Ulosottovelallisia vuoden 2018 lopussa

Samankaltaiset tiedostot
Ulosottovelallisia vuoden 2017 lopussa

Ulosottovelallisia vuoden 2015 lopussa

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014

Ulosottovelallisia vuoden 2009 lopussa

Ulosottovelallisia vuoden 2010 lopussa

Ulosottovelallisten naisten osuus kasvanut tasaisesti

Ulosottovelallisia vuoden 2011 lopussa

Ulosottoasiat. Ulosottovelallisia lähes vuoden 2008 lopussa

Ulosottovelallisten määrä kääntyi laskuun vuonna 2013

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Konkurssit. Konkurssien määrä kasvoi 4,8 prosenttia tammi-toukokuussa , toukokuu

Konkurssit. Konkurssien määrä edellisvuoden tasolla tammi helmikuussa , helmikuu

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2018 edellisvuodesta 7,6 prosenttia

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Konkurssit. Konkurssien määrä kasvoi lähes 3 prosenttia tammi joulukuussa , joulukuu

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Konkurssit. Konkurssien määrä väheni 13 prosenttia tammi marraskuussa , marraskuu

Vireille pantujen konkurssien määrä väheni tammi helmikuussa 2010

Konkurssien määrä väheni tammi maaliskuussa 2010

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa , 4. vuosineljännes

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi joulukuussa 2012

Konkurssien määrä kasvoi tammi-syyskuussa 6,2 prosenttia edellisvuodesta

Konkurssien määrä kasvoi 31 prosenttia tammi syyskuussa 2009

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Velkajärjestelyt 2011

Velkajärjestelyt 2013

Yrityssaneerauksien määrä jyrkässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Moottoriajoneuvokanta 2018

Konkurssien määrä kasvoi alkuvuoden aikana 3,6 prosenttia edellisvuodesta

Moottoriajoneuvokanta 2017

Yrityssaneeraukset lisääntyivät vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Moottoriajoneuvokanta 2015

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Moottoriajoneuvokanta 2016

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman

Ammatillinen koulutus 2011

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta

Ammatillinen koulutus 2011

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Ammatillinen koulutus 2011

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Konkurssit. Konkurssien määrä edellisvuoden tasolla tammi joulukuussa , joulukuu

Ammatillinen koulutus 2012

Yliopistokoulutus 2011

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Yliopistokoulutus 2010

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi syyskuussa 2012

Yliopistokoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010

Yliopistokoulutus 2012

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 10,9 prosenttia vuonna 2013

Ammatillinen koulutus 2009

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Yliopistokoulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2009

Yrityssaneeraukset 2012

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla

Yliopistokoulutus 2013

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Moottoriajoneuvokanta 2011

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Moottoriajoneuvokanta 2014

Yliopistokoulutus 2015

Moottoriajoneuvokanta 2013

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Vuonna 2012 loppuun käsiteltyjen konkurssihakemusten määrä edellisvuoden tasolla

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Ammatillinen koulutus 2016

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Yrityssaneerausten määrä väheni 7,6 prosenttia tammi syyskuussa 2016

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 2,5 prosenttia tammi maaliskuussa 2015

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016

Yliopistokoulutus 2017

Ammatillinen koulutus 2012

Yrityssaneeraukset 2009

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Transkriptio:

Oikeus 2019 Ulosottoasiat 2018 Ulosottovelallisia 303 000 vuoden 2018 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2018 lopussa ulosottovelallisten määrä kasvoi 23 prosenttia edellisvuoden tasosta. Myös ulosottovelan kokonaissumma oli 23 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Yhteensä ulosottovelallisia oli vuoden 2018 lopussa noin 303 000 ja heidän ulosottovelkansa oli yhteensä 5,6 miljardia euroa. Koko vuoden 2018 aikana ulosottovelallisia oli yhteensä 578 000, näistä 275 000 velallisen ulosottoasioiden vireilläolo päättyi ennen vuoden 2018 loppua. Lukujen kasvua selittävät osittain vuosien 2018 ja 2019 veronpalautuspäivien aikataulumuutokset, kun ulosottoasioita jätettiin vuoden 2018 lopussa tavallista enemmän avoimiksi odottamaan seuraavaa veronpalautusajankohtaa. Ulosottovelalliset vuosina 2013 2018, lkm Helsinki 10.4.2019 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Ulosottovelka vuosina 2013 2018, euroa Ulosottovelallisista luonnollisia henkilöitä oli noin 94 prosenttia. Luonnollisilla henkilöillä oli velkaa keskimäärin 17 800 euroa henkeä kohden, joka oli noin 200 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vastaavasti oikeushenkilöillä oli velkaa keskimäärin 26 300 euroa. Velallisilla oli perinnässä yli 2,2 miljoonaa asiaa vuoden 2018 lopussa, noin 26 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2018 luonnollisilla henkilöillä oli keskimäärin 7,3 ja oikeushenkilöillä 8,7 perinnässä olevaa ulosottoasiaa henkeä kohden. Ulosottoasiat Vireillä olevia ja päättyneitä ulosottoasioita oli vuonna 2018 yhteensä noin 5,1 miljoonaa, 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vireillä olevia asioita oli noin 2,2 miljoonaa, 43 prosenttia kaikista ulosottoasioista. Vireillä olevat ja päättyneet ulosottoasiat vuosina 2013 2018, lkm Vuonna 2018 vireillä olevien ulosottoasioiden suurimpia ryhmiä olivat muut yksityisoikeudelliset perintäasiat, muut julkisoikeudelliset asiat ja veroasiat. Ne kattoivat lähes 95 prosenttia kaikista vuonna 2018 vireillä olleista ulosottoasioista. Sakkoasioita oli vireillä vuoden lopussa noin 90 000 ja muita asioita yli 24 000. Muihin asioihin kuuluvat elatusapuasiat ja muut yksityisoikeudelliset toimenpideasiat. 2

Vireillä olevat ulosottoasiat asialajeittain vuosina 2013 2018, lkm Velallisiin kohdistuvien ulosottoasioiden lukumäärä voi olla suurempi kuin ulosottoasioiden kokonaismäärä, sillä yhteen ulosottoasiaan voi liittyä useampi kuin yksi ulosottovelallinen. Velallistiedoissa velalliseen kohdistuva ulosottoasia lasketaan aina yhdeksi riippumatta ulosottoasiaan liittyvien velallisten määrästä. Ulosottoasiat-tilasto perustuu oikeusministeriön ulosoton asianhallintajärjestelmästä saataviin tietoihin. Tilastokeskus on kerännyt tietoja ulosottovelallisista vuodesta 2008 lähtien. Tilastokeskuksessa aineistoon on yhdistetty sosioekonomisia taustatietoja Suomessa vakinaisesti asuvaan väestöön kuuluville. Lisätietoja löytyy tietokantataulukoista. 3

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Ulosottovelalliset ulosottovirastoittain 2018...5 Laatuseloste: Ulosottoasiat...6 4

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Ulosottovelalliset ulosottovirastoittain 2018 Ulosottopiiri Helsingin ulosottovirasto Kanta-Hämeen ulosottovirasto Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Keski-Suomen ulosottovirasto Kainuun ulosottovirasto Länsi-Pohjan ulosottovirasto Kymenlaakson ulosottovirasto Pohjois-Savon ulosottovirasto Päijät-Hämeen ulosottovirasto Etelä-Karjalan ulosottovirasto Etelä-Savon ulosottovirasto Oulun seudun ulosottovirasto Satakunnan ulosottovirasto Raahen seudun ulosottovirasto Lapin ulosottovirasto Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Pirkanmaan ulosottovirasto Varsinais-Suomen ulosottovirasto Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirasto Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto Ahvenanmaa Kaikki alueet yhteensä Velalliset, lkm 47 882 10 442 8 709 12 868 3 212 4 395 8 735 11 591 12 718 7 106 8 788 13 445 13 774 5 697 6 317 8 719 24 208 26 665 10 116 33 530 23 081 1 152 303 150 Ulosottovelkojen kokonaissaldo, 1000 euroa 1 190 912 182 972 111 612 179 660 38 729 80 728 179 750 227 074 197 894 115 806 145 385 196 349 212 159 79 339 86 270 126 436 421 988 519 174 203 244 583 395 461 481 12 124 5 552 482 Perinnässä olevat asiat, lkm 307 681 87 245 69 415 95 897 20 775 34 238 69 954 87 359 86 299 51 266 68 957 101 148 106 625 44 293 43 698 69 359 180 815 211 229 80 420 249 575 171 869 6 198 2 244 315 5

