{ NRO 02 KESÄKUU 2013 } LD-TESTILLÄ VAUHTIA JALOSTUKSEEN Sivu 5 24 32 46
Ayrshire on syystä Suomen yleisin lypsykarjarotu. Rodun kestävyys ja helppohoitoisuus ovat tehneet siitä kestosuosikin karuissa oloissamme. Faba tekee jatkuvasti jalostustyötä, jotta ayrshire säilyy kaikkien karjojen niin robottinavettojen kuin luomutilojenkin parhaimpana työntekijänä. Tutustu ayrshiren voittokulkuun osoitteessa faba.fi. Pääkonttori Ebeltoftvej 16, 8960 Randers SØ T: +45 8795 9400, F: +45 8795 9401 info@vikinggenetics.com Web: vikinggenetics.com Kuva: Elly Geverink Ruotsin toimisto Box 64, S-532 21 Skara T: +46 511 267 00, F: +46 511 267 07 skara@vikinggenetics.com Ayrshire Joulukuun työntekijä Suomen toimisto PL 95, FI-15871 Hollola T: 040 311 5000, F: 040 381 2284 Toimitusjohtaja Claus Fertin T: +45 8795 9402 M: +45 2042 8996 clfer@vikinggenetics.com Jalostusjohtaja Lars Nielsen T: +45 8795 9403 M: +45 4080 7233 lanie@vikinggenetics.com Myyntijohtaja Sara Wiklert Petersson T: +46 511 267 29 sapet@vikinggenetics.com Ayrshire Elokuun työntekijä Talousjohtaja Martin Duch Søndergaard T: +45 8795 9411 M: +45 2489 9449 mason@vikinggenetics.com Tuotantojohtaja Pasi Lähdetie M: +358 50 3609075 palae@vikinggenetics.com Muu henkilöstö - katso vikinggenetics.com VG Nyt toimittaja Poul Bech Sörensen T: +45 8795 9405 M: +45 2129 0575 posor@vikinggenetics.com Ayrshire Huhtikuun työntekijä Toimitusjohtaja Claus Fertin Tehoa irti testaamalla VikingGenetics on tuonut jäsenjärjestöjensä maidontuottajille entistä huomattavasti edullisemman genomitestin. Tällä testillä saavutetaan lähes yhtä varmoja tuloksia kuin aiemmin käytössä olleella testillä. Testi sopii erinomaisesti naaraiden laajempaan testaukseen tilatasolla. Uusi GenVikTEST lisää naaraiden jalostusarvojen luotettavuutta ja tehostaa naaraiden valintaa huomattavasti. VikingGenetics aloitti keväällä laajamittaisen VikingRed- ja VikingJersey-naaraiden testausprojektin. Tällä halutaan kasvattaa referenssipopulaatioiden kokoa. Projekti on saavuttanut todella suuren suosion. Genomitestattujen naaraiden lisääminen referenssipopulaatioon parantaa VikingJerseyn ja VikingRedin genomiarvostelujen luotettavuutta. Voimme valita keinosiemennyssonnit sekä huippunaaraat entistä tarkemmin ja näin tehostaa jalostuksellista edistymistä. Karjataloudella on taloudellisia haasteita ja ne lisäävät siemenkaupan paineita kotimarkkinoilla. Lisäksi vienti on vaikeutunut moniin maihin Schmallenberg-viruksen johdosta. Kiina on onneksi jo avautunut Ruotsissa tuotetuille annoksille. Hyviä uutisiakin on. Australian markkinat ovat kehittyneet tytäryhtiömme VG Australian ansiosta suotuisasti. Kotimarkkinoilla sukupuolilajitellun siemenen myynti on kasvanut sen hinnanalennuksen jälkeen. Toukokuun alussa ohitimme keväimiljoonan tuotetun annoksen rajan. Tuotantoa on optimoitava kaikkialla. Tehokkuutta ja parempaa taloudellista tulosta saadaan käyttämällä X-Vik -siementä parhaille eläimille ja lisäämällä liharotusiemenen käyttöä karjan heikoimmalle ainekselle. Tässä VG Nyt -lehdessä on monta menestystarinaa. Niitä ovat hyvät kokemukset lajitellun siemenen käytöstä, voitteen muuttaminen rakenteesta -kokonaisjalostusarvoon, VikingGeneticsin sonnien menestys kansainvälisissä ver- jalostustatailuissa ja tietenkin meidän huippusonniemme esittelyt. Ayrshire Marraskuun työntekijä Ayrshire Heinäkuun työntekijä Ayrshire Maaliskuun työntekijä Ayrshire Lokakuun työntekijä Ayrshire Kesäkuun työntekijä Ayrshire Helmikuun työntekijä Ayrshire Syyskuun työntekijä Ayrshire Toukokuun työntekijä Ayrshire Tammikuun työntekijä { NRO 02 KESÄKUU 2013 } faba VG NYT KESÄKUU 2013 LD-TESTILLÄ VAUHTIA JALOSTUKSEEN 24 32 46 Kuukauden työntekijä. Jälleen kerran. Sivu 5 TAITTO: vahle + nikolaisen KUVAT: Elly Geverink, Elisabeth Theodorsson, Tiina Tahvonen, Alex Arkink, VikingGeneticsin arkistot ym. ETUSIVU: Kuva Elly Geverink ISSN: 1903-6531 2 VG Nyt KESÄKUU 2013
VikingGeneticsin hallitus Puheenjohtaja Lars-Inge Gunnarsson T:+46 430 225 76 M: +46 709 70 98 28 lars.inge@skottorpsateri.se 4 Varapuheenjohtaja Casper Pedersen T: 9893 2393 M: 2218 7802 ckp@dlgmail.dk Varapuheenjohtaja Anna Lappalainen T: +358 40 522 3140 anna.lappalainen@dnainternet.net 6 Erik Hansen T: 7484 1160 M: 2027 4336 steensig.hansen@pc.dk 14 Jan Duchwaider T: 4752 8050 M: 2323 3689 nakkedamgaard@mail.tele.dk Anders Levring T: 8631 7814 M: 4071 7814 anders.levring@jubii.dk Johan von Scheele T: +46 585 44 020 M: +46 706 531 130 balby@t.lrf.se Tiina Mitikka T: +358 50 326 9479 tiina.mitikka@gmail.com Henkilöstön edustaja Anders Söby T: 8795 9413 ansob@vikinggenetics.com Sisältö Lehti Nr. 02 KESäkuu 2013 6. vuosikerta 8 Uusi LD-genomitesti naaraiden testaukseen VikingGenetics lanseerasi uuden entistä edullisemman genomitestin. Testi perustuu vähempään markkerien määrään, mutta antaa lähes saman arvosteluvarmuuden. Testi sopii erityisesti naaraiden testaukseen. Sivu 4 Viisasta taloutta lajitellulla siemenellä Peter Hvid Jensen, Börkopista, käyttää X-Vik-siementä hiehoille ja parhaille lehmille. Liharotusonnien Y-Vik-siemenellä siemennetään lehmien heikoin neljännes. Näin Peter optimoi 220-päisen RDM-karjansa jalostuksellisen edistymisen ja taloudellisen tuloksen. Sivu 6 VikingGenetics Uusi LD-genomitesti naaraiden testaukseen 5 Sonnivasikoiden testaus omalla kustannuksella 5 Tuttua interbull-menestystä 10 Yli miljoona X-vik ja Y-vik - annosta 11 Muutoksia :n painokertoimiin 12 Rotusivut VIKINGRED 16 HOLSTEIN 29 JERSEY 46 Hamra Gårdin onnistunut suunnanmuutos VikingGeneticsin ja Hamran yhteistyö alkoi vuonna 2009. Sonnivalinta on perustunut siitä lähtien korkeaan -kokonaisjalostusarvoon ja tuloksia on syntynyt. Sivu 8 Aussit valitsevat VikingGeneticsin Australialaiset karjanomistajat ostavat yhä enemmän VikingGeneticsin sonneja. He haluavat korkeaa tuotosta, terveyttä, hedelmällisyyttä, vahvoja jalkoja ja hyvää utarerakennetta. VG:n sonnit täyttävät kaikki nämä toiveet. Sivu 14 Faba Hallittua kasvua 2 Heatime helppoa ja tuloksellista kiimanseurantaa 4 Uusi Heatime LD 5 Helppoa ja huoletonta kesää 7 Aina vain tyytyväisempiä asiakkaita 8 Nopeaa jakelua 9 LD-projekti vauhdilla käyntiin 10 Tervetuloa Faban ja VikingGeneticsin osastoille Farmariin! 10 Hedelmällisyysneuvontaa tarvitaan 10 Faba osk 12 Entistä laajempi sonnivalikoima! 14 Anni voitti jalostuskurssin 14 Huhtikuun työntekijä on Enya 14 VikingGeneticsin sonneilla viivan alle enemmän 14 kesäkuu 2013 VG Nyt 3
LD-projektilla vauhtia VikingRed- ja VikingJersey-jalostukseen VikingGenetics kasvattaa VikingRedin ja VikingJerseyn referenssipopulaatioita parantaakseen entisestään genomijalostusarvojen (GEBV) luotettavuutta. Tämä toteutetaan VikingGeneticsin ja tilojen välisessä LD-projektissa, jossa testataan tuhansia naaraita. Testattavat naaraat ovat ensikkoja tai 11 40 kuukauden ikäisiä eläimiä, joiden on oltava keinosiemennyssonnien jälkeläisiä. Projekti on saavuttanut suuren suosion ja lähes kaikki eläimet on jo valittu. Projektiin liittyminen edellyttää tilan kuulumista tuotosseurantaan ja sorkkahoitomerkintöjen rekisteröintiä. Hyödynnettäviä tietoja ovat maitotuotos, terveysominaisuudet, sorkkahoidot, poikimiset, hedelmällisyys ja tiineystarkastukset. Lisäksi ensikoiden rakennearvostelu, poistosyyt sekä lypsettävyys että luonne huomioidaan. LD-projektissa käytetään uutta LD-testiä. Projektiin kuuluvat tilat saavat testit VG:n tukemilla hinnoilla. 4 VG Nyt KESäKuu 2013
Uusi LD-genomitesti naaraiden testaukseen Uuden GenVikTESTin varmuus vaihtelee rotujen ja ominaisuuksien mukaan. Testi perustuu 10 000 markkeriin ja se soveltuu hyvin yleiseksi tilatason testiksi. Naaraiden testaukseen on kehitetty eläinaineksemme perimää mahdollisimman hyvin kuvaava EuroG 10K low density -genomitesti eli LD-genomitesti. Todella edullinen testi on nyt kaikkien karjanomistajien ulottuvilla. Testin hinta on verinäytteestä tehtynä 55 euroa tai sierainlimanäytteestä tehtynä 65 euroa. Hintoihin lisätään näytteenottokulut ja 24 prosentin alv. Testi on nimeltään EuroG 10K. Eurogenomics-yhteistyön ansiosta on testiin voitu valita10 000 SNP:tä eli DNA:ssa olevaa muuntelevaa emästä, jotka parhaalla mahdollisella tavalla kuvaavat lypsykarjapopulaatioidemme ominaisuuksia Genomitestillä saadaan 10-25 prosenttiyksikköä paremmat arvosteluvarmuudet perinteisiin jalostusarvoihin verrattuna. Varmuuden kasvu riippuu rodusta ja ominaisuudesta. Genomiarvoista hyödyt omassa karjassasi, kun valitset parhaita hiehoja huuhteluun valitset X-Vik siemenellä siemennettäviä hiehoja valitset heikoimpia lehmiä liharotusiemennyksiin ja etenkin Y-Vik siemenellä siemennettäväksi valitsemalla karjan huonoimmat eläimet siemennettäväksi liharotuisella siemenellä ostat tai myyt eläimiä Sonnivasikoiden testaus omalla kustannuksella VikingGenetics genomitestaa vuosittain noin 2 500 holstein-, 2000 VikingRed- ja 450 jersey-sonnivasikkaa. Nuorsonniemme valinta perustuu näihin testeihin. Testattujen eläinten määrä on suuri ja ne edustavat populaatioitamme hyvin laajalti. Testaamatta jää paljon sonneja. Ne eivät herätä meidän kiinnostustamme, mutta omistajilla on niihin vahva luottamus. Sinulla on nyt mahdollisuus testauttaa mielenkiintoiset vasikat omalla kustannuksellasi. Ilmoita VG:lle, mitkä haluat testata. Lähetämme sinulle sähköpostiviestin, jonka palautat ja samalla suostut siihen, että vain VikingGenetics saa tietää eläimen genomiarvon. VG ilmoittaa sinulle haluaako se ostaa sonnin vai ei. Testaukseen käytetään 54K -testiä. KESäKuu 2013 VG Nyt 5
Voisin vaikka osallistua ld-projektiin. uusi edullinen genomitesti kiinnostaa, vaikka en ole siitä vielä paljon kuullutkaan. testaamalla saisin entistä varmemmin selville ne eläimet, jotka kannattaa siementää lajitellulla siemenellä PETER HVID JENSEN Viisasta taloutta Peter Hvid Jensen ja limousin Y-Vik -siemenellä alkunsa saanut risteytysvasikka. Y-Vik -tuotantoon valituilla sonneilla pitää olla pieniä vasikoita ja niiden on synnyttävä helposti. lajitellulla siemenellä Teksti Poul Bech Sörensen Peter Hvid Jensen, Börkopista, käyttää X-Vik siementä hiehoille ja parhailla lehmille. Liharotusonnien Y-Vik siemenellä siemennetään lehmien heikoin neljännes. Näin Peter optimoi 220-päisen RDM-karjansa jalostuksellisen edistymisen ja taloudellisen tuloksen. Tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa on pakko optimoida joka ikinen asia, Peter Hvid Jensen (49) aloittaa. Peterin tila sijaitsee kauniissa ja mäkisessä Itä-Jyllannissa ja hän sai isännyyden vanhemmiltaan vuonna 1986. Y-Vik siemenen suunnitelmallista käyttöä on mietitty yhdessä jalostusneuvoja Sören Kjär Johannesenin kanssa. Sören on hyvä keskustelukumppani jalostus- ja hedelmällisyysasioissa. Hän ei epäröi haastaa minua uusilla ajatuksilla. Ja hän vetoaa aina taloudellisuuteen. Se on juuri sitä, mitä jalostusneuvojalta odotetaan, Peter korostaa. X-Vik siemenellä siemennetään (aloitus ja yksi uusinta) lehmien ja hiehojen paras neljännes. -arvoltaan heikoimmat lehmät siemennetään lähinnä limousin-sonnien Y-Vik siemenellä. Joskus käytetään myös simmentalia. Kiimojen on oltava hyviä, koska Y-Vik on normaalia liharotusiementä kalliimpaa. Muut eläimet siemennetään tavallisella VikingRed-siemenellä. kelpo tuloksia Yhteistyö vakioseminologin kanssa toimii hienosti, mutta tuuraajilla ei aina ole Y-Vik siementä mukanaan. He ovat joskus siementäneet tavallisella liharotusiemenellä. Seminologeilta vaaditaan yhä enemmän tarkkuutta, kun on käytössä niin monenlaisia tuotteita, Peter toteaa painokkaasti. Sören seuraa puolen vuoden välein strategian taloudellisuutta. Y-Vik siemenen tiineysprosentti on 41 ja tavallisella se on 48. Tulos on todella hyvä, mutta kyllä kiimoihin kiinnitetäänkin paljon huomiota. Rahaa ei haaskata, Peter toteaa. sonnivasikoilla rahaa jalostukseen Kannattavatko risteytysvasikat? Peter tarvitsee vielä lisää vasikoita ja tarkempia laskelmia ennen lopullista vastausta. Alustavat laskelmat osoittavat, että Peterille on kertynyt sonnivasikoita 35 prosenttia enemmän kuin jos hän olisi käyttänyt tavallista siementä. Näiden vasikoiden hinta on 170 euroa päältä. Tällä 35 prosentilla pitää kattaa kaikki Y-Vik siemennysten kulut. Kaikkiaan Peter on käyttänyt 40 Y-Vik annosta ja vasikoita on syntynyt 12. Näistä viisi on tähän mennessä myyty Dansk Kalville muiden sonnivasikoiden mukana. Jokaisesta viidestä limousin-risteytyksestä Peter on saanut noin 150 euroa enemmän kuin RDM-vasikoista. Lisäksi ne on haettu kuukautta muita aiemmin. Näillä kuitataan heikompi tiineystulos ja kalliimpi siemen. Parantuneesta lihantuotannosta mahdollisesti kertyvät voitot ohjataan puolestaan jalostukseen ja X-Vik siemenen laajaan käyttöön. Jokaisesta viidestä limousin-risteytyksestä olen saanut noin 150 euroa enemmän kuin RDM-vasikoista. lisäksi ne on haettu kuukautta muita aiemmin PETER HVID JENSEN 6 VG Nyt KESäKuu 2013
