä, taloudellisista ja muista fyysisistä ominaisuuksista. Kiinteistösijoituskohteiden arvoon vaikuttaa myös ennalta tunnistamaton joukko muita tekijöitä, joilla voi olla suurtakin merkitystä sijoituskohteen arvoon. Esimerkiksi muuttuva rakennuslainsäädäntö ja muu kiinteistöjä koskeva viranomaissääntely voi vaikuttaa hyvinkin merkittävästi sijoituskohteiden arvoon ja tuottoon. Kiinteistösijoitukset ovat myös alttiita ympäröivän maailman tuottamille vaikutuksille, kuten sääilmiöille ja luonnonvoimille. Lisäksi esimerkiksi sodat, terrorismi, luonnon katastrofit ja muut ääriolosuhteet voivat vaikuttaa sellaisella tavalla Rahaston kiinteistösijoituksiin, että arvon menetyksiä ei voida poissulkea. Myös ilkivalta, tuhotyöt ja muu ennakoimaton ihmisten toiminta, jolla voi olla vaikutusta kiinteistön toimintaan ja käytettävyyteen, voi vaikuttaa merkittävästikin Rahaston tuottoon. Näihin riskeihin pyritään varautumaan valikoimalla sijoituskohteet Rahastoyhtiön näkemyksen mukaisesti, vakuuttamalla sijoituskohteita riittävällä tavalla ja pyrkimällä ennakoimaan tulevia muutoksia kaikessa kiinteistösijoittamisen toimintaympäristössä Rahastoyhtiön näkemyksen mukaisesti. Kuitenkaan kiinteistösijoittamiseen liittyviä operatiivisia riskejä ei voida poissulkea. Operatiivisilla riskeillä voi toteutuessaan olla merkittävää vaikutusta Rahaston arvoon ja tuottoon. Vieraan pääoman käyttöön liittyvä riski Rahasto voi käyttää velkarahoitusta toiminnassaan ja pantata varojaan velkojensa vakuudeksi. Velkarahoituksen käyttöön liittyy aina riskejä, joilla voi olla vaikutusta Rahaston sijoitustoimintaan, tuottoon taikka lunastusten toteuttamiseen. Force majeure -riskit ja muut riskit Force majeure -riskillä tarkoitetaan sopimuksista riippumattomia, ennalta arvaamattomia ja ylivoimaisia seurauksia aiheuttavia tekijöitä. Tällaisia riskejä voivat olla sodat, luonnon katastrofit, kapinat ja työtaistelutoimenpiteet. Force majeure riskien realisoituminen voi vaikuttaa Rahaston sijoitusten arvoon, Rahaston mahdollisuuksiin käydä kauppaa sijoituskohteilla ja myös esimerkiksi rahasto-osuuksien lunastusten aikatauluihin. Rahaston toimintaa ja sijoituksia kohtaan voi olla olemassa sellaisia riskejä, joita ei ole voitu yksilöidä. Tällaisilla riskeillä voi olla merkittävääkin vaikutusta Rahaston varojen arvostukseen ja Rahaston tuottoon. Kaikkeen sijoitustoimintaan liittyy riski sijoitettujen varojen menettämisestä. VEROTUS Yleistä Erikoissijoitusrahastot ovat Suomen lainsäädännön mukaan tuloverosta vapaita yhteisöjä, eivätkä ne maksa tuloveroa Suomesta saaduista tuloista. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu osuudenomistajaa koskevan verotussääntelyn pääpiirteet Suomen verojärjestelmän mukaisesti tilanteessa, jossa osuuden omistaja on yleisesti Suomessa verovelvollinen. Tärkeä huomautus: Sijoittajan on syytä varmistaa itseensä kohdistuva verokohtelu erikseen toimi- valtaiselta veroviranomaiselta, johtuen verovel- volliseen kohdistuvan sääntelyn moniulotteisuu- desta ja yksilöllisten olosuhteiden vaikutuksesta verokohteluun. Rahastojen tuottojen verotuksesta Rahastosta saatava vuotuinen tuotto katsotaan tuloksi saajalleen. Luonnollisen henkilön osalta tulo on pääomatuloa. Yhteisön saama tulo on saajalleen verotettavaa tuloa. Yhteisön saaman tulon laskenta toteutetaan tulolähdekohtaisesti ja se, mihin lähteeseen Rahastosta saatu tulo kuuluu, riippuu saajan verotusasemasta. Rahasto-osuuden lunastus taikka luovutus katsotaan realisaatiotapahtumaksi