Laatuseloste: Ulosottoasiat 1. Tilastotietojen relevanssi Tietosisältö ja käyttötarkoitus Ulosottoasioilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana ulosottopiireissä vireillä olleita tai päättyneitä ulosottoasioita. Ulosottoasia luokitellaan avoimeksi tai päättyneeksi sen mukaan, jatkuuko asian vireilläolo vielä kalenterivuoden päätyttyä. Ulosottovelallisten määrä koskee velallisia, joilla on tilastovuoden viimeisenä päivänä vireilläolevia ulosottoasioita ja velallisia, joiden ulosottoasioiden vireilläolo on päättynyt tilastovuoden aikana. Ulosottoasian hakijana voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottovelallinen voi niin ikään olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottoasioita säätelee ulosottokaari (705/2007), joka astui voimaan 1.1.2008. Ulosottokaari korvasi aikaisemmin voimassa olleet ulosottolainsäännökset. Ulosotossa on tavallisimmin kysymys rahasaatavien perinnästä. Ulosottoa edeltää yleensä oikeudenkäynti. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos oikeuden tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, se pannaan täytäntöön ulosotossa. Velkoja voi pyytää ulosottomiehen toimenpiteitä sen jälkeen, kun hänen saatavastaan on olemassa tuomioistuimen päätös, jossa maksuvelvollisuus on määrätty. Kun saatava tulee ulosottoon perittäväksi, ulosottomies lähettää velalliselle yleensä vireilletuloilmoituksen. Tietyt saatavat, esimerkiksi verot ja eräät vakuutusmaksut voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä. Myös rikosoikeudelliset rahamääräiset seuraamukset, kuten sakot ja rikesakot, peritään ulosotossa. Elatusapujen perinnän osalta ei vaadita tuomioistuimen päätöstä, jos elatusmaksuista on laadittu kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja on vahvistanut. Osamaksusopimusten osalta perintään voidaan ryhtyä ulosottomiehen laatiman osamaksutilityspöytäkirjan perusteella. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastokeskukselle toimitetaan kerran vuodessa oikeusministeriön oikeushallinto-osaston ulosottoyksikön työmäärä- ja euromäärätilastoja. Aineisto on kokonaisaineisto. Tiedot saadaan oikeushallinnon ulosoton tietojärjestelmän tietovarastosta, josta käytetään lyhennettä dwuljas. Tilastokeskuksessa kotimaan väestöön kuuluviin ulosottovelallisiin yhdistetään Tilastokeskuksen aineistoista sosioekonomisia taustatietoja. Kaikki julkaistavat taulukot laaditaan Tilastokeskuksessa. Aineistoon yhdistettäviä sosioekonomisia taustatietoja ovat velallisen pääasiallinen toiminta, koulutusaste, ammatti, ansiotulot sekä perhetyyppi ja lasten lukumäärä. Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Pääasiallisen toiminnan ryhmittely: työvoima työllinen työtön työvoiman ulkopuolella oleva opiskelija, koululainen eläkeläinen muu työvoiman ulkopuolella oleva tuntematon Pääasiallisen toiminnan ryhmittely perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Tieto kuvaa henkilön toimintaa vuonna 2017. Koulutusasteen ryhmittely: 6

