Suomen ympäristökeskuksen moniste

Suomen ympäristökeskuksen moniste 267 Kirsti Kalevi, Marja Luotola ja Anna-Mari Suortti Haitallisten prioriteettiaineiden analytiikkavalmiuksien selvitys vuonna 2001 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

ISBN 952-11-1289-1(PDF) ISSN 1455-0792 Julkaisu on saatavissa vain internetistä: http://www.ymparisto.fi/palvelut/julkaisu/elektro/symon267/symon267.htm Helsinki 2002

1 Johdanto...4 2 Kysely...5 3 Tulokset...6 3.1 Saadut vastaukset...6 3.2 Analytiikkavalmiudet...6 3.2.1 Kaikki kyselyssä olleet yhdisteet...6 3.2.2 Yhdisteiden ryhmittely eri valintaperusteiden mukaan...7 3.2.2.1 Vesipolitiikan puitedirektiivin prioriteettiaineet...7 3.2.2.2 Direktiivin 76/464/ETY KETUsta löytyvät aineet...9 3.2.2.3 Suomessa käytössä olevat PBT-aineet...11 3.2.2.4 Muilla haitallisuusperusteilla valitut aineet...13 3.3 Menetelmien kuvaukset...15 3.3.1 Esikäsittelymenetelmät...15 3.3.2 Analysointimenetelmät...15 3.3.3 Määritysrajat ja mittausepävarmuudet...16 3.3.4 Näytteissä esiintyneitä haitta-ainepitoisuuksia...16 3.4 Laadunvarmistus akkreditoidut menetelmät...17 3.5 Analyysikustannukset...17 3.5.1 Orgaaniset yhdisteet...17 3.5.2 Metallit...18 3.6 Laboratorioiden mahdollisuus analytiikan laajentamiseen...18 4 Yhteenveto...19 Viitteet...20 Liitteet...21 Liite 1. Kyselykirje liitteineen (3 kpl)...21 Liite 2. Kysyttyjen yhdisteiden valintaperusteet...30 Liite 3. Laboratoriot, jotka ilmoittivat tekevänsä analytiikkaa kysytyille yhdisteille...34 Liite 4. Kaikkien laboratorioiden vastaukset...36 Kuvailulehti...40 Presentationsblad...41 Documentation page...42...3

1 JOHDANTO Euroopan unionissa tuli vuoden 2000 joulukuussa voimaan vesiensuojelua koskeva yleinen puitedirektiivi (vesipolitiikan puitedirektiivi, 2000/60/EY), joka sisältää vesiensuojelun toteutusta pitkälle tulevaisuuteen ohjaavat periaatteet ja menettelytavat. Tällä hetkellä vesiä koskevia direktiivejä on parikymmentä, joista puitedirektiivi kumoaa osan vaiheittain. Direktiivin voimaantulon myötä myös Suomessa joudutaan tarkistamaan vesiensuojelua koskevia säädöksiä. Tähän liittyen Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on valmisteilla Ympäristöministeriön toimeksiannosta kartoitus vesipolitiikan puitedirektiivissä ja EU:n muussa lainsäädännössä priorisoitujen haitallisten aineiden ja kansallisesti tärkeiden haitallisten aineiden esiintymisestä, ympäristöpitoisuuksista, päästöistä ja kulkeutumisreiteistä. Kartoituksen tuottamia pitoisuustietoja tarvitaan vesipuitedirektiivin edellyttämään vesipiirien ominaispiirteiden analysointiin ja ihmistoiminnan aiheuttamien vaikutusten arviointiin. Prioriteettiaineiden seuraaminen on vesipuitedirektiivin mukaan pakollista niissä pintavesimuodostumissa, joihin aineita pääsee. Kartoitushanke SYKEssä käsittää kaksi projektia, Prioriteettiaineiden ympäristöpitoisuuksien kartoitus ja Vesipuitedirektiivin prioriteettiaineet: paineiden alustava tunnistus ja seurantaohjelmien esivalmistelu. Hankkeeseen liittyen on SYKEn laboratorio selvittänyt haitallisten prioriteettiaineiden analyysien saatavuutta Suomessa ja muissa pohjoismaissa, analyysimenetelmiä eri näytetyypeille sekä analyysikustannuksia. Samalla kysyttiin laboratorioiden mahdollisuuksia laajentaa analyysivalmiuksia. Ympäristöministeriö tarvitsee tiedon tämänhetkisistä laboratoriovalmiuksista ja mahdollisuuksista analytiikan laajentamiseen vesipuitedirektiivin edellyttämän prioriteettiaineiden seurannan ja kartoituksen käytännön toteutuksen ohjaamiseen Suomessa. Seurantaohjelmien tulee direktiivin mukaan olla käynnistettyinä vuonna 2006 ja niiden valmistelussa tarvittavien pitoisuustietojen kartoituksen olla tehtynä vuonna 2004. Tämä raportti sisältää selvityksen SYKEn tekemästä analytiikkakyselystä. Kysely on tehty kesällä 2001. 4...

2 KYSELY Kysely lähetettiin vuoden 2001 kesällä 210 suomalaiseen vesi-, ilma- ja maanäytteitä analysoivaan laboratorioon sekä 52 laboratorioon muissa pohjoismaissa. Kysely suunnattiin ympäristöalan laboratorioille, tutkimuslaitoksille ja yliopistoille (kyselyaineisto, liite 1). Kyselyssä tiedusteltiin : 1) Laboratorion analytiikkavalmiuksia 150 yhdisteelle ja kymmenelle eri näytetyypille, 2) Näytteiden esikäsittely- ja analysointimenetelmiä, aiemmin tutkittuja näytemääriä ja havaittuja pitoisuuksia sekä analyysien kustannuksia, 3) Laboratorioiden halukkuutta analytiikan laajentamiseen ja sen vaatimia kustannuksia. Lisäksi kyselyssä tiedusteltiin laboratorion akkreditoitumista ja akkreditoituja menetelmiä. Kyselyn prioriteettiaineet oli valinnut SYKEn kemikaaliyksikkö. Kyselyyn sisällytettiin vesipuitedirektiivin prioriteettiaineet, muussa EU-lainsäädännössä priorisoidut haitalliset aineet sekä Suomessa kansallisesti tärkeiksi katsotut haitalliset aineet. Yhdisteet oli ryhmitelty teollisuusaineisiin, prosesseissa syntyviin aineisiin, torjuntaaineisiin, biosideihin ja metalleihin. Liitteessä 2 on mainittu ainekohtaisesti mihin valinta perustuu. Valintaperusteet on yleisesti mainittu seuraavassa: Vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) liite X (1. prioriteettiainelista) Vaarallisten aineiden direktiivin (76/464/ETY) ns. harmaan listan ne aineet, jotka ovat kemikaalituoterekisterin (KETU) mukaan Suomen markkinoilla. Suomessa käytössä olevat PBT-aineet (PBT): KETUn mukaan Suomen markkinoilla olevat aineet, jotka ovat pysyviä, kertyviä tai myrkyllisiä (PBT, persistant, bioaccumulative, toxic). Alustava lista (Koivisto, 2001). Muilla perusteilla valitut prioriteettiaineet: HPV: (High Production Volume Chemical), EYn tuotanto tai tuontimäärä yli 1000 t/a valmistajaa tai maahantuojaa kohden. RA: Olemassa olevien aineiden asetuksen (793/93/ETY) alla riskinarvioitava aine. Hormonihäirikkö: Hormonitoimintaa häiritsevä aine I tai mahdollisesti hormonitoimintaa häiritsevä aine II (BKH Conculting Engineers 2000). Seurantaehdotus: Aineet, joita on alustavasti ehdotettu päästö- tai ympäristöpitoisuusseurantoihin (Peltola, 2001). Kyselyssä pyrittiin selvittämään mitkä eri prioriteettiaineet pystytään analysoimaan Suomessa ja muissa pohjoismaissa ja minkälaisista näytetyypeistä. Kyselyyn sisällytettiin useita näytetyyppejä, jotta ne kattaisivat monipuolisesti mahdolliset päästölähteet ja kulkeutumisreitit. Näytetyyppeinä olivat talous-, luonnon- ja jätevedet, maa, sedimentti, liete, jäte, biologinen materiaali, ilma ja ilman partikkelit....5

3 TULOKSET 3.1 Saadut vastaukset Taulukossa 1 on esitetty lähetettyjen kyselyjen ja saapuneiden vastausten määrät. Lisäksi on esitetty niiden laboratorioiden määrät, joilla on valmiudet analysoida yhtä tai useampaa kysytyistä yhdisteistä yhdestä tai useammasta näytetyypistä. Taulukko 1. Lähetettyjen kyselyjen ja saapuneiden vastausten määrät. Maa Kirjeitä lähetetty Vastauksia saapui Analytiikkavalmiuksia löytyi Suomi 210 74 40 Ruotsi 11 3 3 Norja 14 4 4 Tanska 27 2 2 Yhteensä 262 83 49 Vastauksia saatiin yhteensä 83 laboratoriosta (vastausprosentti 32%), joista yli puolella löytyi analytiikkaa kysytyille yhdisteille. Liitteessä 3 on maittain aakkosjärjestyksessä luettelo laboratorioista, jotka ilmoittivat analysoivansa kysyttyjä haitallisia aineita jostakin näytetyypistä. 3.2 Analytiikkavalmiudet 3.2.1 Kaikki kyselyssä olleet yhdisteet Kaikkien laboratorioiden vastaukset ovat liitteessä 4. Analytiikkaa kysyttiin yhteensä 148 eri yhdisteelle (kolme yhdistettä oli epähuomiossa kyselylistassa kahdella eri nimellä eri valintaperusteiden perusteella). Analysoitavia näytetyyppejä oli kymmenen, koska aineiden mahdolliset leviämisreitit haluttiin ottaa huomioon. Analytiikkavalmiuksia tarkasteltaessa on otettu huomioon myös ne valmiudet, jotka laboratoriot ilmoittivat ottavansa käyttöön syksyn 2001 aikana sekä passiiviset menetelmävalmiudet. Suomessa oli analytiikkaa tarjolla ainakin yhdelle näytetyypille 75%:lle yhdisteistä. Kun muut pohjoismaiset laboratoriot lasketaan mukaan, oli analytiikkaa tarjolla ainakin yhdelle näytetyypille 90%:lle yhdisteistä. Yhdisteitä, joille löytyi analytiikkatarjontaa kaikille näytetyypeille, oli huomattavasti vähemmän. Suomessa kaikista näytetyypeistä pystytään analysoimaan noin 20% yhdisteistä, ja kun muut pohjoismaiset laboratoriot lasketaan mukaan, nousee luku noin 40%:iin. Tuloksissa on huomioitava, ettei Suomesta eikä varsinkaan muista pohjoismaista tullut vastauksia kaikilta potentiaalisilta analytiikan tarjoajilta. Taulukossa 2 on esitetty kyselyyn vastanneiden laboratorioiden analytiikkatarjonta eri näytetyypeille. 6...

Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden laboratorioiden analytiikka näytetyypeittäin (yhdisteiden prosenttimäärät, joille löytyi analytiikkaa tietylle näytetyypille). Lyhenteet liitteessä 4. Näytetyyppi TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Suomesta vastanneet laboratoriot Kaikki vastanneet laboratoriot 74 73 69 72 69 46 44 37 49 41 89 89 89 89 88 85 81 84 49 43 Taulukon mukaan Suomesta löytyi vesianalytiikkaa noin 70%:lle yhdisteistä (kaikki vastanneet noin 90%). Maa- ja sedimenttinäytteistä voitiin Suomessa analysoida noin 70% yhdisteistä (kaikki vastanneet noin 90%). Liete- ja jätenäytteistä voitiin Suomessa analysoida noin 45 % yhdisteistä (kaikki vastanneet yli 80%) ja biologisesta materiaalista 37% (kaikki vastanneet 84%). Ilman ja ilman partikkelien analytiikkatarjonta oli vähäisintä. Suomessa ilmaanalytiikkaa löytyi 49%:lle yhdisteistä ja partikkeleille hieman vähemmän. Kun kaikki vastanneet laboratoriot lasketaan mukaan eivät luvut olennaisesti muutu. 3.2.2 Yhdisteiden ryhmittely eri valintaperusteiden mukaan Seuraavassa on esitetty kyselyn tulokset ryhmiteltynä yhdisteiden eri valintaperusteiden (katso liite 2) mukaan. Kolmen ensimmäisen valintaperusteen mukaan valitut yhdisteet on pidetty kukin omana ryhmänään, vaikka samoja yhdisteitä löytyisikin useammasta ryhmästä. 3.2.2.1 Vesipolitiikan puitedirektiivin prioriteettiaineet Vesipolitiikan puitedirektiivin haitallisille prioriteettiaineille (33 kpl) löytyi analytiikkaa hyvin. Taulukossa 3 on esitetty yhdisteittäin ja näytetyypeittäin Suomesta ja muista pohjoismaista kyselyyn vastanneiden laboratorioiden analytiikkatarjonta näille prioriteettiaineille. Taulukko 3. Vesipuitedirektiivin 2000/60/EY prioriteettiaineiden analytiikkatarjonta yhdisteittäin ja näytetyypeittäin [+ = analytiikkaa löytyi Suomesta; (+) = analytiikkaa ei löytynyt Suomesta, mutta löytyi muista pohjoismaista; - = analytiikkaa ei löytynyt tämän kyselyn mukaan Suomesta eikä muista pohjoismaista] Lyhenteet liitteessä 4. NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Teollisuusaineet 5 1,2-dikloorietaani + + + + + + + + + + 16 Antraseeni + + + + + + + (+) + + 17 Bentseeni + + + + + + + + + + 23 Dikloorimetaani + + + + + + + + + + 30 Heksaklooribentseeni + + + + + + + + + + 31 Heksaklooributadieeni + + + + + + + + + +...7

NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP 38 Kloorifenolit, pentakloorifenoli + + + + + + + + + + 43 Ksyleeni + + + + + + + + + + 45 Lyhytketjuiset klooriparafiinit (kloorialkaanit, C10-13) + + + + + - - - + - 50 4(para)-nonyylifenoli + + + + + + + (+) + - 51 para-tert-oktyylifenoli + + + + + (+) (+) (+) + - 52 Pentaklooribentseeni + + + + + + + + + + 61 Tolueeni + + + + + + + + + (+) Ftalaatit 68 Di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti + + + + + (+) (+) + + + Bromatut palonestoaineet 72 PBDE (polybromattu difenyylieetteri) + + + + + + - + - - Prosesseissa syntyvät aineet 81 PAH + + + + + + + (+) + + Torjunta-aineet 83 Alakloori + + + + + (+) (+) (+) - - 85 Atratsiini + + + + + + + (+) - - 90 Diuroni (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 91 Endosulfaani + + + + + + + + - - 99 Heksakloorisykloheksaanit (alfa- & beeta-) + + + + + + + + - - 101 Isoproturoni + + + + + + + (+) - - 102 Klorfenvinfossi + + (+) + (+) (+) (+) (+) - - 106 Lindaani (gamma-hch) + + + + + + + + - - 117 Simatsiini + + + + + + + + - - 119 Trifluraliini + + + + (+) (+) (+) (+) - - Biosidit 124 Klorpyrifossi + + + + + + + (+) - - Organotinayhdisteet 142 Tributyylitinakationi (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 143 Muut tributyylitinayhdisteet (+) (+) (+) (+) (+) (+) - (+) - - Metallit 146 Elohopea + + + + + + + + + + 147 Kadmium + + + + + + + + + + 148 Lyijy + + + + + + + + + + 149 Nikkeli + + + + + + + + + + Puitedirektiivin yhdisteistä diuronille ja organotinayhdisteille, ei Suomesta löytynyt analytiikkaa, mutta muista pohjoismaista löytyi. Noin puolelle yhdisteistä oli tarjolla analytiikkaa kaikille näytetyypeille. Suurimpia puutteita oli ilmanäytteiden ja ilman partikkelien analytiikassa. Taulukossa 4 on esitetty vesipuitedirektiivin prioriteettiaineille kyselyajankohtana saatavissa ollut analytiikka näytetyypeittäin. 8...

Taulukko 4. Vesipuitedirektiivin prioriteettiaineiden analytiikka näytetyypeittäin (yhdisteiden prosenttimäärät, joille löytyi analytiikkaa tietylle näytetyypille). Lyhenteet liitteessä 4. Näytetyyppi TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Suomesta vastanneet laboratoriot Kaikki vastanneet laboratoriot 94 91 88 91 88 73 70 58 58 46 100 100 100 100 100 97 91 97 58 49 Kaikkien laboratorioiden vastaukset osoittavat, että vesien ja kiinteiden näytteiden analytiikkaa oli hyvin tarjolla. Myös Suomen analytiikkatarjonta vesinäytteille sekä maa- ja sedimenttinäytteille oli hyvä. Liete- ja jätenäytteille analytiikkaa löytyi noin 70%:lle yhdisteistä ja biologiselle materiaalille alle 60%:lle. Ilmanäytteiden ja ilman partikkelien analytiikkavastauksia saatiin vain yksi Suomen ulkopuolelta. Suomessa oli tarjolla analytiikkaa noin puolelle yhdisteistä. 3.2.2.2 Direktiivin 76/464/ETY KETUsta löytyvät aineet Vaarallisten aineiden direktiivin 76/464/ETY ns. harmaan listan ne aineet, jotka ovat kemikaalituoterekisterin mukaan Suomen markkinoilla, sisältävät enimmäkseen teollisuusaineita ja torjunta-aineita yhteensä 43 kpl. Taulukossa 5 on esitetty yhdisteittäin ja näytetyypeittäin Suomesta ja pohjoismaista kyselyyn vastanneiden laboratorioiden analytiikkatarjonta näille prioriteettiaineille. Taulukko 5. Vaarallisten aineiden direktiivin kemikaalituoterekisteristä löytyvien aineiden analytiikkatarjonta yhdisteittäin ja näytetyypeittäin [+ = analytiikkaa löytyi Suomesta; (+) = analytiikkaa ei löytynyt Suomesta, mutta löytyi muista pohjoismaista; - = analytiikkaa ei löytynyt tämän kyselyn mukaan Suomesta eikä pohjoismaista]. Lyhenteet liitteessä 4. NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Teollisuusaineet 1 1,1,1-trikloorietaani + + + + + + + + + + 4 1,2-diklooribentseeni + + + + + + + + + + 5 1,2-dikloorietaani = 1,2-etyleenidikloridi + + + + + + + + + + 6 1,2-etyleenidibromidi + + + + + + + + + + 8 1,3-dikloori-2-propanoli + + + + + + + - + + 12 3-kloorianiliini + + + + + - - - + + 13 4-kloori-3-metyylifenoli + + + + + + + (+) + + 16 Antraseeni + + + + + + + (+) + + 18 Bentsyylikloridi + + + + + + + (+) + + 19 Bifenyyli + + + + + + + (+) + + 21 Dietyyliamiini + + + + + (+) (+) (+) + + 23 Dikloorimetaani + + + + + + + + + + 25 Dimetyyliamiini + + + + + (+) (+) (+) + - 28 Epiklorhydriini + + + + + (+) (+) (+) + - 29 Etyylibentseeni + + + + + + + + + +...9

NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP 33 Hiilitetrakloridi + + + + + + + + + + 35 Isopropenyylibentseeni + + + + + + + (+) + + 37 Kloorietikkahappo + + + + + (+) (+) (+) + - 38 Kloorifenolit + + + + + + + + + + 39 Kloraalihydraatti - - - - - - - - - - 41 Kloropreeni + + + + + - - - + + 43 Ksyleeni + + + + + + + + + + 57 Syanuurikloridi eli 2,4,6-trikloori-1,3,5-triatsiini - - - - - - - - - - 60 Tetrakloorietyleeni + + + + + + + + + - 61 Tolueeni + + + + + + + + + (+) 62 Tributyylifosfaatti (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 64 Triklorfoni - - - - - - - - - - Prosesseissa syntyvät aineet 81 PAH + + + + + + + (+) + + Torjunta-aineet 86 Atsinfossi-metyyli + + + + + + + + - - 88 Diklorproppi + + + + + + + (+) - - 91 Endosulfaani + + + + + + + + - - 96 Foksiimi - - - - - - - - - - 103 Kloridatsoni - - - - - - - - - - 106 Lindaani (gamma-hch) + + + + + + + + - - 107 Linuroni + + + + + + + (+) - - 108 Malationi + + + + + + + + - - 110 MCPA (2-metyyli-4-kloorifenoksietikkahappo) + + + + + + + + - - 112 Mevinfossi + + + + + + + + - - 113 Oksidemetoni-metyyli - - - - - - - - - - 117 Simatsiini + + + + + + + + - - 119 Trifluraliini + + + + (+) (+) (+) (+) - - Biosidit Organotinayhdisteet 141 Tributyylitinaoksidi (TBTO) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - Metallit 145 Arseeni + + + + + + + + + + Teollisuusaineissa ja torjunta-aineissa oli yhteensä kuusi yhdistettä, kloraalihydraatti, syanuurikloridi, triklorfoni, foksiimi, kloridatsoni ja oksidemetoni-metyyli, joille ei löytynyt analytiikkaa millekään näytetyypille. Muille listassa oleville yhdisteille löytyi hyvin analytiikkaa vesille ja kiinteille näytteille. Ilma-analytiikkaa oli saatavissa melko hyvin teollisuusaineille, mutta torjunta-aineille ja biosideille ei ollut tarjontaa ollenkaan. Taulukossa 6 on esitetty saatavilla oleva analytiikka näytetyypeittäin vaarallisten aineiden direktiivin yhdisteille. 10...

Taulukko 6. Vaarallisten aineiden direktiivin yhdisteiden analytiikka näytetyypeittäin (yhdisteiden prosenttimäärät, joille löytyi analytiikkaa tietylle näytetyypille) Lyhenteet liitteessä 4. Näytetyyppi TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Suomesta vastanneet laboratoriot Kaikki vastanneet laboratoriot 81 81 81 81 79 65 65 44 58 47 86 86 86 86 86 81 81 79 58 49 Kaikkien laboratorioiden vastaukset osoittavat, että vesien ja kiinteiden näytteiden analytiikkaa oli saatavilla yli 80%:lle yhdisteistä. Suomessa liete-, jäte- ja biologisten näytteiden analytiikkatarjonta oli vähäisempää. 3.2.2.3 Suomessa käytössä olevat PBT-aineet Kemikaalituoterekisterin mukaan Suomen markkinoilla olevien haitallisten yhdisteiden (yhteensä 51 kpl) listalla on teollisuusaineita, torjunta-aineita ja biosideja. Taulukossa 7 on esitettynä Suomessa käytettäville PBT-yhdisteille saatavilla ollut analytiikkatarjonta. Taulukko 7. Suomessa käytettävien PBT-aineiden analytiikkatarjonta yhdisteittäin ja näytetyypeittäin [+ = analytiikkaa löytyi Suomesta; (+) = analytiikkaa ei löytynyt Suomesta, mutta löytyi muista pohjoismaista; - = analytiikkaa ei löytynyt tämän kyselyn mukaan Suomesta eikä pohjoismaista] Lyhenteet liitteessä 4. NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Teollisuusaineet 2 1,2,3,4-tetrahydronaftaleeni + + + + + (+) (+) (+) + + 3 1,2,4-triklooribentseeni + + + + + + + + + + 9 1,4-diklooribentseeni + + + + + + + + + + 10 2,2'-metyleenibis-(3,4,6-trikloorifenoli) + + + + + (+) (+) (+) + + 11 2,6-ditertbutyyli-p-kresoli + + + + + (+) (+) (+) + + 14 8R)-p-menta-1,8-dieeni + + + + + (+) (+) (+) + + 15 Anisoli + + + + + (+) (+) (+) + + 16 Antraseeni + + + + + + + (+) + + 22 Difenyylieetteri + + + + + (+) (+) (+) + + 24 Dikumyyliperoksidi - - - - - - - - - - 26 Dipenteeni + + + + + (+) (+) (+) + + 27 Disykloheksyylikarbodidi-imidi - - - - - - - - - - 32 Heksakloorietaani + + + + + + + (+) + + 34 Isoforonidi-isosyaniitti + + + - - - - - + - 36 Klooribentseeni + + + + + + + + + + 40 Kloroformi + + + + + + + + + + 42 Kreosoottiöljyn PAHit + + + + + + + (+) + + 43 Ksyleeni + + + + + + + + + +... 11

NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP 44 Lineaarialkyylisulfonaatti + + + (+) (+) (+) (+) (+) - - 48 Mäntyöljy, väh. 10% hartsia + + + + + - - - + - 49 Naftaleeni + + + + + + + + + + 53 Pin-2(10)-eeni + + + + + (+) (+) (+) + + 54 Pin-2-(3)-eeni + + + + + + (+) (+) + + 55 Sorbitaanioleaatti - - - - - - - - - - 59 Terfenyyli + + + + + (+) (+) (+) + + 63 Trikloorietyleeni + + + + + + + + + - 65 Tärpättiöljy, alphapineenifraktio + + + + + + - + + + Ftalaatit 66 Butyylibentsyyliftalaatti (BBP) + + + + + (+) (+) + + + 69 Dioktyyliftalaatti + + + + + (+) (+) + + + 70 Ftalaatti + + + + + (+) (+) (+) + + Organofosforipalonestoaineet 76 2-etyyliheksyylidifenyylifosfaatti + + + + + (+) (+) (+) + + 77 Tri(metyylifenyyli)fosfaatti + + + + + (+) (+) (+) + + 78 Trifenyylifosfaatti + + + + + (+) (+) (+) + + Torjunta-aineet 84 Alpha-sypermetriini + + + + + + + (+) - - 91 Endosulfaani + + + + + + + + - - 92 Esfenvaleraatti + + (+) + (+) (+) (+) + - - 94 Fenpropimorfi (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 97 Furatiokarbi (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 100 Ioksiniili (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 105 Lambda-syhalotriini + + + + + + + + - - 115 Propakvitsafoppi (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 117 Simatsiini + + + + + + + + - - Biosidit 120 1,4-Bentseenidiamiini, N-(1,3- - - - - - - - - - - dimetyylibutyyli)-n'-fenyyli- 121 Brodifakumi - - - - - - - - - - 122 Bromadioloni - - - - - - - - - - 124 Klorpyrifossi + + + + + + + (+) - - 125 Syflutriini - - - - - - - - - - 126 Deltametriini + + + + + + + + - - 127 Diatsinoni + + (+) + (+) (+) (+) (+) - - 130 Permetriini + + + + + + + (+) - - Organotinayhdisteet 140 Tributyyltina naftenaatti (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 141 Tributyylitinaoksidi (TBTO) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - Teollisuusaineissa oli kolme yhdistettä, dikumyyliperoksidi, disykloheksyylikarbodidi-imidi ja sorbitaanioleaatti, joille ei löytynyt analytiikkaa millekään näytetyypille ja biosideissa neljä, 1,4-bentseenidiamiini, brodifakumi, bromadioloni ja syflutriini. Tämän listan torjunta-aineista löytyi analytiikkaa kaikille yhdisteille ainakin jollekin näytetyypille, biosidiyhdisteistä vain puolelle. 12...

Taulukossa 8 on esitetty saatavilla oleva analytiikka näytetyypeittäin Suomessa käytössä oleville PBT-yhdisteille. Taulukko 8. Suomessa käytettävien PBT-aineiden analytiikka näytetyypeittäin (yhdisteiden prosenttimäärät, joille löytyi analytiikkaa tietylle näytetyypille) Lyhenteet liitteessä 4. Näytetyyppi TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Suomesta vastanneet laboratoriot Kaikki vastanneet laboratoriot 75 75 71 71 67 37 33 29 56 50 87 87 87 85 85 83 81 83 56 50 Näytetyypeittäin tarkasteltuna analytiikkavalmiudet ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmillakin yhdisteryhmillä. Kaikkien laboratorioiden vastaukset osoittavat, että vesien ja kiinteiden näytteiden analytiikkaa oli saatavilla noin 85%:lle yhdisteistä. Suomen analytiikkatarjonta vesille sekä maa- ja sedimenttinäytteille oli jonkin verran vähäisempää (noin 70%). Liete-, jäte- ja biologisille näytteille oli analytiikkatarjonta vain noin 30%:n luokkaa. 3.2.2.4 Muilla haitallisuusperusteilla valitut aineet Muilla haitallisuusperusteilla valittujen yhdisteiden luetteloon kuuluu teollisuusaineita (mm. palonestoaineet), torjunta-aineita ja biosideja (mm. organotinayhdisteet). Taulukossa 9 on esitetty näiden yhdisteiden saatavilla ollut analytiikkatarjonta. Taulukko 9. Muilla haitallisuusperusteilla valittujen aineiden analytiikkatarjonta yhdisteittäin ja näytetyypeittäin [+ = analytiikkaa löytyi Suomesta; (+) = analytiikkaa ei löytynyt Suomesta, mutta löytyi muista pohjoismaista; - = analytiikkaa ei löytynyt tämän kyselyn mukaan Suomesta eikä pohjoismaista] Lyhenteet liitteessä 4. NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Teollisuusaineet 20 Bisfenoli A + + + + + (+) (+) (+) + + 47 MTBE (metyylitertbutyylieetteri) + + + + + + + + + - 56 Styreeni + + + + + + + + + + 58 TAME (tertamyylimetyylieetteri) + + + + + + + + + + Ftalaatit 67 Dibutyyliftalaatti + + + + + (+) (+) + + + Bromatut palonestoaineet 73 Heksabromisyklododekaani + + + + + (+) - - + + 74 Tetrabromibisfenoli A + + + + + (+) - (+) + + 75 Muut bromatut fenolit + + + + + (+) - + + + Organofosforipalonestoaineet 79 Tris(diklooripropyyli)fosfaatit (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 80 Muut (esim. trisklooripropyyli- ja triskloorimetyylifosfaatit) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - -... 13

NRO YHDISTEEN NIMI TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Prosesseissa syntyvät aineet 82 Polyklooratut naftaleenit + + + + + + + + + + Torjunta-aineet 87 Bentatsoni + + + + + + + (+) - - 89 Dimetoaatti + + + + + + + + - - 93 Etofumesaatti + + (+) + (+) (+) (+) (+) - - 95 Fluatsinami (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 98 Glyfosaatti + + + + + + + (+) - - 109 Mankotsebi (ja etyylitiourea) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 110 MCPA + + + + + + + + - - 111 Metributsiini + + + + + + + + - - 114 Prokloratsi + + + + + + + (+) - - 116 Propikonatsoli + + (+) + (+) (+) (+) (+) - - 118 Terbutryyni + + + + + + + + - - Biosidit 123 Bronopoli eli 2-Bromi-2-nitropropaani- 1,3-dioli - - - - - - - - - - 128 Ditioli - - - - - - - - - - 129 Metyleeni-bis-tiosyanaatti - - - - - - - - - - 131 TCMTB eli (2-bentso-tiatsolyylitio) metyyli tiosyanaatti + + - + - - - - - - 132 Triklosaani eli 5-Kloori-2-(2,4- dikloorifenoksi)fenoli (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - Organotinayhdisteet 133 Dibutyylitinabis(2- etyyliheksyylitioglykolaatti) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 134 Dibutyylitinabis(metyylimaleaatti) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 135 Dibutyylitinadilauraatti (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 136 Dibutyylitinaoksidi (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 137 Dioktyylitinabis(2- etyyliheksyylimerkaptoasetaatti) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 138 Oktyylitinatris(2- etyyliheksyylimerkaptoasetaatti) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - 139 Tinadi(2-etyyliheksanoaatti) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) (+) - - Metallit 150 Palladium + + + + + + + + - (+) 151 Platina + + + + + + + + - (+) Tässä ryhmässä oli ainoastaan kolme biosidia, bronopoli, ditioli ja metyleeni-bistiosyanaatti, joille ei löytynyt analytiikkaa millekään näytetyypille. Muille listassa oleville yhdisteille löytyi hyvin analytiikkaa vesille ja kiinteille näytteille. Ilmaanalytiikkaa oli saatavissa melko hyvin teollisuusaineille, mutta torjunta-aineille ja biosideille ei ollut tarjontaa ollenkaan. Taulukossa 10 on esitetty saatavilla oleva analytiikka näytetyypeittäin muilla haitallisuusperusteilla valituille aineille. 14...

Taulukko 10. Muilla haitallisuusperusteilla valittujen aineiden analytiikka näytetyypeittäin (yhdisteiden prosenttimäärät, joille löytyi analytiikkaa tietylle näytetyypille) Lyhenteet liitteessä 4. Näytetyyppi TV LV JV MA SE LI JÄ BM IL IP Suomesta vastanneet laboratoriot Kaikki vastanneet laboratoriot 58 58 50 58 50 36 36 33 25 22 92 92 89 92 89 89 81 86 25 28 Kaikkien laboratorioiden vastaukset osoittavat, että vesien ja kiinteiden näytteiden analytiikkaa oli saatavilla noin 80-90%:lle yhdisteistä. Suomen tilanne näiden näytetyyppien osalta oli huomattavasti heikompi. Ilmanäytteiden analytiikkatarjonta tässä yhdisteryhmässä oli heikoin, vain noin 25%. 3.3 Menetelmien kuvaukset Kyselyyn vastanneilta laboratorioilta kysyttiin menetelmien kuvauksia eri yhdisteille. Tietoja antoi kaksi kolmasosaa laboratorioista, joilta analytiikkaa löytyi. Osa laboratorioista oli vastannut erittäin täydellisesti esitettyihin kysymyksiin, osa täyttänyt vain muutaman kohdan vastausliitteestä. Seuraavassa on esitetty lyhyesti esikäsittelyä ja analyysimenetelmiä koskevat huomiot. Lisäksi on esitetty menetelmien mittausepävarmuuksia ja määritysrajoja sekä näytteissä aikaisemmin esiintyneitä haittaainepitoisuuksia. 3.3.1 Esikäsittelymenetelmät Teollisuusaineille yleisin esikäsittelytapa kaikille näytetyypeille oli uutto liuottimeen. Uuttoon liittyi usein ph:n säätöä ja erilaisia puhdistuksia tai liuottimen vaihtoja. Joskus erittäin haihtuvien yhdisteiden ollessa kyseessä ei tarvita esikäsittelyä ollenkaan, vaan näyte johdetaan suoraan analysoivaan laitteeseen. Torjunta-aineet ja biosidit esikäsitellään lähes samalla tavalla kuin teollisuusaineetkin eli näyte uutetaan liuottimeen ja käsitellään analysointiin sopivaksi. Metallien analysoimiseksi kestävöidylle vesinäytteelle, kuivatulle ja seulotulle kiinteälle näytteelle tai suodatetulle ilmanäytteelle suoritetaan happohajotus mikroaaltouunissa tai autoklaavissa. Happona käytetään joko typpihappoa tai kuningasvettä. 3.3.2 Analysointimenetelmät Esikäsittelyt määräytyvät näytetyyppien ominaispiirteiden mukaan, mutta analysointi voidaan suorittaa samalla menetelmällä riippumatta näytetyypistä. Kyselyn mukaan orgaaniset yhdisteet joko uutetaan liuottimeen tai hyvin alhaisen kiehumispisteen... 15

omaavat aineet johdetaan lämmittäen suoraan analysoivaan laitteeseen (staattinen head space menetelmä). Analysointi suoritetaan yleensä kaasukromatografilla tai kaasukromatografi-massaspektrometrillä ja aineiden tunnistukseen käytetään yhdisteestä riippuen erilaisia detektoreja (FID, ECD, MSD). Teollisuusaineista liuottimet (kyselylistassa numerot 1 65) analysoidaan useimmiten EPA:n (US Environmental Protection Agency) tai ISO:n (International Standardization Organization) menetelmästandardien mukaisesti tai näitä soveltaen. Torjunta-aineille ja biosideille on olemassa vain muutamia standardeja, joten analyysit suoritetaan usein laboratorion omilla menetelmillä. Metallien analyysimenetelmät ovat yleensä standardisoituja (Suomen standardisoimisliitto, SFS ja ISO) ja lähes kaikki laboratoriot käyttävät niitä. Analysointi tapahtuu joko atomiadsorptiospektrofotometrillä (AAS) tai induktiivisesti kytketyllä plasma-massaspektrometrillä (ICP-MS). Standardimenetelmästä riippuu mitä yhdisteitä sillä voidaan analysoida. Menetelmä on yleensä räätälöity määrätylle joukolle yhdisteitä, mutta menetelmää soveltaen voidaan määrittää myös muita yhdisteitä. Head space -menetelmällä saadaan periaatteessa määritettyä kaikki helposti haihtuvat teollisuusaineet (listassa 1 65), jos vain kaikille on olemassa vertailuaine. 3.3.3 Määritysrajat ja mittausepävarmuudet Määritysrajat vaihtelivat vesinäytteiden orgaanisille yhdisteille menetelmästä riippuen. Alimmillaan määritysrajat olivat 0,02 0,1 ng/l ja suurimmillaan jopa 10µg/l. Mittausepävarmuudet niille orgaanisille yhdisteille, joille ne oli määritetty, vaihtelivat 16% ja 40% välillä. Metalleille määritysrajat olivat pääasiassa 0,002 5 µg/l, muutamassa tapauksessa suurempiakin. Mittausepävarmuudet olivat 5 50% riippuen menetelmästä ja pitoisuustasosta. Kiinteiden näytteiden (ei biologiset näytteet) määritysrajat vaihtelivat orgaanisille yhdisteille 0,02 µg/kg 20 mg/kg ja metalleille 0,005 5 mg/kg, mittausepävarmuuden ollessa keskimäärin 20 50%. Biologisten näytteiden määritysrajat vaihtelivat orgaanisille yhdisteille 0,04 10 µg/kg ja mittausepävarmuudet olivat 20 45%:in välillä. Metalleilla määritysrajat olivat <1 µg/kg - 4 mg/kg mittausepävarmuuden ollessa 5 35%. Ilmanäytteillä orgaanisten yhdisteiden kymmenen litran näytteen määritysraja oli 0,1 1 mg/m 3 ja mittausepävarmuus 15 30% yhdisteestä riippuen. Metalleilla määritysraja oli 0,002 0,01 mg/m 3 ja mittausepävarmuus <30%. 3.3.4 Näytteissä esiintyneitä haitta-ainepitoisuuksia Aiemmin analysoitujen vesinäytteiden orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet pienimmillään alle määritysrajan ja suurimmillaan jopa 50 mg/l. Yleisimmin mitatut pitoisuudet (mediaani) ovat olleet lähellä määritysrajaa tai sen alle, mutta joillakin yhdisteillä suuruusluokkaa 1 mg/l. Metalleilla pitoisuudet ovat olleet pienimmillään alle määritysrajan ja suurimmillaan 100mg/l, mediaanin ollessa 1 10 mg/l. Kiinteillä näytteillä (ei biologiset näytteet) orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet pienimmillään lähellä tai alle määritysrajan ja suurimmillaan yhdisteestä riippuen 1-10 000 mg/kg. Mediaani oli näillä yhdisteillä yleensä lähellä määritysra- 16...

jaa, mutta joillakin yhdisteillä jopa 1000 mg/kg. Metalleilla minimipitoisuus on ollut lähellä määritysrajaa ja maksimi 1000 mg/kg, mediaanin ollessa 0,1-20 mg/kg. Biologisista näytteistä analysoidut pitoisuudet ovat olleet orgaanisilla yhdisteillä pienimmillään 0,01 10 µg/kg ja suurimmillaan 1500 mg/kg, mediaanin ollessa noin 10 µg/kg. Pitoisuudet riippuivat suuresti tutkittavasta yhdisteestä. Metalleilla vastaavat pitoisuudet olivat alimmillaan 0,01 mg/kg, suurimmillaan 100 mg/kg mediaanin ollessa 0,1 5 mg/kg. Ilmanäytteille pitoisuusrajoja ei oltu ilmoitettu millekään yhdisteelle. 3.4 Laadunvarmistus akkreditoidut menetelmät Suurin osa kyselyyn vastanneista laboratorioista oli akkreditoituja. Suomessa akkreditoituja laboratorioita oli 75 % ja muista pohjoismaista kaikki vastanneet. Vaikka laboratorioissa osa menetelmistä oli akkreditoitu, ei kysyttyjen yhdisteiden analyysimenetelmiä monessakaan paikassa oltu vielä akkreditoitu. Teollisuusaineita vesinäytteistä analysoitiin vain muutamassa tapauksessa akkreditoidulla menetelmällä, samoin torjunta-aineita. Biosideille akkreditoitu menetelmä oli käytössä jo melko monelle yhdisteelle. Suurin osa laboratorioista käytti akkreditoituja menetelmiä metallianalytiikassa. Kaikille kiinteille näytetyypeille ei juurikaan ollut akkreditoituja menetelmiä käytössä orgaanisille yhdisteille. Näiden yhdisteiden analytiikan kehitys on vielä melko uutta verrattuna vesinäytteisiin ja siksi akkreditoituja menetelmiä on vähemmän Metalleille käytettiin joitakin akkreditoituja menetelmiä. Ilmanäytteille ei ollut käytössä niinkään paljon akkreditoituja menetelmiä kuin muilla näytetyypeillä. Ilmanäytteitä analysoivilla laboratorioilla on kuitenkin pitkät perinteet ja laadunvarmistusta ollaan monessa paikassa kehittämässä akkreditointia varten. 3.5 Analyysikustannukset Kyselyssä ei annettu ohjeistusta määritysten hintojen ilmoittamiseksi. Tästä johtuen saadut hintatiedot olivat varsin kirjavia ja hintojen vertailu hankalaa. Osa laboratorioista oli ilmoittanut hinnan näytettä kohti riippumatta analysoitavien yhdisteiden määrästä, osa ilmoitti hinnan vain yhtä analysoitavaa yhdistettä kohti. Tästä syystä seuraavassa esitetään vain hintarajat ja hintojen mediaanit eri yhdisteryhmille. 3.5.1 Orgaaniset yhdisteet Vesinäytteille tämän kyselyn mukaan hinnat olivat teollisuusaineille minimissään 84 euroa ja maksimissaan 434 euroa, mediaanin ollessa noin 150 euroa. PAH yhdisteitä analysoitiin useimmiten EPA:n suosittelemat 16 kpl (EPA:n menetelmä... 17

610) ja näille analyyseille hintahaarukka eri laboratorioissa oli 115 315 (med 185 ). Torjunta-aineet ja biosidit analysoitiin usein määrättyjä yhdisteitä sisältävinä ryhminä, mutta kyselyssä hintoja oli annettu myös yksittäisille yhdisteille. Hinnat olivat alle 100 :sta aina 370 :oon, mediaanin ollessa 250. Kiinteiden näytteiden hinnat (ei biologiset näytteet) eivät ratkaisevasti eroa vesinäytteiden hinnoista. Teollisuusaineille hinnat olivat 80 435 (mediaani 170 ), PAH-yhdisteille 150 315 (mediaani 210 ) ja torjunta-aineille ja pestisideille 70 290 (mediaani 250 ). Biologisista näytteistä oli hintatietoja annettu vain teollisuusaineille ja torjuntaaineille, eivätkä analyysien kustannukset eroa paljoakaan edellisistä. Teollisuusaineille hinnat olivat 85 340 (mediaani 125 ) ja torjunta-aineille 135 300 (mediaani 200 ). Ilmanäytteistä oli hintatietoja annettu vain teollisuusaineille ja vaihtelu oli melko pientä, 70 110 näytettä kohti, mediaanin ollessa 85. Ilman partikkeleille oli hinta ilmoitettu vain muutamalle teollisuusaineelle. Hinta oli 170 270. Joissakin tapauksissa oli ilmoitettu hinnan määräytyvän tapauskohtaisesti. 3.5.2 Metallit Osa laboratorioista ilmoitti hinnan esikäsittelyyn kuuluvalle happopoltolle ja varsinaiselle analyysille erikseen, osalla esikäsittely sisältyi analyysin hintaan. Seuraavassa on esitetty kokonaisanalyysin hinta (esikäsittely + analysointi). Vesinäytteiden hinnat olivat halvimmillaan noin 10 ja kalleimmillaan 70 170, mediaanin ollessa 25. Maanäytteille ja biologiselle materiaalille hinnat olivat vesinäytteitä jonkin verran korkeampia, sillä tarvittava esikäsittely on kalliimpaa. Halvin ilmoitettu hinta oli noin 10 ja kalleimmat 100 200. Mediaani oli maalle, sedimentille ja lietteelle noin 40 ja jätteelle ja biologiselle materiaalille 50 paikkeilla. Ilmanäytteille ja ilman partikkeleille hintoja oli ilmoitettu hyvin vähän ja niistä ei kyetty laskemaan muuta kuin neljän kysytyn metallin (As, Cd, Pb, Ni) analyysihinta, joka oli 82 124. 3.6 Laboratorioiden mahdollisuus analytiikan laajentamiseen Vain muutama laboratorio ilmoitti halukkuutensa laajentaa analytiikkavalikoimaansa. Yhdisteet, joita ajateltiin tulevaisuudessa analysoitavan, olivat lähinnä teollisuusaineita ja metalleja. Metallien analytiikkalisäys perustui usein suunnitellun tai jo hankitun uuden laitteen antamaan kapasiteetin lisäykseen. Torjunta-aineiden ja biosidien analytiikkaa haluttiin lisätä vain harvoille yhdisteille. Jotkut laboratoriot ilmoittivat pystyvänsä heti tai lyhyellä varoajalla laajentamaan esimerkiksi teollisuusaineiden ja metallien analytiikkaa. 18...

4 YHTEENVETO SYKEn laboratorio on selvittänyt EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin haitallisten prioriteettiaineiden ja muiden Suomessa kansallisesti tärkeiksi katsottujen haitallisten aineiden analytiikkavalmiuksia Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Muut kansallisesti tärkeät aineet sisältävät vaarallisten aineiden direktiivissä mainitut yhdisteet, kemikaalituoterekisterin mukaan Suomen markkinoilla olevat pysyvät, kertyvät ja toksiset yhdisteet (PBT) sekä muilla haitallisuusperusteilla valittuja yhdisteitä. Kysely lähetettiin 262 laboratoriolle ja vastausprosentti oli 32%. Kysyttyjen yhdisteiden joukossa oli teollisuusaineita, prosesseissa syntyviä aineita, torjunta-aineita, biosideja ja metalleja. Näytetyypit, joille analytiikkaa kysyttiin olivat talous-, luonnon- ja jätevedet, maa, sedimentti, liete, jäte, biologinen materiaali, ilma ja ilman partikkelit. Kyselyn tulos osoitti, että vesipuitedirektiivin prioriteettiaineiden analyysivalmiudet kaikki pohjoismaat huomioon ottaen olivat hyvät. Puitedirektiivin 33 yhdisteestä kaikille löytyi analytiikkaa ainakin jollekin näytetyypille. Noin puolelle yhdisteistä oli tarjolla analytiikkaa kaikille näytetyypeille. Ilmanäytteille ja ilman partikkeleille analytiikkatarjonta oli selvästi vähäisempää kuin muille näytetyypeille. Myös Suomen analytiikkatarjonta oli kohtalaisen hyvä. Kiinteitten näytteitten analytiikkatarjonnassa ei ylletty aivan pohjoismaiselle tasolle. Muiden Suomessa tärkeiksi katsottujen haitallisten yhdisteiden (yhteensä 115 kpl) joukossa oli 16 kappaletta yhdisteitä, joille ei löytynyt pohjoismaisella tasolla analytiikkaa millekään näytetyypille. Noin 40%:lle yhdisteistä oli analytiikkaa tarjolla kaikille näytetyypeille. Suomen tilanne oli vaarallisten aineiden direktiivin osalta melko hyvä, mutta PBT- ja muilla haitallisuusperusteilla valittujen yhdisteiden ryhmissä oli huomattavia puutteita torjunta-aineiden ja organotinayhdisteiden analytiikassa. Näytetyypeittäin mainittavia puutteita oli jätteiden, lietteiden ja biologisten näytteiden analytiikassa. Ilma-analytiikkavastauksia tuli lähes yksinomaan Suomesta ja tarjonta oli vähäisempää kuin muille näytetyypeille. Kyselyn vastauksia käytetään hyväksi vesipuitedirektiivin prioriteettiaineiden ja valittavien kansallisten prioriteettiaineiden kartoituksen ja seurannan toteuttamiseksi Suomessa. Kartoituksen ensisijainen tavoite on luoda tarvittavaa tietopohjaa vesipuitedirektiivin toimeenpanolle. Viimekädessä kartoituksen tulos määrittelee mistä näytetyypeistä prioriteettiaineiden seurantaa tullaan toteuttamaan.... 19

VIITTEET 2000/60/EY. EU Water Framework Directive 76/464/ETY. Communication from the Commission to the Council on Dangerous Substances which might be included in List I of Council Directive 76/464/ETY. Koivisto, S., Selection of hazardous substances for risk management. Suomen ympäristökeskuksen moniste 239, Helsinki 2001. BKH Conculting Engineers 2000. Towards the establishment of a priority list of substances for further evaluation of their role in endocrine disruption. Delft. Peltola, J., Haitallisten aineiden ympäristöseurannan kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen moniste 209, Helsinki 2001. 793/93/ETY. Neuvoston asetus olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta. 20...

Liite 1. Kyselykirje liitteineen (3 kpl) Liite 1/1 29.5.2001 Arvoisa vastaanottaja! Suomen ympäristökeskuksessa on valmisteilla Ympäristöministeriön toimeksiantamana kartoitus vesipolitiikan puitedirektiivissä (2000/60/EY) ja EU:n muussa lainsäädännössä priorisoitujen haitallisten aineiden ja kansallisesti tärkeiden haitallisten aineiden esiintymisestä, ympäristöpitoisuuksista, päästöistä ja kulkeutumisreiteistä. Kartoituksen tuottamia pitoisuustietoja tarvitaan vesipuitedirektiivin edellyttämään vesipiirien ominaispiirteiden analysointiin ja ihmistoiminnan aiheuttamien vaikutusten arviointiin, jotka on toteutettava noin neljän vuoden sisällä (artikla 5). Prioriteettiaineiden seuraaminen on vesipuitedirektiivin mukaan myös pakollista niissä pintavesimuodostumissa, joihin aineita pääsee. SYKEssä on meneillään projektit =Prioriteettiaineiden ympäristöpitoisuuksien kartoitus= ja >Vesipuitedirektiivin prioriteettiaineet: paineiden alustava tunnistus ja seurantaohjelmien esivalmistelu=. Tähän KARVES-hankekokonaisuuteen liittyen on tutkimuslaboratoriossa selvitettävänä haitallisten prioriteettiaineiden analyysien saatavuus Suomessa ja muissa pohjoismaissa, analyysimenetelmät eri näytetyypeille ja analyysikustannukset. Samalla kartoitetaan laboratorioiden mahdollisuuksia uusien prioriteettiaineiden analysointiin. Kyselyssä pyritään selvittämään mitkä eri prioriteettiaineet pystytään analysoimaan Suomessa ja minkälaisista näytetyypeistä (Liite 1). Määrityksistä kysytään esikäsittely, analysointi, aiemmin tutkitut näytemäärät ja havaitut pitoisuudet sekä analyysien kustannukset (Liite 2). Lisäksi selvitetään laboratorioiden mahdollisuudet analytiikan laajentamiseen ja sen kustannukset (Liite 3). Kartoituksen onnistumisen edellytyksenä on, että mahdollisimman moni laboratorio vastaa kyselyyn. Ympäristöministeriö tarvitsee tiedon tämänhetkisistä laboratoriovalmiuksista ja mahdollisuuksista analytiikan laajentamiseen vesipuitedirektiivin seurannan ja kartoituksen käytännön toteutuksen ohjaamiseen Suomessa. Vastaukset pyydetään toimittamaan 30.6.2001 mennessä osoitteella: Suomen ympäristökeskus, Tutkimuslaboratorio, vanhempi tutkija Kirsti Kalevi, Hakuninmaantie 4-6, 00430 Helsinki. Kyselyn liitesivut ovat saatavissa myös excel-tiedostona sähköpostin välityksellä. Mahdollisiin kyselyihin vastaa Kirsti Kalevi, puh 09-4030 0881, telefax 09-4030 0880, sähköposti kirsti.kalevi@vyh.fi Tutkimuslaboratorion johtaja Marja Luotola LIITE 1. Ainelista ja analysoitavat matriisit LIITE 2. Yhdistekohtaiset tiedot menetelmästä LIITE 3. Laboratorion mahdollisuus analytiikan laajentamiseen JAKELU: Ympäristöalan laboratoriot, tutkimuslaitokset ja yliopistot... 21

Liite 1/2 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, tutkimuslaboratorio LIITE 1: 1 / 6 LABORATORION NIMI: YHTEYSTIEDOT: HENKILÖ: PUH: SÄHKÖPOSTI: LABORATORION AKKREDITOINTI: KYLLÄ EI NRO CAS YHDISTEEN NIMI ANALYSOIDAAN SEURAAVISTA MATRIISEISTA: TALOUSVESI (TV) LUONNON- VESI (LV) JÄTEVESI (JV) MAA (MA) SEDIMENTTI (SE) LIETE (LI) JÄTE (JÄ) BIOLOGINEN MATERIAALI (BM) ILMA (IL) ILMAN PARTIKKELIT (IP) Teollisuusaineet 1 71556 2 119642 3 120821 1,1,1-trikloorietaani 1,2,3,4-tetrahydronaftaleeni 1,2,4-triklooribentseeni muut triklooribentseenit, mitkä: 4 95501 5 107062 6 106934 7 107062 8 96231 9 106467 10 70304 11 128370 12 108429 13 59507 14 5989275 15 100663 16 120127 17 71432 18 100447 19 92524 20 80057 21 109897 22 101848 23 75092 24 80433 1,2-diklooribentseeni 1,2-dikloorietaani 1,2-etyleenidibromidi 1,2-etyleenidikloridi 1,3-dikloori-2-propanoli 1,4-diklooribentseeni 2,2'-metyleenibis-(3,4,6-trikloorifenoli) 2,6-ditertbutyyli-p-kresoli 3-kloorianiliini 4-kloori-3-metyylifenoli 8R)-p-menta-1,8-dieeni (on myös biosidi) Anisoli Antraseeni Bentseeni Bentsyylikloridi Bifenyyli Bisfenoli A Dietyyliamiini Difenyylieetteri Dikloorimetaani Dikumyyliperoksidi 22...

Liite 1/3 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, tutkimuslaboratorio LIITE 1: 2 / 6 NRO CAS YHDISTEEN NIMI ANALYSOIDAAN SEURAAVISTA MATRIISEISTA: TALOUSVESI (TV) LUONNON- VESI (LV) JÄTEVESI (JV) MAA (MA) SEDIMENTTI (SE) LIETE (LI) JÄTE (JÄ) BIOLOGINEN MATERIAALI (BM) ILMA (IL) ILMAN PARTIKKELIT (IP) 25 124403 26 138863 27 538750 28 106898 29 100414 30 118741 31 87683 32 67721 33 56235 34 4098719 35 98839 36 108907 37 79118 38 Dimetyyliamiini Dipenteeni Disykloheksyylikarbodidi-imidi Epiklorhydriini Etyylibentseeni Heksaklooribentseeni Heksaklooributadieeni Heksakloorietaani Hiilitetrakloridi Isoforonidi-isosyaniitti Isopropenyylibentseeni Klooribentseeni Kloorietikkahappo Kloorifenolit mitkä: 39 302170 40 67663 41 126998 42 43 1330207 Kloraalihydraatti Kloroformi Kloropreeni Kreosoottiöljyn PAHit: benzo(a)pyrene, dibenz(a,h)anthracene,benz(a)anthracene, phenantrene, benzo(j)fluoranthene ja benzo(k)fluoranthene Ksyleeni 44 42615292 Lineaarialkyylisulfonaatti 45 85535848 Lyhytketjuiset klooriparafiinit (kloorialkaanit, C10-13) 46 75092 Metyleenikloridi 47 1634044 48 8002264 49 91203 50 104405 51 140669 MTBE (metyylitertbutyylieetteri) Mäntyöljy, väh. 10% hartsia Naftaleeni 4(para)-nonylphenol muut nonyylifenolit (cas 25154523) mitkä: para-tert-oktyylifenoli, muut oktyylifenolit (cas 1806254), mitkä:... 23

Liite 1/4 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, tutkimuslaboratorio LIITE 1: 3 / 6 NRO CAS YHDISTEEN NIMI ANALYSOIDAAN SEURAAVISTA MATRIISEISTA: TALOUSVESI (TV) LUONNON- VESI (LV) JÄTEVESI (JV) MAA (MA) SEDIMENTTI (SE) LIETE (LI) JÄTE (JÄ) BIOLOGINEN MATERIAALI (BM) ILMA (IL) ILMAN PARTIKKELIT (IP) 52 608935 53 127913 54 80568 55 1338438 56 100425 57 108770 58 994058 59 26140603 60 127184 61 108883 62 126738 63 79016 64 52686 65 65996965 Pentaklooribentseeni Pin-2(10)-eeni Pin-2-(3)-eeni Sorbitaanioleaatti Styreeni Syanuurikloridi eli 2,4,6-trikloori-1,3,5- triatsiini TAME (tertamyylimetyylieetteri) Terfenyyli Tetrakloorietyleeni Tolueeni Tributyylifosfaatti Trikloorietyleeni Trikloorifoni Tärpättiöljy, alphapineenifraktio Ftalaatit 66 85687 67 84742 68 117817 69 117840 70 3648202 71 Butyylibentsyyliftalaatti (BBP) Dibutyyliftalaatti Di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti Dioktyyliftalaatti Ftalaatti Muut ftalaatit, mitkä: 72 Bromatut palonestoaineet PBDE (polybromattu difenyylieetteri) mitä kongeneereja mitataan: 73 25637994 74 79947 75 Heksabromisyklododekaani Tetrabromibisfenoli A Muut bromatut fenolit, mitkä: Organofosforipalonestoaineet 76 1241947 2-etyyliheksyylidifenyylifosfaatti 24...

Liite 1/5 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, tutkimuslaboratorio LIITE 1: 4 / 6 NRO CAS YHDISTEEN NIMI ANALYSOIDAAN SEURAAVISTA MATRIISEISTA: TALOUSVESI (TV) LUONNON- VESI (LV) JÄTEVESI (JV) MAA (MA) SEDIMENTTI (SE) LIETE (LI) JÄTE (JÄ) BIOLOGINEN MATERIAALI (BM) ILMA (IL) ILMAN PARTIKKELIT (IP) 77 1330785 78 115866 79 80 Tri(metyylifenyyli)fosfaatti Trifenyylifosfaatti Tris(dikloropropyyli)fosfaatit, mitkä: Muut (esim. triskloropropyylifosfaatit ja trisklorometyylifosfaatit) mitkä: Prosesseissa syntyvät aineet 81 82 PAH mitkä: Polyklooratut naftaleenit mitkä: Torjunta-aineet 83 15972608 84 67375308 85 1912249 86 86500 87 25057890 88 120365 89 60515 90 330541 91 115297 Alakloori Alpha-cypermethrin Atratsiini Atsiinifossi-metyyli Bentatsoni Diklorproppi Dimetoaatti Diuroni Endosulfaani mitkä: 92 66230044 93 26225796 94 67564914 95 79622596 96 14816183 97 65907304 98 1071836 99 608731 Esfenvaleraatti Etofumesaatti Fenpropimorph Fluatsinami Foksimi Furathiocarb Glyfosaatti Heksakloorisykloheksaanit, mitkä isomeerit:... 25

Liite 1/6 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, tutkimuslaboratorio LIITE 1: 5 / 6 NRO CAS YHDISTEEN NIMI ANALYSOIDAAN SEURAAVISTA MATRIISEISTA: TALOUSVESI (TV) LUONNON- VESI (LV) JÄTEVESI (JV) MAA (MA) SEDIMENTTI (SE) LIETE (LI) JÄTE (JÄ) BIOLOGINEN MATERIAALI (BM) ILMA (IL) ILMAN PARTIKKELIT (IP) 100 3861470 101 34123596 102 470906 103 1698608 104 2921882 105 91465086 106 58899 107 330552 108 121755 109 8018017 110 94746 111 21087649 112 7786347 113 301122 114 67747095 Ioxynil Isopturon Klorfenvinfossi Kloridatsoni Klorpyrifossi Lambda-cyhalotrin Lindaani (gamma-hch) Linuroni Malationi Mankotsebi (ja etyylitiourea) MCPA Metributsiini Mevinfossi Oksidemetoni-metyyli Prokloratsi 115 111479051 Propaquizafop 116 60207901 117 122349 118 886500 119 1582098 Propikonatsoli Simatsiini Terbutryyni Trifluraliini Biosidit 120 793248 121 56073100 122 28772567 123 52517 124 2921882 1,4-Benzenediamine, N-(1,3-dimethylbutyl)- N'-phenyl- Brodifacoum Bromadioloni Bronopoli eli 2-Bromo-2-nitropropane-1,3- diol Chlorpyrifos 125 68359375 126 52918635 127 333415 128 1192525 129 6317186 Cyfluthrin Deltametriini (on myös torjunta-aine) Diatsinoni Ditioli Metyleeni-bis-tiosyanaatti 26...

Liite 1/7 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, tutkimuslaboratorio LIITE 1: 6 / 6 NRO CAS YHDISTEEN NIMI ANALYSOIDAAN SEURAAVISTA MATRIISEISTA: TALOUSVESI (TV) LUONNON- VESI (LV) JÄTEVESI (JV) MAA (MA) SEDIMENTTI (SE) LIETE (LI) JÄTE (JÄ) BIOLOGINEN MATERIAALI (BM) ILMA (IL) ILMAN PARTIKKELIT (IP) 130 52645531 Permetriini (on myös torjunta-aine) 131 21564170 TCMTB eli (2-benzothiazolylthio)methyl thiocyanate 132 3380345 Triklosaani eli 5-Chloro-2-(2,4- dichlorophenoxy)phenol Organotinayhdisteet 133 10584982 134 15546119 135 77587 Dibutyylitinabis(2-etyyliheksyylitioglykolaatti) Dibutyylitinabis(metyylimaleaatti) Dibutyylitinadilauraatti 136 818086 137 15571581 138 27107897 139 301100 140 85409172 141 56359 Dibutyylitinaoksidi Dioktyylitinabis(2- etyyliheksyylimerkaptoasetaatti) Oktyylitinatris(2- etyyliheksyylimerkaptoasetaatti) Tinadi(2-etyyliheksanoaatti) Tributyltin naphthenate Tributyylitinaoksidi (TBTO), onko analytiikkaa myös mono- ja dibutyylitinaoksideille: 142 36643284 Tributyylitinakationi Muut tributyylitinayhdisteet, 143 688733 mitkä: 144 Muut organotinayhdisteet, mitkä: Metallit ja niiden yhdisteet (erittele mille yhdisteille on erikseen analytiikkaa) 145 7440382 146 7439976 147 7440439 148 7439921 149 7440020 150 7440053 151 7440064 Arseeni Elohopea Kadmium Lyijy Nikkeli Palladium Platina... 27

Liite 1/8 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, tutkimuslaboratorio LIITE 2 MENETELMÄN KUVAUS (kopioi lisää tarpeen mukaan) LABORATORION NIMI: YHDISTEEN NUMERO/T: käytä liitteen 1 numerointia ESIKÄSITTELY NÄYTEKOKO: ESIKÄSITTELYN KUVAUS: MATRIISI/T: lyhenteet liitteessä 1 VOIKO MUIHIN TÄMÄN LISTAN AINEISIIN KÄYTTÄÄ TÄTÄ ESIKÄSITTELYÄ EI KYLLÄ YHDISTE NROT MENETELMÄ STD MENETELMÄ MUU MENETELMÄN KUVAUS: MÄÄRITYSRAJA MITTAUSEPÄVARMUUS VOIKO MUITA TÄMÄN LISTAN AINEITA ANALYSOIDA TÄLLÄ MENETELMÄLLÄ EI KYLLÄ YHDISTE NROT NÄYTTEIDEN LUKUMÄÄRÄ VV.1996-2000 NÄYTTEISSÄ ESIINTYNEET PITOISUUDET MIN MAX ANALYYSIN HINTA (ilman alv:a) MED (arvio, tarvitaan jos pitoisuudet lähellä min tai max) LABORATORION TÄMÄNHETKINEN KAPASITEETTI ANALYSOIDA TÄTÄ YHDISTETTÄ (kuinka paljon ja minkälaisella aikataululla) c LAATU AKKREDITOITU EI AKKREDITOITU KÄYTETYT REFERENSSIMATERIAALIT VERTAILUKOKEISIIN OSALLISTUMINEN YHDISTEEN NUMERO/T: käytä liitteen 1 numerointia ESIKÄSITTELY NÄYTEKOKO: ESIKÄSITTELYN KUVAUS: MATRIISI/T: lyhenteet liitteessä 1 VOIKO MUIHIN TÄMÄN LISTAN AINEISIIN KÄYTTÄÄ TÄTÄ ESIKÄSITTELYÄ EI KYLLÄ YHDISTE NROT MENETELMÄ STD MENETELMÄ MUU MENETELMÄN KUVAUS: MÄÄRITYSRAJA MITTAUSEPÄVARMUUS VOIKO MUITA TÄMÄN LISTAN AINEITA ANALYSOIDA TÄLLÄ MENETELMÄLLÄ EI KYLLÄ YHDISTE NROT NÄYTTEIDEN LUKUMÄÄRÄ VV.1996-2000 NÄYTTEISSÄ ESIINTYNEET PITOISUUDET MIN MAX ANALYYSIN HINTA (ilman alv:a) MED (arvio, tarvitaan jos pitoisuudet lähellä min tai max) LABORATORION TÄMÄNHETKINEN KAPASITEETTI ANALYSOIDA TÄTÄ YHDISTETTÄ (kuinka paljon ja minkälaisella aikataululla) LAATU AKKREDITOITU EI AKKREDITOITU KÄYTETYT REFERENSSIMATERIAALIT VERTAILUKOKEISIIN OSALLISTUMINEN 28...