YDINLAITOKSEN RAKENTEELLINEN SÄTEILYTURVALLISUUS JA SÄTEILYMITTAUKSET

OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 YDINLAITOKSEN RAKENTEELLINEN SÄTEILYTURVALLISUUS JA SÄTEILYMITTAUKSET 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 5 3 Ydinlaitoksen rakenteellinen säteilyturvallisuus 5 4 Säteilyturvallisuus ydinlaitoksen tila- ja sijoitussuunnittelussa 7 4.1 Säteilylähteet ja -suojaus 7 4.2 Huonetilat ja kulkureitit 7 4.3 Valvonta-alueen raja 8 4.4 Laitteiden dekontaminointitilat 8 4.5 Onnettomuustilanteet 8 5 Säteilyturvallisuus ydinlaitoksen järjestelmäsuunnittelussa 9 5.1 Materiaalivalinnat 9 5.2 Järjestelmien sijoittelu 9 5.3 Radioaktiivisten aineiden kertyminen ja järjestelmien dekontaminointi 10 5.4 Jätevesien, hartsien ja konsentraattien käsittely 10 5.5 Huoltotyöt ja tarkastukset 10 jatkuu Uusien ydinlaitosten osalta tämä ohje on voimassa X.X.2011 alkaen toistaiseksi. Rakenteilla olevilla ja käyvillä ydinlaitoksilla tämä ohje saatetaan voimaan erillisellä STUKin päätöksellä. Ohje kumoaa ohjeet YVL 7.18 ja YVL 7.11. Ensimmäinen painos Helsinki 2011 ISBN 978-952-478-XXX-X (nid.) Edita Prima Oy 2011 ISBN 978-952-478-XXX-X (pdf) ISBN 978-952-478-XXX-X (html) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie 4, 00880 Helsinki Postiosoite / Postal address PL / P.O.Box 14, FIN-00881 Helsinki, FINLAND Puh./Tel. (09) 759 881, +358 9 759 881 Fax (09) 759 88 500, +358 9 759 88 500 www.stuk.fi

OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 6 Ydinlaitoksen säteilymittausjärjestelmät ja -laitteet 11 6.1 Säteilymittausjärjestelmien yleiset vaatimukset 11 6.2 Kiinteästi asennetut ulkoisen säteilyn mittaukset 11 6.3 Kiinteästi asennetut ja siirrettävät ilman aktiivisuuskonsentraation mittaukset 12 6.4 Kiinteästi asennetut prosessin säteilymittaukset 12 6.5 Kiinteästi asennetut radioaktiivisten päästöjen mittaukset 12 6.6 Siirrettävät säteilymittauslaitteet 12 6.7 Laboratoriossa sijaitsevat aktiivisuusmittauslaitteet 13 6.8 Säteilymittauslaitteiden ominaisuudet 13 6.9 Säteilymittausjärjestelmiä ja -laitteita koskevat suunnitelmat 14 7 Säteilymittaus järjestelmien ja -laitteiden valmistus, asennus ja käyttöönotto 14 8 Säteilymittaus järjestelmien ja -laitteiden käyttö, määräaikaiskokeet ja kunnossapito 15 9 Viranomaisvalvonta 16 10 Viitteet 17

Valtuutusperusteet Ydinenergialain (990/1987) 7 r mukaan Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. Soveltamissäännöt YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta Säteilyturvakeskuksen ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia Säteilyturvakeskus antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun Säteilyturvakeskus harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin, se ottaa huomioon ydinenergialain (990/1987) 7 a :ssä säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergialain 7 r kolmannen momentin mukaan Säteilyturvakeskuksen turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija vakuuttavasti osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän lain mukaisen turvallisuustason, Säteilyturvakeskus voi sen hyväksyä.

OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 1 Johdanto 101. Ydinenergialain (990/1987) mukaan ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Vastaavasti ydinlaitoksen suunnittelussa on huolehdittava työntekijöiden ja ympäristön säteilyturvallisuudesta. Tavoitteena on, että työntekijöiden säteilyannokset voidaan pitää niin pieninä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista ja että asetettuja annosrajoja ei ylitetä. Yksilön säteilyaltistusta koskevat enimmäisarvot esitetään säteilylain (592/1991) nojalla annetussa asetuksessa (1512/1991). 102. Valtioneuvoston asetuksessa (733/2008) esitetään ydinvoimalaitosten turvallisuutta koskevat yleiset määräykset. Asetuksen 3. luvussa esitetään säteilyaltistusta ja radioaktiivisten aineiden päästöjä koskevat määräykset sekä asetuksen 27 :ssä säteilymittauksia ja radioaktiivisten päästöjen valvontaa koskevat määräykset. 103. Ydinlaitoksella työntekijöiden säteilyannosten suuruuteen voidaan vaikuttaa mm. tilojen ja järjestelmien suunnittelulla sekä laitoksen käytön työtapojen suunnittelulla. 104. Ydinlaitoksen ja sen ympäristön säteilyturvallisuuden varmistamisessa käytetään hyväksi kiinteästi asennettuja ja siirrettäviä säteilymittausjärjestelmiä ja -laitteita. Niillä mitataan säteilyannosnopeutta ja säteilyannosta laitoksen tiloissa sekä valvotaan radioaktiivisten aineiden määrää järjestelmissä. Lisäksi niillä mitataan radioaktiivisten aineiden päästöjä. 2 Soveltamisala 201. Tätä ohjetta sovelletaan ydinlaitoksen rakenteellisen säteilyturvallisuuden ja säteilymittausjärjestelmien suunnitteluun. Ohjeessa esitetään ydinlaitoksen suunnittelussa huomioon otettavat säteilyturvallisuuteen liittyvät yksityiskohtaiset rakenteelliset periaatteet. Tässä ohjeessa esitetään vaatimuksia myös ydinvoimalaitoksen kiinteästi asennettujen säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden sekä siirrettävien säteilymittauslaitteiden suunnittelusta, valmistuksesta, kelpoistamisesta, käyttöönotosta laitoksella ja S T U K käytöstä sekä kuvataan näitä asioita koskevaa viranomaisvalvontaa. Ohjeessa esitettyjä säteilymittausjärjestelmiä koskevia periaatteita voidaan soveltaa myös muissa ydinlaitoksissa. Ohjeessa esitettyjä suunnitteluperiaatteita on käytettävä myös ydinlaitoksen muutostöiden suunnittelussa. 202. Ohjeessa YVL A.1 käsitellään yksityiskohtaisesti ydinvoimalaitoksen rakentamis- ja käyttölupamenettelyä sekä STUKin valvontaa. Ydinlaitoksen ja sen järjestelmien suunnittelua koskevat yleiset turvallisuusperiaatteet sekä vaatimukset suunnitteluprosessista ja -organisaatiosta esitetään ohjeessa YVL B.1. Ydinvoimalaitoksen käyttöönottoa ja siihen liittyviä menettelyjä käsitellään ohjeessa YVL A.5. 203. Ydinlaitoksen matala- ja keskiaktiivisten jätteiden käsittelyä ja varastointia sekä ydinlaitoksen käytöstäpoistoa koskevat vaatimukset esitetään ohjeessa YVL D.4. Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittamista ja valcontaa käsitellään ohjeessa YVL C.3, ympäristön säteilyvalvontaa ohjeessa YVL C.4 sekä ydinlaitoksen työntekijöiden säteilysuojelua ja säteilyaltistuksen seurantaa laitosten käytön aikana ohjeessa YVL C.2. Vesikemiaa, puhdistusjärjestelmien suunnittelua ja primäärijäähdytteen radioaktiivisuuden valvonnalle asetettuja vaatimuksia käsitellään ohjeessa YVL B.5. 204. Säteilymittausjärjestelmiä ja laitteita koskevat lisäksi seuraavien ohjeiden vaatimukset: YVL B.1 Ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu, YVL B.2 Ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden luokittelu, YVL E.7 Ydinlaitoksen sähkö- ja automaatiolaitteet. 3 Ydinlaitoksen rakenteellinen säteilyturvallisuus 301. Säteilylain (592/1991) 2 :n mukaisesti ydinlaitoksen käytöstä aiheutuva säteilyaltistus on pidettävä niin pienenä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista (optimointiperiaate, ALARA) eikä työntekijöiden säteilyaltistus saa 5

S T U K OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 ylittää säteilyasetuksella vahvistettuja enimmäisarvoja (yksilönsuojaperiaate). Lisäksi valtioneuvoston asetuksessa (733/2008) säädetään, mitkä ovat ydinlaitoksen käytöstä väestön yksilölle aiheutuvan säteilyaltistuksen enimmäisarvot. Vaikka raja-arvot alittuisivat, ei ole perusteltua jättää toteuttamatta ratkaisua, joka vähentäisi olennaisesti työntekijöiden tai väestön säteilyannosta. 302. Ydinlaitoksen alustavassa ja lopullisessa turvallisuusselosteessa tai siihen liittyvässä aihekohtaisessa raportissa on esitettävä yhteenvetoselvitys tärkeimmistä säteilysuojelun ratkaisuista, joilla toteutetaan säteilysuojelun optimointiperiaate ydinlaitoksella. Yhteenvetoselvityksessä on myös esitettävä, miten tämän ohjeen lukujen 4 ja 5 mukaiset vaatimukset toteutetaan tai on toteutettu ydinlaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa. 303. Ydinlaitoksen suunnittelun kaikissa vaiheissa on oltava käytettävissä riittävästi säteilysuojelun, -mittausten ja -fysiikan asiantuntemusta. Alustavassa turvallisuusselosteessa tai sen yhteydessä toimitettavassa erillisessä selvityksessä on esitettävä menettely, miten rakenteellista säteilyturvallisuutta koskevat vaatimukset huomioidaan ydinlaitoksen suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Lisäksi selvityksessä on esitettävä suunnitelma, miten säteilyturvallisuuden asiantuntijat osallistuvat eri suunnitteluvaiheiden katselmointeihin ja säteilysuojelun toteutukseen vaikuttavien päätösten tekoon. Myös suunnitteluun osallistuvat säteilyturvallisuusasiantuntijat ja heidän pätevyytensä sekä käytettävät työkalut ja laskentamenetelmät on esitettävä selvityksessä. Yleiset vaatimukset suunnitteluprosessille ja -organisaatiolle esitetään ohjeessa YVL B.1. 304. Kun säteilyturvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon ydinlaitoksen suunnittelussa, on käytettävä hyväksi vastaavantyyppisiltä ydinlaitoksilta kerättyjä käyttökokemuksia. 305. Suunnittelussa on otettava huomioon kaikki käyttötilanteet, joihin kuuluvat laitoksen normaali käyttö huoltoseisokit, käyttöhäiriöt, mahdolliset onnettomuudet ja laitoksen käytöstäpoisto. Ydinlaitoksen suunnitteluvaiheessa käytöstäpoistoon liittyvät vaatimukset esitetään ohjeessa YVL D.4. Monet käytöstäpoiston kannalta hyödylliset ratkaisut ovat tärkeitä myös laitoksen käytönaikaisen säteilysuojelun ja jätehuollon kannalta. 306. Ydinvoimalaitoksen suunnittelussa ja toteutuksessa on laskelmin varmistettava, että suunnitelluissa ja odotettavissa olevissa toistuvissa töissä laitosyksikön työntekijöiden yhteenlaskettu eli kollektiivinen vuosiannos ei laitoksen normaalikäytön aikana ylitä arvoa 0,5 mansv yhden GW:n nettosähkötehoa kohti, niin että arvo lasketaan keskiarvoistettuna laitoksen suunnitellun käyttöiän yli. Kollektiivisen säteilyannoksen laskelma on perusteltava käytössä olevien vastaavantyyppisten ydinvoimalaitosyksiköiden käyttökokemuksilla. 307. Suunnittelun eri vaiheissa on tarkasteltava ja optimoitava kollektiivisia säteilyannoksia sekä työkohteittain että työntekijäryhmittäin. Kollektiivisten säteilyannosten lisäksi on asetettava suunnittelutavoite työntekijöiden henkilökohtaisille enimmäissäteilyannoksille. Sekä alustavan että lopullisen turvallisuusselosteen yhteydessä STUKille on toimitettava hyväksyttäväksi selvitys, jossa arvioidaan laitoksen käytöstä työntekijöille aiheutuvaa säteilyannosta. Arvioinnissa on otettava huomioon ne yksittäiset säteilyannoksia aiheuttavat toimenpiteet, joista ennakoidaan kertyvän vuodessa yli 0,01 mansv:n suuruinen kollektiivinen säteilyannos. Säteilyannosarviot on myös jaoteltava toimenpiteittäin (säteilysuojelu, käyttö-, huolto- ja korjaustoimenpiteet, määräaikaistarkastukset, polttoaineen käsittely sekä jätteiden käsittely) tai työntekijäryhmittäin. Selvityksestä on käytävä ilmi annosnopeudet työkohteessa, työskentelyaika ja työntekijämäärä sekä toimenpiteen toistuvuus. Turvallisuusselosteessa on esitettävä yhteenveto annosarviosta sekä ennakoitavista annoksia aiheuttavista tekijöistä. 6

OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 4 Säteilyturvallisuus ydinlaitoksen tila- ja sijoitussuunnittelussa 4.1 Säteilylähteet ja -suojaus 401. Suunnitteluvaiheessa on arvioitava ydinlaitoksen normaalin käytön aikaisten säteilylähteiden sijainti ja aktiivisuusmäärät. Säteilylähteitä ovat esimerkiksi reaktori ja useat reaktoriin liittyvät järjestelmät, käytetty polttoaine sekä radioaktiiviset jätteet. 402. Säteilysuojaukset on suunniteltava riittävin varmuusmarginaalein. Erityistä huomiota on kiinnitettävä käytetyn polttoaineen sekä reaktorista poistettavien osien siirtoihin ja varastointiin sekä niihin tiloihin, joissa työskennellään jatkuvasti. Säteilysuojien suunnitteluun liittyvissä arvioissa ja analyyseissä on otettava huomioon säteilyn siroaminen (ml. skyshine-säteily), radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen sekä suojien läpiviennit ja aukot. Huonetilojen suunnittelussa on käytettävä labyrinttirakenteita, joilla estetään suora säteily esimerkiksi ovien läpi. Säteilysuojauslaskennasta ja laskentamenetelmistä on toimitettava STUKille hyväksyttäväksi selvitys sekä alustavan että lopullisen turvallisuusselosteen yhteydessä. Selvityksessä on esitettävä reaktorin ja sen rakenteiden sekä reaktoria ympäröivän säteilysuojan mallintaminen säteilysuojauslaskennassa ja laskennalliset säteilyannosnopeudet tehoajon aikana. S T U K 403. Ne työskentelyyn käytettävässä huonetilassa olevat kohteet, jotka sisältävät merkittävässä määrin radioaktiivisia aineita, on suojattava kiinteillä säteilysuojilla. Jos kohdetta ei voida suojata kiinteillä suojilla, on tilojen mitoituksessa ja rakenteissa varauduttava siirrettävien suojien käyttöön. Suojat on suunniteltava nopeasti asennettaviksi ja purettaviksi. Mahdolliset suojien asennuksen tiellä olevat laitteet on voitava nopeasti poistaa ja asentaa uudelleen. Radioaktiivisia nesteitä tai korroosiotuotteita sisältävät putkistot on tarvittaessa suojattava esim. betonikouruilla. Niissä tiloissa, joihin säteilysuojia voidaan joutua rakentamaan, rakenteet on suunniteltava kestämään säteilysuojien aiheuttama kuormitus. 404. Ydinlaitoksen säteilysuojaukset on suunniteltava niin, että ydinlaitoksen sisältä tulevasta suorasta säteilystä ympäristön väestön yksilölle aiheutuva vuosittainen säteilyannos alittaa selvästi ohjeissa YVL C.3, YVL D.4 ja YVL D.5 esitetyt raja-arvot. 4.2 Huonetilat ja kulkureitit 405. Ne ydinlaitoksen tilat, joissa joudutaan työskentelemään säännöllisesti, on suunniteltava siten, että ulkoisen säteilyn annosnopeus on alhainen ja todennäköisyys radioaktiivisten aineiden joutumiselle kehon sisään on pieni. 406. Huonetilat on luokiteltava suunnitteluvaiheessa todennäköisen annosnopeuden, pintakontaminaation (aktiivisuuskatteen) ja ilman radionuklidikonsentraation perusteella vähintään kolmeen vyöhykkeeseen, jotka yhdessä muodostavat valvonta-alueen. Vyöhykejaon periaatteet on esitetty ohjeessa YVL C.2. 407. Uuden valvonta-alueen käyttöönottovaiheessa tai olemassa olevan valvonta-alueen muutoksen yhteydessä luvanhaltijan on tehtävä oma käyttöönottotarkastuksensa ja varmistuttava, että tässä ohjeessa ja ohjeessa YVL C.2 esitetyt vaatimukset toteutuvat. 408. Ilmastointijärjestelmät on suunniteltava siten, että ilma on pääsääntöisesti laitoksen normaalikäytön aikana niin puhdasta, ettei hengityssuojaimia tarvitse käyttää. Mahdollisen ilmassa esiintyvien radioaktiivisten aineiden alkuperä on pystyttävä selvittämään (mm. varustamalla ilmastoinnin poistokanavat tarkoituksenmukaisin näytteenottopistein). Ydinlaitosten ilmastointijärjestelmiä koskevat yleiset vaatimukset esitetään ohjeessa YVL B.1. 409. Sellaisissa huonetiloissa, joissa on radioaktiivista nestettä sisältäviä järjestelmiä, on oltava vuodonvalvontaa ja -keruuta varten lattiakaivojärjestelmä. Tilat on suunniteltava siten, että kynnyksillä, lattiakouruilla ja -kallistuksilla pystytään johtamaan vuodot hallitusti ak- 7