verotuksessa. Tällöin sovelletaan osuudenomistajaa koskevia luovutusvoittosäännöksiä. Luovutusvoitto on pääsääntöisesti veronalaista tuloa. Luovutusvoiton laskemista koskevien säännösten osalta tulee olla yhteydessä toimivaltaiseen veroviranomaiseen. Osuudenomistajan on itse ilmoitettava tekemänsä lunastukset ja luovutukset veroviranomaisille sitä menettelyä noudattaen, mikä kulloinkin on voimassa Suomessa ja sijoittajan kotimaassa. Rahastoosuuksien vaihto katsotaan myös luovutukseksi, josta voi aiheutua veroseuraamuksia osuudenomistajalle. Luonnollisen henkilön luovutusvoitot eivät ole veronalaisia, mikäli verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat eivät ylitä 1.000 euroa. Luonnollisen henkilön luovutustappiot eivät puolestaan ole vähennyskelpoisia, mikäli yhteenlasketut hankintamenot ovat enintään 1.000 euroa. Yllä kuvatut verokohtelut ovat tarkoitetut vain pääpiirteisiksi kuvauksiksi ja kutakin sijoittajaa voi koskea yksilölliset olosuhteet, joilla voi olla merkittävääkin vaikutusta verokohteluun. Rahasto-osuuden omistajan tulee omalta osaltaan selvittää rahasto-osuudenomistajaa kulloinkin koskeva verosääntely. Veroilmoitus Kukin rahasto-osuudenomistaja vastaa omasta veroilmoituksestaan. Rahastoyhtiö ilmoittaa vuosittain omistustiedot veroviranomaisille Suomessa kulloinkin voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Luovutusvoitot ja/tai tappiot tulee jokaisen rahasto-osuudenomistajan itse ilmoittaa omassa veroilmoituksessaan. Rahastoyhtiö lähettää vuosittain osuudenomistajille laskelman, josta käyvät ilmi Rahastosta jaettu voitto ja Rahastoyhtiöllä tiedossa olevat merkinnät ja lunastukset. Rahastoyhtiö noudattaa kulloinkin rahastoihin ja rahastoyhtiöihin sovellettavaa Suomessa voimassaolevaa verosääntelyä ja ilmoittaa ne tiedot niille veroviranomaisille, jotka Rahastoyhtiön tulee ilmoittaa sitä itseään koskevien säännösten mukaisesti. Lisätietoja Suomessa voimassaolevasta verosääntelystä saa veroviranomaisilta (www.vero.fi). Mikäli rahasto-osuudenomistaja on epävarma verokohtelustaan, tulee rahasto-osuudenomistajan kääntyä joko veroviranomaisten taikka veroasiantuntijoiden puoleen asiansa selvittämiseksi. Rahastoyhtiö ei miltään osin tarjoa veroneuvontaa rahasto-osuudenomistajille. RAHASTO-OSUUKSIEN MERKINTÄ Rahasto-osuus oikeuttaa rahasto-osuuksien määrän suhteessa jakautuvaan osuuteen Rahaston varoista. Rahasto-osuuksia merkitään antamalla Rahastoyhtiölle merkintätoimeksianto ja suorittamalla merkintäsumma Rahaston pankkitilille. Rahasto-osuuksien merkintätoimeksiantoja otetaan vastaan Rahastoyhtiössä.
5(8) Rahasto-osuuksia voi merkitä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Säännölliset merkintäpäivät ( Merkintäpäivä ) ovat kunkin kalenterivuoden maaliskuun ja syyskuun viimeinen päivä ja merkinnän tulee olla maksettuna Rahaston tilille Merkintäpäivänä klo 16 (Suomen aikaa) mennessä, taikka merkintäpäivää edeltävänä pankkipäivänä, mikäli Merkintäpäivä ei ole pankkipäivä. Merkintätoimeksiantoja otetaan vastaan Rahastoyhtiössä kahden viikon ajan ennen Merkintäpäivää (Merkintäpäivä mukaan luettuna) tämän merkintäajan jokaisena pankkipäivänä. Rahastoyhtiössä tehtävä merkintätoimeksianto voidaan tehdä merkintäajan jokaisena pankkipäivänä klo 10 ja 16 (Suomen aikaa) välisenä aikana. Finnreit Rahastoyhtiö Oy:n hallituksen päättämänä muuna merkintäpaikkana toimii eq Rahastoyhtiö Oy (y-tunnus 0736052-7), Mikonkatu 9, 00100 Helsinki, www.eq.fi. Merkintätoimeksiantoja voidaan lisäksi antaa myös