Kolme DeLavalin robottia hoitaa pihaton 215 RDM-lehmän lypsyn. Ensiluokkainen risteytys (Y-Vik -limousine x RDM). Poikimisten pitää sujua Meillä ei ole ollut poikimavaikeuksia kahta tapausta lukuun ottamatta. on todella tärkeää, että vasikat ovat elinvoimaisia ja syntyvät helposti. Vaikeudet näkyvät myös emän tuotoksessa. Siksi Y-Vik sonneilla on oltava korkeat syntymäindeksit. Pienet vasikat ja helpot poikimiset ovat kaiken a ja o. Meidän toimintatapamme taloudellisuutta on edesauttanut lajitellun siemenen hinnanlasku, Peter toteaa. Alentuneet hinnat näkyvät VikingDanmarkin siemenlaskussa. sonni Vikinggeneticsille Peterin isä ei jalostuksesta piitannut. Hän laski sonnin hiehojen ja lehmien joukkoon. Minä tiedän jalostuksen arvon ja ymmärrän sen vaatiman pitkän aikajänteen. olimme mukana X-Vik kokeessa ja siltä ajalta meillä on vielä muutamia lehmiä, Peter kertoo. Hän myöntää, että edistyminen on vauhdikasta kun aloittaa alhaalta. VikingGenetics on testannut jo useampia sonnivasikoita ja nyt on ensimmäinen mennyt kaupaksi. Vasikan emänisä on G Edbo, josta Peter on saanut useampia tuottavia lehmiä. R Davidin, R Bangkokin ja R Asconan tyttäret ovat myös mieluisia. Tällä hetkellä R Facetin hiehot vaikuttavat erittäin lupaavilta. ld-projekti houkuttaa Peter ei ole vielä testannut naaraitaan. Voisin vaikka osallistua LD-projektiin. uusi edullinen genomitesti kiinnostaa, vaikka en ole siitä vielä paljon kuullutkaan. Testaamalla saisin entistä varmemmin selville ne eläimet, jotka kannattaa siementää lajitellulla siemenellä. Huonoimmille hiehoille ei enää X-Vik annoksia tarvitsisi käyttää. Kaiken pitää johtaa nopeampaan edistymiseen ja toivottavasti parempaan tuottoon, sillä sitä tarvitaan, Peter toteaa kiiruhtaessaan navetasta ulos. tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa on pakko optimoida joka ikinen asia. siksi käytämme X- ja Y-Vik -siementä PETER HVID JENSEN Peter hvid Jensen 216 RDM-lehmää 1,8 milj. kg kiintiö yksi työntekijä ja Peterin poika kolmen robotin pihatto keskituotos 9 100 kg maitoa, 378 kg rasvaa, 316 kg valkuaista poikimaikä 24,7 kk X-Vik paras ¼ lehmistä Y-Vik huonoin ¼ lehmistä X-Vik hiehot KESäKuu 2013 VG Nyt 7
Hamra Gårdin onnistunut suunnanmuutos hamra gård: 245 lehmää - ½ holstein ja ½ SRB keskituotos 12 300 kg EKM, 4,4 % rasva, 3,6 % valkuainen poikimaikä 25,8 kuukautta 2,0 siemennystä/tiineys 14 työntekijää kuudessa navetassa 850 ha peltoa ja 2 000 ha metsää VikingGeneticsin ja Hamran yhteistyö alkoi vuonna 2009. Sonnivalinta on perustunut siitä lähtien korkeaan -kokonaisjalostusarvoon ja tuloksia on syntynyt. Tila oli keskittynyt rakennejalostukseen ja tavoitteli ykkössijaa rakennepisteissä. Tilalla syntyneet sonnit eivät kuitenkaan kiinnostaneet keinosiemennystä ja muutos oli välttämätön. Hamra sai apua VikingGeneticsiltä ja taloudellisuus tuli jalostustavoitteeksi. Edistys on ollut valtava. Neljässä vuodessa holsteinien -arvot ovat nousseet +6:sta +13:een ja SRB-lehmien indeksit +7:stä +15:een. Kaikki tuotanto- ja terveysominaisuudet ovat parantuneet (taulukko1.). Rehumestari Henrik Nordbergin mukaan ensikot ovat nyt huomattavasti parempia kuin ennen. Holstein-lehmien tuotanto on noussut 800 kilolla ja nyt keskituotos 13 000 kiloa EKM. Taulukko 1. Jalostusarvojen kehitys 2010-2013 holstein srb 2010 2013 2010 2013 +6 +13 +7 +15 Maito 101 105 102 109 Rasva 100 103 100 104 Valkuainen 101 103 102 105 utareterveys 100 103 100 105 Muut hoidot 102 105 101 105 Hedelmällisyys 103 106 105 107 Kestävyys 102 107 104 109 Parhaille X-Vik siementä Växa Sverigen jalostusneuvoja Cecilia Bollvik päivittää jalostussuunnitelman joka toinen kuukausi. Näin kaikilla HI-naarailla (huippuindeksi) on valittuna ajantasainen sonninisä. Cecilia seuraa VG:n tarvetta ja hän käyttää aina parhaita sonneja. Nuorsonnien osuus on 20-30 prosenttia ja niitä käytetään keskitason eläimille. X-Vik siementä käytetään parhaalle15 prosentille, mutta ei HI-naaraille. Ne siemennetään tavallisella siemenellä sonnivasikoiden toivossa. Huonojen yksilöiden jälkeläisiä ei karjaan haluta. GVP-sonnien osuudeksi kaavailtiin 30 prosenttia, mutta se on ollut huomattavasti suurempi. Viime vuosina hiehoja on ollut runsain mitoin ja tiineitä hiehoja on myyty vuodessa 20. Tämä on tavoite myös tuleville vuosille, Henrik kertoo. hamra gårdin sonnit Moni keinosiemennyssonni kantaa Hamra-nimeä. Aiemmin Hamra-nimi ei herättänyt mielenkiintoa, mutta tilan uusi jalostusstrategia tähtään kärkisonneihin. Tilalla on jatkuvasti useita hyvin mielenkiintoisia tiineyksiä, Cecilia toteaa tyytyväisenä. Vuonna 2012 Hamra myi yhden SRB-sonnin, VR Hambon (R Haslev x G Edbo), ja se on nyt aloittanut siementuotannon. Myös kaksi holsteinia, molemmat yhdistelmästä VH odal x D Limbo, on juuri tulossa asemalle. odotusnavetasta löytyy neljäs hamralainen. Se on VH Rival (Rakuuna x Zenith), jonka g on +19. lisää testejä Tilan tärkein jalostustavoite on korkea. SRB-sonnien valinnassa huomiota kiinnitetään myös utarerakenteeseen. Holstein-valinnat perustuvat :n ohella jalkoihin, sorkkiin ja utareterveyteen. Helppoja poikimisia on painotettu jo 15 vuoden ajan - lähinnä holsteinilla. Tässä on onnistuttu, sillä poikimisissa ei juuri tarvitse auttaa. Jalostussuunnittelua tehostetaan lisäämällä naaraiden genomitestausta, Henrik kertoo. Liharotusiemennyksiä yhä enemmän heikoimmille lehmille ja X-Vik siemenen käyttöä kasvatetaan parhaimmille. Tahtia kiristetään kummassakin päässä. Genomitestaus parantaa myös sonninemien arvosteluvarmuuksia ja toivottavasti lisää sonnien myyntiä. Parhaiden naaraiden alkiohuuhtelut ovat myös mahdollisia. 8 VG Nyt KESäKuu 2013
Hamra Gårdin jalostustavoite vaihtui -arvoksi neljä vuotta sitten. Nyt keskitytään terveyteen, hedelmällisyyteen ja talouteen. Keskimäärin -arvot ovat nousseet seitsemästä kahdeksaan pistettä. Tuotos- ja terveysindeksit ovat kohonneet ja yhä harvempi ensikko karsiutuu tuotannosta. kiimantarkkailua ja siemennyksiä Hiehot siemennetään yleensä 14 kuukauden ikäisinä, mutta poikimisten tasaamiseksi voidaan tehdä poikkeuksia. Tietenkään kehittymättömiä hiehoja ei siemennetä liian aikaisin. Lehmien siemennykset aloitetaan aikaisintaan 60 päivää poikimisesta. Näidenkin kohdalla joustetaan poikimaruuhkan välttämiseksi, Henrik kertoo. Tilan työntekijöistä kuusi siementää. Kaikki eläintenhoitajat saavat koulutuksen kiimantarkkailuun, mutta Henrik ja Linda ovat päävastuullisia. Jokaisessa kolmessa navetassa on oma esimies, joka vastaa navetan eläimistä, kokeista ja testeistä. Nämä esimiehet ovat jatkuvasti yhteydessä tutkimusjohtajaan. Kaikki Hamran lehmät pääsevät ulos neljän kesä- ja kevätkuukauden ajan, mutta ne ruokitaan yleensä sisällä. Siemennettävät hiehot ovat puolestaan navetan lähellä aitauksessa, jossa ne voidaan lukita siemennyksen ajaksi. hamra gård sijaitsee aivan suur-tukholman ulkopuolella. tila on De lavalin koetila ja siellä kehitetään, testataan ja arvioidaan uusia tuotteita. karjan noin 250 lypsylehmää on sijoitettu kolmeen navettaan. lehmiä hamrassa on ollut vuodesta 1894 ja nykyisin karja on yksi Ruotsin parhaimmista jalostuskarjoista. tilalla on jatkuvasti meneillään satoja kokeita, lähinnä lypsyyn liittyviä ohjelmistokokeita. insinöörejä ja teknikoita on 50 60. hamra gård on myös suosittu vierailukohde. Vuosittain tilalla käy 4 000 vierasta ympäri maailman. kokeisiin sopeutumista Kokeet vaikuttavat tietenkin lehmiin, mutta hyvällä tavalla. olemme saaneet rauhallisen ja stressiä kestävän karjan. Lehmät vaihtavat usein ryhmää, navettaa ja lypsyjärjestelmää. Lisäksi henkilökuntaa on paljon. Eläimet ovat sopeutuneet hyvin tähän lehmille epätavalliseen systeemiin. Tietenkin sopeutumattomat karsitaan nopeasti. Koetilan henkilöstön pitää tuntea uusin käytössä oleva tekniikka ja samalla karjan on toimittava tasaisesti muuttuvassa ympäristössä. Mieliinpainuvia lehmiä Karjan tähän mennessä paras lehmä on jo poistettu. 5567 Elly (Bov x Very) oli 16-vuotias ja se ehti lypsää 167 000 kiloa. Sillä oli seitsemän tytärtä ja näiden jälkeläisiä ensimmäisestä neljänteen polveen karjassa on nyt 13. Karjan vanhin on 12-vuotias SRB-lehmää 105 Grevinna (3442 Stöpafors x 6153 Ingvasta). Sen tyttäret ovat myös kestäviä. 105 Grevinna poiki juuri kymmenennen kerran ja maitoa se on ehtinyt tuottaa 93 000 kilo. Tuotosennätys 19 845 kiloa EKM on Ligön tyttärellä. Rehumestari Henrik Norberg ja hänen oikea kätensä, Linda, vastaavat kiimantarkkailusta. Hamran lehmät lypsetään tietenkin DeLavalin roboteilla. 9
Tuttua interbull-menestystä Huhtikuinen interbull-arvostelu kertoo jälleen kerran suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten sonnien korkeasta tasosta. Punaisissa ylivoima on musertavaa ja holstein-sonneissa olemme tasoissa Yhdysvaltojen kanssa. Parhaista 101 punaisesta sonnista peräti 98 on Viking- Red-sonneja. Kilpailu holstein-rintamalla on äärimmäisen kovaa ja siinäkin sonnimme menestyvät hienosti. Parhaista 96 holstein-sonnista 38 on VikingHolsteineja. Taulukko 1. Parhaiden punaisten sonnien alkuperämaat Maa Sonneja, joiden vähintään +14 Suomi, Ruotsi ja Tanska 98 Norja 2 Saksa 1 Taulukko 2. Parhaiden holstein-sonnien alkuperämaat Maa Sonneja, joiden vähintään +14 Suomi, Ruotsi ja Tanska 38 Yhdysvallat 38 Hollanti 9 Saksa 4 Ranska 2 Italia 2 Japani 1 Irlanti 1 Taulukko 3. NM$-indeksiltään 100 parhaan sonnin alkuperämaat Maa Holstein-sonneja, joiden NM$ vähintään 600 Punaisia sonneja, joiden NM$ vähintään 735 Suomi, Ruotsi ja Tanska 17 84 Yhdysvallat 69 0 Norja 0 14 Hollanti 6 0 Saksa 2 2 Iso-Britannia 2 0 Kanada 1 0 Tšekki 1 0 Ranska 1 0 Japani 1 0 Taulukko 4. Jälkeläisarvosteltujen holstein-sonnien keskimääräiset jalostusarvot Yhdysvaltojen maatalousministeriön mukaan Maa Sonneja NM$ Rasva Valkuainen Kestävyys (PL) Yhdysvallat 2390 187 21 17 0,7 FI/SE/DK 2057 226 25 20 1,5 Saksa 758 66 14 9-0,1 Kanada 736 27 10 7-0,8 Taulukoissa 3 5 esitetyt luvut ovat Yhdysvaltojen maatalousministeriön julkaisuista. Tiedot pohjautuvat interbull-arvosteluun. Taulukko 3 kertoo NM$-indeksiltään parhaiden 100 punaisen sonnin ja holstein-sonnin alkuperän. VikingHolstein menestyy hyvin laajan yhdysvaltalaisen sonnijoukon parissa. Taulukossa 4 esitetään 6,5-8,5-vuotiaiden jälkeläisarvosteltujen holstein-sonnien keskiarvoja. Tässä tilastossa VikingGenetics pitää kärkipaikkaa NM$-arvossa, rasvatuotoksessa ja kestävyydessä. Taulukossa 5 ovat vastaavasti punaisten luvut. Kärkipaikat ovat NM$-arvossa, rasva- ja valkuaistuotoksessa ja kestävyydessä. Taulukko 5. Jälkeläisarvosteltujen punaisten sonnien keskimääräiset jalostusarvot Yhdysvaltojen maatalousministeriön mukaan Maa Sonneja NM$ Rasva Valkuainen Kestävyys (PL) Yhdysvallat 13 80 17 1-0,2 FI/SE/DK 447 503 64 54 3,2 Norja 226 441 48 48 - Kanada 46 179 28 19 0,6 Buckarby on interbull-listan kärjessä. Punaisten rotujen 101 kärkisonnista peräti 98 on Viking- Geneticsin sonneja. VikingHolstein-sonnit menestyvät hienosti yhdysvaltalaisten rinnalla. Parhaista 96 sonnista 38 on VikingHolstein-sonneja. VH Mando (Mascol x D Novalis) on huipulla. Mandon tytär om. veljekset Heuren, Harplinge. 10
Yli miljoona X-Vik ja Y-Vik -annosta Vappuna 2013 VikingGeneticsin laboratoriossa ylitettiin 1 000 000 sukupuolilajitellun annoksen raja. Lehmävasikoita tuottava siemen markkinoidaan tuotemerkillä X-Vik ja sonnivasikoita, lähinnä liharotuisia, tuottava siemen nimellä Y-Vik. Assentoftin laboratorion kahdeksan konetta lajittelevat siementä vuorokauden ympäri. Vappuna tuotanto ylitti miljoonan annoksen rajan. Tuotanto alkoi vuonna 2007. Vuonna 2004 silloinen Dansire päätti lähettää kaksi jersey-sonnia, Q Zikin ja Q Impulsin, Cogentin asemalle Englantiin. Tällä asemalla oli jo tuolloin lajittelukoneet. Tanskalaisilla jersey-kasvattajien innostus lehmävasikoiden lisäämiseksi sai myös holstein- ja RDM-kasvattajat kiinnostumaan lajittelusta. Jo seuraavana vuonna Dansiren hallitus päätti hankkia lajittelukoneet ja rakentaa laboratoriotilat Assentoftin aseman yhteyteen. Huippumoderni lajittelulaboratorio avattiin keväällä 2006. Kolme työntekijää ja neljä lajittelukonetta aloittivat koetuotannon ja kentällä tehtiin koesiemennyksiä. Jo kesän 2006 aikana saatiin lypsyrotusonnien annoksia myyntiin. Sen jälkeen tuotanto on kasvanut ja myös liharotusonnien sonnivasikoita tuottava Y-Vik -siemen on tullut markkinoille. DJ Zuma ja DJ May kärjessä Eniten X-Vik -siementä on tuotettu jersey-sonneista DJ Zuma ja DJ May. Niiden jälkeen tulevat VikingRed-sonni R Facet ja holsteinit D ole, D Dundee, VH Bismark, Rakuuna sekä D Etoto. kellon ympäri kahdeksalla koneella X- ja Y-Vik siemenen käyttö on lisääntynyt jatkuvasti niin kotimarkkinoilla kuin viennissäkin. Tuotanto on kasvanut ja nyt kahdeksan nykyaikaista konetta lajittelee siemeniä kellon ympäri. X-Vik siemen on erittäin tärkeä tuote karjaansa laajentaville viljelijöille. Sen avulla uusien eläinten ostotarve vähenee. useimmat karjanomistajat käyttävät X-Vik siementä karjansa parhaille yksilöille ja samalla huonoimmat voidaan siementää tavallisella tai lajitellulla liharotusiemenellä. Näiden tuotteiden käyttö edistää jalostusta ja parantaa tilan kannattavuutta. Keväällä 2013 VikingGenetics alensi X-Vik siemenen hintaa. Hinnanalennus siirtyi heti Faban, Växan ja VikingDanmarkin jäsenten eduksi. Lajittelutekniikkaa kehitetään jatkuvasti. eniten X-Vik annoksia tuottaneet sonnit Sonni Annoksia DJ Zuma 33.482 DJ May 33.474 R Facet 28.828 D ole 26.688 D Dundee 24.306 VH Bismark 20.268 Rakuuna 19.597 D Etoto 19.282 Asmo Tosikko 17.797 D obsess 16.015 Asmo Sale 15.944 R David 15.571 G Edbo 15.406 D orange 15.061 Kiina aukeni jälleen Huhtikuun 9. päivänä kuului Kiinasta hyviä uutisia. Ruotsista voidaan jälleen toimittaa siementä Kiinan markkinoille. Vienti oli keskeytetty Schmallenberg-viruksen vuoksi toukokuusta 2012 alkaen. VikingGeneticsin maahantuoja Beijing TS-Cofine korjasi tilanteen suurella holstein-siementilauksellaan ja lisätilauksia on odotettavissa. Tässä toimituksessa oli muun muassa S Rossin ja TP Björkilin sekä uusien GVP-sonnien, kuten VH omegan, annoksia. Tanskasta ei tällä hetkellä voida viedä siementä Kiinaan. Siksi on erittäin hyvä, että VikingGeneticsillä on asemat Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. KESäKuu 2013 VG Nyt 11
Muutoksia :n painokertoimiin Elina Paakala (Faba), Anders Fogh (VFL) ja Emma Carlén (Växa Sverige) NAV:n omistajaorganisaation karjanomistajat päättivät tammikuisen workshopin jälkeen muuttaa joitakin :n painokertoimia. Suurimmat muutokset koskivat jerseytä. Hyväksytyt muutokset otettiin käyttöön NAV:n toukokuun rutiiniarvostelun yhteydessä. Edellisen kerran muutoksia tehtiin helmikuussa 2012. Tällä kertaa muutoksia tehtiin kaikkien rotujen painokertoimiin. Lisäksi tehtiin muutoksia holsteinin tuotosindeksin painotuksiin. :n nykyiset painokertoimet kaikille roduille ovat taulukossa 1. Aiemman ja nykyisen :n vaikutukset perinnölliseen edistymiseen kussakin yksittäisessä ominaisuudessa näkyvät taulukossa 2. Korrelaatiot kertovat, kuinka paljon perinnöllistä edistymistä on mahdollista saavuttaa yksittäisessä ominaisuudessa, kun eläimiä valitaan NT- M:n mukaan, kuin jos jalostettaisiin vain yhtä ominaisuutta. Kaikissa ominaisuuksissa ei ole mahdollista saavuttaa maksimaalista edistymistä yhtä aikaa, jos halutaan jalostaa yhtäaikaisesti useampaa ominaisuutta. Esimerkiksi holsteinilla on mahdollista saavuttaa 68 % kestävyyden maksimaalisesta perinnöllisestä edistymisestä, kun jalostusperusteena on. Pieniä muutoksia lypsettävyyteen ja kestävyyteen punaisilla roduilla Punaisten rotujen lypsettävyyden painokerrointa nostettiin 0,09:stä 0,10:een ja kestävyyden painoa laskettiin 0,08:sta 0,07:ään. Lypsettävyyden merkitys on korostunut automaattilypsyn yleistyessä entisestään, joten siihen haluttiin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Koska muutos on pieni, ei se juurikaan vaikuta sonnien paremmuuteen :n suhteen. Lypsettävyyden painoa nostettiin myös helmikuussa 2012. Kestävyyden paino (0,07) saattaa vaikuttaa pieneltä. Pitää kuitenkin muistaa, että tässä tarkoitetaan kestävyyttä, joka aiheutuu muista kuin :n jo sisältämistä kestävyyteen suoraan vaikuttavista ominaisuuksista. Suurin osa eläinten välisistä eroista kestävyydessä selittyy terveydellä, hedelmällisyydellä, tuotoksella ja rakenneominaisuuksilla. Kaikki nämä ominaisuudet sisältyvät :iin. Tämän vuoksi :n ja kestävyyden välinen korrelaatio on korkea (taulukko 2), eli käyttämällä :iä valintaperusteena pystytään kestävyyttä jalostamaan tehokkaasti. Nyt tehdyllä kestävyyden painokertoimen muutoksella on vain hyvin pieni vaikutus sonnien paremmuuteen :n suhteen. Kokonaisuudessaan näillä muutoksilla on hyvin pieni vaikutus punaisten rotujen perinnölliseen edistymiseen. Jerseyllä enemmän muutoksia Jerseyn kohdalla päätettiin muuttaa tuotoksen, hedelmällisyyden, utareterveyden, utarerakenteen sekä kestävyyden painokertoimia. Painokerrointa nostettiin tuotoksessa (0,82:sta 0,87:ään) ja utarerakenteessa (0,20:stä 0,26:een) sekä laskettiin hedelmällisyydessä (0,26:sta 0,20:een), utareterveydessä (0,49:stä 0,44:ään) ja kestävyydessä (0,12:sta 0,08:aan). Näillä muutoksilla on vaikutusta jerseyn perinnölliseen edistymiseen. Suuntana on, että tuotoksessa edistytään perinnöllisesti entistä nopeam- Tuotoksen, hedelmällisyyden, utareterveyden, rakenteen ja kestävyyden painotukset jerseyn -kokonaisjalostusarvossa on optimoitu. 12
min. Edistyminen on puolestaan hieman hitaampaa hedelmällisyydessä ja kestävyydessä. Muiden ominaisuuksien kohdalla perinnöllinen edistyminen on samansuuruista kuin aiemminkin. Holsteinilla enemmän painoa utarerakenteelle sekä muutoksia tuotosindeksiin Holsteinin utarerakenteen painokerrointa nostettiin 0,18:sta 0,25:een. Muutos nopeuttaa perinnöllistä edistymistä utarerakenteen suhteen. Muutoksella on vain pieniä vaikutuksia.n muiden ominaisuuksien perinnölliseen edistymiseen. Utarerakenteen painotusta haluttiin lisätä, koska holsteinin tuotostaso on voimakkaasti noussut. Korkea maitotuotos vaatii vahvan ja toimivan utareen. Tämän takia :n ja utarerakenteen välille haluttiin voimakkaampi yhteys. Tuotosindeksin sisällä rasvatuotosta haluttiin painottaa enemmän ja valkuaistuotokselta otettiin painoa pois. Maitotuotoksen painoa muutettiin hieman vähemmän negatiiviseksi. Muutoksella on vain pieni vaikutus sonnien paremmuuteen :n suhteen. Muutos tehtiin, että maito-ominaisuuksien perinnöllinen edistyminen vastaisi paremmin nykyistä maidon tuottajahinnoittelua (varsinkin Tanskassa ja Ruotsissa). Taulukko 1. :n uudet painokertoimet roduittain. Nyt muuttuneet painokertoimet on lihavoitu. Ominaisuus Holstein Punaiset rodut Jersey Tuotos* 0,75/0,68 0,92/0,84 0,87/0,78 Kasvu 0,06 0,00 0,00 Hedelmällisyys 0,31 0,26 0,20 Syntymäind. 0,15 0,14 0,06 Poikimaind. 0,17 0,12 0,06 Utareterveys 0,35 0,32 0,44 Muut hoidot 0,11 0,12 0,04 Runko 0,00 0,00 0,00 Jalkarakenne 0,12 0,09 0,04 Utarerakenne 0,25 0,32 0,26 Lypsettävyys 0,08 0,10 0,10 Luonne 0,03 0,03 0,03 Kestävyys 0,11 0,07 0,08 Sorkkaterveys 0,08 0,05 0,05 * Painokerroin sonneille / painokerroin lehmille, joilla oma tulos tuotoksessa. Taulukko 2. Korrelaatiot aiemman ja nykyisen :n ja osaominaisuuksien välillä roduittain. Ominaisuus Holstein Punaiset rodut Jersey Aiempi Nykyinen Aiempi Nykyinen Aiempi Nykyinen Tuotos 0,61 0,59 0,66 0,65 0,56 0,62 Kasvu 0,10 0,09 0,02 0,01-0,07-0,10 Hedelmällisyys 0,44 0,44 0,20 0,20 0,51 0,45 Syntymäind. 0,32 0,31 0,22 0,21 0,17 0,14 Poikimaind. 0,25 0,25 0,14 0,15 0,20 0,20 Utareterveys 0,48 0,49 0,40 0,40 0,50 0,47 Muut hoidot 0,47 0,47 0,28 0,27 0,24 0,21 Runko -0,03-0,03-0,01 0,00 0,05 0,08 Jalkarakenne 0,24 0,24 0,16 0,17 0,25 0,22 Utarerakenne 0,19 0,25 0,28 0,29 0,15 0,16 Lypsettävyys 0,03 0,03 0,18 0,18 0,04 0,02 Luonne 0,00 0,00 0,14 0,13 0,02 0,00 Kestävyys 0,68 0,68 0,57 0,56 0,53 0,49 Sorkkaterveys 0,33 0,33 0,04 0,04 0,20 0,18 kesäkuu 2013 VG Nyt 13
Aussit valitsevat VikingGeneticsin Teksti Camilla Rosman Australialaiset karjanomistajat ostavat yhä enemmän VikingGeneticsin sonneja. He haluavat korkeaa tuotosta, terveyttä, hedelmällisyyttä, vahvoja jalkoja ja hyvää utarerakennetta. VG:n sonnit täyttävät kaikki nämä toiveet. Maaliskuun alussa olin viikon VG:n australialaisen tytäryhtiön vieraana ja samalla osallistuin kansalliseen Herd 2013 nautakongressiin. Konferenssin osallistujat olivat tuotosseurannan ja eläinrekisterien henkilöstöä, kenttätyöntekijöitä ja tutkijoita. ohjelmassa oli myös tilavierailu ja tapaaminen paikallisten viljelijöiden ja seminologien kanssa. melko suuri tytärryhmä. VikingGeneticsin sonnien jälkeläiset erottuivat edukseen. Ne olivat vankkoja, reippaita ja valppaita. Ei ole ihme, että omistajilla on suuria odotuksia. Matkalla näin myös Törlanin, J Roxin, Slättarödin ja Ränneslövin lypsyssä olevia tyttäriä. omistajat olivat näihin Australian olosuhteissa hienosti toimiviin lehmiin todella tyytyväisiä. Kuivuus ja 35 asteen lämpö ei näyttänyt häiritsevän hyvinvoivia lehmiä. Puolet tuotosseurannassa Australia yrittää lisätä tuotosseurannan suosiota. Puolet lehmistä kuuluu seu- hienoja Viking-sonnien jälkeläisiä Näimme monta hienoa D Solin, S Rossin, D odderin, Rakuunan ja Nästgårdenin vuosikasta. Karjanomistajat olivat näihin erittäin tyytyväisiä. Tiloilla käytetään melko pientä sonnivalikoimaa ja siten jokaisella käytetyllä sonnilla on Vgaustralia VikingGenetics Australia, VGAu, on VikingGeneticsin tytäryhtiö. Anna Norgren, Erik Thomson ja hänen vaimonsa Daphne hoitavat yhtiötä. Anna oli aiemmin VG:n palveluksessa Skarassa. VGAu:n toimisto on Tallangattassa Victoriassa. Vuonna 2012 VGAu oli merkittävin vientiasiakkaamme. Vienti kasvaa entisestä, kunhan VG-sonnien tyttäriä tulee enemmän lypsyyn. Lämpö koettelee ja varjoa kaivataan. 14 VG Nyt KESäKuu 2013
Nästgårdin tytär valittiin champion-hiehoksi. Northern Territory Queensland Western Australia Luento verannalla. South Australia New South Wales Victoria tallangatta Tasmania australian maidontuotanto 6 000 karjaa, joista 3 000 tuotosseurannassa 60 % lypsykarjoista sijaitsee Victoriassa keskikoko 220 lehmää keskituotos: 7 417-3,80-280 - 3,20 237-617 kg r+v rantaan, mutta tästä joukosta vain 20 prosentista saadaan hedelmällisyystietoja. Hedelmällisyys on kehittynyt huonompaan suuntaan aina viime päiviin asti. Australialaisilla on vaikeuksia hahmottaa pohjoismaisen tuotosseurannan toimintaa ja he ihmettelevät saavutuksiamme, kuten ainutlaatuisia sorkkaterveys- ja utareterveysindeksejä. Pohjoismaisilla karjanomistajilla on todella hyvät työkalut käytössään. kuumuus kiusaa Maaliskuu on Australian syksyä. Laitumet olivat keltaisia ja kuivia kuuman kesän jälkeen. Kesällä ilma oli ollut hyvin kuivaa ja päivälämpötilat olivat 35-37 astetta. Yli 40 asteen päiviäkin oli ja ne heikensivät maidontuotantoa. Lisäksi maidon hinta oli alhainen ja rehukustannukset olivat korkeita. Maidontuotanto ei ole helppoa Australiassakaan! KESäKuu 2013 VG Nyt 15
ROTUKOMITEA Puheenjohtaja Per-Johan Svensson, Södra Vi T: +46 492 152 87 M: +46 705 51 52 87 perjohan.svensson@telia.se Varapuheenjohtaja Morten Hansen, Vrå T: +45 9898 6060 M: +45 3026 1530 mortenha@mail.dk Varapuheenjohtaja Andreas Johansson, Parainen M: 050 386 1623 andreas.johansson@parnet.fi Alf Eriksson, Långås T: +46 346 910 79 M: +46 708 929927 alf.i.tuvagard@ciaoip.se Lars Iversen, Skamby T: +45 6489 1882 M: +45 2334 7220 larsiversen@post.tele.dk Christer Samuelsson, Linghem T: +46 13 761 09 M: +46 705 37 61 09 jubygard@tele2.se Niclas Sjöskog, Pedersöre T: +358 40 551 0087 niclas.sjoskog@agrolink.fi Christer Ljungqvist T: +46 370 650 166 M: +46 70 690 68 31 nastaviken@bor.se Janne Pietikäinen T: +358 4056 71131 jannepie@hotmail.com Annamari Torttila T: +358 4006 61965 torttila8@hotmail.com VikingRed-uutisia LD-projektilla valtaisa kiinnostus Hädin tuskin olimme käynnistäneet projektin, kun jo suuri joukko karjanomistajia oli ilmoittautunut mukaan 4 000 eläimellään. Kevään VikingRed-naaraiden kiintiö on 4 000 päätä. Eläimet ovat ensikkoja tai yli 11-kuukautisia hiehoja. Maakohtaiset kiintiöt jaettiin tuotosseurantaan kuuluvien eläinmäärien mukaan. Syksyn 6 000 naaraan kiintiö on jo lähes täynnä. kannustava sopimus Projektin tavoite on parantaa punaisten rotujen genomiarvojen luotettavuutta lisäämällä naaraiden arvosteluja referenssiryhmään. Valituilta karjoilta edellytetään ensisijaisesti luotettavia tietoja. Tuotosseurantaan kuuluminen on ehdoton edellytys. Lisäksi tarvitaan terveys-, hedelmällisyys- ja käyttöominaisuustietoja. Karjanomistajan on myös suostuttava myymään sonnit VikingGeneticsille ja tarvittaessa huuhdella projektiin kuuluvat eläimet. VikingGenetics kannustaa hyvien ayrshire-hiehojen huuhteluja 1 000 euron huuhtelukorvaussopimuksella. VG valitsee hiehot genomitulosten perusteella. Tiina Mitikka T: +358 50 326 9479 tiina.mitikka@gmail.com JALOSTUSVASTAAVAT Auli Himanen T: +358 40 311 5301 auli.himanen@vikinggenetics.com Ritva Hilpelä-Lallukka M: +358 400 614 057 ritva.hilpela-lallukka@vikinggenetics.com Siemennyssonniksi sovitaan tilan kanssa VG:n isäsonni. Huuhtelumaksu tilitetään huuhtelutilalle, kun kahdeksan ensimmäistä alkiota on siirretty. Mikäli alkioita on vähemmän, niin tilitys tehdään kun kaikki on siirretty. Huuhtelusta syntyvät ET-sonnivasikat genomitestataan ja niistä parhaat ostetaan tavallisen sonnivasikan hinnalla. Tähän mennessä on ehdokkaita ollut 69 ja sopimus on tehty 65 hiehosta. ASMo ydinkarjaan on viety 25 hiehoa. Muista 40 hiehosta 10 on huuhdeltu ja alkioita on saatu keskimäärin 6,6. Parhaat tulokset ovat Tanskasta. Morten Hansenin hiehoilta (V Föske x Gunnarstorp ja R Halfdan x Pupilli) saatiin 15 ja 13 alkiota. Huuhtelusiemennykseen oli käytetty Asmo Andreita. Suomessa yksi sopimushiehoista, Asmo Integraali ET (Annamari ja Tuomo Torttila, Lammi), tuotti erinomaisen alkiosaaliin 12 alkiota. Niistä kahdeksan pystyttiin siirtämään heti karjan omiin vastaanottajiin ja niin sonnitonni tilitettiin viipymättä tilalle. Asmo Integraali ET tuli alkiona tilalle ydinkarjasta ostetun kantajahiehon Asmo Eiran kohdussa. Integraali on Saukkoniemen urkan paras genomitestattu tytär. Sen emä Mäen Eho (i. Andersta) kuuluu niin ikään edelleen isänsä parhaisiin testattuihin tyttäriin. Mielenkiintoinen lisä tarinaan on, että kantajahieho Asmo Eira (i. Turandot) on osoittautunut erinomaisen hyväksi lehmäksi niin jalostusarvoltaan, tuotokseltaan kuin rakenteeltaankin! Asmo Integraali on paras Urkan tytär. Sen emä, Mäen Eho, on edelleen yksi parhaimmista Anderstan tyttäristä. Integraali on tuottanut Asmossa 12 siirtokelpoista alkiota. 16 VG Nyt KESäKuu 2013
Morten Hansen on VikingRedkomitean uusi varapuheenjohtaja Mortenin työ perustuu teoriaan ja sen soveltamiseen. Eläimiä genomitestataan runsaasti ja alkionsiirrot ovat yleisiä. Tilalla käytetään erilaisia sukulinjoja ja siksi VikingGenetics on ostanut tilalta useita sonneja. Morten Hansen on VikingRedin uusi varapuheenjohtaja. VikingRed-rotukomitea valitsi uudeksi varapuheenjohtajakseen Morten Hansenin. Mortenin tilalla, Höjgårdissa, on 240 lehmää ja tila sijaitsee Pohjois-Jyllannissa. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja kolme lasta. Morten on RDM-piireissä tuttu. Hän on toiminut RDM-rotuyhdistyksen varapuheenjohtajana ja Höjgårdin jalostustyö on laajalti tunnettua. Mortenin mietteitä Pohjoismaiset punaiset rodut kiinnostavat minua, koska niillä on niin paljon annettavaa maidontuottajille. Ne ovat terveitä, tuottavia ja hedelmällisiä sekä hyväutareisia lehmiä. Mielestäni VikingRed-jalostusohjelma ottaa terveysjalostuksen rinnalla aina huomioon lehmien tuottavuuden. Maidontuottajana haluan ansaita enemmän, enkä siis halua sairaita lehmiä enkä korkeaa kuolleisuutta. Pohjoismaisilla punaisilla on ainutlaatuinen asema maailmalla. Tämä asema on ansaittu niin puhdasrotuisilla kuin risteytyksillä. ongelmattomat ja tuottoisat lehmät ovat avainasemassa tulevaisuuden maidontuotannossa. Voimme olla ylpeitä saavutuksistamme, mutta rima on asetettava korkeammalle. Kaikkien pohjoismaisten punaisten jalostajien työtä tarvitaan. Tarvitsemme yhteistyötä ja kaikkien jalostuseläinten tehokasta käyttöä. Muutoksiin on oltava valmiutta ja uusinta teknologiaa on hyödynnettävä. Sussi on juhlanäyttelyn champion Ruotsin pohjoisin karjanäyttely Norrkon vietti 10-vuotisjuhliaan keväällä. Tuomarina toimi Skåne Seminin Tommie Eriksson. Hän valitsi championiksi Bert Persson Lantbrukin omistaman, toisen kerran poikineen, Sussin. Erittäin hyväjalkainen Sussi on VR Öbon (Öygarden x Jerry) tytär ja sen emänisä on orraryd. VR Agaton on lähtöisin samasta karjasta kuin Sussi. 17
IRCC-2013 genomit kiinnostavat International Red Cow konferenssi 2013 (IRCC) pidettiin Slesvigissä Pohjois-Saksassa. Koolla oli 70 osanottajaa kolmelta mantereelta ja 13 maasta. Hans Stålhammar kertoi VikingGeneticsin genomitestauksesta. Etenkin punaisten rotujen genomitestauksessa VikingGenetics on edelläkulkija. Fritz Reinhard edustaa saksalaista, jalostusarvojen laskennasta vastaavaa järjestöä, VITiä. Hän käsitteli genomitestauksen mahdollisuuksia pienissä populaatioissa. Esimerkkiä hän käytti saksalaista angler-rotua. Arvosteluvarmuudet jäävät melko alhaisiksi pienen referenssipopulaation johdosta. Muista roduista, kuten punaisesta holsteinista, ei ole juuri apua anglerin genomitestaukselle. Saksalainen Georg Thaller, Christian Alberchts yliopistosta, arvioi lehmien käyttöä referenssipopulaatiossa. Lisäksi hän pohti kansainvälisen lehmistä koostuvan referenssipopulaation mahdollisuuksia. Morten Kargo Århusin yliopistosta esitti näkemyksiään punaisten rotujen jalostusohjelman järjestämisestä tulevaisuudessa. Mitään suuri muutoksia nykyiseen ei hänen mielestään tarvita. Viimeinen luennoitsija oli professori Les Hansen Minnesotan yliopistosta. Hän selvitti ensimmäisiä tuloksia laajasta risteytyskokeesta, jossa verrataan PRoCross-risteytyksiä puhtaisiin holsteineihin. Risteytyksillä on havaittu kolmesta neljään prosenttia korkeammat rasva- ja valkuaistuotokset holstein-lehmiin verrattuna. PRoCross-ohjelmaan kuuluvat holstein, VikingRed ja montbelliard. IRCC päätti muuttaa nimensä International Red Dairy Breeds Federationiksi (IRDBF). Muutoksella halutaan koota kaikki maailman punaiset rodut samaan kattojärjestöön ja näin vahvistaa punaisten rotujen asemaa holsteinin rinnalla. Seuraava kokous järjestetään Yhdysvalloissa kesällä 2015. Kokous nimitti kaksi työryhmää. Toinen valmistelee muun muassa sääntöjä ja toinen ryhmä selvittää genomivalinnan yhteistyömahdollisuuksia. Superperiyttäjä Asmo Vellamo ET Ydinkarjassa seitsemän vuotta sitten syntynyt Asmo Vellamo ET täyttää erinomaisesti hyvän periyttäjän tunnusmerkit. Sen lisäksi, että sen oma GB (blended index, so. yhdistetty genomiarvo ja ) on edelleen +19 (tuotos 114, utareterveys 110, runko 107, jalat 100, utare 121), on sillä vankkaa jälkeläisnäyttöä. Vellamon isä on kaikkien tuntema superperiyttäjä Niemelän ooppium. Vellamon emä Martin Toffeli ostettiin aikoinaan ydinkarjaan Torniosta, Esko ja Vuokko Kuljun karjasta. Toffeli tuotti ydinkarjan huuhteluissa yhteensä huikeat 58 siirtokelpoista alkiota, Vellamon päästessä lähes samaan eli 50 alkioon. Vellamo on huuhdeltu viisi kertaa. Itse se on poikinut neljästi. Toinen hiehohuuhtelusonneista, Heisalan Ponnistus, tuntui soveltuvan sille erityisen hyvin. Ponnistus-huuhtelun alkioista syntyivät muun muassa Asmo Ahkera ET +24 GB, Asmo Asa ET +22 GB, Asmo Elosalama ET +17 GB ja Asmo Ehtosa ET +20 GB sekä nuorsonnikäytössä juuri ollut VR Pojo ET. Asmo ullimullilla tehty huuhtelu taasen tuotti runsaan alkiosaaliin, 18 siirtokelpoista alkiota ja keinosiemennyssonni VR ufo ET:n, josta karjanomistajat ovat tällä hetkellä kovasti kiinnostuneita hyvän rakenteen periyttäjänä. Asa-tyttärestä on odotusaikaansa viettävä unyrkkiläinen VR ulaani. Ehtosasta saamme maakunnasta takaisin ydinkarjaan tähän mennessä parhaan testatun gibsonlaisen hiehon, jonka genomiarvo on +24. Suuri osa Vellamon tyttäristä on genomitestattu keskiarvoa paremmin tuloksin. Viimeisimpänä on ydinkarjan huuhteluissa ollut Asmo Illamo R Davidista. Asmo Vellamo ET täyttää superperiyttäjän tunnusmerkit 18 VG Nyt KESäKuu 2013
Töissä on mukavaa! Buckarbyn tytär. Teksti Lina Ragnarsson Palaan hyvillä mielin Eva ja Roger Arvidssonin tilalta. Kahden tunnin vierailun päätteeksi he kertoivat, että meillä on töissä niin mukavaa. Ei ole ihme, että tila oli viime vuonna Ruotsin korkeatuottoisin SRB-karja. Övrarpin tila sijaitsee Idalassa, Hallandin maakunnassa. Tilalla on 70 hehtaaria peltoa, 25 hehtaaria laidunta ja12 hehtaaria naapurin kanssa yhteistä maata. Valtaosa maasta on vuokrattua. Tilalla viljellään vain nurmea, sillä näin pohjoisessa viljanviljely ei kannat. Peltotyöt on ulkoistettu ja Roger ja Eva keskittyvät karjanhoitoon. Karjaa Övrarpissa on ollut aina ja Rogeria ovat lehmät kiinnostaneet lapsesta lähtien. Eva on myös kotoisin lypsykarjatilalta. He ovat käyneet Plönningen maatalouskoulun ja molemmat ovat työskennelleet lomittajina. Vuonna 1996 he ryhtyivät tilanpitoon ja vuonna 1999 he rakensivat uuden navetan. Tila työllistää heidän lisäkseen yhden osa-aikaisen työntekijän ja lomituspalvelut he saavat Växa Sverigeltä. tarkkaa toimintaa Pihattonavetassa asustaa 82 SRB-lehmää. Lehmät lypsetään kahdesti päivässä ja vuoden 2012 keskituotos oli 11 876 kiloa maitoa (rasva 4,5 %, valkuainen 3,6 %). Lehmät polveutuvat Gullros-, Stjärna- ja Prima-perheistä, eikä eläimiä ole ostettu moneen vuoteen. Sen sijaan ylimääräisiä hiehoja on myyty 8 10 päätä vuodessa. Viimeisin erä lähti Pakistaniin. Poikimaikä on 25,1 kuukautta. Lehmien siemennykset aloitetaan seitsemän viikkoa poikimisesta. Roger on käynyt siemennyskurssin, mutta hän luottaa seminologeihin. Kiimantarkkailussa isäntäväki luottaa karjasilmään. Kiimoja seurataan 3-4 kertaa päivässä. Hiehot otetaan mukaan siemennyssuunnitelmiin 11 kuukauden iässä. Tarkasta työstä kertoo siemennysten määrä tiineyttä kohden. Tällä hetkellä se on 1,7. Karjan ruokinta on myös tarkkaa. Växan Ann-Therese Persson käy kuukausittain tarkistamassa ruokintasuunnitelmia. Ruokinta perustuu säilörehuun, sokerijuurikasmassaan ja kahteen täysrehuun. Tilalla on mahdollisuus testata erilaisia rehuja. indeksit kohdillaan Jalostustavoite on hyvin lypsävät terveet eli taloudelliset lehmät. utarerakenteen eteen on tehty töitä hyvin tuloksin. Växan jalostusneuvojalla, Kjell Johanssonilla, on ollut jo noin 10 vuoden ajan suuri vaikutus tilan valmentajana. Kjell luokittaa joka kolmannen ensikon ja laatii jalostussuunnitelman. utarerakenne ja etenkin vetimien sijainti ovat olleet tärkeitä ominaisuuksia. Nyt myös pitoisuuksien painotusta on lisätty. Kokoakaan ei ole unohdettu. Näen navetassa kookkaita, hyväutareisia lehmiä, joiden vetimet ovat oikealla kohdalla. Jalostus on tuottanut tuloksia. Kjell tekee huolellista lehmävalintaa. Huonoimmat siemennetään liharoduilla tai teurastetaan. Indeksi ovat olleet katossa jo useita vuosia, eivätkä yli +30 -indeksit ole harvinaisia. uusi genomitesti käyttöön Jokaisen jälkeläisarvostelun jälkeen Kjell ajaa uuden suunnitelman. Hän käyttää laajalti VikingGeneticsin sonneja, ja etupäässä korkeaindeksisiä sonneja. Parhaille naaraille Kjell valitsee uusia mielenkiintoisia sonneja. Näin tilalla on hyvät mahdollisuudet saada sonni myydyksi. GenVikPLuS-sonnit sopivat hyvin suvuiltaan hieman erilaisille huippuyksilöille. Tähän mennessä VikingGenetics on ostanut kaksi sonnivasikkaa ja Viken yhden hiehon. Viime aikoina tilalta on testattu 11 sonnivasikkaa ja monen tulokset eivät ole vielä valmistuneet. Toistaiseksi naaraita ei ole testattu, mutta tilanne korjaantuu uuden testin tullessa käyttöön. Kjell käy tilalla kahdesti vuodessa arvostelemassa eläimet. Hän pitää Övrarpin eläimiä lähes ominaan ja työskentely isäntäväen kanssa sujuu hienosti heidän palavan innostuksensa ansiosta. Mukavuuden salaisuus Millä keinoin voisi saavuttaa yhtä hyviä tuloksia kuin Eva ja Roger? Menestyksen takana ovat kiinnostus eläimiin, tarkkuus, hyvät rutiinit ja neuvontapalvelujen käyttö. Eläinten parasta ei aina voi paperilla suunnitella, siksi niiden eteen täytyy tehdä aina jotakin ylimääräistä. Tällä pienellä ylimääräisellä syntyy hyviä tuloksia. Lisäksi perheellä on suuri merkitys. Työ on mukavaa, kun nämä asiat ovat kunnossa. Karsinallinen genomitestattuja sonnivasikoita. Töissä on mukavaa. Eva ja Roger sekä jalostusneuvoja Kjäll Johansson. KESäKuu 2013 VG Nyt 19
VikingRed-sonniuutisia Toukokuun arvostelu poiki monta mielenkiintoista GenVikPLuS-sonnia. Myös jälkeläisarvosteltujen sonnien joukkoon saatiin muutama uutuus. Buckarby pitää kärkipaikkansa -arvolla + 30. Käpylän Ali, +29, on uusi tuttavuus ja se sijoittuu toiseksi. R Harvard, +28, ja VR Cigar, +28, pitivät asemansa. tuotosta Ponnistuksen pojilta Käpylän Ali (Ponnistus x Life), +29, on syntynyt Eija oinosen karjassa Viitasaarella. Ali on maitoindeksiltään (138) ja lypsettävyydeltään (121) ehdotonta huippua. utareterveys on keskitasoa. Ali on valitettavasti kuollut ja siksi sen annokset ohjataan lähinnä sonninemille. VR Coma (R Caj x Micmac), +28, on holstein-perimänsä vuoksi käytössä vain Tanskassa. Poikimaindeksiltään hyvä VR Coma on syntynyt Carsten R Eriksenin tilalla Dybvadissa. Asmo Aikomus (Ponnistus x ooppium), +22, on hyvä tuotossonni ja myös hedelmällisyys sekä utareterveys ovat mallillaan. VR Owen (orkko x Tunatorp), +22, on lähtöisin Lars-olof ja Carin Brattin karjasta Österbölestä. VR owen on hedelmällisyys- ja terveyssonni. Toistaiseksi sen siementä ei ole varastossa, joten sonni käyttö viivästyy. uraansa jatkavat Buckarby (o Brolin x Peterslund), +30, tunnetaan hyvästä hedelmällisyydestä, käyttöominaisuuksista ja jaloista. R Harvard (Ascona x Vest Sum), +28, on VR Coman tavoin vain Tanskan listoilla. utareterveys- ja rakenne ovat sen tunnusmerkit. VR Cigar (Cirkel x Alfa), +28, pitää pintansa. Tuotos ja rakenne ovat huippua, hedelmällisyys on kunnossa ja utareterveys on normaali. VR Leroy (Långbo x Peterslund), +25, on ainoa laajemmin käytetty Långbon poika. Leroy on erinomainen terveys- ja hedelmällisyyssonni. Valpas (okke x Kelli), +23, paransi asemiaan kolmella pisteellä. Sen korkeat tyttäret lypsävät paljon. V Föske (Miqur x Gårdö), +23, yhdistää korkean tuotoskyvyn ja kestävyyden. Sen tyttärien sorkkaterveys on erinomainen, vaikka jalkarakenne jää keskiarvon alapuolelle. R Fastrup (orraryd x Stadel), +23, on kärkipaikoilla jalkarakenteessa, tytärhedelmällisyydessä ja kestävyydessä. Pell-Persin (Flarkbäcken x Botans), +23, pienet tyttäret ovat hedelmällisiä ja terveitä. Lisäksi utareterveys on erinomainen ja utaresekä jalkarakenne ovat huippuluokkaa. Ranta-Askolan Ypryn (ooppium x Lööperi), +23, tyttäret ovat myös pieniä. Ne lypsävät hyvin, pitoisuudet ovat korkeat ja utareterveys on erinomainen. VR Solero (Sörby x orraryd), +23, nousi neljällä pisteellä. Tyttärillä on korkea tuotos ja matala lypsykäyrä. Ne ovat nopealypsyisiä ja hyväluonteisia. Asmo Andrein (Ponnistus x Miqur), +19, arvostelu laski seitsemällä pisteellä. Lasku johtui lähinnä tuotosindeksin alenemisesta, mutta silti Andrei on edelleen kova tuotossonni. hyvä gvp-saalis GVP-sonnien kärkipään uutuus on VR Borsse (Buckarby x Toivo), +25. Sonni on syntynyt Marianne ja Marko Mänkin karjassa Jokioisilla. VR Borsse on terveys- ja hedelmällisyyssonni ja kestävyys on erinomainen. Jalka- ja utarerakenne ovat myös sen vahvuuksia. ullimullin poikia saatiin kaksi. VR Ultimo (ei. Gunnarstorp), +22, on Ullimullin poika VR Uudin on uusi sonninisä. VR Filemon 20 VG Nyt KESäKuu 2013