S T U K OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 tiivisille nesteille tarkoitettuihin järjestelmiin. Lattiaviemäröinti on suunniteltava siten, että huonetilojen lattioille ei aiheudu tulvimista. Lattiakaivojärjestelmän suunnittelussa on otettava huomioon huonetilojen lämpötila- ja painevaihtelut. Huonetilan lattiakaivoista yhden on oltava hälyttävällä pintavahdilla varustettu. 410. Niissä huonetiloissa, joihin voi vuotaa radioaktiivisia nesteitä, lattioiden ja seinien on oltava vesitiiviitä korkeammalle kuin mitoituksen perusteeksi katsottava nestepinnan nousu voi ulottua. Lattia- ja seinäpintojen on oltava helposti puhdistettavissa. Pinnoitteet on valittava niin, että ne mahdollistavat ja kestävät suunnitellut dekontaminointitoimet. Pinnoitteita käsitellään tarkemmin ohjeessa YVL E.6. 411. Tilojen suunnittelussa on huomioitava töitä helpottavat ja nopeuttavat ja siten säteilyannoksia vähentävät järjestelyt, kuten paineilman, veden ja sähkön jakelun läheisyys ja käytettävyys sekä työskentelytilojen valaistus. Työskentelytiloihin ja käytäville on järjestettävä varavalaistus sähkönmenetyksen varalta. 412. Kuulutusten ja hälytysviestien on tavoitettava työntekijät. Laitoksella on käytettävä lisäksi varmentavia menetelmiä (esim. optisia hälytyslaitteita), jos tilakohtainen melutaso tai työkohteissa mahdollisesti käytettävät suojavarusteet estävät hälytysviestien kuuluvuuden. 413. Valvonta-alueen henkilö- ja tavaraliikenteelle varatut kulkutiet on suunniteltava siten, että työntekijän säteilyaltistus niitä käytettäessä on pieni. Säteilysuojelunäkökohdat on otettava huomioon myös, kun suunnitellaan poistumisreittejä onnettomuustilanteiden varalle. Kulkureitit on mitoitettava siten, että säteilysuojavarusteisiin pukeutunut henkilö pystyy liikkumaan laitoksessa helposti. Aktivoituneiden tai kontaminoituneiden esineiden koneelliseen kuljettamiseen on varauduttava mitoittamalla kuljetusreitit riittävän tilaviksi, vahvoiksi ja esteettömiksi. 4.3 Valvonta-alueen raja 414. Valvonta-alueen rajalle on järjestettävä työntekijöiden ja työkalujen radioaktiivisen kontaminaation valvonta. Työntekijöiden kehon ja vaatteiden sekä työkalujen mittauslaitteet on sijoitettava tiloihin, joissa taustasäteily pysyy pienenä kaikissa laitoksen käyttötiloissa ja onnettomuuksissa. Annosvalvontaan käytettävät dosimetrit on sijoitettava tiloihin, joissa taustasäteily pysyy pienenä. 415. Valvonta-alueelle tai tarkkailualueelle ennen henkilömonitoreja on sijoitettava henkilöiden dekontaminointitila. Loukkaantuneiden henkilöiden ensiaputoimiin ja dekontaminointiin on varattava tilat ja laitteet. 416. Varuste- ja sosiaalitilojen sekä henkilökulun mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden suuri määrä huoltoseisokkien aikana. 4.4 Laitteiden dekontaminointitilat 417. Ydinlaitoksella on oltava tilat aktivoituneiden tai kontaminoituneiden laitteiden ja niiden osien varastointiin, dekontaminointiin, korjaamiseen ja huoltamiseen. Dekontaminointitiloihin on voitava sijoittaa kaikki dekontaminointiin olennaisesti kuuluvat järjestelmät ja laitteet. Lisäksi voimakkaasti aktivoituneiden ja kontaminoituneiden laitteiden dekontaminointi on voitava järjestää erillisissä säteilysuojatuissa tiloissa. 418. Puhdistettavia laitteita ja esineitä on tarvittaessa pystyttävä käsittelemään kauko-ohjatusti ja suojatusti. 419. Dekontaminointia tarvitsevat laitteet on tunnistettava laitoksen suunnittelun yhteydessä. Niiden kuljetus on suunniteltava siten, ettei laitteen irrottamisesta ja siirtämisestä dekontaminointiin aiheudu työntekijöille merkittäviä säteilyannoksia. 4.5 Onnettomuustilanteet 420. Tila- ja sijoitussuunnittelussa ja -ratkaisuissa on varauduttava siihen, että sekä oletettujen että vakavien onnettomuuksien aikana ja niiden jälkeen voidaan ydinlaitoksella tehdä tarvittavat käyttö-, huolto- ja korjaustoimenpiteet. Suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon valmiusjärjestelyiden vaatimat toiminnot. 8

OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 421. Ydinlaitoksen suunnitteluvaiheessa on arvioitava onnettomuuden aikana vapautuvien radioaktiivisten aineiden aktiivisuusmäärä, sijainti ja kulkeutumisreitit sekä säteilyannosnopeudet laitoksella. Säteilysuojien suunnittelussa on huomioitava säteilyn siroaminen sekä suojien läpiviennit ja aukot. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin tiloihin, joissa on pystyttävä oleskelemaan jatkuvasti tai joissa voidaan joutua käymään onnettomuuden aikana tai sen jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi päävalvomo, varavalvomo, paikalliset ohjauskeskukset, näytteenottotilat, laboratorio, valmiuskeskus sekä näihin liittyvät kulkureitit. Luoksepäästävyyttä on tarkasteltava myös laitoksen hätätilanne- ja valmiusohjeita laadittaessa. 422. Ilmassa olevien radioaktiivisten aineiden leviämistä on rajoitettava sellaisilla alueilla, joiden on oltava luoksepäästäviä onnettomuuksien aikana. Radioaktiivisten aineiden leviämisriski ja mahdolliset vaikutukset tilojen luoksepäästävyyteen on kuvattava onnettomuustilanteissa käytettävissä ohjeissa. 423. Onnettomuuden hallinta- ja valmiustoimenpiteissä saatavat säteilyannokset on arvioitava laitoksen suunnitteluvaiheessa, ja ne eivät saa ylittää normaaleja säteilytyöntekijöiden annosrajoja. Todellisessa onnettomuustilanteessa annosrajat on mahdollista ylittää säteilyasetuksen (1512/1991) 8 :n mukaisesti (välittömät toimenpiteet säteilyvaaran rajoittamiseksi ja säteilylähteen hallintaan saamiseksi sekä ihmishenkien pelastaminen). 424. Suunnittelussa on lisäksi osoitettava voimalaitosalueella paikat, joissa annosnopeus onnettomuuden aikana pysyy alhaisena. Näitä paikkoja voidaan käyttää työntekijöiden kokoontumispaikkoina ja kontaminaation mittauspaikkoina. 425. Onnettomuustilanteiden säteilyturvallisuutta koskevan selvityksen pitää sisältää kuvaus laskentamenetelmistä ja -tuloksista ja se on toimitettava STUKille hyväksyttäväksi sekä alustavan että lopullisen turvallisuusselosteen yhteydessä. S T U K 5 Säteilyturvallisuus ydinlaitoksen järjestelmäsuunnittelussa 5.1 Materiaalivalinnat 501. Radioaktiivisten aineiden syntymistä ja leviämistä ydinlaitoksella on rajoitettava säteilysuojelun optimointiperiaatteen mukaisesti. Työntekijöiden säteilyannoksiin merkittävästi vaikuttavien aineiden korroosio, aktivoituminen ja kulkeutuminen on pidettävä pienenä rakenneaineiden ja ratkaisujen valinnalla ja pintakäsittelyllä sekä vesikemian ja puhdistusjärjestelmien suunnittelulla. 502. Huomiota on kiinnitettävä ydinvoimalaitoksen primääripiiriin kuuluvien jäähdytteen kanssa kosketuksissa olevien laitteiden, järjestelmien, hitsaussaumojen rakenneaineiden ja tiivisteiden valintaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä reaktorin sydänalueen rakenteisiin. Käyttämällä sellaisia rakenneaineita, joiden nikkeli-, koboltti-, hopea- ja antimonipitoisuus on vähäinen, voidaan välttää erityisesti aktivoitumistuotteiden 58 Co, 60 Co, 110m Ag ja 124 Sb syntymistä. Materiaalivalinnan perusteet on esitettävä sekä alustavassa että lopullisessa turvallisuusselosteessa ja materiaalivalintoja koskevat yksityiskohtaiset tiedot on esitettävä laitteiden ja rakenteiden rakennesuunnitelmissa. 5.2 Järjestelmien sijoittelu 503. Radioaktiivisia aineita sisältävät järjestelmien osat ja laitteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava huonetiloihin siten, etteivät ne aiheuta tarpeetonta säteilyaltistusta työntekijöille laitosta käytettäessä, tarkastettaessa, huollettaessa tai korjattaessa. Merkittävästi radioaktiivisia aineita sisältävät järjestelmien osat on ensisijaisesti sijoitettava omiin huonetiloihinsa. Radioaktiivisia nesteitä sisältävät putkilinjat on sijoitettava erilleen puhtaista putkilinjoista ja riittävän etäälle huoltoa vaativista kohteista. 504. Järjestelmät ja laitteet on suunniteltava ja sijoitettava siten, että korkean annosnopeuden olosuhteissa tehtävien työvaiheiden määrä jää vähäiseksi ja kestoltaan lyhyeksi. Säätö-, mit- 9

S T U K OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 taus-, valvonta- ja apulaitteet on sijoitettava radioaktiivisia aineita sisältävästä laitteesta erilleen joko eri huoneeseen tai suojattuun tilaan. Laitteille ja järjestelmille varattavan tilan suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon tarvittavat testaukset, huollot, mittaukset, tarkastukset ja korjaukset. 505. Näytteenottolinjojen näytteenottopisteet on sijoitettava kootusti ilmastoituihin ja viemäröityihin kaappeihin. 5.3 Radioaktiivisten aineiden kertyminen ja järjestelmien dekontaminointi 506. Laitteet ja niiden osat on suunniteltava niin, ettei niihin tarkoituksettomasti keräänny radioaktiivisia aineita. Laitteiden ja järjestelmien pintamateriaaleilla on vähennettävä kontaminoitumista. Radioaktiivisia aineita sisältävien hiukkasten hallitsematon kertyminen putkilinjoihin on estettävä nestevirtauksen ja kemian suunnitteluratkaisuilla. Radioaktiivisten aineiden kertyminen yksittäisiin laitteisiin ja järjestelmiin on ennakoitava siten, että kertymäkohdat ovat suojattavissa ja tarvittaessa huuhdeltavissa. 507. Ydinvoimalaitoksen reaktoripiiri on voitava dekontaminoida. 508. Sellaisiin järjestelmiin ja putkistoihin, joissa voi olla radioaktiivisia nesteitä, on voitava liittää tarvittavat huuhtelu- ja dekontaminointilaitteet. 509. Putkilinjat on suunniteltava niin, että ilmaus- ja vesityslinjoja tarvitaan vähän. Vesitys on johdettava lattiakaivoon tai suljettuun järjestelmään. Ilmaus on johdettava radioaktiivisten kaasujen käsittelyjärjestelmään. 510. Kiehutusvesireaktorin höyryn kuivaus on suunniteltava sellaiseksi, että turpiinilaitoksen järjestelmien annosnopeudet ja pintakontaminaatio pysyvät pieninä. 5.4 Jätevesien, hartsien ja konsentraattien käsittely 511. Jätevedet on pystyttävä jaottelemaan alkuperän ja koostumuksensa mukaisesti. Jätevesien käsittelyä kuvataan myös ohjeessa YVL C.3. 512. Hartsien ja haihdutuskonsentraattien kertymistä jätteenkäsittelyjärjestelmien putkistoihin ja laitteisiin sekä kiteytymistä ja sakkautumista säiliöihin on vähennettävä rakenteellisilla ratkaisuilla. 513. Jätteenkäsittelyjärjestelmien suunnittelussa on varauduttava vuotoihin, ja vuodot on pystyttävä havaitsemaan nopeasti. Järjestelmien säiliöissä on oltava pintahälytykset ja ylitäytön estävä automatiikka. Todennäköisyys hartsien ja konsentraattien hallitsemattomaan pääsyyn säiliöistä on oltava pieni. 514. Radioaktiivisia aineita sisältävien säiliöiden tuuletus on järjestettävä radioaktiivisten kaasujen käsittelyjärjestelmään. 515. Suodattimien vastavirtahuuhtelu, pesu, regenerointi ja massan tyhjennys on pystyttävä tekemään kauko-ohjatusti ja säteilysuojatusti. 5.5 Huoltotyöt ja tarkastukset 516. Putkilinjat on suunniteltava siten, että niissä on mahdollisimman vähän tarkastettavia hitsausliitoksia ja että hitsausliitokset ovat helposti tarkastettavissa paikoissa. 517. Aktivoituvien ja kontaminoituvien laitteiden (mm. pumput, venttiilit, sähkö- ja automaatiolaitteet) sekä niiden osien huoltotarpeen on oltava vähäinen. 518. Säiliöiden, altaiden ja lämmönvaihtimien huoltoluukkujen on oltava niin suuret, että säteilysuojavarusteisiin pukeutunut työntekijä pääsee helposti huollettavaan kohteeseen. 519. Suljettujen tilojen laitteet ja niiden sijainti on tallennettava kuvin, jolloin myöhempien huoltotöiden yhteydessä ei kulu aikaa työkohteen etsimiseen. Säteilyaltistusta aiheuttava laitteiden asentaminen, kokoaminen ja purkaminen on suositeltavaa kuvata, jolloin myöhemmin tehtävät vastaavat työt on helpompi suunnitella ja toteuttaa. 520. Radioaktiivisia aineita sisältävien järjestelmien sellaiset lämpöeristeet, jotka ovat huolto- 10

OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 S T U K ja määräaikaistarkastuskohteiden ympärillä, on voitava helposti ja nopeasti poistaa ja asentaa uudelleen. Lämpöeristeissä on käytettävä sellaisia materiaaleja ja rakenteita, joihin kontaminaatio ei pääse helposti tunkeutumaan tai tarttumaan. 6 Ydinlaitoksen säteilymittausjärjestelmät ja -laitteet 6.1 Säteilymittausjärjestelmien yleiset vaatimukset 601. Ydinvoimalaitoksessa on oltava kiinteästi asennettuja säteilymittausjärjestelmiä valvonta-alueen ulkoisen annosnopeuden, ilmassa tai järjestelmissä olevien radioaktiivisten aineiden, päästöjen, ydinlaitosjätteiden ja ympäristön ulkoisen annosnopeuden mittaukseen. Kiinteästi asennettuja mittausjärjestelmiä täydentämässä ydinvoimalaitoksella on oltava siirrettäviä tai paikallisesti asennettuja mittauslaitteita. Lisäksi on oltava laboratoriotilat ja -laitteet radioaktiivisten näytteiden analysointia varten sekä henkilökohtaiseen annosvalvontaan tarvittava laitteisto. 602. Onnettomuuksien seurantaa ja hallintaa varten ydinvoimalaitokseen on suunniteltava säteilymittaus- ja valvontainstrumentointi, jolla käyttöhenkilökunta saa riittävästi tietoa tilanteen arvioimiseksi sekä toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Onnettomuuksissa on voitava suorittaa ainakin suojarakennuksen annosnopeuden mittaus primäärijäähdytteessä olevien radioaktiivisten aineiden näytteenotto ja pitoisuuksien määritys suojarakennuksen kaasutilassa ja vedessä olevien radioaktiivisten aineiden näytteenotto ja niiden pitoisuuksien määritys radioaktiivisten aineiden päästön jatkuvatoiminen mittaus sekä näytteenotto ilmastointipiipusta ja niiden pitoisuuksien määritys annosnopeuden mittaus voimalaitosalueella ja sen suojavyöhykkeellä. 603. Käytöstäpoiston aikana säteilymittausjärjestelmän laajuus ja suunnitteluperusteet on tarkistettava ennen jokaista käytöstäpoistosuunnitelmassa esitettyä laajempaa toteutusvaihetta. 604. Radioaktiivisten aineiden päästöjen mittaamiseen sekä onnettomuuksien seurantaan ja hallintaan tarkoitettujen jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien on toimittava yksittäisvikautumisen sattuessa. Yksittäisvikakriteeriä on sovellettava myös reaktorihallin ulkoisen annosnopeuden mittauksiin sekä sellaisten säteilymittausten suunnitteluun, joilla on työntekijöiden säteilyannosta rajoittava ohjaustoiminto (esimerkiksi ydinpolttoaineen siirtokoneen säteilymittaus). 605. Ydinlaitoksen kiinteästi asennettujen, turvallisuusluokiteltujen säteilymittausjärjestelmien sähkönsyöttö on varmennettava. Varmennuksen perusteet ja toteutus on esitettävä kustakin mittauslaitteesta ja siihen liittyvästä toiminnasta. 6.2 Kiinteästi asennetut ulkoisen säteilyn mittaukset 606. Kiinteästi asennettuja ulkoisen säteilyn valvontajärjestelmän mittauslaitteita on oltava valvonta-alueella erityisesti sellaisissa luoksepäästävissä tiloissa, joissa laitoksen käyttötilan muutokset tai muut tapahtumat voivat aiheuttaa paikallisen annosnopeuden olennaisen kasvun. Mittauslaitteita on kevytvesireaktorilaitoksissa sijoitettava ainakin seuraaviin tiloihin: reaktorisuojarakennukseen reaktorihalliin käytetyn polttoaineen varastoihin sekä polttoaineen siirtokoneeseen radioaktiivisten jätteiden käsittely- ja varastointitiloihin dekontaminointitiloihin. 607. Vakavan onnettomuuden aikana toimimaan tarkoitettujen suojarakennuksen ulkoisen annosnopeuden mittauslaitteiden on pystyttävä näyttämään annosnopeus, joka aiheutuu, kun osa reaktorisydämen radioaktiivisista aineista vapautuu suojarakennukseen. Mittaus alueen ala- ja ylärajan riittävyys on erikseen osoitettava vaatimusmäärittelyyn liitettävällä analyysillä. 11

S T U K OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 6.3 Kiinteästi asennetut ja siirrettävät ilman aktiivisuuskonsentraation mittaukset 608. Ilman aktiivisuuskonsentraatio on määritettävä sellaisissa valvonta-alueen luoksepäästävissä tiloissa, joiden ilmassa voi esiintyä käytön ja seisokin aikana työntekijöiden säteilyannosten kannalta merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita. Määritys voi perustua jatkuvasti mittaaviin kiinteästi asennettuihin tai siirrettäviin mittauslaitteisiin tai kerätyn näytteen analysointiin laboratoriossa. Painevesireaktorin suojarakennuksessa ilman aktiivisuuskonsentraatio on kyettävä mittaamaan jatkuvasti. 609. Ilman aktiivisuuskonsentraation mittaus on tehtävä siten, että näytteenotto on mahdollisimman edustava paikallisista pitoisuuseroista huolimatta. Lisäksi mittauslaitteet on sijoitettava tai näyte kerättävä siten, ettei merkittävä ilman aktiivisuuskonsentraatio jää havaitsematta. Mahdollisten aktiivisuuslähteiden sijainti sekä tilan ilmastointi on otettava huomioon. 610. Mikäli havaittavalla aktiivisuuskonsentraatiolla voi olla merkitystä työntekijöiden säteilyturvallisuuteen tai ympäristöpäästöihin, mittauslaite on mahdollisuuksien mukaan varustettava ilmastointijärjestelmien ohjaustoiminnolla (esimerkiksi suodatuksen käynnistys). 611. Suojarakennuksen kaasutilan radionuklidikonsentraatiot on pystyttävä arvioimaan näytteenoton tai muun menetelmän perusteella myös vakavien onnettomuuksien aikana. Suojarakennuksen kaasutilan näytteenottoon perustuvien mittauslaitteiden jodi-isotooppien ja hiukkasmaisten radioaktiivisten aineiden pitoisuuksien mittausalueen on ulotuttava vähintään arvoon 10 15 Bq/m³ tai on erikseen osoitettava mittausalueen riittävyys. Näytteenoton sijaintipaikat on perusteltava. 6.4 Kiinteästi asennetut prosessin säteilymittaukset 612. Ydinvoimalaitoksen järjestelmissä on oltava kiinteästi asennettuja säteilymittauslaitteita, joilla tarkkaillaan nesteiden ja kaasujen radioaktiivisuutta mahdollisten polttoainevaurioiden ja radioaktiivisten aineiden vuotojen varalta sekä valvotaan järjestelmien käyttötilaa. Mittauslaitteita on oltava mm. radioaktiivisten kaasujen käsittelyjärjestelmässä ja sellaisissa höyry- ja vesipiireissä, jotka voivat kontaminoitua radioaktiivisia aineita sisältävien piirien vuotojen takia. 613. Painevesireaktorissa on lisäksi tarkkailtava kiinteästi asennetuilla säteilymittauslaitteilla ainakin primäärijäähdytteen ja sen puhdistusjärjestelmän sekä höyrystimien ulospuhallusjärjestelmän ja lauhduttimen poistokaasujärjestelmän aktiivisuutta. Painevesireaktorissa on myös oltava primääri sekundäärivuodon nopeaa havaitsemista varten kiinteästi asennettu säteilymittausjärjestelmä. 614. Kiehutusvesireaktorissa on lisäksi tarkkailtava kiinteästi asennetuilla säteilymittauslaitteilla ainakin tuorehöyryn ja turpiinin lauhduttimen poistokaasujen aktiivisuutta. 6.5 Kiinteästi asennetut radioaktiivisten päästöjen mittaukset 615. Merkittäviä radioaktiivisten aineiden päästöreittejä ilmaan ja veteen on seurattava säteilymittausjärjestelmillä, jotka ovat kiinteästi asennettuja ja jatkuvatoimisia. Radioaktiivisten aineiden päästöjen valvontaa käsitellään tarkemmin ohjeessa YVL C.3. 6.6 Siirrettävät säteilymittauslaitteet 616. Ydinlaitoksella on oltava kannettavia laitteita, joilla mitataan gammasäteilyn annosnopeutta työkohteissa ja laitoksen tiloissa. Osan mittauslaitteista on oltava teleskooppivarrella varustettuja, jotta niillä voidaan tehdä mittauksia etäältä säteilevästä kohteesta. Onnettomuuden aikana tehtäviä mittauksia varten on oltava riittävästi sellaisia siirrettäviä ulkoisen säteilyn mittauslaitteita, joiden mittausalueen yläraja on vähintään 10 Gy/h (Sv/h). 617. Neutronisäteilyn mittauslaitteita on oltava sellaisia tiloja ja tilanteita varten, joissa saattaa esiintyä neutronisäteilyä (mukaan lukien käytetyn polttoaineen siirrot). 618. Siirrettäviä ilman aktiivisuuskonsentraation mittalaitteita on käytettävä sellaisissa työkoh- 12

OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 S T U K teissa, joissa kiinteästi asennettu mittauslaitteisto ei anna edustavaa tulosta. 619. Ydinlaitoksella on oltava siirrettäviä pintakontaminaation (ensisijaisesti beeta- mutta myös alfasäteilyn) mittaus- ja näytteenkeräyslaitteita eri käyttötilanteita varten. 620. Valvonta-alueen poistumisreiteillä on oltava mittauslaitteisto, jolla tarkistetaan valvontaalueelta poistuvan henkilön työvälineiden, suojavaatetuksen ja ihon puhtaus. 621. Ydinvoimalaitoksella on oltava sisäisen kontaminaation mittauslaite, jolla kyetään havaitsemaan ihmiskehoon joutuneet radioaktiiviset aineet. 6.7 Laboratoriossa sijaitsevat aktiivisuusmittauslaitteet 622. Ydinvoimalaitoksen laboratoriossa on oltava kehittyneet mittaus- ja analyysilaitteistot ja tärkeimpien parametrien mittaamiseen ja analysointiin varalaitteistot. Alfa-, beeta- ja gammasäteilylle on oltava laitteistot nuklidikohtaisten aktiivisuuksien määrittämiseen. Kokonaisaktiivisuuden mittaamiseen on oltava laitteistot alfa- ja beetasäteilylle. Laitteistoilla on kyettävä tekemään määrittämiset ja mittaukset sekä normaalikäytön että onnettomuustilanteiden aikaisista näytteistä. 623. Aktiivisuusanalyysejä varten on oltava tehokkaat ja validoidut kemialliset erotusmenetelmät ja gammamittauksia varten riittävä määrä erilaisia kalibroituja mittausgeometrioita. 624. Laboratoriossa sijaitsevien aktiivisuusmittalaitteiden sähkönsyöttö on varmennettava. 6.8 Säteilymittauslaitteiden ominaisuudet 625. Säteilymittauslaitteiden on pystyttävä mittaamaan koko sillä alueella, jolla mitattava suure voi vaihdella käyttötilanteissa tai onnettomuuksissa. Jos on tarpeen käyttää kahta tai useampaa mittauskanavaa kohteen mittausalueen kattamiseksi, näillä mittauskanavilla on oltava riittävän laaja yhteinen mittausalue. 626. Mittauslaitteen on kyettävä säilyttämään mittausalueen maksimiarvon osoitus sellaisessakin tilanteessa, jossa mittausalueen enimmäisarvo ylittyy. 627. Ulkoisen gammasäteilyn mittalaitteiden vasteen on täytettävä standardien määrittelemät vaatimukset sekä kalibrointisäteilyllä että säteilyn energian funktiona, ainakin kun säteilyn energia on 80 kev 1,5 MeV. 628. Mittauslaitteiston osoituksen on seurattava mitattavan kohteen aktiivisuus- tai annosnopeusarvoja suunnittelussa käytettävien standardien vaatimusten mukaisesti. 629. Mikäli 16 N on pääasiallinen säteilyn lähde, vaste korkeaenergiselle gammasäteilylle on tunnettava. Jos mittauskohteessa voi esiintyä myös muuta kuin gammasäteilyä (beeta, neutronit), niiden vaste ja vaikutus mittaukseen on tunnettava sekä otettava huomioon. 630. Aktiivisuuspitoisuuden ja pintakontaminaation mittaamiseen tarkoitettujen laitteiden vaste odotettavissa olevilla nuklidikoostumuksilla on tunnettava. Mittauslaitteen on kyettävä erottamaan normaalin taustasäteilyn muutoksien vaikutukset, ja mittausalueiden on lisäksi ylitettävä valvonta-alueen ylimmän luokan kontaminaation raja-arvot vähintään tekijällä kymmenen. 631. Työntekijöiden säteilyaltistuksen reaaliaikaisten mittauslaitteiden on syväannoksen energiavasteen ja mittaustarkkuuden suhteen täytettävä ne suunnittelussa käytettävien standardien vaatimukset, jotka koskevat ulkoisen gammasäteilyn mittalaitteita. 632. Kiinteästi asennettujen mittauslaitteiden säteilymittaustiedot on käyttötarkoituksen mukaan esitettävä kootusti laitoksen valvomossa. Mittaustulokset on myös tallennettava ja varmennettava siten, että laitoksen käyttötapahtumia ja onnettomuuksia voidaan jälkikäteen analysoida. Laitoksella voi kuitenkin olla kiinteästi asennettuja aktiivisuusanalysaattoreita, joiden mittaustietoja ei ole tarpeen esittää valvomossa. 13