toinen aste tai erikoisammattikoulutusaste alin korkea-aste alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste tai tutkijakoulutus ei perusasteen jälkeistä tutkintoa tai koulutusaste tuntematon Tiedot henkilön koulutuksesta saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 2017. Velallisen ammatin ryhmittely: johtajat ja ylimmät virkamiehet erityisasiantuntijat asiantuntijat toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät maanviljelijät ja metsätyöntekijät rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät prosessi- ja kuljetustyöntekijät muut työntekijät sotilaat ammatti ei tiedossa Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tuottamiin tietoihin. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 2016. Luokka 'ammatti ei tiedossa' sisältää alle 15-vuotiaat, opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet, siviilipalvelusmiehet, työttömät ja muut ammatissa toimimattomat. Velalliset luokitellaan ansiotulojen mukaan tulodesiileihin. Tulodesiilit jakavat kaikki velalliset ansiotulojen mukaan kymmeneen yhtä suureen luokkaan (desiiliin). Velallisen ansiotulot käsittävät valtionveronalaiset tulot, jotka määritellään seuraavasti: Eräin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole mm. eräät sosiaaliavustukset, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Veronalaisia eivät myöskään ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Käytetyt tiedot ovat vuodelta 2017. Perhetyypin ryhmittely: aviopari avopari yksinhuoltaja perheeseen kuulumaton tuntematon Aviopareiksi luetaan kaikki avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät. Tieto henkilön perhetyypistä on vuodelta 2017. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilastojen perusaineistona dwuljasta voidaan pitää erittäin kattavana, tiedot kohdistuvat ajallisesti täsmällisesti ja mitattavat muuttujat vastaavat hyvin määritelmiänsä. Aineistossa voi kuitenkin olla vääriä tietoja esimerkiksi tiedonantajan tallennusvirheistä johtuen. Näitä virheitä korjataan tarkastamalla vääriltä vaikuttavat tiedot. Tietoja tarkastetaan myös tekemällä vertailua oikeushallinnon ulosottotoimen tilastoon. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Ulosottoasioiden tilasto julkaistaan kerran vuodessa. 7

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Ulosottoasioiden tilastosta julkaistaan tuorein julkistus Internetissä Tilastokeskuksen kotisivulla. Julkistus ilmestyy aina julkaisupäivänä kello 9.00. Aikasarjat julkaistaan myös Tilastokeskuksen tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (StatFin). 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Ulosottoasioiden tilaston aikasarja alkaa vuodesta 2008 ja tiedot ovat ajallisesti vertailukelpoisia tästä lähtien. Tilastoissa käytetään uusinta julkaisuhetkellä voimassa olevaa ulosottopiirien luokitusta. Aikaisempien vuosien luvut muutetaan vastaamaan uusinta ulosottopiiriluokitusta, jotta tilastot olisivat vertailukelpoisia. Asiatyypin osalta käytetään tilastovuonna voimassa olevaa luokitusta. Myös näiden osalta aikaisempien vuosien luvut muutetaan vastaamaan uusinta luokitusta. Sakko- ja korvausasioihin lisättiin vuonna 2015 asialaji Jäädyttämisasiat, muihin yksityisoikeudellisiin perintäasioihin lisättiin asialaji Ulkomaiset turvaamistoimipäätökset ja muihin yksityisoikeudellisiin perintäasioihin Ulkomainen ulosottoperuste. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Ulosottoasioiden tilastolla ei ole suoria kosketuspintoja muihin Tilastokeskuksen oikeustilastojen aineistoihin. Oikeushallinnon ulosottoyksikkö tuottaa vuosittain paperijulkaisun ulosottotoimesta. Julkaisun tilastot eivät ole täysin yhtenäisiä Tilastokeskuksen ulosottoasioiden tilaston kanssa. Tilastojen välisten erojen oletetaan kuitenkin olevan vähäisiä. Erot tilastojen välillä johtuvat lähinnä siitä, että oikeushallinnon ulosottoyksikön paperijulkaisuun tehdään ulosottovirastojen esitysten perusteella manuaalisia korjauksia. Manuaalikorjaukset eivät kuitenkaan sisälly Tilastokeskukseen toimitettavaan perusaineistoon (dwuljakseen). Velallisiin kohdistuvien ulosottoasioiden lukumäärä voi olla hieman suurempi kuin ulosottoasioiden kokonaismäärä, sillä yhteen ulosottoasiaan voi liittyä useampi kuin yksi ulosottovelallinen. Velallistiedoissa velalliseen kohdistuva ulosottoasia lasketaan aina yhdeksi riippumatta ulosottoasiaan liittyvien velallisten lukumäärästä. 8

Oikeus 2019 Lisätietoja Laura Lipasti Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 029 551 3041 oikeus@tilastokeskus.fi http://tilastokeskus.fi/ulosottoasiat Lähde: Ulosottoasiat 2018, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-1514 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi