Erikoissijoitusrahasto. Titanium Hoivakiinteistö. Säännöt Rahaston tavoite

Transkriptio

1 Erikoissijoitusrahasto Titanium Hoivakiinteistö Säännöt Rahaston säännöt on toimitettu Finanssivalvonnalle tiedoksi sijoitusrahastolain 43a :n mukaisesti Sijoitusrahasto Rahaston nimi on Erikoissijoitusrahasto Titanium Hoivakiinteistö (jäljempänä Rahasto), ruotsiksi Specialplaceringsfonden Titanium Vårdfastighet ja englanniksi Special Mutual Fund Titanium Care Real Estate (AIF). Rahasto on sijoitusrahastolaissa mainittu pääasiassa kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin sijoittava erikoissijoitusrahasto, joka voi poiketa sijoitusrahastolain yleisesti sijoitusrahastoja koskevista säännöistä ja rajoituksista, kuten rajoituksista koskien Rahaston sijoituskohteita, hajauttamista, arvonlaskentaa, merkintöjä ja lunastuksia sekä luotonottoa. Rahasto on myös vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu vaihtoehtorahasto. 2 Rahastoyhtiö Rahastoa hallinnoi Titanium Rahastoyhtiö Oy (jäljempänä Rahastoyhtiö). Rahastoyhtiö edustaa Rahastoa omissa nimissään ja toimii sen puolesta Rahastoa koskevissa asioissa sekä käyttää Rahastossa olevaan omaisuuteen liittyviä oikeuksia sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain asettamin rajoituksin. 3 Asiamiesten käyttäminen Rahastoyhtiö voi ulkoistaa toimintaansa asiamiesten tehtäväksi. Rahastoesitteessä on ilmoitettu, miltä osin Rahastoyhtiö kulloinkin käyttää asiamiestä. 4 Säilytysyhteisö Rahaston säilytysyhteisönä toimii Svenska Handelsbanken AB (julk), Suomen sivukonttoritoiminta (jäljempänä Säilytysyhteisö). Säilytysyhteisö vastaa Rahaston toiminnasta sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa säännellyn mukaisesti. 5 Rahaston NAV Rahaston NAV -arvolla tarkoitetaan Rahaston varojen nettoarvoa. Rahaston nettoarvo saadaan vähentämällä Rahaston kokonaisvaroista vieras pääoma. 6 Rahaston GAV Rahaston GAV -arvolla tarkoitetaan Rahaston kokonaisvaroja sisältäen Rahaston käyttämän vieraan pääoman. Kokonaisvarat vastaavat niiden varojen arvoa, jotka on hankittu rahasto-osuudenomistajien Rahastoon sijoittamalla pääomalla, Rahaston realisoitunutta ja realisoitumatonta arvonmuutosta ja siirtosaamisia sekä luottorahoituksella hankittua omaisuutta. 7 Rahaston tavoite Rahaston tavoitteena on saavuttaa Rahastolle mahdollisimman korkea tuotto kohdassa 8 kuvatulla sijoitustoiminnalla. 8 Rahaston sijoitustoiminta Rahasto sijoittaa varansa hoiva- ja hyvinvointikiinteistöihin, sekä operatiivisiin että hallinnollisiin kohteisiin. Tällaisia kohteita voivat olla mm. vanhusten hoivakodit, vammaisten palvelutalot, terveysasemat, päiväkodit sekä sosiaali- ja nuorisotoimeen liittyvät kiinteistöt. Lisäksi Rahasto voi sijoittaa myös pörssissä vaihdettaviin rahastoosuuksiin tai joukkovelkakirjoihin (ETF tai ETC) sekä arvopapereihin, rahasto-osuuksiin, talletuksiin ja rahamarkkinavälineisiin. Rahaston varat voidaan sijoittaa: 1) Suomessa sijaitseviin kiinteistöihin ja Suomessa sijaitsevia kiinteistöjä koskeviin kiinteistöarvopapereihin. 2) Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden ja sellaisten julkisyhteisöjen sekä muiden yhteisöjen, joiden takaajana on Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio, liikkeeseen laskemiin euromääräisiin joukkovelkakirjalainoihin, jotka ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. 3) Euromääräisiin, Euroopan talousalueeseen kuuluvien yritysten liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin, jotka ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. 