muina ajankohtina toimittamalla merkintätoimeksianto Rahastoyhtiölle postitse, faksitse taikka sähköpostitse. Näin toimitettujen merkintätoimeksiantojen merkinnät voidaan kuitenkin toteuttaa aikaisintaan merkintätoimeksiannon antamista seuraavana merkintäpäivänä. Milloin toimeksianto annetaan muutoin, kuin Rahastoyhtiön toimipaikassa, vastaa toimeksiannon lähettäjä lähetyksensä perilletulosta. Rahastoyhtiöllä on oikeus hylätä merkintätoimeksianto taikka lykätä merkintätoimeksiannon toteuttamista, mikäli yhtiöllä ei ole riittäviä tietoja merkitsijästä ja tämän henkilöllisyydestä. Merkintätoimeksiantojen toteuttaminen voidaan, mikäli rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuus tai muu painava etu sitä vaatii, väliaikaisesti keskeyttää tilanteessa, jossa Rahastoosuuden arvoa ei voida luotettavalla tavalla laskea. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että rahastoosuuksia voidaan merkitä myös muina kuin edellä mainittuina ajankohtina. Poikkeavasta merkintämahdollisuudesta tiedotetaan Rahastoyhtiön internet-sivuilla vähintään viikkoa ennen poikkeavan merkintäajan alkamista. Rahastoyhtiö pidättää itsellään oikeuden päättää pienimmästä mahdollisesta merkintäsummasta. Rahasto-osuuden merkintähinta voidaan maksaa myös Rahastoyhtiön hallituksen hyväksymällä apporttiomaisuudella. Rahastoyhtiön hallituksen hyväksyntää varten Rahastoyhtiö varaa mahdollisuuden tarkastaa ja arvioida apporttiomaisuuden teknisiä, taloudellisia ja juridisia ominaisuuksia tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla sen varmistamiseksi, että apporttiomaisuus voi soveltua Rahaston sijoituspolitiikkaan ja -tavoitteisiin. Apporttina luovutettava omaisuus arvostetaan noudattaen sääntöjen 6 :ssä mainittuja Rahaston arvon laskemista koskevia periaatteita noudattaen. Apporttiomaisuudella suoritettu merkintä katsotaan maksetuksi, kun apporttiomaisuus on siirretty Rahaston omistukseen. Merkittävien rahasto-osuuksien lukumäärä lasketaan jakamalla mahdollisella merkintäpalkkiolla vähennetty merkintäsumma merkintäpäivän rahasto-osuuden arvolla. Mikäli Rahaston tilille maksettu merkintäsumma tai apporttina luovutetun omaisuuden arvo, joista on vähennetty merkintäpalkkiot, ei ole tasan jaollinen rahasto-osuuden ja sen murto-osan arvolla, pyöristetään osuuksien lukumäärä alaspäin lähimpään murto-osaan ja erotus lisätään Rahaston pääomaan. Kulloinkin sovellettavista merkintähinnoista tiedotetaan Rahaston internet-sivuilla osoitteessa www. finnreit.fi ja merkinnän tehneille osuudenomistajille postitse taikka sähköistä viestintä käyttäen. Mer - kintähinta julkistetaan viimeistään yhdentenätoista pankkipäivänä arvonlaskentapäivän jälkeen. RAHASTO-OSUUKSIEN LUNASTUS Rahasto-osuuksia voi lunastaa toimittamalla lunastustoimeksianto ja luovuttamalla mahdollinen osuustodistus Rahastoyhtiölle. Lunastustoimeksiannon voi tehdä joko Rahastoyhtiön toimipaikassa taikka toimittamalla lunastusilmoitus tarvittavine liitteineen postitse, sähköpostitse tai faksitse Rahastoyhtiölle. Milloin toimeksianto annetaan muutoin, kuin Rahastoyhtiön toimipaikassa, vastaa toimeksiannon lähettäjä lähetyksensä perilletulosta. Lunastusta varten tarvittavat tiedot on lueteltu lunastuslomakkeessa, joka on saatavilla Rahastoyhtiöstä ja Rahastoyhtiön internet-sivuilta osoitteessa. Finnreit Rahastoyhtiö Oy:n hallituksen päättämänä muuna lunastuspaikkana toimii eq Rahastoyhtiö Oy (y-tunnus 0736052-7), Mikonkatu 9, 00100 Helsinki, www.eq.fi. Kussakin kalenterivuodessa on kaksi lunastuspäivää kalenterivuoden maaliskuun ja syyskuun viimeinen päivä. Lunastustoimeksianto tulee toimittaa Rahastoyhtiölle kuukautta ennen lunastuspäivää (lunastusilmoituksen määräpäivä). Lunastustoimeksiantoja otetaan vastaan Rahastoyhtiössä kahden viikon ajan, jokaisena pankkipäivänä klo 10-16, ennen lunastusilmoituksen määräpäivää. Rahastoyhtiön hallituksen päätöksellä lunastusmahdollisuus voi lisäksi olla myös jonakin toisena ajanjaksona. Poikkeavasta lunastusmahdollisuudesta tiedotetaan Rahastoyhtiön internet-sivuilla vähintään viikkoa ennen poikkeavan lunastusajan alkamista. Lunastustoimeksiannot toteutetaan Lunastuspäivän jälkeen, kun osuuden arvo on laskettu Rahaston säännöissä kuvatulla tavalla. Mikäli varat lunastuksen toteuttamiseksi on hankittava myymällä Rahaston omaisuutta, määräytyy rahasto-osuuden lunastusarvo omaisuuden myyntihetkeä lähimpänä seuraavan arvonlaskentapäivän rahastoosuuden arvon mukaan ja lunastukset toteutetaan Lunastuspäivää ensimmäiseksi taikka toiseksi seuraavan arvonlaskentapäivän jälkeen viipymättä, kun osuuden arvo on laskettu. Lunastussuorituksesta vähennetään mahdollinen lunastuspalkkio. Lunastussuoritus maksetaan rahasto-osuudenomistajan pankkitilille viipymättä sen jälkeen kun sovellettava osuuden arvo on laskettu. Lunastustoimeksiannot toteutetaan saapumisjärjestyksessä ja lunastustoimeksianto voidaan perua ainoastaan Rahastoyhtiön luvalla. Rahaston sääntöjä muutettaessa, Rahaston hallinnon luovuttamisen yhteydessä sekä Rahaston osallistuessa sulautumiseen tai Rahaston jakautuessa rahasto-osuuden omistajalla on oikeus vaatia lunastusta kuukauden kuluessa sääntömuutosta, hallinnon luovuttamista, sulautumista tai jakautumista koskevan päätöksen tekemisestä, jonka jälkeen lunastusta vaatineen osuuden omistajan rahasto-osuudet lunastetaan yllä kuvattua lunastusmenettelyä noudattaen. Sen lisäksi mitä sijoitusrahastolaissa säännellään Rahastoyhtiön velvollisuudesta keskeyttää rahasto-osuuksien lunastukset, Rahastoyhtiö voi osuudenomistajien edun sitä vaatiessa tai muusta erityisen painavasta syystä keskeyttää väliaikaisesti rahasto-osuuksien lunastukset esimerkiksi tilanteessa, jossa rahasto-osuuden arvoa ei voida luotettavalla tavalla laskea. Lunastukset voidaan väliaikaisesti keskeyttää myös tilanteessa, jossa Rahastoyhtiö voisi joutua luovuttamaan Rahaston varoja markkina-arvoa merkittävästi alhaisemmalla hinnalla. Lunastushinta julkistetaan viimeistään yhdentenätoista pankkipäivänä arvonlaskentapäivän jälkeen. Kulloinkin sovellettavista lunastushinnoista tiedotetaan Rahaston internet-sivuilla osoitteessa ja lunastustoimeksiannon esittäneille osuudenomistajille postitse taikka sähköistä viestintä käyttäen.
6(8) Lunastuspalkkiot: Mikäli osuudenomistaja lunastaa osuuden a) alle vuoden kuluessa merkinnästä, on lunastuspalkkion enimmäismäärä neljä (4) prosenttia rahasto-osuuden arvosta; b) yli vuoden mutta alle kolmen vuoden kuluessa merkinnästä, on lunastuspalkkion enimmäismäärä kolme (3) prosenttia rahasto-osuuden arvosta; c) yli kolmen vuoden mutta alle viiden vuoden kuluessa merkinnästä, on lunastuspalkkion enimmäismäärä kaksi (2) prosenttia rahasto-osuuden arvosta; d) yli viiden mutta alle kymmenen vuoden kuluessa merkinnästä, on lunastuspalkkion enimmäismäärä puolitoista (1,5) prosenttia rahasto-osuuden arvosta; e) yli kymmenen vuoden kuluttua merkinnästä, on lunastuspalkkion enimmäismäärä yksi (1) prosentti rahasto-osuuden arvosta. TUOTON MAKSAMINEN Rahasto-osuudenomistajille