LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 97/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-6 Annettu julkipanon jälkeen 12.11.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Penkkivuorennevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Alavus Arto Kontoniemi Kontoniementie 243 63300 ALAVUS HAKEMUS Arto Kontoniemi on 12.1.2009 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Penkkivuorennevan 24,5 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Alavuden kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) -kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) -kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Penkkivuorennevalla ei ole aiempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija on vuokrannut hankealueen vuokrasopimuksilla, joiden voimassaolo päättyy vuonna 2038 (noin 23 ha) ja 2039 (noin 2,5 ha). Penkkivuorenneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueen Alavudenjärven alueen Kaidesojan valuma-alueella 44.054. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu 23.5.2005, on suunnittelumääräys valuma-alueelle. Tämän mukaan turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään.
2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Penkkivuorennevan hankealueesta turvetuotantoaluetta on noin 22,5 ha, joka koostuu kahdesta tuotantolohkosta. Laskeutusaltaiden pinta-ala on 0,6 ha ja pintavalutuskenttien 0,8 ha. Varastointi- ja huoltoaluetta on 0,6 ha. Turpeen varastointiin on kaksi auma-aluetta. Turpeet markkinoidaan pääasiassa ympäristönhoitoon ja energiakäyttöön. Hankealueelta tuotetaan palaturvetta. Tuotannon kestoajaksi on arvioitu 30 vuotta ja vuosittaiseksi tuotantomääräksi noin 8 000 m 3. Tuotanto on suunniteltu käynnistettäväksi vuonna 2009. Tuotannon päätyttyä alueen jälkikäytön muodosta päättää kussakin tapauksessa alueen omistaja tuotannon päättymisajankohdan, tarpeiden sekä olosuhteiden mukaan. Yleisimpinä käyttömuotoina tulee olemaan metsätalous tai maatalous. Osan annetaan mahdollisesti soistua uudelleen tai allastaa lintujärveksi. Yksilöllisemmät suunnitelmat toimitetaan hyväksyttäväksi lähempänä tuotannon lopettamisen ajankohtaa. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Penkkivuorennevan kuivatusvedet on suunniteltu puhdistettavaksi siten, että sarkaojiin rakennetaan lietesyvennykset ja päisteputkien päähän asennetaan lietteenpidättimet. Vedet johdetaan laskeutusaltaisiin, jotka on varustettu virtausta säätelevällä mittapadolla. Laskeutusaltaiden jälkeen vedet johdetaan kahdelle erilliselle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskenttien koko on lohkolla 1 noin 5,1 % ja lohkolla 2 noin 3,3 % niiden valuma-alueiden pinta-alasta. Purkuvedet johdetaan laskuojaa myöten Kaidesojaan. Penkkivuorenneva kuormitus lohkoittain 1.5. 31.10 välisenä aikana on arvioitu seuraavaksi: Lohko 1 Kiintoaine 17 kg Orgaaninen aines 160 kg Fosfori 0,2 kg Typpi 4,5 kg Lohko 2 Kiintoaine 67 kg Orgaaninen aines 610 kg Fosfori 0,6 kg Typpi 16 kg Uuden suon ojituksen jälkeisenä vuotena kuormitus on suurempi, koska vuosivalunta on noin kaksinkertainen. Kahden vuoden kuluttua vuosivalunta on noin kolmanneksen suurempi normaaliin verrattuna. Myöhemmin valunta tasoittuu ja lähenee ennen ojitusta edeltävää tilaa.
3 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Turpeen keruu suoritetaan mekaanisella vaunulla, joten tuotanto toteutetaan lähes pölyttömästi. Tuotantoalue sijaitsee noin 750 metrin etäisyydellä vakituisesta asunnosta, joten pöly- ja pakokaasuhaitat ovat vähäisiä. Alueella on käytössä tuulipussi ja tuulimittari. Kovan tuulen aikana työskentelyä pyritään välttämään. Tuotannosta syntyvän melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa pitämällä koneet ja äänenvaimentajat kunnossa sekä tuotantomenetelmän valinnalla. Meluarvot jäävät ohjearvojen alapuolelle. Turpeenkuljetus Penkkivuorennevalta hoidetaan metsäautotien kautta valtatielle 18 ja siitä edelleen yleiselle kantatielle. Vuosituotantomäärä 8 000 m 3 toimitetaan noin 80 ajosuoritteella tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Toimitukset keskittyvät 1-2 jaksoon talven ja kesän aikana. Jakso kestää 1-2 kuukautta. Tuotantoalueella ei varastoida poltto- ja voiteluaineita tuotantokauden ulkopuolella. Penkkivuorennevan tuotannossa käytetään tuotantokauden aikana noin 15 000 litraa kevyttä polttoainetta. Tuotantokauden aikana polttoaine varastoidaan varikkoalueella farmarisäiliössä, jossa on valuma-allas. Tuotantoalueella varastoidun polttoaineen määrä on enintään 3 000 litraa kerrallaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyä noin 40 litraa sekä muita voiteluaineita 10 kg. Varastoaumojen suojaamiseen käytetään vuosittain noin 100 kg suojamuovia. Hakija toimittaa jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen yrityksen huoltokiinteistölle, jonne on järjestetty asianmukaiset säiliöt. Jäteöljyt sekä rasvat toimitetaan erikseen niille tarkoitettuihin vastaanottopisteisiin. Sekajätteen noutaa kunnallinen jätteenkerääjä viikoittain. Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan käsityksen mukaan Penkkivuorennevan turvetuotannon vesiensuojeluratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormitusta ehkäistään tarkoitukseen soveltuvilla kuivatusjärjestelmän rakenteilla. Tuotantokauden työt ajoitetaan vähävetiseen aikaan. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Penkkivuorenneva on vanhaa metsätalousmaata, johon on tehty muutamia vuosia sitten kunnostusojitukset. Penkkineva on suotyypiltään pääasiassa rämettä. Suon keskiosassa on lyhytkorsineva- ja
Asutus ja maankäyttö 4 pallosararämeojikkoa ja lyhytkorsinevarämettä. Itäosa on lyhytkorsinevarämemuuttuman ohella varsinaista sararämemuuttumaa, korpirämemuuttumaa ja varsinaista korpea. Puusto on pääasiassa kitukasvuista männikköä, sekapuuna kasvaa satunnaisesti hieskoivua. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat erilaiset sarat kuten pallosara. Turvekerroksen paksuus vaihtelee ja turve on heikosti maatunutta ja rahkavaltaista. Kasvillisuus on perinteistä vaivaiskoivua, suopursua, juolukkaa, kanervaa ja tupasvillaa. Penkkivuorenneva sijaitsee noin 7 km Alavuden keskustasta kaakkoon. Turvetuotantoalue rajoittuu idässä kivikkoiseen ja kallioiseen Penkkivuoreen ja lännessä metsäiseen Hautasaareen. Alueen eteläja pohjoispäässä alue rajoittuu ojitettuun metsämaahan. Lähin vakituisesti asuttu talo sijaitsee noin 750 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta lounaaseen ja lähin vapaa-ajan asutus sijaitsee noin 750 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta luoteeseen. Kummatkin kiinteistöt ovat hakijan omistuksessa. Penkkivuorennevan tuotannosta syntyvästä pölystä ja melusta ei aiheudu mainittavaa haittaa ympäristölle, koska lähellä ei ole asutusta. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Hankealueen lähiympäristössä ei ole pohjavedenottamoita eikä suojeltaviksi esitettyjä pohjavesialueita. Penkkivuorennevan tuotantoalue kuuluu Kaidesojan valumaalueeseen (44.054), joka kuuluu Alavudenjärven alueeseen ja edelleen Lapuanjoen vesistöalueeseen. Valuma-alueen pinta-ala on Kaidesojan laskiessa Lapuanjokeen 44,22 km 2, josta suunnitellut tuotantoalueen osuus on noin 0,6 %. Lohkolla 1 keskiylivirtaama MHQ on 13,5 l/s, keskivirtaama MQ 0,6 l/s ja keskialivirtaama MNQ 0,0 l/s. Lohkolla 2 MHQ on 6,5 l/s, MQ 0,3 l/s ja MNQ 0,0 l/s. Lapuanjoen valuma-alueen pinta-ala on 4 122 km 2. Lapuanjoen keskivirtaama MQ on 34 m 3 /s. Kaidesojan pituus on noin10 km, jonka valuma-alueesta noin 23 % on turvemaita. Valuma-alueella ei ole merkittäviä pistekuormittajia vaan vesistökuormitus koostuu turvetuotannon lisäksi metsätalouden ja haja-asutuksen aiheuttamasta hajakuormituksesta. Käyttökelpoisuusluokituksessa Kaidesoja sijoittuu luokkaan välttävä/huono. Kaidesojan vesi on rehevää. Laskuojilla ja Kaidesojalla ei ole merkittävää virkistyskäyttöarvoa. Laskuojassa ei hakijan mukaan ole kalakantaa eikä siihen ole myöskään istutettu kalakantaa. Alueen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Läheisen Välisenlammen kalasto koostuu ahvenesta, hauesta ja ruutanasta. Välisen-
Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 5 lammen vesi on väriltään mustaa ja mutaista. Kalastus on hyvin satunnaista onkimista tai katiskapyyntiä. Suunnitellusta turvetuotannosta ei ole arvioitu olevan haittaa kalastukselle, koska turvetuotantoalueen kuivatusvedet eivät laske Välisenlammen suuntaan. Paloturvallisuus varmistetaan rakentamalla neljä palokaivoa. Lisäksi Penkkivuorennevasta laaditaan palosuojelusuunnitelma. Ohjeet jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissä ylläpidetään paloturvallisuus- ja ensiapukoulutuksen avulla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Penkkivuorennevan aiheuttamaa kuormitusta seurataan velvoitetarkkailuohjelman avulla. Hakijan suunnitelman mukaan tarkkailuohjelma toimitetaan hyväksyttäväksi ympäristölupapäätöksen jälkeen. Käyttö- ja päästötarkkailu perustuu päiväkirjaan tai vastaavaan, johon kirjataan tiedot tuotantoalueen ojituksista, kunnostuksista ja tuotannon etenemisestä, vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja niiden kunnon seurannasta, laskeutusaltaan ja lietetaskujen tyhjennykset sekä muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta turvetuotantoalueelta purkautuvan veden määrään ja kuormitukseen. Käyttö- ja hoitotarkkailupäiväkirjojen tiedot toimitetaan tarvittaessa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja turvetuotantoalueen velvoitetarkkailusta vastaavalle konsultille. Päästötarkkailulla pyritään selvittämään turvetuotantoalueella syntyvän kuormituksen laatu ja määrä, kuormituksen ajallinen vaihtelu sekä vesiensuojelurakenteiden toimivuus. Kuormitusnäytteistä tutkitaan kokonais- ja ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine, hehkutusjäännös, ph, rauta ja väri. Tarkkailu voidaan toteuttaa joko erillistarkkailuna tai yhteistarkkailuna muiden alueen turvetuottajien kanssa. Päästötarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain toukokuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Penkkivuorennevan syrjäisen sijainnin vuoksi erillisiä pöly- ja melumittauksia ei tehdä, vaan arvio pöly- ja melumittauksista tehdään tarkkailuraporteissa kirjallisuusselvitysten perusteella. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. Tuotantovaiheen jälkeen Penkkivuorennevasta otetaan kuormitustarkkailunäytteitä vielä yhden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua tur-
HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot 6 vetuotannon päättymisestä. Näytteet otetaan huhti-toukokuussa ja elokuussa. Tarkkailutulokset ilmoitetaan viranomaisille viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta. Hakija on täydentänyt hakemustaan 31.3.2009 purkuvesistön yleiskuvauksella, selvityksellä vesistön virtaamista ja purkuvesistön veden laadusta ja kalastosta sekä arviolla hankkeen vaikutuksista veden laatuun ja vesistön käyttöön. Lisäksi hakija on toimittanut kuvauksen tuotantoalueen suotyypeistä sekä hankkeen sijaintikartan. Täydennyksen yhteydessä hakija on myös laajentanut hankealuetta koskemaan noin 2,5 ha:n vuokra-aluetta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Alavuden kaupungissa 23.4. 25.5.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Alavuden kaupungilta. 1) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että turvetuotantotoiminta kuormittaa alapuolisia vesistöjä ravinteilla ja kiintoaineella. Kuormitus johtaa vesistöjen rehevöitymiseen ja pohjien liettymiseen, mikä muuttaa kalaston rakennetta ja heikentää varsinkin kalastuksessa suosituimpien lohensukuisten lajien mahdollisuuksia selvitä tuotantotoiminnan vaikutusalueella. Haittojen vähentämiseksi on turvetuotantotoiminnassa käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, mikä edellyttää vähintään pintavalutuskenttää tai muuta yhtä tehokasta valumavesien käsittelytekniikkaa. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on katsonut, että suunnitelmassa esitetty 0,85 ha:n pintavalutusala ei ole riittävä tarvittavan puhdistustason saavuttamiseksi. Pintavalutuskenttien pinta-alan tulisi olla vähintään 5,5 % tuotantoalueesta. Huomioon ottaen tuotantoalueen koko ja alapuolisten vesistöalueiden kalataloudellinen tila Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus ei vaadi kalatalousmaksuvelvoitetta jos pintavalutuskenttien osuus on vähintään 5,5 % tuotantoaloista. Jos lupa kuitenkin myönnetään hakemuksen mukaisilla pintavalutuskentillä, on luvansaaja määrättävä suorittamaan vuosittain 350 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaan. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi kunnostustoimenpiteisiin ja kalojen istutuksiin.
7 Luvan saajan on toimitettava ehdotus kalakantojen ja kalastuksen tarkkailusuunnitelmaksi Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukseen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 2) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta ja 3) Alavuden kaupunginhallitus ovat katsoneet, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa esitetyllä alueella edellyttäen, että suunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja rakennettavat vesiensuojelurakenteet pidetään kunnossa koko tuotantojakson ajan. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja pitää ne toimintakuntoisina. Laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistustyöt tulee toteuttaa ajankohtana jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakijan vastine YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Hakija on todennut 1) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta, että hakijan käsityksen mukaan Penkkivuorennevalla käytetään normaalia tasoa parempia vesiensuojelumenetelmiä. Hakijan mukaan 0,85 ha:n pintavalutuskenttä on riittävän suuri etenkin kun molemmille lohkoille rakennetaan oma erillinen pintavalutuskenttä. Hakijan mukaan työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta ei riittävällä tarkkuudella ilmene, mihin ja millä tavalla kalatalousmaksua tullaan käyttämään. Hakija on huomauttanut, että Kaidesojassa ja Pahajoessa ei esiinny merkittäviä kalalajeja, joiden seurantaan kalatalousmaksua tarvittaisiin. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 2) Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan ja 3) Alavuden kaupunginhallituksen lausunnoista. Ympäristölupavirasto myöntää Arto Kontoniemelle luvan Penkkivuorennevan turvetuotantoon Alavuden kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten täsmennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Hankealueen pinta-ala on noin 24,5 ha.
8 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1) Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kaidesojaan. 2) Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen täydennyksen liitteenä 3 olevan piirustuksen "Turvetuotantosuunnitelma" mk 1:10000 (kopio, ei mittakaavassa) päivitetty 11.6.2008 mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskentän 2 (liite 2) on oltava kooltaan vähintään 0,75 ha. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä sekä aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.
9 Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5) Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. 6) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Alavuden kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 7) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 8) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9) Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.
10 Tarkkailut 10) Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 12) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 13) Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilas-
11 ta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimasta, kun Länsi- Suomen ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Luvan saajan on viimeistään 30.9.2019 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista meluja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön ja sen käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Penkkivuorennevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on ojitettu. Tuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset.
12 Lupamääräysten perustelut Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Penkkivuorennevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1) 4). Pintavalutusketän 2 pinta-ala on määrätty mitoitusohjeiden mukaiseksi. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta. Määräys 5) on riittävä pöly- ja meluhaittojen estämiseksi. Määräykset 6) ja 7) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8) ja 9). Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 10) ja 11) annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 12) kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa.
13 Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 13) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ympäristölupavirasto ottaa 1) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Kuivatusvesien kalataloudelliset vaikutukset ovat merkityksettömiä alapuolisessa vesistössä eikä erillisen kalataloustarkkailun tai kalatalousmaksun määrääminen ole siten tarpeen. Laskuojassa ja Kaidesojassa ei harjoiteta kalastusta. Pintavalutuskentät ovat mitoitusohjeiden mukaisia. Ympäristölupavirasto ottaa 2) Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan ja 3) Alavuden kaupunginhallituksen lausunnoissa esitetyt vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Jätelain 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on 2 300 euroa. Alle 30 ha:n suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 2 300 euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
14 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma 4) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Pertti Seppänen Mirva Levonmäki Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Mirva Levonmäki. ML/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 14.12.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 610 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Kartta Liite 2
Penkkivuorennevan KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojasta pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4.-15.5.) marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojiin johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttiä ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syyslokakuu ja joulu-helmikuu) kolmen vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aika-
Raportointi Laadunvarmistus Liite 3 na. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Liite 4