TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013

TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Kainuun Osuuspankki Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-21 Toimintakertomus 22-24 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 25-26 Rahoituslaskelma 27-59 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 60-70 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 71 Hallituksen allekirjoitus 71 Hallintoneuvoston lausunto 71 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta

1(21) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Kainuun Osuuspankin liikevoitto pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Ilman uutta pankkiveroa pankin liikevoitto olisi ollut hieman edellisvuotta parempi. Korkokate heikkeni vuoden takaisesta johtuen edelleen jatkuvasta matalasta korkotasosta. Palkkiotuotot sen sijaan kasvoivat selvästi. Myös arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot paransivat tulosta. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat hieman edellisvuoteen verrattuna, mutta ovat edelleen hyvin matalalla tasolla. Luottokanta kasvoi edelleen, mutta talletuskanta säilyi lähes ennallaan. Vakavaraisuussuhde parani hieman edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Avainlukuja Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 2 556 2 761-7,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 74,4 72 2,4 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,6 4,4-0,7 Vakavaraisuussuhde, % 25,5 25,3 0,2 Henkilöstö keskimäärin 74 72 2 Jäsenet 13 815 13 509 306 OP-Pohjola-ryhmä Kainuun Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä

2 2 lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 45 978 tuhatta euroa. Alkuvuodesta Kainuun taloudellinen kehitys noudatti pääosin muun maan kehitystä, mutta loppuvuodesta kaivosyhtiö Talvivaaran vaikeudet löivät voimakkaan leimansa Kainuun kehitykseen. Talvivaaran ympäristö- ja taloudelliset ongelmat johtivat malmin louhinnan pysäyttämiseen ja usean sadan työntekijän lomauttamiseen. Myös usea Talvivaaran alihankkija joutui supistamaan tai vähentämään toimintojaan ja työntekijöitään. Tämä, ja myös muun teollisuuden ja yritystoiminnan vaikeudet sekä julkisen alan ongelmat johtivat Kainuun työttömyyden voimakkaaseen nousuun, ja näin Kainuu oli pitkästä aikaa työttömyystilastoissa maan heikointa aluetta. Loppuvuodesta jäätiin odottamaan Talvivaaran yrityssaneerauspäätöstä, joka saatiinkin vuoden 2014 puolella ja joka antaa jonkin verran toivoa Talvivaaran ja Kainuun paremmasta tulevaisuudesta. Kainuuseen toi toivoa myös Kajaanin entisen UPM:n paperitehtaan alueelle nousseen Renforsin Rannan teollisuusalueen vakaa myönteinen kehitys. Alueelle tuli erityisesti uusia ITC alan suuria yrityksiä ja uusia ilmoituksia merkittävistä investoinneista ko. alueelle jäätiin odottamaan. Taantumasta johtuen yritysten investoinnit niin Kainuussa kuin koko maassakin olivat yleisesti ottaen edellistä vuotta alhaisemmalla tasolla ja tämä heijastui pankkien yritysluottokannan aiempia vuosia heikompana kasvuna. Myös uusien asuntojen tuotanto oli aiempaa vuotta laimeampaa, ja koko asuntokauppa kävi kainuulaisissa kiinteistövälitysliikkeissä arviolta 15 25 prosenttia vähäisempänä kuin edellisenä vuotena. Tästä johtuen kainuulaisten pankkien asuntoluottokannan kasvun arvioidaan olleen edellisvuotta heikompaa. Myös talletuskannan kasvu oli korkojen alhaisen tason johdosta Kainuussa varsin maltillista. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tilikauden aikana pankki pääsi aloittamaan uuden vuoden 2012 vahvistetun strategian toteuttamisen. Tähän liittyen pankissa keskityttiin muun muassa henkilökunnan myyntiosaamisen kehittämiseen sekä yhteistyön ja työhyvinvoinnin parantamiseen eri projektien avulla Kainuun Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Kainuun Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi tytäryrityksinä kaksi kiinteistöosakeyhtiötä ja yksi liiketoimintaa harjoittava yhtiö, joka on OP-Kiinteistökeskus Kainuu Oy. Kainuun Osuuspankin omistus yhtiöstä on 52 prosenttia. Kuhmon Osuuspankki ja Sotkamon Osuuspankki omistavat yhtiöstä 48 prosenttia siten, että kummallakin pankilla on yhtiöstä tasasuuruiset 24 prosentin omistusosuudet. Edellä mainittujen tytäryritysten lisäksi pankilla on 20 50 prosentin osakkuuksia kolmessa kiinteistöyhtiössä. Konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu Finanssivalvonnan määräyksen 106.2 nojalla, koska jokaisen tytäryrityksen taseen loppusumma ja myös niiden yhteenlaskettujen taseiden loppusummat ovat vähemmän kuin määräyksessä annetut rajat ovat ja yhtiöiden merkitys oman pääoman kannalta on vähäinen.

3 3 Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Kainuun Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 5 317 5 788-8,1 5 956 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 1 264 1 177 7,4 1 288 Palkkiotuotot, netto 3 094 2 677 15,6 2 375 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 511 151 238,2-19 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 29 16 79,6 25 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 62 189-66,9 228 Liiketoiminnan muut tuotot 269 261 3,1 230 Yhteensä 5 229 4 471 17,0 4 127 Tuotot yhteensä 10 546 10 259 2,8 10 084 Kulut Henkilöstökulut 3 664 3 331 10,0 3 256 Muut hallintokulut 2 332 2 339-0,3 2 349 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 217 252-13,8 284 Liiketoiminnan muut kulut 1 633 1 468 11,2 1 197 Kulut yhteensä 7 846 7 390 6,2 7 086 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 144 109 32,9 224 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 2 556 2 761-7,4 2 774 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat hieman vertailukautta paremmat. Palkkiotuotot kasvoivat myös hyvin vertailuvuoteen nähden. Kulut kasvoivat suhteessa vertailukauteen, mikä johtui pankkiverosta ja henkilökuntakulujen kasvusta. Kainuun Osuuspankin liikevoitto oli 2,6 miljoonaa euroa, mikä oli pienempi kuin edellisenä vuotena, liikevoitto pieneni -7,4 prosenttia (2,8). Pankin korkokate oli 5,3 miljoonaa euroa, mikä pieneni -8,1 prosenttia (5,8). Oman pääomaehtoisten sijoitusten tuotto oli 1,3 miljoonaa euroa, joka on 7,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuotena (1,2). Nettopalkkiot kasvoivat yhteensä 15,6 prosenttia ollen tilikauden lopussa 3,1 miljoonaa euroa (2,8). Tuotot yhteensä olivat 10,5 miljoonaa euroa, joka oli 2,8 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuotena (10,3). Hallintokulut olivat yhteensä 7,8 miljoonaa euroa, jotka olivat 6,2 prosenttia suuremmat kuin edellisenä vuotena (7,4). Hallintokuluissa henkilöstökulut olivat 3,7 miljoonaa euroa, jotka olivat 10,0 prosenttia suuremmat kuin edellisenä vuotena (3,3). Muut liiketoiminnan kulut olivat 1,6 miljoona euroa, joissa kasvua edellisestä vuodesta 11,2 prosenttia (1,5), tähän sisältyi uutena kulueränä pankkivero 0,3 miljoonaa euroa.. Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista olivat 0,1 miljoonaa euroa, eli 32,9 prosenttia suuremmat kuin edellisenä vuotena (0,1).Kainuun Osuuspankin maksamat OP-bonukset kasvoivat 1,9 prosenttia ollen vuoden lopussa 1,5 miljoonaa euroa (1,5). Liikevoitosta vähennetään tilinpäätössiirrot, jotka ovat 1,4 miljoonaa euroa, minkä jälkeen tilikauden voitoksi jää 1,1 miljoonaa euroa.

4 4 Palkkiot luotonannosta, maksuliikkeestä, omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä ja vakuutusten välityksestä kasvoivat. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 43 38 12,8 Luotonannosta 1 039 836 24,3 Maksuliikkeestä 1 615 1 314 22,9 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 249 454-45,2 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 582 437 33,2 Takauksista 37 35 5,6 Vakuutusten välityksestä 1 163 995 16,8 Muut 424 523-18,9 Yhteensä 5 151 4 632 11,2 OP-bonukset -1 513-1 485 1,9 Palkkiotuotot yhteensä 3 638 3 147 15,6 Palkkiokulut 544 470 15,8 Palkkiotuotot, netto 3 094 2 677 15,6 Palkkiotuotoissa kasvoivat tuotot luotonannosta 24,3 prosenttia, maksuliiketuotot 22,9 prosenttia, arvopaperivälitystuotot pienenivät -45,2 prosenttia, omaisuudenhoidon ja lainopillisten tehtävien palkkiot kasvoivat 33,2 prosenttia ja vakuutusten välityksestä palkkiotuotot kasvoivat 16,8 prosenttia. Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 160 145 10,2 Vähennykset -15-36 -57,6 Arvonalentumisten nettomäärä 144 109 32,9 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,03 0,02 0,01 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 484 617 450 011 7,7 401 961 Luotot 413 336 388 487 6,4 339 980 Saamistodistukset - - - - Osakkeet ja osuudet 32 817 29 554 11,0 25 880 Talletukset 337 743 335 082 0,8 325 769 Oma pääoma 49 741 46 178 7,7 42 747 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 39 227 42 168-7,0 60 567