jaetaan voitto-osuutena heidän omistustensa suhteessa vuosittain vähintään Rahastoon sovellettavan lain mukainen määrä, kolme neljäsosaa (3/4) Rahaston tilikauden voitosta. Rahastoyhtiön yhtiökokous päättää vuosittain tilikauden voitosta jaettavan täsmällisen määrän. Tilikauden voittoa laskettaessa ei huomioida realisoi - tumattomia arvonmuutoksia. Voitto-osuuden määrä julkistetaan Rahastoyhtiön internet-sivuilla ja voitto-osuudesta tiedotetaan postitse taikka sähköistä viestintä käyttäen voittoosuuteen oikeutetuille osuudenomistajille viipymättä sen jälkeen kun voitto-osuuden määrä on päätetty. Tilikaudelta maksettava voitto-osuus maksetaan rahasto-osuudenomistajille tilikauden päättymistä seuraavan maaliskuun loppuun mennessä rahastoosuudenomistajan ilmoittamalle pankkitilille. Mikäli pankkitiliä ei ole ilmoitettu Rahastoyhtiölle, siirretään nostamaton voitto-osuus takaisin Rahaston varoihin, kun viisi vuotta on kulunut siitä hetkestä, jolloin voitto-osuus olisi ollut nostettavissa. Oikeus voittoosuuteen on niillä rahasto-osuuden omistajilla, jotka ovat merkityt rahasto-osuudenomistajien rekisteriin sen tilikauden päättyessä, jolta voitto-osuus maksetaan. RAHASTON ARVONLASKENTA, ARVON JULKISTAMINEN SEKÄ ARVONLASKENNAN PERIAATTEET JA MENETELMÄT Rahaston arvo lasketaan ja julkistetaan neljännesvuosittain kunkin vuosineljänneksen viimeisen päivän tietojen perusteella. Rahaston arvo lasketaan vähentämällä Rahaston varoista Rahaston velat. Rahaston arvo ilmoitetaan euroina. Rahaston varoihin lasketaan kuuluvaksi kaikki sijoitukset ja käteiset varat, jotka Rahastolla arvonlaskentapäivänä. Rahastoyhtiö osana operatiivista salkunhoitoa seuraa Rahaston arvonkehitystä päivittäin. Kiinteistöt sekä muut kuin julkisen kaupankäynnin kohteena olevat kiinteistöarvopaperit arvostetaan käypään arvoon Keskuskauppakamarin hyväksymän kiinteistönarvioitsijan toimesta hyvää kiinteistönarviointitapaa noudattaen. Kiinteistöt ja kiinteistöarvopaperit arvioidaan myös niitä ostettaessa, myytäessä taikka milloin rahastomerkintä maksetaan apporttiomaisuudella. Rahastoon kuuluvat arvopaperit, joilla käydään kauppaa arvopaperipörssissä, arvostetaan niiden markkinaarvoon, joka on arvonlaskenta-ajankohdan viimeinen käytettävissä oleva kaupankäyntikurssi. Suomalaisien yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yhtiöiden osuuksien taikka osakkeiden arvona käytetään niiden viimeksi julkaistuja arvoja. Suomalaisten sijoitusrahastojen osuuksien ja erikoissijoitusrahastojen osuuksien arvona käytetään niiden viimeksi julkaistuja arvoja. Rahaston tekemiin talletuksiin ja muihin saamisiin lisätään arvonlaskentapäivään mennessä kertynyt korko. Rahaston velkojen osalta menetellään vastaavaa jaksottamista noudattaen. Jos sijoituskohteelle ei ole saatavissa luotettavaa markkina-arvoa, sijoituskohde arvostetaan Rahastoyhtiön hallituksen määräämien objektiivisten periaatteiden mukaan. Rahaston arvo lasketaan ja julkistetaan viipymättä edellä mainitun arvonlaskentapäivän jälkeen. Rahaston arvon tulee olla laskettuna ja julkistettuna viimeistään yhdentenätoista pankkipäivänä arvonlaskentapäivän jälkeen. Rahasto-osuuden arvo on Rahaston arvo jaettuna liikkeellä olevien rahasto-osuuksien lukumäärällä. Tieto rahasto-osuuden arvosta sekä viimeisimmistä merkintä- ja lunastushinnoista on saatavissa Rahastoyhtiöstä ja Internetistä Rahastoyhtiön kotisivuilta. Rahaston velanotto Rahastoyhtiö saa ottaa Rahaston lukuun Rahaston sijoitustoimintaa ja omaisuuden hoitamista varten luottoa määrän, joka vastaa enintään puolta (1/2) Rahaston varoista. Rahastoyhtiö saa kuitenkin lisäksi ottaa erityisestä syystä Rahaston lukuun väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten luottoa määrän, joka vastaa enintään yhtä kolmasosaa (1/3) Rahaston varoista. Erityisenä syynä voidaan pitää muun ohessa rahoitustarpeita kiinteistön taikka kiinteistöarvopaperin hankinnan yhteydessä, Rahaston sijoituskohteita hankittaessa kohteina olevien kiinteistöarvopapereiden kohdekohtaisien velkojen tilapäistä uudelleenrahoittamista taikka likviditeetin turvaamista rahastoosuuksien lunastustilanteessa. Rahasto voi ottaa luottoa yhdeltä taikka useammalta luotonantajalta sekä Rahastolle suoraan taikka Rahaston omistamien kiinteistökohteiden tasolle tilanteessa, jossa kiinteistökohde on yhtiömuotoinen. Rahasto voi pantata omaisuuttaan luottojensa vakuudeksi. Panttaus voi tarvittaessa käsittää Rahaston koko omaisuuden. Rahasto voi suojautua korkoriskiltä velanotossaan. Rahaston suurimmat velkojat Rahastolla on tämän esitteen julkistamishetkellä vierasta pääomaa 1.081,000 euroa Sampo Pankki Oyj:ltä. KULUT JA PALKKIOT Merkintäpalkkio ja lunastuspalkkio Sijoittajalta veloitetaan erillisinä palkkioina merkintäpalkkio ja lunastuspalkkio, jotka vähennetään suoraan tehtävän rahasto-osuuksien merkinnän arvosta taikka sijoittajalle maksettavasta rahasto-osuuksien lunastushinnasta. Tieto voimassaolevista merkintä- ja lunastuspalkkioista on saatavilla Rahastoyhtiöstä ja Rahastoyhtiön internet-sivuilla osoitteessa.
7(8) Erikoissijoitusrahasto Finnreit Caren uudet säännöt tulevat voimaan. Rahaston nimi muuttuu ja uusi nimi on Erikoissijoitusrahasto eq Hoivakiinteistöt. Rahaston sijoituspolitiikassa tai rahaston toiminnan tarkoituksessa ei tapahtu muutoksia. Hallinnointipalkkio Suoraan Rahaston arvosta vähennetään hallinnointipalkkio. Rahastoyhtiö saa veloittaa Rahastolta hallinnointipalkkion, joka on enintään 2,5 prosenttia vuodessa laskettuna Rahaston arvosta kunkin vuosineljänneksen viimeisenä päivänä. Palkkio veloitetaan kutakin vuosineljännestä seuraavan kuukauden aikana. Hallinnointipalkkiolla katetaan Rahaston strategisista toiminnoista aiheutuvat kustannukset ja Rahaston arvonlaskentaan ja arvonmääritykseen liittyvät kustannukset, kuten KHK-arvioitsijoiden kustannukset omistusaikana. Rahaston suoraan maksamia kustannuksia on käsitelty jäljempänä tässä esitteessä. Myyntivoittopalkkio Rahastoyhtiö voi veloittaa Rahastolta palkkion ( Myyntivoittopalkkio ), jonka suuruus on enintään 4% siitä luovutusvoitosta, joka on kertynyt Rahaston varojen luovuttamisesta. Myyntivoittopalkkio kirjataan Rahaston velaksi Rahastoyhtiölle ja Rahastoyhtiö saa veloittaa Myyntivoittopalkkion Rahastolta aikaisintaan myyntivoiton realisoiduttua Rahastolle. Q4 Tilikausi Tuottosidonnainen hallinnointipalkkio Rahastoyhtiö saa periä rahastolta tuottosidonnaisen hallinnointipalkkion, joka määräytyy seuraavalla tavalla: Verrataan jaettavaksi päätetyn voitto-osuuden määrää vertailutuottoon ja nettoarvoon. Nettoarvolla tarkoitetaan Rahaston sääntöjen 6 pykälän mukaisesti laskettua arvoa ( Nettoarvo ). Vertailutuotto saadaan laskemalla Rahaston edellisen tilikauden päättyessä olleen Nettoarvon ja tilikauden kolmen ensimmäisen neljänneksen Nettoarvojen keskiarvo, joka kerrotaan vertailutuottoprosentilla. Vertailutuottoprosentti on tilikauden viimeisenä pankkipäivänä voimassa ollut 12 kuukauden Euribor-viitekorkokanta lisättynä 2,95 prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään viisi (5) prosenttia. Tuottosidonnainen palkkio on 20% siitä osuudesta jaettavaksi päätetyn voitto-osuuden määrää joka ylittää edellä lasketun vertailutuoton. Tuottosidonnaista hallinnointipalkkiota laskettaessa jaettavaksi päätetyn voitto-osuuden määrästä vähennetään Rahaston tilikauden aikana realisoituneet luovutusvoitot. Rahaston ensimmäisellä tilikaudella Vertailutuotto lasketaan nollan (lähtöarvo) ja tilikauden vuosineljännesten Nettoarvojen keskiarvona huomioimatta tilikauden viimeisen vuosineljänneksen Nettoarvoa. Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Nettoarvojen keskiarvo x Vertailutuotto-% = Vertailutuotto 31.12.2012 Voitto-osuus = Euribor 12 kk + 2,95% (vahintään 5%) Tilikauden aikana kertyvä tuottosidonnainen hallinnointipalkkio jaksotetaan Rahaston velaksi neljännes vuosittain. Tilikaudenaikaisessa laskennassa jaettavak- si voitto-osuudeksi oletetaan koko vuosineljänneksen - aikana kertynyt tuotto, josta on vähennetty Rahaston - tilikauden aikana realisoituneet luovutusvoitot. Muu kulujen kohdistaminen, operatiiviset toiminnot ja kaupankäynnin kustannukset sekä apportin arvioinnista aiheutuvat kustannukset Operatiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan kiinteistökohteen hallintoa, hoitamista ja ylläpitoa. Operatiivisista toiminnoista aiheutuvat kustannukset ovat Rahaston kustannuksia ja niistä vastaa Rahasto. Rahaston varoista maksetaan lisäksi ainakin seuraavat Rahaston sijoitustoimintaan liittyvät kulut: Kiinteistöjen ja kiinteistöarvopapereiden myynteihin taikka hankintoihin liittyvästä kaupankäynnistä aiheutuvat kaikki kulut riippumatta siitä johtaako kaupankäyntiprosessi kaupan toteuttamiseen. Nämä kulut pitävät sisällään muun ohessa kaikki kaupankäyntiin liittyvät taloudellisten ja kaupallisten neuvonantajien, teknisten ja ympäristöasioiden asiantuntijoiden, lainopillisten neuvonantajien sekä muiden kulloisessakin kiinteistön taikka kiinteistöarvopaperin kaupassa käytettyjen asiantuntijoiden ja neuvonantajien palkkiot. Rahastolle kohdistetaan ne kulut, jotka ovat syntyneet kaupankäyntiprosessista sen jälkeen, kun rahastoyhtiön hallitus on tehnyt päätöksen ryhtyä kaupankäyntiprosessiin kiinteistöä taikka kiinteistöarvopaperia koskien. Kaupankäynnin yhteydessä tarvittavista kiinteistökohteita koskevista KHK-arvioista aiheutuneet kustannukset kohdistetaan rahastolle. Siltä osin, kun Voitto-osuus > Vertailutuotto, voi Rahastoyhtiö periä tuottosidonnaista hallinointipalkkiota 20% Voitto-osuuden määrästä, joka ylittää Vertailutuoton. Tuottosidonnainen hallinnointipalkkio esimerkkiluvuin Nettoarvo 1 (Q4) = 100 Nettoarvo 2 (Q1) = 120 Nettoarvo 3(Q2) = 130 Nettoarvo 4 (Q3) = 140 Keskiarvo = 122,5 Euribor 12 kk 31.12. = 3% Vertailutuotto-% = 3%+2,95% = 5,95% Vertailutuotto = 5,95% * 122,5 = 7,3 Voitto-osuus = 9 Tuottosidonnainen hallinnointipalkkio = 20% * (9-7,3) = 0,34 Huom. luvut ovat keksittyjä esimerkkilukuja palkkion laskennan kuvaamiseksi
8(8) eq Hoivakiinteisöt -erikoissijoitusrahasto Erikoissijoitusrahasto Finnreit Caren uudet säännöt tulevat voimaan. Rahaston nimi muuttuu ja uusi nimi on Erikoissijoitusrahasto eq Hoivakiinteistöt. Rahaston sijoituspolitiikassa tai rahaston toiminnan tarkoituksessa ei tapahtu muutoksia. Rahaston toiminnassa käytettyjen kirjanpitäjien, neuvonantajien, asiamiesten, rahaston tilintarkastajien ja asiantuntijoiden palkkiot, pitäen sisällään muun ohessa rahaston kaikesta taloudellisesta raportoinnista, omistettujen kiinteistöjen kehittämisen taikka korjaamisen suunnittelusta aiheutuneet kustannukset sekä muut vastaavat kustannukset. Rahaston rahoituksesta aiheutuneet korkokulut, toimitusmaksut, toimenpidepalkkiot ja rahoituksen järjestämisessä mahdollisesti käytettyjen asiantuntijoiden käyttämisestä aiheutuneet kustannukset. Niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat apporttiomaisuuden ominaisuuksien ja arvon selvittämisestä, vastaa Rahasto. Mikäli Rahasto sijoittaa varojaan toisten sijoitusrahastojen osuuksiin, saavat näiden sijoituskohteiden hallinnoinnista maksettavat hallinnointipalkkiot olla enintään 3 prosenttia vuodessa. Muut maksut Rahastoyhtiö perii 50 euron suuruisen toimenpidemaksun seuraavista toimenpiteistä: osuustodistuk- - sen toimittaminen, omistusoikeuden vaihtumisen kirjaaminen mikäli osuudet luovutetaan kolmannelle ja panttausmerkintä osuusrekisteriin. MUUT TIEDOT Varsinainen rahasto-osuuden omistajien kokous pidetään vuosittain rahastoyhtiön hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä. Rahastoosuuden omistajien kokouksen kutsuu koolle rahastoyhtiön hallitus. Saadakseen osallistua kokoukseen, osuudenomistaja on ilmoittauduttava Rahastoyhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä. Kukin rahasto-osuus tuottaa yhden äänen rahasto-osuudenomistajien kokouksessa. Rahaston käyttämät asiamiehet ja toimintojen ulkoistaminen Finnreit Rahastoyhtiö Oy vastaa kulloinkin hallinnoimiensa rahastojen salkunhoidosta, myynnistä ja markkinoinnista. Rahastoyhtiö käyttää ulkopuolisia palveluita liittyen säännösten noudattamisen valvontaan (compliance), sisäiseen tarkastukseen, tietotekniikkaan, kirjanpitoon ja taloushallintoon. Rahastoyhtiö on myös ulkoistanut osan hallinnollisista toiminnoistaan (esimerkiksi osuusrekisterin ylläpito, asiakkaaksituloprosessi). Lisäksi Rahasto voi käyttää operatiivisten toimintojensa osalta ulkopuolisia palveluntarjoajia kiinteistövarallisuuden hallinnointiin ja hoitoon liittyvissä tehtävissä. Valvova viranomainen Rahastoyhtiötä ja Rahastoa valvoo Finanssivalvonta, PL 103, 00101 Helsinki, puh. 010 831 51, faksi 010 831 5328 ja sähköposti kirjaamo@finanssivalvonta.fi. Tilintarkastajat Rahaston ja Rahastoyhtiön tilintarkastajina toimivat KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullinen tilintarkastaja KHT Timo Nummi. Osuudenomistajien valitsemat tilintarkastajat ovat KHT Tiia Kataja ja varalla KHT Marcus Tötterman. Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarvioitsija Rahasto käyttää kiinteistökohteiden arvioinnissa vain keskuskauppakamarin hyväksymiä kiinteistön arvioitsijoita (KHK-arvioitsija). Rahasto-osuudenomistajien kokous Erimielisyyksien ratkaisu Rahastoyhtiön toimintaan, palveluun ja sopimuksiin liittyvissä asioissa asiakkaan tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä Rahastoyhtiöön. Rahastoyhtiölle tulee viipymättä ilmoittaa palveluun liittyvästä virheestä ja siihen mahdollisesti liittyvästä vaatimuksesta. Mikäli erimielisyyteen ei neuvotteluin löydy ratkaisua, asiakas voi ottaa yhteyttä Arvopaperilautakuntaan. Lautakunta neuvoo, ohjaa ja etsii ratkaisuja asioissa, jotka koskevat arvopaperimarkkinalainsäädännön ja siihen liittyvien viranomaismääräysten sisältöä ja sopimusehtojen soveltamista, hyvää arvopaperikauppatapaa sekä muita arvopaperikäytäntöä koskevia asioita. Asiakas voi myös saattaa erimielisyydet kotipaikkansa käräjäoikeuden tutkittavaksi. Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan Suomen lakia.