4) Talletuksiin luottolaitoksissa, joiden kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Talletusten on oltava vaadittaessa takaisinmaksettava tai nostettavissa ja erääntyä maksettavaksi viimeistään kahdentoista (12) kuukauden kuluessa. Enintään kaksikymmentä (20) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) saadaan sijoittaa talletuksiin samassa luottolaitoksessa. Talletukset voivat olla euromääräisiä tai muussa valuutassa. 5) Suomeen rekisteröityjen, yhteistä kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavien yhtiöiden osuuksiin tai osakkeisiin. 6) Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneiden sijoitusrahastojen (UCITS) ja erikoissijoitusrahastojen (NON-UCITS) rahasto-osuuksiin ja yhteissijoitusyritysten osuuksiin, jotka voivat olla myös pörssissä vaihdettavia rahasto-osuuksia (ETF). Nämä sijoituskohteet voivat olla myös muita kuin kotivaltionsa lainsäädännön mukaisesti sijoitusrahastodirektiivin edellytykset täyttäviä sijoitusrahastoja ja yhteissijoitusyrityksiä edellyttäen, että osuudenomistajien suoja ja varojen erilläänpitoa, lainaksiottoa ja -antoa sekä arvopapereiden ja rahamarkkinavälineiden ilman katetta tapahtuvaa luovutusta koskeva sääntely vastaa sijoitusrahastodirektiivin vaatimuksia. Rahaston varoja ei voida sijoittaa osuuksiin sellaisissa sijoitusrahastoissa, erikoissijoitusrahastoissa tai yhteissijoitusyrityksissä, jotka sääntöjensä tai yhtiöjärjestyksensä mukaisesti voivat sijoittaa enemmän kuin kymmenen (10) prosenttia varoistaan toisten sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin. Rahaston varoja voidaan sijoittaa ainoastaan sellaisten sijoitusrahastojen, erikoissijoitusrahastojen rahastoosuuksiin, yhteissijoitusyritysten osuuksiin ja pörssissä vaihdettaviin rahasto-osuuksiin, joiden vuotuinen kiinteä hallinnointipalkkio on enintään kolme (3) prosenttia sijoitusrahaston, erikoissijoitusrahaston tai 1(5)

2 yhteissijoitusyrityksen arvosta. Tämän kiinteän hallinnointipalkkion lisäksi sijoituskohteena olevasta sijoitusrahastosta, erikoissijoitusrahastosta ja yhteissijoitusyrityksestä voidaan periä tuottosidonnaista palkkiota. Rahasto-osuuksien arvonkehitys on sidottu kohdissa 1-7 tarkoitettuihin sijoituskohteisiin tai markkinakorkoon tai koronvaihtosopimuksiin, tai valuutan tai valuuttakorin arvoon, volatiliteettiin tai volatiliteettiindeksiin. Rahastoyhtiö saa hankkia sijoitusrahaston omistukseen enintään yhden neljäsosan saman sijoitusrahaston osuuksista. 7) Kiinteistörakentamiseen ja kiinteistöjalostustoimintaan. Tällaiset sijoitukset voivat olla enintään kaksikymmentä (20) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV). 8) Vakioituihin tai vakioimattomiin johdannaisiin, joiden kohde-etuutena voi olla kohdissa 1-7 mainitut sijoituskohteet, markkinakorko tai koronvaihtosopimus, valuutta tai valuuttakori, volatiliteetti tai volatiliteetti-indeksi tai edellä mainituista kohde-etuuksista muodostettu indeksi tai kori. Rahasto saa ostaa, myydä ja asettaa johdannaisia riippumatta siitä, onko Rahastolla positiota kohdeetuudessa. Vakioimattomien johdannaissopimusten vastapuolena voi olla luottolaitos, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Yhdysvalloissa tai sijoituspalveluyritys, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Rahasto käyttää johdannaisia mm. a) tehostaakseen Rahaston varojen hoitoa korvaamalla arvopaperimarkkinoille tehtyjä suoria sijoituksia, b) suojatakseen Rahaston sijoituksia erityyppisiltä riskeiltä ja c) muodostaakseen positioita, jotka antavat positiivisen tuoton laskevilla markkinoilla (negatiivinen delta). Rahaston kokonaisvaroista (GAV) vähintään kuusikymmentä (60) prosenttia on sijoitettava Suomessa sijaitseviin kiinteistöihin ja Suomessa sijaitsevia kiinteistöjä koskeviin kiinteistöarvopapereihin. Rahasto voi poiketa rajoituksesta tilapäisesti merkintöjen ja lunastusten yhteydessä, mikäli Rahaston varoja ei voida tuottavalla tavalla sijoittaa sääntöjen mukaisiin kohteisiin, tai jos Rahaston osuudenomistajien etu muutoin sitä vaatii. Kohdissa 1-8 mainittujen Rahaston sijoituskohteiden markkina-aluetta ei ole muilta osin rajoitettu maantieteellisesti. Lista kulloinkin käytettävissä olevista markkinapaikoista on saatavissa Rahastoyhtiöstä. Lukuun ottamatta kiinteistöä tai kiinteistöä koskevaa arvopaperia enimmäissijoitus yhden liikkeeseenlaskijan arvopapereihin, rahamarkkinavälineisiin tai sijoitusrahastoihin on kaksikymmentä (20) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV). Tällaisia sijoituksia saa olla enintään kaksi (2). Muiden yksittäisten sijoitusten enimmäiskoko on kaksikymmentä (20) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV). Edellä mainitusta riippumatta Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) voidaan sijoittaa enintään kolmekymmentäviisi (35) prosenttia saman liikkeeseenlaskijan tai takaajan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, kun liikkeeseenlaskija tai takaaja on Suomen valtio, suomalainen kunta tai kuntayhtymä tai Euroopan unionin jäsenvaltio. Rahaston varoja voidaan sijoittaa myös Rahastoyhtiön hallinnoimien rahastojen rahasto-osuuksiin. Rahastoyhtiö perii hallinnointipalkkion myös näistä sijoituksista, mutta Rahastolta ei peritä näiden sijoitusten osalta merkintä- eikä lunastuspalkkiota. Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) enintään kaksikymmentä (20) prosenttia voidaan sijoittaa saman sijoitusrahaston rahasto-osuuksiin tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin. Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) enintään kolmekymmentä (30) prosenttia voidaan sijoittaa tässä kohdassa mainittujen erikoissijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin, kuitenkin enintään kaksikymmentä (20) prosenttia saman erikoissijoitusrahaston rahasto-osuuksiin tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin. Kaikkien Rahaston omistamien joukkolainojen ja muiden korkoa tuottavien sijoituskohteiden duraatio on maksimissaan keskimäärin kymmenen vuotta. Keskeisin kokonaisriskin mittari on sijoitusaste. Rahaston sijoitusaste lasketaan jakamalla Rahaston sijoitukset ja vastuut Rahaston varojen nettoarvolla (NAV). Sijoitusaste laskettuna Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) voi vaihdella minimissään kuudenkymmenen (60) prosentin ja maksimissaan kahdensadan (200) prosentin välillä. Mikäli Rahaston sijoitusaste on minimitason mukainen 60 %, tarkoittaa se sitä, että kyseiset sijoitukset koostuvat kotimaisista kiinteistöistä ja niihin liittyvistä kiinteistöarvopapereista. Rahaston kokonaisvaroista (GAV) täytyy olla sijoitettuna suomalaisiin kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin vähintään kuusikymmentä (60) prosenttia ja enintään sata (100) prosenttia. Korkein Rahaston sääntöjen sallima sijoitusaste pitää sisällään myös kiinteistöissä tai kiinteistöarvopapereissa jo mahdollisesti olevan vieraan pääoman sekä muista Rahaston solmimista sopimuksista (mukaan lukien johdannaiset) aiheutuvan sijoitusasteen nousun. Rahastolla on oltava toiminnan edellyttämät käteisvarat. Rahastoyhtiö saa ottaa Rahaston lukuun Rahaston sijoitustoimintaa ja omaisuuden hoitamista varten luottoa määrän, joka vastaa enintään sata (100) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV). Rahastoyhtiö saa lisäksi ottaa erityisestä syystä Rahaston lukuun väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten luottoa määrän, joka vastaa enintään kolmeakymmentä (30) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV). Erityisenä syynä voidaan pitää esimerkiksi kiinteistön tai kiinteistöarvopaperin hankintaan liittyviä rahoitustarpeita kohteisiin liittyvien velkojen tilapäiseksi uudelleenrahoittamiseksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös rahasto-osuuksien lunastamista, mikäli Rahastolla ei muuten ole riittäviä käteisvaroja lunastusten toteuttamiseen. Rahasto voi pantata varojaan luottojensa vakuudeksi. Panttaus voi tarvittaessa käsittää Rahaston kaikki varat. Rahasto ei saa sijoittaa Rahastoyhtiön suoran tai välillisen osakkeenomistajan yli kymmenen prosentin osuudella omistamiin kiinteistöihin tai kiinteistöarvopapereihin, ellei tällaisella toimenpiteellä saavutettaisi Rahaston osuudenomistajille merkittävää ja selkeästi osoitettavaa taloudellista hyötyä. 9 Rahasto-osuusrekisteri ja rahasto-osuus Rahastoyhtiö pitää rekisteriä kaikista rahasto-osuuksista ja rekisteröi rahasto-osuuksien omistusten siirrot. Rahasto-osuudet rekisteröidään Rahastoyhtiön ylläpitämään maksuttomaan rahasto-osuusrekisteriin. Rahasto-osuus oikeuttaa rahasto-osuuksien määrän suhteessa jakautuvaan osuuteen Rahaston varoista ottaen huomioon rahastoosuussarjojen suhteelliset arvot. Kaikki Rahaston rahasto-osuudet ovat tuotto-osuuksia. Rahasto-osuudet voidaan jakaa murto-osiin siten, että kukin osuus jaetaan kymmeneen tuhanteen (10.000) yhtä suureen osaan. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, että Rahastossa on hallinnointipalkkioiltaan toisistaan poikkeavia rahasto-osuussarjoja. Rahastoyhtiön hallitus päättää kunkin rahasto-osuussarjan 2(5)

3 merkintäedellytyksenä olevat minimimerkinnät ja ne ilmoitetaan kulloinkin voimassa olevassa rahastoesitteessä. Rahastoyhtiö antaa kirjallisen osuustodistuksen osuudenomistajan pyynnöstä. Osuustodistus voi koskea useita rahasto-osuuksia tai niiden murto-osia ja se voidaan antaa vain nimetylle rahastoosuudenomistajalle. Rahastoyhtiöllä on oikeus veloittaa rahastoosuudenomistajalta kulloinkin voimassaolevassa rahastoesitteessä ilmoitettu palkkio osuustodistuksesta. 10 Rahasto-osuuksien merkintä ja lunastus Rahasto-osuuksia voi merkitä kerran kuukaudessa ( Merkintäpäivä ). Merkintäpäivä on kunkin kalenterikuukauden viimeinen pankkipäivä. Rahasto-osuuksia merkitään antamalla kirjallinen toimeksianto Rahastoyhtiölle vähintään kaksi (2) pankkipäivää ennen aiottua merkintää. Ilmoitus merkinnästä on sitova. Merkintämaksun on oltava Rahaston tilillä viimeistään merkintäpäivänä kello kaksitoista (12.00) Suomen aikaa. Rahasto-osuuden merkintähinta voidaan maksaa myös Rahastoyhtiön hyväksymällä apporttiomaisuudella. Rahastoyhtiön hyväksyntää varten varataan mahdollisuus tarkastaa ja arvioida apporttiomaisuuden teknisiä, taloudellisia ja juridisia ominaisuuksia Rahastoyhtiön tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Apporttina annettava omaisuus arvostetaan noudattaen 14 :ssä mainittuja periaatteita. Apporttiomaisuudella suoritettu merkintä katsotaan maksetuksi, kun apporttiomaisuus on siirretty Rahaston omistukseen. Merkittävien rahasto-osuuksien lukumäärä lasketaan jakamalla merkintäpalkkiolla vähennetty merkintäsumma rahasto-osuuden arvolla. Mikäli merkintäpalkkiolla vähennetty merkintäsumma ei ole tasan jaollinen rahasto-osuuden ja sen murto-osan arvolla, pyöristetään rahasto-osuuksien lukumäärä alaspäin lähimpään rahasto-osuuden murto-osaan ja erotus lisätään rahastopääomaan. Vahvistuksena merkinnästä Rahastoon sijoittanut osuudenomistaja saa merkintälaskelman ja 9 :ssä mainituin edellytyksin myös osuustodistuksen. Rahasto-osuuksia voi lunastaa neljä kertaa vuodessa ( Lunastuspäivä ). Lunastuspäivät ovat kalenterivuoden maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun viimeinen pankkipäivä. Rahasto-osuuksia lunastetaan antamalla kirjallinen toimeksianto sekä luovuttamalla mahdollinen osuustodistus Rahastoyhtiölle. Lunastuspyyntö ja mahdollinen osuustodistus tulee toimittaa Rahastoyhtiölle viimeistään yhdeksänkymmentä (90) päivää ennen Lunastuspäivää. Lunastustoimeksiannot toteutetaan saapumisjärjestyksessä. Lunastus on sitova ja voidaan peruuttaa vain Rahastoyhtiön suostumuksella. Rahasto-osuudet lunastetaan lunastuspäivän arvoon ja maksetaan osuudenomistajan ilmoittamalle pankkitilille. Maksu suoritetaan Arvonlaskentapäivää seuraavana pankkipäivänä. Mikäli Rahastolla ei ole riittäviä käteisvaroja lunastuksen toteuttamiseen, Rahasto hankkii varat lunastuksen toteuttamiseksi ryhtymällä viipymättä myymään Rahaston sijoituksia tai pyrkimällä rahoittamaan lunastuksen vieraalla pääomalla. Mikäli edellä mainitut toimenpiteet (vieraan pääoman kasvattaminen ja Rahaston omistamien sijoituksien realisointi) eivät ole olleet riittäviä lunastuksen toteuttamiseksi lunastustoimeksiannon mukaisena Lunastuspäivänä, toteutetaan lunastus viipymättä Rahaston omistamien sijoitusten toteutuneiden myyntipäivien jälkeiseen seuraavan rahastoosuuden arvonlaskentapäivän arvoon. Vahvistuksena lunastuksesta sijoittaja saa lunastuslaskelman. Merkintä- tai lunastustoimeksianto voidaan toteuttaa edellyttäen, että Rahastoyhtiölle on toimitettu asianmukaiset ja riittävät tiedot merkitsijästä tai lunastajasta ja tämän henkilöllisyydestä. Rahastoyhtiöllä on oikeus hylätä merkintä- tai lunastustoimeksianto tai lykätä sen toteuttamista, ellei sille ole toimitettu näitä tietoja. Rahastoyhtiön hallitus voi antaa tarkemmat ohjeet siitä, kuinka rahastoosuuksien merkintä, lunastus ja vaihto tapahtuvat muualla kuin Suomessa. 11 Merkintöjen ja lunastusten keskeyttäminen Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää rahasto-osuuksien merkinnät ja lunastukset, mikäli rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuus tai muu painava etu sitä erityisesti vaatii esimerkiksi silloin, kun Rahaston sijoituskohteiden päämarkkinapaikoilta tai olennaiselta osalta niistä ei ole saatavissa luotettavia markkinatietoja tai rahasto-osuuden arvoa ei voida luotettavalla tavalla laskea. Lunastukset voidaan myös väliaikaisesti keskeyttää tilanteessa, jossa Rahastoyhtiö voisi joutua realisoimaan Rahaston sijoituskohteita markkina-arvoa merkittävästi alhaisemmalla hinnalla. Myös yksittäisen merkinnän suuruutta voidaan väliaikaisesti rajoittaa edellä mainitun rahasto-osuudenomistajien edun sitä vaatiessa. Yksittäisten merkintöjen suuruutta voidaan rajoittaa Rahaston varojen nettoarvon (NAV) ollessa yli 50 miljoonaa euroa ja kun yksittäisen merkinnän koko olisi yli viisikymmentä (50) prosenttia Rahaston varojen nettoarvosta (NAV). 12 Rahaston varoista maksettavat korvaukset Rahastoyhtiö saa korvauksena toiminnastaan hallinnointipalkkion, joka vaihtelee osuussarjoittain ja on enintään 2,95 prosenttia vuodessa laskettuna Rahaston varojen nettoarvosta (NAV). Palkkio lasketaan edellisen päivän Rahaston varojen nettoarvoa (NAV) käyttäen (Rahaston varojen nettoarvo (NAV) x 1/365 x hallinnointipalkkioprosentti). Palkkio vähennetään rahaston arvosta päivittäin ja maksetaan Rahaston varoista Rahastoyhtiölle kuukausittain jälkikäteen. Rahastoyhtiön hallitus päättää kulloinkin voimassa olevan hallinnointipalkkion suuruuden rahasto-osuussarjoittain. Tieto sovellettavasta hallinnointipalkkiosta on kulloinkin voimassa olevissa rahastoesitteissä. Rahastoyhtiölle maksetaan Rahaston varoista lisäksi kohteenhankintapalkkio, joka maksetaan toteutuneista kiinteistö- tai kiinteistöarvopaperihankinnoista. Kohteenhankintapalkkion määrä on enintään kaksi (2) prosenttia hankitun kiinteistön tai kiinteistöarvopaperin kokonaisarvosta. Rahaston varoista maksetaan omaisuuden säilytyspalkkio Säilytysyhteisölle ja korvaukset 3 :n mukaisille asiamiehille. Säilytyspalkkio ja korvaukset asiamiehille maksetaan Rahaston varoista todellisten kustannusten mukaisina. Rahaston sijoituskohteina olevista rahastoista ja yhteissijoitusyrityksistä peritään hallinnointi- ja säilytyspalkkioita näiden rahastojen ja yhteissijoitusyritysten sääntöjen mukaisesti. Rahastoyhtiölle maksetaan lisäksi tuottosidonnaista palkkiota, joka on enintään kaksikymmentä (20) prosenttia referenssituoton ylitteestä. Referenssituottona käytetään seitsemää (7) prosenttia NAV -arvosta vuodessa. Referenssituotto lasketaan ja palkkio vähennetään Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) kuukausittain arvonlaskennassa. Tuottosidonnainen palkkio lasketaan Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) hallinnointipalkkion ja säilytysyhteisölle maksettavien kulujen vähentämisen jälkeen ja lisättynä Rahastosta osuudenomistajille 3(5)

4 maksetulla tuotonjaolla. Tuottosidonnainen palkkio maksetaan Rahaston varojen nettoarvosta (NAV) kuukausittain jälkikäteen. Tuottosidonnaista palkkiota voidaan veloittaa vain siitä osasta Rahaston arvonnousua, joka ylittää edellisen tuottosidonnaisen veloituksen mukaisen Rahaston arvon (ns. high-water-mark arvo). High-watermark arvosta vähennetään tapahtuneet tuotonjaot. 13 Rahasto-osuuden merkintä- ja lunastuspalkkiot Rahastoyhtiö voi veloittaa rahasto-osuuksien merkinnästä palkkiona enintään viisi (5) prosenttia sijoitussummasta. Rahastoyhtiö veloittaa lunastuksen yhteydessä lunastetun rahastoosuuden arvosta sijoitusajan pituuden mukaan määräytyvän palkkion: Sijoitusaika alle yksi vuosi: 3 prosenttia Sijoitusaika yli yksi vuosi, mutta alle kolme vuotta: 2 prosenttia Sijoitusaika yli kolme vuotta, mutta alle viisi vuotta: 1 prosenttia Rekisteröitäessä rahasto-osuuden siirto omistajalta toiselle peritään rekisteröinnistä rekisteröintipalkkio. Rahastoyhtiön hallitus päättää merkintä-, lunastus- ja vaihtopalkkioiden määrät sekä omistusoikeuden rekisteröintipalkkion suuruuden. Tarkemmat tiedot palkkioista ovat kulloinkin voimassa olevissa rahastoesitteissä. Tässä sekä kohdassa 12 ilmoitetut palkkiot on ilmoitettu niiden enimmäismäärinä. Joissain tapauksissa, kuten sijoituksen koosta johtuen, sijoittaja saattaa maksaa vähemmän. Tarkempia tietoja saa Rahastoa hallinnoivasta Rahastoyhtiöstä. 14 Rahaston arvon laskeminen Rahaston arvo lasketaan vähentämällä Rahaston kokonaisvaroista Rahaston velat. Rahaston arvo ilmoitetaan euroina. Rahastoon kuuluvat kiinteistöt ja muut kuin julkisen kaupankäynnin kohteena olevat kiinteistöarvopaperit arvostetaan käypään arvoon. Rahastoyhtiö teettää mainituista kiinteistöistä ja kiinteistöarvopapereista riippumattoman ja ulkopuolisen, Keskuskauppakamarin hyväksymän arvioitsijan laatiman arvion hankintojen ja myyntien yhteydessä sekä jatkuvaan arvonlaskentaan kerran kuukaudessa. Rahastoon kuuluvat arvopaperit ja rahamarkkinavälineet arvostetaan arvonlaskentapäivän päätöskurssiin. Jos arvostuspäivältä ei ole edellä mainittua kurssia, käytetään viimeisintä saatavilla olevaa kaupankäyntikurssia, mikäli se on osto- ja myyntinoteerausten välillä. Jos viimeinen kaupankäyntikurssi on myyntinoteerausta korkeampi tai ostonoteerausta alempi, käytetään joko osto- tai myyntinoteerausta sen mukaan, kumpi on lähempänä viimeistä kaupankäyntikurssia. Rahamarkkinavälineet arvostetaan arvonlaskentapäivän virallisiin euribor-noteerauksiin lisäämällä niihin liikkeeseenlaskijakohtainen riskipreemio. Talletukset arvostetaan lisäämällä pääomaan sille kertynyt korko Rahastoyhtiön hallituksen määräämin tavoin. Sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuudet arvostetaan markkina-arvoonsa, joka on viimeisin julkistettu arvo Rahaston arvostuspäivänä. Rahastoyhtiön hallinnoimien rahastojen osuudet arvostetaan arvostuspäivälle laskettavaan rahasto-osuuden arvoon. Rahaston sijoitukset pörssinoteerattuihin rahasto-osuuksiin ja joukkovelkakirjoihin (ETF ja ETC) arvostetaan samoin kuin pörssinoteeratut arvopaperit. Rahaston valuuttamääräisten omistusten arvo muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin päivittäin vahvistamia valuuttakursseja. Jos sijoituskohteilla ei ole saatavilla käypää markkina-arvoa, ne arvostetaan Rahastoyhtiön hallituksen määrittämien objektiivisten periaatteiden mukaan ja toimenpide dokumentoidaan. 15 Rahasto-osuuden arvon laskeminen Rahastoyhtiö laskee rahasto-osuuksien arvon kerran kuukaudessa ( Arvonlaskentapäivä ). Arvonlaskentapäivä on kuukauden viimeinen pankkipäivä. Rahastoyhtiö laskee ja julkistaa rahasto-osuuksien arvon viipymättä Arvonlaskentapäivän jälkeen ja viimeistään seuraavan kuukauden kymmenenteen (10.) pankkipäivään mennessä. Tieto rahasto-osuuden arvosta on saatavissa Rahastoyhtiöstä, Rahastoyhtiön verkkosivuilta sekä kaikista merkintäpaikoista. 16 Rahaston tuotonjako Rahastoyhtiön varsinainen yhtiökokous päättää Rahaston osuudenomistajille jaettavasta osuuksien tuotonjaosta ja sen maksamisesta. Rahasto-osuudenomistajille jaetaan voitto-osuutena heidän omistustensa suhteessa vuosittain vähintään seitsemänkymmentäviisi (75) prosenttia Rahaston tilikauden voitosta. Tilikauden voittoa laskettaessa ei huomioida realisoitumattomia arvonmuutoksia. Osuuksille maksettu tuotto-osuus vähennetään Rahaston pääomasta. Tuotto-osuus maksetaan osuudenomistajille vuosittain toukokuussa. 17 Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikausi Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikausi on kalenterivuosi. 18 Rahasto-osuudenomistajien kokous Varsinainen rahasto-osuudenomistajien kokous pidetään vuosittain Rahastoyhtiön hallituksen päättämänä kokouspäivänä huhtikuun loppuun mennessä. Ylimääräinen rahasto-osuudenomistajien kokous pidetään, jos Rahastoyhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos tilintarkastaja tai rahasto-osuudenomistajat, joilla on yhteensä vähintään viisi (5) prosenttia kaikista liikkeessä olevista rahasto-osuuksista, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Rahasto-osuudenomistajien kokouksen kutsuu koolle Rahastoyhtiön hallitus. Kokouskutsu julkaistaan vähintään yhdessä Suomessa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä aikaisintaan kaksikymmentäkahdeksan (28) vuorokautta ja viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Varsinaisessa rahasto-osuudenomistajien kokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat: 1. Valittava kokoukselle puheenjohtaja. 2. Laadittava ja hyväksyttävä ääniluettelo. 3. Valittava kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa. 4. Todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 5. Esitettävä Rahastoyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitelty Rahaston tilinpäätös ja vuosikertomus. 6. Valittava Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen edellyttämän mukaisesti Rahastolle tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä Rahastoyhtiön hallitukseen osuudenomistajien edustajat 7. Käsiteltävä muut mahdolliset asiat. Saadakseen osallistua kokoukseen rahasto-osuudenomistajan on ilmoittauduttava Rahastoyhtiölle kutsussa mainitulla tavalla ja viimeistään kokouskutsussa mainittuna ilmoittamispäivänä. Jokainen kokonainen rahasto-osuus tuottaa osuudenomistajien kokouksessa yhden äänen. Osallistumisoikeus ja äänimäärä määräytyvät 10 päivää ennen kokousta vallitsevan tilanteen mukaan. 4(5)

5 Muut ilmoitukset saatetaan Rahaston osuudenomistajien tietoon lähettämällä osuudenomistajille kirje tämän osuudenomistaja-rekisteriin merkittyyn osoitteeseen tai julkaisemalla asiaa koskeva kuulutus yhdessä Suomessa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai lähettämällä ilmoitus rahasto-osuudenomistajalle tämän suostumuksella sähköpostitse tai muuta sähköistä viestintää käyttäen. 19 Rahastoesitteet, puolivuotiskatsaus ja vuosikertomus Rahaston rahastoesite, avaintietoesite, puolivuotiskatsaus, Rahaston ja Rahastoyhtiön vuosikertomukset sekä mahdolliset muut tiedonantovelvollisuuteen kuuluvat dokumentit julkistetaan voimassa olevan sääntelyn mukaisella aikataululla. Rahaston puolivuotiskatsaus julkistetaan kahden (2) kuukauden kuluessa katsauskauden päättymisestä ja Rahaston vuosikertomus kolmen (3) kuukauden kuluessa Rahaston tilikauden päättymisestä. Tässä mainitut asiakirjat ovat saatavilla Rahastoyhtiön toimipaikasta sen aukioloaikana, rahastoesite ja avaintietoesite ja nämä säännöt myös yhtiön verkkosivuilla osoitteessa: 20 Rahaston sääntöjen muuttaminen Rahaston sääntöjen muuttamisesta päättää Rahastoyhtiön hallitus. Sääntöjen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun muutos on saatettu rahasto-osuudenomistajien tietoon tässä jäljempänä määrätyllä tavalla. Muutosten katsotaan tulleen rahastoosuudenomistajien tietoon viidentenä päivänä siitä, kun ilmoitus on postitettu rahasto-osuudenomistajille tai sinä päivänä, kun ilmoitus on julkaistu Suomessa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai lähetetty rahasto-osuudenomistajalle tämän suostumuksella sähköpostitse tai muuta sähköistä viestintää käyttäen. Sääntömuutoksen tultua voimaan se koskee kaikkia rahasto-osuudenomistajia. 21 Tietojen luovuttaminen Rahastoyhtiöllä on oikeus luovuttaa rahasto-osuudenomistajia koskevia tietoja kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 22 Sovellettava laki ja oikeuspaikka Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan Suomen lakia. 5(5)