5 5 Taseen loppusumma oli tilikauden päättyessä 484,6 miljoonaa euroa, missä kasvua 7,7 prosenttia (450,0). Luotot kasvoivat 6,4 prosenttia ollen tilikauden päättyessä 413,3 miljoonaa euroa (388,0). Osakkeet ja osuudet kasvoivat 11,0 prosenttia olen tilikauden päättyessä 32,8 miljoonaa euroa. Talletukset kasvoivat 0,8 prosenttia ollen tilikauden päättyessä 337,7 miljoonaa euroa (335,1). Taseen ulkopuoliset sijoitukset vähenivät -7,0 prosenttia ollen tilikauden päättyessä 39,2 miljoonaa euroa (42,2). Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 93 574 tuhatta euroa eli 49 251 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 413 336 tuhatta euroa (388 487 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Osuuspankki ei tämän tilikauden aikana siirtänyt asuntoluottoja OPAlle. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 1 945 1 863 4,4 Nollakorkoiset saamiset 13 14-6,1 Yhteensä 1 958 1 876 4,4 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,5 0,5 0 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 5 003 5 148 Prosenttia taseesta 1,0 1,1 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 918,2 876,8 Prosenttia taseesta 0,2 0,2 Käypä arvo 3 262 3 464 Nettotuotto, % 8,9 14,0 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 5 922 6 025 Prosenttia taseesta 1,2 1,3 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012.

6 6 Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 2,2 miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 0,1 miljoonaa euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 29,6 miljoonaa euroa (23,3). Osakkeet ja osuudet kasvoivat 11,0 prosenttia, olen tilikauden päättyessä 32,8 miljoonaa euroa (29,6). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo oli 0,4 miljoonaa euroa, mikä oli lähes sama kuin edellisenä vuotena (0,4). Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 178 021 169 191 5,2 Säästämistilit 66 044 74 909-11,8 Sijoittamistilit 93 289 90 934 2,6 Valuuttatalletukset 394 50 683,7 Yhteensä 337 743 335 082 0,8 Muut velat 702 854-17,9 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 338 444 335 936 0,7 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, kasvoivat 75,1 miljoonaan euroon (47,7). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma pieneni 3,2 prosenttia 3,1 miljoonaan euroon (3,2). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 1,4 miljoonaa euroa ja lisäosuuspääomaan 1,6 miljoonaa euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä 25.632,92 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 7,7 prosenttia 49,7 miljoonaan euroon (46,2). Luottotappiovarausta kasvatettiin 1,4 miljoonaa euroa (1,7), minkä jälkeen varauksen määrä kohosi lähes elinkeinoverolain sallimaan enimmäismäärään eli viiteen prosenttiin saamisista.

7 7 Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 49 741 46 178 Käyvän arvon rahasto -7 914-5 318 Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 12 161 10 439 Palautettavat osuuspääomat -23-23 Aineettomat hyödykkeet -8-10 Suunniteltu voitonjako -17-26 Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -1 125-1 392 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - - Ydin omat varat *) yhteensä 52 816 49 849 Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä - - Siirto ydin omiin varoihin - - Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 52 816 49 849 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 7 914 5 318 Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -1 125-1 392 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - - Toissijaiset omat varat yhteensä 6 789 3 927 Omat varat yhteensä 59 605 53 776 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen

8 8 Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutosten seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Muut omien varojen vaatimukset (nk. Basel I lattia) kasvoivat tätä enemmän. Basel I lattia poistuu vuoden 2014 alusta lukien omien varojen vaatimuksesta ja siirtyy omien varojen minimitason määrittäväksi lattiaksi. Osuuspankin vakavaraisuus parani kuitenkin hieman. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 2 2 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut -1 2 Yritysvastuut 36 28 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) 7 693 7 000 Vähittäisvastuut 2) 2 231 3 909 Kiinteistövakuudelliset 1 629 3 140 Muut 601 769 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 3 267 2 936 PD/LGD-menetelmä 2 168 1 948 Yksinkertainen menetelmä 1 099 988 Pääomasijoitukset 114 120 Pörssilistatut sijoitukset 278 224 Muut 707 644 Muut erät 486 497 Luottoriski yhteensä 13 715 14 374 Selvitysriski - - Markkinariski 3) 145 144 Operatiivinen riski 1 302 1 253 Muut omien varojen vaatimukset 4) 3 507 1 231 Yhteensä 18 669 17 002 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 59 605 53 776 Ensisijaiset omat varat 52 816 49 849 Omien varojen vaatimus 18 669 17 002 Vakavaraisuussuhde, % 25,5 25,3 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 22,6 23,5 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013

9 9 Keskinäinen vastuu Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 59,6 miljoonaa euroa ja taseen osoittama oma pääoma 49,7 miljoonaa euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 9,8 miljoonaa euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä 9,8 miljoonaa euroa. Ensisijaisista omista varoista vähennettyjä eriä ovat mm. aineettomat hyödykkeet 0,01 miljoonaa euroa sekä suunniteltu voitonjako 0,02 miljoonaa euroa. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit,

10 10 Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29 333 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,6 4,4 4,6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,5 0,6 0,6 Omavaraisuusaste, % 12,6 12,6 12,9 Kulujen suhde tuottoihin, % 74,4 72 70,3 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu

11 11 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista.

12 12 Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti henkilöasiakkaita. Pankilla on 1 kpl sellaisia asiakaskokonaisuuksia, jonka asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittää luottolaitoslain mukaisen rajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Asiakasriskistä 25 prosentin ylittävä määrä on 0,1 miljoonaa euroa. Tämän asiakaskokonaisuuden rahoitukseen on saatu OP- Pohjola osk:n poikkeuslupa. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 76,4 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 69,1 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,03 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,5 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Likviditeettiriski Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskit Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä.

13 13 Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,2 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 71 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 8,9 prosenttia, mikä oli edellisvuotista pienempi (14,0). Operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategiset riskit Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi neljä sivukonttoria, Hyrynsalmella, Ristijärvellä, Vuolijoella ja Vaalassa. Kaikissa konttoreissa on laskujen maksuun tarkoitettu Internetasiakaspääte ja kaikissa toimialueen kunnissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. - käteisautomaatti. Tilikauden aikana konttoreissa tehtiin pääosin vain pieniä ylläpitoremontteja. Hyrynsalmen konttorilla tehtiin kuitenkin kalusteremontti. Remontin jälkeen Hyrynsalmen konttorin kalusto vastaa paremmin nykyaikaista palvelutapaa. Kaikissa Kainuun Osuuspankin konttoreissa tarjotaan käteiskassapalveluja. Kajaanin ja Vaalan konttorit ovat auki kaikkina viikon arkipäivinä. Hyrynsalmen ja Vuolijoen konttorit ovat auki kolmena päivänä viikossa ja Ristijärven konttori on auki kahtena päivänä viikossa. Sivukonttoreissa voidaan tarjota pankkipalveluja ajanvarauksella myös muina kuin aukiolopäivinä. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun.

14 14 OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 306 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 13 815 jäsentä. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä.

15 15 Henkilöstö Osuuspankin palveluksessa oli vuoden lopussa vakinaisessa työsuhteessa yhteensä 62 henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa 11 henkilöä. Vuotta aikaisemmin vakinaisessa työsuhteessa oli 67 henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa 6 henkilöä. Tilikauden aikana vakinaisessa työsuhteessa olevan henkilöstön määrä väheni 5 henkilöllä ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien henkilöiden kasvoi 5 henkilöllä. Paikalla oleva henkilöstönmäärä tilikauden päättyessä oli 68 henkilöä, kun se määrä edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 66 henkilöä Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Kainuun Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu 30 jäsentä. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Edustajiston kokous pidettiin 16.5.2013. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja vahvistaa kultakin jäsenalueelta valittavien edustajien lukumäärän sekä nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 15 ja enintään 21 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 17. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää

16 16 kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3-jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 8 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 5-6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 16. Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia,