VUOSI 2010 Vuosi oli yhdistyksen 7. toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta vastasi pääosin toimintatavoitteissamme asetettuja suuntaviivoja.



Samankaltaiset tiedostot
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Kuljetusbarometri 1/2008

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Investointitiedustelu

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Talouden näkymät

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Matti Paavonen 1

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016

TALOUSENNUSTE

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

OSAVUOSIKATSAUS LIIKETOIMINTARYHMÄT

Kuorma-autoliikenteen kaikkien kustannusten ja polttoainekustannusten vuosimuutokset 1/2007-1/2011, %

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät ry - USL ry TOIMINTATAVOITTEET JA JÄSENPALVELUT

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Bruttokansantuotteen takamatkan kurominen umpeen edellyttää Suomessa 3,0 %:n talouskasvua vuosittain

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Tieliikenteen tavarankuljetukset

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2019

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2017

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Matti Paavonen 1

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

logistiikka-alalta Tilastotietoa kuljetus- ja

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2015

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2018

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007

SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2015

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2018

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2017

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2017

SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Timo Hirvonen Ekonomisti

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Kuljetusyritykset

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Investointitiedustelu

Talouden näkymät

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2014

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Transkriptio:

USL 20 Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 YLEISTÄ Yhdistyksen toimintaa ohjaavat sen arvot. Arvojensa mukaan USL on omalta osaltaan rakentamassa vapaata suomalaista yrittäjyyttä logistiikkasektorilla. USL:n toiminnassa edistetään moraalisesti ja eettisesti kestäviä arvoja logistisessa ketjussa, sekä toimitaan tasapuolisesti ja arvostetaan kaikkien jäsenten toimintaa. Yhdistyksen tavoite on olla suomalaisten kuljetusyritysten suunnannäyttäjä ja uusien ideoiden tuoja alan kehittämisessä. Tämän vision toteuttamiseksi yhdistyksessä palvellaan asiakasläheisesti ja ammattimaisesti ulkomaan- ja sopimusliikenteen kysymyksissä. VUOSI 2010 Vuosi oli yhdistyksen. toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta vastasi pääosin toimintatavoitteissamme asetettuja suuntaviivoja. USL ry ja Suomen Säiliöautoliitto ry jatkoivat vuodenvaihteessa 2010 aloitettuja yhdistymisneuvotteluja. Yhteinen tavoite oli, että vuoden 20 alussa aloittaa toimintansa uusi yhteinen yhdistys. Neuvottelut saatiin positiiviseen päätökseen. Molempien yhdistysten ylimääräiset syyskokoukset päättivät Helsingissä marraskuussa, että yhdistysten toiminnat yhdistyvät USL:stä muodostetun SKAL suoritealat ry:n nimen alle. Säiliöautoliiton jäsenet liittyvät jäseniksi vuoden 20 alusta ja yhdistetty toiminta alkaa. Yhdistyksessä oli vuoden lopulla 80 jäsentä, jotka maksoivat SKAL -automaksuja 14 yksiköstä. Säiliöautoliiton jäsenistön tullessa mukaan toimintaan on jäsenmäärä 18 / 612 autoa. Kuljetusmäärät kääntyivät kertomusvuonna jälleen kasvu-uralle. Kotimaanliikenteen tonnikilometrit ilman maa-aineksia lisääntyivät % (200: -1 %). Ulkomaanliikenteen kuormatut rajanylitykset lisääntyivät 12 % (-2 %) ja kuljetetut tonnit 1 % (-20 %). USL:n ja sen kokonaan omistaman ULH -palvelu Oy:n palveluksessa oli neljä vakituista työntekijää. USL julkaisi keväällä Kuorma-autolla ulkomaille 2010 oppaan. Opas on reaaliaikaisena myös internetissä. Yhdistyksen jäsenedut kattavat mm. polttoainesopimukset Suomessa, Skandinavian maissa ja Manner-Euroopassa. Muita palveluja ovat mm. ALV-palvelut eri maista ja erilaiset liikenteeseen liittyvät vakuutukset. USL on yhteydessä yli kolmenkymmenen maan kuljetusalan järjestöihin, viranomaisiin, asiakkaisiin ym. tahoihin jäsentensä edunvalvonnassa. USL:n kotimainen edunvalvonta kohdistuu kotimaan sopimusliikenteeseen lukuisine suoritealoineen ja ulkomaankaupan kuljetuksiin koko laajuudessaan. Suurimpia suoritealoja ovat teollisuuden ja kaupan kuljetukset koti- ja ulkomaanliikenteessä mukaan lukien huolinta-ala. Yhdistys tuottaa erilaista kustannusseurantaan liittyvää materiaalia ja laskentapalveluita jäsenyrittäjille näiden yksittäisiä neuvotteluja varten asiakkaiden kanssa. USL-20

Lisäksi yhdistys avustaa niitä neuvotteluryhmiä, joita toimii asiakkaiden kanssa suorassa sopimussuhteessa. Tällaisia työryhmiä toimii mm. hinausalalla, muuttokuljetuksissa, panimoalalla, maatalouskuljetuksissa, säiliöliikenteessä, rakentamiseen liittyvillä toimialoilla sekä ulkomaankaupan eri suoritealoilla. Yhdistyksen jäsentiedotus ja informaatio julkaistaan yhdistyksen nettisivuilla www.skal.fi/usl. Valtaosa jäsenistä seuraa ajankohtaistiedotteita sähköpostitse ja SKALnetissä. Perinteinen kirje on lähetetty osalle edelleen rinnakkaisena. Tilastokeskuksen kuukausittainen kustannusindeksi toimitetaan niille jäsenille, jotka ovat sen erikseen tilanneet. Kaikki jäsenet voivat seurata indeksiä ja kustannuskehitystä SKALnetin USL -sivuilta. Kertomusvuoden aikana järjestettiin jälleen yhteistapaaminen Tanskan järjestön ITD:n ja Ruotsin SÅ:n ja Norjan NFL:n kanssa. Asialistalla ovat erilaiset kuljetuskäytännön yhteistyökysymykset, mm. kuljettajien ajo- ja lepoaikakäytännössä kohtaamat vaikeudet. EK:n mukaan loppuvuoden 2010 elpyminen jäi melko loivaksi. Tämänhetkinen suhdannetilanne on tavanomaista heikompi sekä teollisuudessa että rakentamisessa. Tilauskanta on alle normaalin ja kysyntä heikkoa noin kolmasosalla vastaajista. Pienimpien rakennusyritysten näkymät ovat varsin varovaiset. Kustannusten arvioidaan nousevan varsin voimakkaasti. Pienten ja keskisuurten yritysten suhdannetilanne parani hieman viime vuoden lopulla, mutta kokonaisuutena elpyminen jäi varsin loivaksi. EK:n tammikuussa 20 tekemän tiedustelun mukaan tämänhetkinen suhdannetilanne on teollisuudessa ja rakentamisessa vielä hieman normaalia heikompi. Palveluissa tilanne on jo kohentunut tavanomaiseksi. Teollisuus- ja palveluyritysten odotukset lähikuukausille ovat samoin varsin myönteiset, kun taas erityisesti pienet rakennusyritykset ovat varovaisempia. Suomen bruttokansantuote kasvoi,1 prosenttia viime vuonna Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi,1 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Tuotanto oli viime vuonna suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2006. Bruttokansantuote oli viime vuonna 180 miljardia euroa. Kansantalouden ansaitsemia tuloja kuvaava nettokansantulo kasvoi reaalisesti 2, prosenttia. Eniten kysyntää lisäsivät vienti ja yksityinen kulutus. Viennin volyymi kasvoi,1 prosenttia ja tuonnin volyymi 2,6 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi 2,6 prosenttia ja julkinen kulutus 0,4 prosenttia. Investoinnit kasvoivat 0,8 prosenttia. MAAN TALOUS JA SUHDANNENÄKYMÄT Vuoden 2010 aikana Suomen talous kääntyi laajapohjaisesti nousuun. Kuluvan vuoden 20 kasvuksi ennustetaan,6 %, josta merkittävä osa tulee kasvuperimästä. Vahva ulkoinen kysyntä nopeuttaa viennin kasvua, mikä johtaa käyttöasteiden nousuun. Sen seurauksena investointien odotetaan käynnistyvän ja talouskasvun laajenevan entisestään. Raaka-aineiden hintojen nousu yhdistettynä markkinakorkojen nousuun kiihdyttää kuluvan vuoden inflaation yli kolmen prosentin. Inflaatiota kiihdyttää erityisesti elintarvike- ja energiaraaka-aineiden hintojen nousu kansainvälisillä hyödykemarkkinoilla. Vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 2, %. Kasvu on edelleen vientivetoista, mutta ei niin suuressa määrin kuin kuluvana vuonna. Keskeisissä vientimaissamme Saksassa, Ruotsissa ja Venäjällä talouskasvu on vahvistunut, mikä lisää näiden maiden tuontikysyntää. Teollisuuden vientiodotukset olivat vuoden alussa varsin myönteiset. Viennin kasvu painottuu perinteiseen metalliteollisuuteen, sillä koneiden ja metallituotteiden vientitilaukset lisääntyivät viime vuoden aikana nopeasti. Myös kemianteollisuuden vientiodotukset olivat vuoden vaihteessa yhä erittäin myönteiset. Sen sijaan elektroniikkateollisuuden USL-20

tuotteiden vientikysynnässä epävarmuus jatkuu eikä puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden vienti enää kasva viime vuoden tahtiin. Palveluviennin kasvu jäänee tavaraviennin kasvua niukemmaksi, joten kokonaisuudessaan vienti kasvaa tänä vuonna 8 %. Tuonti kasvaa 6, %. Tänä ja ensi vuonna vienti lisääntyy euromääräisesti tuontia enemmän, mikä kohentaa tavaroiden ja palvelujen tasetta vaihtosuhteen heikkenemisestä huolimatta. Vaihtotaseen ylijäämä pysyy ennustejakson ajan 4 mrd. euron tuntumassa. Pienten ja keskisuurten yritysten suhdannetilanne parani hieman viime vuoden lopulla, mutta kokonaisuutena elpyminen jäi varsin loivaksi. EK:n tammikuussa 20 tekemän tiedustelun mukaan on tämänhetkinen suhdannetilanne teollisuudessa ja rakentamisessa vielä hieman normaalia heikompi. Palveluissa tilanne on jo kohentunut tavanomaiseksi. Teollisuus- ja palveluyritysten odotukset lähikuukausille ovat samoin varsin myönteiset, kun taas erityisesti pienet rakennusyritykset ovat varovaisempia. Finanssikriisin laskun jälkeen vallitsee nyt nousun megatrendi ja maailmantilanteeseen nähden suhdanteet ovat kehittyneet vakaasti. Taloudelliset virtaukset ovat selkeissä nousu- ja laskusuhdanteissa paljon vahvempia kuin suhdanteiden kypsyttyä. "Kasvunlehti" on tyvestä vahva ja päästä hento kuten kasvinlehti. Arvioiden mukaan Japanin katastrofilla on maailman mitassa vähäinen vaikutus. Arabimaiden levottomuus on nostanut öljyn hintaa, mutta sekään ei ole toistaiseksi haitannut suhdanteita. Poliittinen riski on kuitenkin monissa maissa lisääntynyt ja maailmantalous rakentuu muutenkin uudelleen. Korot ovat kohonneet noususuhdanteen myötä, mutta pankkimarkkinat ovat normalisoituneet. Euroopan ongelmamaiden velkakorot kipuavat edelleen, mutta vakuusjärjestelyt riittänevät. Espanjan uskotaan selviävän ilman apua. KUSTANNUSMUUTOS SUORITEALOITTAIN 2006 2010 Esimerkkejä kustannusmuutoksista: 2006 200 2008 200 2010 Kotimaanliikenne -aks. yhdistelmä 4 % 6 - % 0-2 % - 4 % - 8 % Vetoliikenne kotimaassa 4 4 % 6-8 % 0-2 % 4 - % - 8 % Skandinavian liikenne 4 % 6 - % 0-2 % 4 - % - 8 % Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 6, prosenttia vuoden 2010 tammikuusta vuoden 20 tammikuuhun. Perävaunuyhdistelmien kustannukset nousivat, prosenttia, keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen, prosenttia sekä pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen, prosenttia.. USL-20

Kannattavuus ja markkinatilanne Alan keskimääräinen kannattavuus on edelleen varsin heikko ja siihen suurin vaikuttaja on ollut taantumasta seurannut kuljetusmäärien väheneminen ja hitaasti purkautuva ylikapasiteetti. Kilpailua kiristää edelleen ulkomaanliikenteessä ja osin myös kotimaan liikenteessä myös uusien EYmaiden yritysten tulo Suomeen. USL seuraa jäsenyritystensä ajotyöllisyyttä, kuljetuskaluston käyttöastetta ja alan yleisiä näkymiä kotimaanliikenteessä ja ulkomaanliikenteessä. Jäsenyrityksillä on jäsentiedustelujen mukaan kotija ulkomaanliikenteen kalustoa muidenkin suoritealojen kalusto yhteenlaskettuna yhteensä noin 4000 yksikköä. Yksiköistä on kotimaanliikenteessä 60 % ja 40 % ulkomaanliikenteessä. Kaluston käyttöaste oli kotimaassa % (200: %) ja ulkomaanliikenteessä 6 % (8 %). KOTIMAANLIIKENNE Kuorma-autojen kuljettamat tavaramäärät neljännesvuosittain Vuoden 2010 tammi-kesäkuussa kuorma-autojen kuljettama tavaramäärä oli yhteensä 1 miljoonaa tonnia ja kuorma-autoliikenteen kuljetussuorite oli yhteensä 12 8 miljoonaa tonnikilometriä. Tavaramäärä lisääntyi 1 prosenttia ja kuljetussuorite prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuoden 2010 tammi-syyskuussa kuorma-autojen kuljettama tavaramäärä oli yhteensä 2 miljoonaa tonnia ja kuorma-autoliikenteen kuljetussuorite oli yhteensä 18 6 miljoonaa tonnikilometriä. Tavaramäärä lisääntyi 1 prosenttia ja kuljetussuorite 8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuoden 2010 loka-joulukuussa kuorma-autoilla kuljetettiin tavaroita yhteensä 120 miljoonaa tonnia. Maa-aineskuljetusten määrä oli 6 miljoonaa tonnia ja muita tavaroita kuljetettiin yhteensä 64 miljoonaa tonnia. Kuorma-autojen kuljetussuorite oli 64 miljoonaa tonnikilometriä. Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä 16 prosenttia vuoden 200 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kuormaautoliikenteen kuljetussuorite tonnikilometreinä mitattuna kasvoi 4 prosenttia. USL-20

Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä neljännesvuosittain Liitetaulukko 2. Kuorma-autoliikenteen suoritteet ajoneuvon käytön mukaan ilman soraa lokajoulukuussa Ajoneuvon käyttö Tavaramäärä, 1000 t Ajosuorite, milj. km Kuljetussuorite, milj. tkm Yksityinen 16 81 1 1 Ammattimainen 4 10 46 810 Yhteensä 680 622 641 Tavaramäärä kasvoi 1 prosenttia ja kuljetussuorite prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Lähde: Tieliikenteen tavarankuljetukset 4/2010, Tilastokeskus Vuonna 2010 oli kuorma-autojen kuljettama tavaramäärä kokonaisuudessaan ennakkotiedon mukaan yhteensä miljoonaa tonnia ja kuorma-autoliikenteen kuljetussuorite yhteensä 2 61 miljoonaa tonnikilometriä. ULKOMAANLIIKENNE Ulkomaanliikenteen kuljetusmäärät kasvoivat sekä kuljetuissa kuormissa että tavaratonneissa. mitattuna. Kuljetettujen kuormien määrä oli vuonna 2010 vuoden 2006 tasolla. eli yhteensä 2,1 miljoonaa kuormaa (200: 1,8), kasvua oli 12,4 %. Huippuvuoden 200 luvusta 2,6 miljoonaa kuormaa ollaan kuitenkin edelleen jäljessä 1 %. Kuljetettujen tavaratonnien määrä auto, irtoperävaunuja ja konttikuljetuksina transitoliikenne mukaan lukien kasvoi 1 % (-20 %) 2 miljoonaa tonnia (24 Mt). Huippuvuoden 2008 luvuista ollaan kuitenkin vielä jäljessä 10 %. USL-20

KOKO LIIKENNE MERITSE 1-20-1 200000 Meriliikenne autot - kontit - perävaunut ca 2100000 100000 tonni/kk 100000 100000 100000 00000 00000 20.1 2010.1 200.1 2008.1 200.1 2006.1 200.1 2004.1 200.1 2002.1 2001.1 2000.1 1.1 Merenkulku.fi.. usl 20 20,0 % MUUTOS 2008-2010 2008-4 %: 2, milj. lastia 200: - 2 %: 1,8 milj. lastia 2010: + 12 % 2,1 milj. lastia 200-8 2008-200-2010 10,0 % 0,0 % -10,0 % -20,0 % 1 % 8 % -6 % -10 % -6 % -1 % -24 % 1 % 14 % % % 0 % -24 % -2 % -0 % -0,0 % -40,0 % AUTOT MERITSE TRAILERIT KONTIT AUTOT MAITSE KAIKKI AUTOT USL-20

Transitoliikenteen kuljetukset, mukaan lukien muutkin kuljetusmuodot vähenivät 28 % edellisvuoteen verrattuna. Uusista EU -maista tuleva ns. kolmannen liikenne on edelleen lisääntynyt myös mm. Pohjoismaiden välisissä kuljetuksissa. ULH- PALVELU OY Yhdistyksen palveluyhtiö välittää edelleen Venäjän liikenteen ylipaino- ja ylimittalupia sekä viisumeita. Yhtiön toimialaan kuuluu lisäksi laatu- ja ympäristökoulutus sekä alaan liittyvien tapahtumien toteuttaminen. Toimintavuoden aikana on tehty SKAL laatu- ja ympäristöauditointeja sekä konsultoitu yksilöllisiä laatu- ja ympäristöjärjestelmiä. Toimintavuonna toteutettiin kaksi opintomatkaa. Yhtiöllä on lisäksi maksullinen palvelunumero - 0600 1664 mm. satunnaisesti ulkomaille liikennöiville yrittäjille ym. tahoille. Yhtiön palkkalistalla oli Tanja Sjölund. Hän jäi äitiyslomalle joulukuussa. Äitiyslomasijaisena aloitti marraskuun alussa Lidia Tsereh. YHDISTYKSEN TALOUS Yhdistyksen kirjanpito ja talous hoidetaan oman yhdistyksen toimesta. Talousasioita hoiti äitiyslomansa alkuun saakka Tanja Sjölund. Taloushallinto palvelut ostettiin tämän jälkeen keskusjärjestöltä. Yhdistyksen hallituksen valitsemana tositetarkastajana ovat toimineet Eero Setola ja Riku Vainio. Vuosikokouksen valitsemana tilintarkastajana on ollut Deloitte & Touche Oy päävastuullisena tarkastajana Tuomo Vesanen ja ekonomi Veli-Matti Kuparinen, varalla Markku Immanen. Yhdistyksen tilinpäätös vuodelta 2010 osoittaa alijäämää 4,4 (- 28,8). Tuloslaskelma ja tase 1.12.2010 sekä tilintarkastuskertomus ovat tämän toimintakertomuksen liitteenä. Yhdistyksen hallitus ehdottaa vuosikokoukselle, että tilinpäätös tilivuodelta 2010 vahvistetaan ja tilivuoden alijäämä 4,4 euroa kirjataan edellisten tilivuosien ylijäämien vähennykseksi. Yhdistys omistaa 100 %:sti ULH -palvelu Oy:n, jonka kautta tuotetaan maksullisia jäsenpalveluita. Liikevaihto tilikaudella 2010 oli 26 844,1 euroa (186 0,) ja se tuotti voittoa 14 01,00 euroa (-8 4,) Seuraavat suoritealaryhmät keräävät yhdistyksen puitteissa omaa toimintaansa varten jäsenmaksua ja niiden varat vuoden 2010 lopulla olivat seuraavat: DHL liikenteenharjoittajat ja DSV liikenteenharjoittajat yhteensä 24 6,1 euroa (2 080,04), Schenker liikenteenharjoittajat 0 24,62 euroa (44,4). JÄSENET Yhdistyksessä oli vuoden lopulla 80 jäsentä (200: 88 ja jäsenten automaksujen kokonaismäärä 14 (28). Vuoden aikana tuli toimintaan mukaan 40 (0) uutta jäsenyrittäjää ja 0 autoa ja eronneita oli 68 (80) kpl 204 (210) autoa. ALUEOSASTOT Yhdistyksellä on yhdeksän alueosastoa, joille palautui jäsenmaksuista per jäsen. USL-20

VUOSIKOKOUS Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Tampereella huhtikuussa. Vuosikokouksessa oli läsnä 8 edustajaa ja 18 valtakirjalla, eli yhteensä 81 (6) jäsentä oli edustettuna. Yhdistyksen ylimääräinen jäsenkokous pidettiin 20..2010 Helsingissä ja siinä päätettiin hyväksyä USL:n ja Suomen Säiliöautoliiton jäsenistöjen yhdistyminen vuoden 20 alussa. Kokous päätti myös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta ja että yhdistyksen uudeksi nimeksi tuli SKAL suoritealat ry vuodesta 20 alkaen. HALLINTO Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden aikana viisi (kaksi) kertaa. Kokousmäärä kasvoi mm. Suomen Säiliöautoliiton kanssa käytyjen yhteistyöneuvottelujen vuoksi. Hallituksen jäsenet: Työvaliokunta: Puheenjohtaja Simo Räihä varapuheenjohtaja Hans Ahola varapuheenjohtaja Harri Sandell johtaja Antti Seppälä johtaja Risto Jaakkola Varsinaiset jäsenet Göran Asplund Ole Donner Rauno Heinonen Osmo Herajärvi Timo Huttunen Simo Lehtinen Kim-Johan Nuikka Tapio Okkolin Osmo Pironetti Kari Poussa Eero Setola Jukka Siili Håkan Stara Jorma Takanen Jukka Ukura Riku Vainio Varajäsenet Markku Hynninen Aimo Helenius Eero Huhtala Raimo Pohjanen Toivo Lehtinen Jussi Kiiski Tuija Björkskog Matti Salo Lasse Kanerva Risto Korpisaari Ahti Inberg Tarmo Mikkola Carl-Johan Thylin Antti Rahja Pauli Ripatti Matti Perälä USL ry:n hallitukseen liittyi marraskuussa Suomen Säiliöautoliiton työvaliokunta/puheenjohtajisto syyskokouksen päätöksellä. Hallituksen ja työvaliokunnan sihteerinä on toiminut Antti Seppälä ja varalla Risto Jaakkola. RISKIT JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Yhdistyksen ja sen jäsenyrittäjien tulee aktiivisesti seurata asiakaskentässä ja muussakin toimintaympäristössä tapahtuvaa kehitystä ja olla valmis koko ajan sopeuttamaan toimintansa sen mukaan. Yhdistyksen jäsenmäärä alenee edelleen. Uusien jäsenten saaminen mukaan toimintaan on tulevina vuosina erittäin tärkeää. Suomen Säiliöauton jäsenten mukaan tulo yhteiseen yhdistykseen on alan kokonaisuuden kannalta hyvä asia. USL-20

Järjestön ulkopuolella on varsinkin uusia kuljetusyrittäjiä. Monet yhdistyksen sisällä toimivien suoritealojen yrittäjät eivät vieläkään ole USL:n siis uuden SKAL suoritealat ry:n jäseniä. Suoriteala jaostemme vetäjien tärkeä tehtävä on painottaa asiassa kokonaisuuden merkitystä ja saada heidät mukaan myös SKAL suoritealoihin. Oman järjestön kiinnostavuutta, tunnettavuutta, tiedotustoimintaa ja jäsenpalveluja jne. tulee tässä tilanteessa kaikin keinoin kehittää. Hallitus onkin perustanut erityisen toiminnan kehittämisryhmän ideoimaan asiaa. Aktiviteetin suhteen avainasemassa ovat myös SKAL suoritealat ry:n alueet, asiakaskohtaiset ryhmät, toimisto ja kaikki nykyiset jäsenet. Kaikki mahdolliset kehitysideat ja näkemykset ovat tässä tilanteessa erittäin tervetulleita. Hallitus esittää keskustelun käynnistämistä myös internetin avulla sosiaaliset mediat kuten Facebook ja Twitter valjastetaan meilläkin tuomaan rivijäsenten etenkin nuoremman polven ajatuksia mukaan toimintaan Järjestötoiminta muuttuu koko ajan ja lisääntyvässä määrin palvelutoiminnaksi neuvonta ja ongelmien ratkaisut kiinnostavat nykyistä ja tuovat mukaan uutta jäsenistöä. Järjestön palveluja on siirrettävä yhä enemmän suoritealatoiminnan ja muun neuvonnan suuntaan Helsingissä 0. maaliskuuta 20 Ulkomaan ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL ry SKAL SUORITEALAT RY Hallitus USL-20