S T U K OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 Tällaisia laitteita ovat analysaattorit, joilla saadaan rinnakkaista tietoa laboratoriossa sijaitsevien analysaattorien kanssa. 633. Kiinteästi asennetuissa säteilymittauslaitteissa on pääsääntöisesti oltava paikalliset hälyttimet, jotka ilmaisevat laitteiden epäkuntoisuuden ja hälytysrajan ylittymisen. Hälytyksen on välityttävä myös valvomoon tai erilliseen valvontakeskukseen. Hälytysrajojen ja muiden laitteiston asetusten toteutus on suunniteltava siten, että niiden muutoksia voivat tehdä vain niihin valtuutetut henkilöt eikä hälytys lopu ilman käyttötoimenpiteitä. 634. Luvanhaltijan on esitettävä säteilymittausjärjestelmän vaatimusmäärittelyssä suunnittelussa noudatettavat standardit, joilla täytetään säteilymittauslaitteiden olennaiset turvallisuusvaatimukset. Viitteisiin on koottu julkaisuhetkellä voimassa olevia säteilymittausstandardeja. 6.9 Säteilymittausjärjestelmiä ja -laitteita koskevat suunnitelmat 635. Ohjeissa YVL B.1 ja YVL E.7 esitetään yleiset vaatimukset automaatiojärjestelmien ja -laitteiden periaatesuunnitelmien, vaatimusmäärittelyjen, ennakkotarkastusaineistojen, laadunvalvontaa koskevien suunnitelmien, kelpoistussuunnitelmien, soveltuvuusarvioiden ja turvallisuusselosteiden sisällöstä ja toimittamisesta STUKille. Kuitenkin kaikkien turvallisuusluokkiin 2 ja 3 kuuluvien säteilymittauslaitteiden soveltuvuusarviot on toimitettava STUKille hyväksyttäviksi ja niiden liitteet tiedoksi. Lisäksi luokan EYT säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden soveltuvuusarviot on toimitettava STUKille tiedoksi. 636. Mikäli kannettava tai siirrettävä säteilysuojelutarkoituksessa käytettävä mittauslaite tai laboratoriossa sijaitseva tai laboratorion hallinnoima aktiivisuusmittauslaite ei kuulu laitoksen turvallisuusluokiteltuihin laitteisiin, sitä koskeva ennakkotarkastusaineisto ja soveltuvuusarvio on toimitettava STUKille tiedoksi. Laitteet voivat muodostaa kokonaisuuden, joka voidaan käsittää järjestelmänä. Laitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kuuluvien ohjelmistojen analyysimenetelmät ja tiedonkäsittely tulee myös kuvata toimitetuissa asiakirjoissa. 7 Säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden valmistus, asennus ja käyttöönotto 701. Ydinlaitoksen säteilymittausjärjestelmien ja laitteiden vaatimustenmukaisuus on osoitettava tyyppitesteissä, valmistuksen yhteydessä tehtävissä tarkastuksissa ja testeissä sekä laitospaikalla tehtävässä vastaanottotarkastuksessa, asennustarkastuksessa ja koekäytössä sekä käyttöönottotarkastuksessa. Turvallisuusluokkaan 2 kuuluvilla ja turvallisuusluokan 3 häiriö- ja onnettomuustilanteiden hallintaan tarvittavilla säteilymittauslaitteilla on lisäksi oltava tyyppihyväksyntä. Tyyppihyväksyntöjä antavien organisaatioiden vaatimukset on kuvattu ohjeessa YVL E.1. 702. Luvanhaltijan on valvottava laitteiden valmistusta ja valmistuksen aikaista laadunhallintaa. Luvanhaltijan on tehtävä omat vastaanotto-, asennus- ja käyttöönottotarkastukset turvallisuusluokitelluille säteilymittauslaitteille. 703. STUKille on varattava mahdollisuus tarkastaa turvallisuusluokiteltujen säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden valmistusta ja valmistuksen aikaista laadunhallintaa, asennustoimintaa sekä käyttöönottoa. Ohjeessa YVL E.7 esitetään yleiset vaatimukset automaatiojärjestelmien ja -laitteiden valmistuksen, asennuksen ja käyttöönoton aikaisten aikataulujen, testiohjelmien ja tulosraporttien toimittamisesta STUKille. Kuitenkin myös luokan EYT säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden koekäyttöohjelmat ja koekäytön tulosraportit on toimitettava tiedoksi STUKille. 704. Luvanhaltijan tekemän säteilymittauslaitteiden asennustarkastuksen on sisällettävä asennusten, kytkentöjen ja toimilaitteiden tarkastukset ja testit. Myös mittauksiin liittyvien virtauskanavien ja liitosten tiiviys on tarkastettava. 705. Koekäytössä on osoitettava, että hälytykset sekä hälytysrajat toimivat. 14

OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 706. Taustasäteilyn määrä ja mahdollinen häiriövaikutus mittauksiin on todennettava koekäytön yhteydessä. 707. Kiinteästi asennetun mittauskanavan kalibrointi on tarkistettava koekäytön yhteydessä käyttämällä sopivaa säteilylähdettä tai radioaktiivista ainetta. Suojarakennuksen ulkoisen säteilyn mittaamiseen tarkoitetut mittauslaitteet on kalibroitava koko mittausalueellaan. Suuren annosnopeuden mittaamiseen tarkoitetut gammasäteilyn mittauslaitteet on kalibroitava koko käyttöalueellaan STUKin hyväksymässä laboratoriossa ennen kuin ne otetaan käyttöön. 708. Kiinteästi asennetun säteilymittausilmaisimen vaste on määriteltävä todellisessa mittausgeometriassa. Jos radioaktiivinen kalibrointilähde tai mittausgeometria poikkeaa mittauslaitteiston käyttötilanteesta, kalibrointimittaustulosten ja käyttömittaustulosten välinen vastaavuus on arvioitava ja tiedot tallennettava. 709. Päästömittausjärjestelmien koekäytön aikana on tehtävä kattavat toiminnan osoittavat kokeet, joihin kuuluvat myös merkkiainekokeet näytteenoton edustavuuden osoittamiseksi. 710. Neutronisäteilyn mittaamiseen tarkoitettujen laitteiden toiminnan lineaarisuus on tarkastettava ennen käyttöönottoa. Kutakin tyyppiä edustava laite on toimitettava kalibroitavaksi STUKin hyväksymään laboratorioon. 711. Pintakontaminaation määritykseen käytettävien mittauslaitteiden toiminta on tarkastettava laitoksen radionuklidien säteilyenergian jakautumaa vastaavilla beetasäteilyn pintalähteillä. Laitoksella on oltava sellainen testilähde, joka vastaa valvonta-alueen alimman luokan pintakontaminaation beetasäteilyn raja-arvoa. 712. Kemian laboratorion aktiivisuusanalysaattoreilla tehtävissä mittauksissa käytettävät menetelmät on validoitava ennen analysaattoreiden käyttöönottoa. S T U K 8 Säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden käyttö, määräaikaiskokeet ja kunnossapito 801. Säteilymittausjärjestelmille ja -laitteille on laadittava käyttöohjeet. Käyttöohjeiden on katettava normaalit käyttötilat ja onnettomuudet. Säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden keskeiset käyttöohjeet on toimitettava STUKille tiedoksi. 802. Säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden kuntoa on valvottava säännöllisesti ydinlaitoksen käytön aikana. Tätä tarkoitusta varten on säteilymittausjärjestelmille ja -laitteille laadittava ennakkohuolto-, kunnonvalvonta- ja määräaikaiskoeohjelmat. 803. Ydinlaitoksen turvallisuusteknisissä käyttöehdoissa on esitettävä vaatimukset turvallisuuden kannalta tärkeiden säteilymittausjärjestelmien ja laitteiden käyttökuntoisuudesta ja määräaikaiskokeista. 804. Ennakkohuolto-ohjelmassa on esitettävä sellaiset säteilymittausjärjestelmiin ja -laitteisiin kohdistuvat huoltotoimet, joilla varmistetaan, että järjestelmät ja laitteet toimivat luotettavasti ja suunnitelmien mukaisesti. Kunnonvalvonnalla on varmistuttava siitä, että laitteiden yleinen toimintakunto säilyy ja esimerkiksi mittausolosuhteet säilyvät mittauspaikoilla suunnitelmien mukaisina. 805. Määräaikaiskoeohjelmassa on esitettävä järjestelmä- ja laitekohtaisesti ne toimintakokeet, joilla säännöllisin aikavälein todennetaan järjestelmien ja laitteiden suunnitelmien mukainen toiminta. Ohjelmassa on esitettävä kokeiden suoritustaajuudet tai ne laitoksen käyttötilat, joissa kokeet ovat tarpeen. Koemenettelyt ja kokeiden hyväksymiskriteerit on määriteltävä ohjeissa. Säteilymittausjärjestelmien määräaikaistarkastusohjeet on toimitettava STUKille tiedoksi. 15

S T U K OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 806. Käyttökokemuksia on arvioitava säännöllisesti laitteiden mahdollisten tyyppivikojen ja heikkouksien tunnistamiseksi. Säteilymittaustekniikan kehitystä on seurattava ja tarvittaessa on toteutettava kehityksen mahdollistamat perustellut muutokset. 9 Viranomaisvalvonta 901. Ydinlaitoksen rakentamis- ja käyttölupavaiheissa STUK tarkastaa alustavasta ja lopullisesta turvallisuusselosteesta ja niiden yhteydessä toimitetuista erillisselvityksistä tämän ohjeen lukujen 3 6 mukaisten vaatimusten täyttymisen. Rakentamisen aikana STUK tarkastaa lukujen 3 6 mukaisten vaatimusten täyttymisen järjestelmäkuvauksista ja luvun 6 mukaisten vaatimusten täyttymisen säteilymittauslaitteiden soveltuvuusarvioista. Ydinlaitoksen käytön aikana STUK tarkastaa lukujen 3 6 mukaisten vaatimusten täyttymisen laitos- tai järjestelmämuutoksista tehtävistä periaatesuunnitelmista, ennakkotarkastusaineistoista ja lopullisen turvallisuusselosteen päivityksistä. 902. STUK tekee säteilysuojelu järjestelyihin koh dentuvan käyttöönottotarkastuksen uuden ydinlaitoksen valvonta-alueen käyttöön ottovaiheessa. STUK tekee harkintansa mukaan säteilysuojelujärjestelyihin kohdentuvan käyttöönottotarkastuksen myös käyvän laitoksen valvonta-alueen muutoksen yhteydessä. Käyttöönottotarkastuksessa käydään läpi soveltuvin osin tässä ohjeessa ja ohjeessa YVL C.2 esitettyjen vaatimusten toteutuminen sekä luvanhaltijan oman käyttöönottotarkastuksen tulokset. 903. STUK valvoo harkintansa mukaan ydinvoimalaitoksen käyttöönotossa pientehokokeiden ja tehokokeiden aikana suoritettavia neutroni- ja gammasäteilyn mittauksia reaktorin, primääripiirin ja muiden pääsäteilylähteiden läheisyydessä sekä valvonta-alueen huonetilojen luokituksen tarkistusmittauksia. 904. STUK valvoo harkintansa mukaan tarkastuskäynnein turvallisuusluokiteltujen säteilymittausjärjestelmien ja laitteiden valmistusta ja valmistuksen aikaista laadunhallintaa sekä asennuksia ja koekäyttöjä laitoksella. STUK tarkastaa hyväksyttäväksi tai tiedoksi toimitetut säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden koekäyttöohjelmat ja koekäytön tulosraportit. 905. STUK tekee harkintansa mukaan käyttöönottotarkastuksen turvallisuusluokkien 2 ja 3 säteilymittausjärjestelmille. STUK määrittelee säteilymittausjärjestelmien ennakkotarkastuksen yhteydessä, mille järjestelmille se tekee käyttöönottotarkastuksen. STUK käyttöönottotarkastuksen suorittamista on pyydettävä kirjallisesti hyvissä ajoin ennen tarkastusajankohtaa. STUKin käyttöönottotarkastuksessa käydään läpi mm. luvanhaltijan tekemän käyttöönottotarkastuksen tulokset ja niihin liittyvä tulosaineisto sekä säteilymittausjärjestelmille laaditut käyttöohjeet. 906. STUK tarkastaa ydinvoimalaitoksen laboratorion aktiivisuusanalysaattoreiden validointiraportit käytön tarkastusohjelman tarkastuksen yhteydessä. 907. STUK valvoo ydinlaitoksen käytön aikana säteilymittausjärjestelmiä ja -laitteita arvioimalla luvanhaltijan toimintaa ja menettelytapojen tehokkuutta, joilla luvanhaltija varmistaa järjestelmien ja laitteiden luotettavan ja oikean toiminnan. Luvanhaltijan toimintaa arvioidaan käytön tarkastusohjelman mukaisissa tarkastuksissa ja tarvittaessa myös muissa tarkastuksissa sekä korjaus- ja muutostöiden tarkastusten yhteydessä. 908. STUK arvioi turvallisuusluokiteltujen säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden toimintakuntoisuutta koskevien vaatimuksien hyväksyttävyyden ja määräaikaistestien kattavuuden ydinlaitoksen turvallisuusteknisten käyttöehtojen tarkastuksen yhteydessä. 909. STUK valvoo säteilymittausjärjestelmiin ja -laitteisiin kohdistuvia täydennyksiä, lisäyksiä ja muutoksia samassa laajuudessa kuin niiden alkuperäistä toteutusta. 16

OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 10 Viitteet 1. Radiation Protection Aspects of Design for Nuclear Power Plants, Safety Guide, Safety Standards Series No. NS-G-1.13, IAEA, 2005. 2. Radiation protection instrumentation Installed dose ratemeters, warning assemblies and monitors X and gamma radiation of energy between 50 kev and 7 MeV, Publication IEC 60532 (1992-08), 1992. 3. Equipment for continuous monitoring of radioactivity in gaseous effluents Parts 1 5, Publication IEC 60761-1 (2002-1), 2002. 4. Nuclear power plants Instrumentation important to safety Equipment for continuous in-line or on-line monitoring of radioactivity in process streams for normal and incident conditions, Publication IEC 60768 (2009-04), 2009. 5. Radiation protection instrumentation Ambient and/or directional dose equivalent (rate) meters and/or monitors for beta, X and gamma radiation Part 1: Portable workplace and environmental meters and monitors, Publication IEC 60846-1 (2009-04) TC/SC 45B 2009. 6. Radiation protection instrumentation Ambient and/or directional dose equivalent (rate) meters and/or monitors for beta, X and gamma radiation Part 2: High range beta and photon dose and dose rate portable instruments for emergency radiation protection purposes, IEC 60846-2, (2007-07) TC/SC 45B 2007. 7. Instrumentation and control systems important to safety Software aspects for computer-based systems performing category A functions, Publication IEC 60880 (2006-05), 2006. S T U K 8. Portable, transportable or installed X or gamma radiation ratemeters for environmental monitoring Part 1: Ratemeters, Publication IEC 61017-1 (1991-04), International Electrotechnical Commission, 1991. 9. Portable, transportable or installed X or gamma radiation ratemeters for environmental monitoring Part 1: Ratemeters, Publication IEC 61017-1 (1991-04), International Electrotechnical Commission, 1991. 10. Radiation protection instrumentation Portable, transportable or installed equipment to measure X or gamma radiation for environmental monitoring Part 2: Integrating assemblies, Publication IEC 61017-2 (1994-01), 1994. 11. High range beta and photon dose and dose rate portable instruments for emergency radiation protection purposes, Publication IEC 61018 (1991-09), International Electrotechnical Commission, 1991. 12. Design, location and application criteria for installed area gamma radiation dose rate monitoring equipment for use in nuclear power plants during normal operation and anticipated operational occurences, Publication IEC 61031 (1990-07), International Electrotechnical Commission, 1990. 13. Nuclear power plants Instrumentation important to safety Radiation monitoring for accident and post-accident conditions Parts 1 4 Publication IEC 60951 (2009-06), 2009. 14. Radiation protection instrumentation in nuclear facilities Centralized systems for continuous monitoring of radiation and/or levels of radioactivity Part 1: General requirements, IEC 61559-1 Edition 1.0 (2009-05) TC/SC 45B International Electrotechnical Commission, 2009. 15. Radiation in nuclear facilities Centralized systems for continuous monitoring of radiation and/or levels of radioactivity Part 2: Requirements for discharge, environmental, accident, or post-accident monitoring functions, IEC 61559-2, Edition 1.0 (2002-06) 17

S T U K OHJE YVL C.1, Luonnos 4 / 24.8.2012 TC/SC 45B International Electrotechnical Commission, 2002. 16. Radiation protection instrumentation Alpha, beta and alpha/beta (beta energy >60 kev) contamination meters and monitors, IEC 60325 Edition 3.0 (2002-06)TC/SC 45B 2002. 17. Radiation protection instrumentation Installed personnel surface contamination monitoring assemblies, IEC 61098, Edition 2.0 (2003-11) TC/SC 45B International Electrotechnical Commission, 2003. 18. Radiation protection instrumentation Installed monitors for the detection of radioactive contamination of laundry, IEC 61256, Edition 1.0 (1996-10) TC/SC 45B International Electrotechnical Commission, 1996. 19. Design, location and application criteria for installed area gamma radiation dose rate monitoring equipment for use in nuclear power plants during normal operation and anticipated operational occurences, IEC 61031, Edition 1.0 (1990-07) TC/SC 45A International Electrotechnical Commission, 1990. 20. Radiation protection instrumentation Equipment for sampling and monitoring radioactive noble gases, IEC 62302, Edition 1.0 (2007-09) TC/SC 45B International Electrotechnical Commission, 2007. 21. Radiation protection instrumentation Monitoring equipment Personal warning devices for X and gamma radiations IEC 61344 Edition 1.0 (1996-03) TC/SC 45B 1996. 22. Radiation protection instrumentation Portable photon contamination meters and monitors, IEC 62363, Edition 1.0 (2008-04), TC/SC 45B International Electrotechnical Commission, 2008. 23. Radiation protection instrumentation Determination of uncertainty in measurement, IEC/TR 62461 Edition 1.0 (2006-12) TC/SC 45B International Electrotechnical Commission, 2006. 18