Digitaalinen Suomi 2020

Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen Hannu Hernesniemi (toim.)

Digitaalinen Suomi 2020

Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen Hannu Hernesniemi (toim.)

Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10 001300 Helsinki puh. (09) 192 31 www.teknologiateollisuus.fi ekirja ISBN 978-952-238-061-6 Teknologiateollisuus ry Graafinen ulkoasu: Valtteri Bade Kannen kuva: Colin Anderson/Getty Images

Sisällys Esipuhe 7 Toimialamääritelmä 8 Tiivistelmä 9 Executive Summary 15 1 Johdanto 21 2 Globaalit muutosajurit 27 2.1 Väestön- ja talouskasvun maantiede muuttuu 30 2.2 Tulotason nousun yhteys ICT:n käyttöön 35 2.3 ICT-sektorin kasvupotentiaali infrastruktuuri-investoinneista 35 2.4 Tuottavuuden parantaminen ICT:n avulla 39 3 ICT-sektorin nykytilanne ja kansantaloudellinen merkitys 43 3.1 ICT-sektorin muodonmuutos 46 3.2 ICT-sektorin merkitys Suomen kansantaloudelle 51 3.3 Suomen ICT-sektorin kilpailijamaat 54 3.4 Palveluviennin kasvava trendi 56 3.5 Teleliikenteen murros 60 4 Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet 61 4.1 ICT:n kehitys kansainvälisesti katsottuna 63 4.2 Suomen tulevaisuuden kasvualueet ja menestystekijät 73 4.3 Visio 2020 78 5 ICT-klusterin uusi tuleminen 79 5.1 Tulevaisuuden megatrendit 81 5.2 Uusia kasvun eväitä 87 5.3 Palvelut teollisuuden rinnalle 102 6 Älyllä kilpailukykyä eri toimialoille 107 6.1 E-terveys 110 6.2 Kohti e-rakentamista ja e-kiinteistönhoitoa 119 6.3 Tehokkaat älykoneet 124 6.4 Älykäs sähköverkko 129

7 Maailmantalouden skenaariot ja niiden vaikutukset 135 7.1 Vaihtoehtoiset skenaariot 138 7.2 Skenaarioiden vaikutuksia ICT-sektorin toimintaan 141 7.3 Skenaarioiden vaikutukset Suomen ICT-klusteriin 142 8 Johtopäätökset ja politiikkasuositukset 153 8.1 Keskeiset johtopäätökset 155 8.2 Ohjelma ICT-klusterin kehittämiseksi 158 Liite 1 FuturICT Finland 2020 -projektiin osallistuneita 163 Liite 2 ICT-klusterin suppea ja laaja määritelmä toimialaluokituksen mukaan 165 Lähteet 166 Erityistarkastelut Missä arvo syntyy siirtyykö ICT-tuotanto Kiinaan? 48 Tulevaisuuden Internet 2020 83 Matkapuhelinviestinnän ja sisältöpalvelujen kasvuennuste vuosiksi 2008 2013 88 Muiden strategisen huippuosaamisen keskittymien ICT-painotteisia ohjelmia 94 The European Institute of Innovation and Technology (EIT) 97 Nokian haasteet ennen, nyt ja tulevaisuudessa 104 ICT ja itsenäinen suoriutuminen 116 Suomesta sähkökulkuneuvotekniikan pikkujättiläinen 131

Esipuhe Suurten kysymysten äärellä Vanhan sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa erityisesti tulevaisuuden. Vaikka ennustaminen on haasteellista, vielä enemmän virran armoilla olemme sivuuttamalla ennakoinnin ja olemalla varautumatta erilaisiin tulevaisuuksiin. Tämä Suomen elektroniikka- sähkö- ja tietotekniikka-alan tulevaisuutta ruotiva FuturICT Finland 2020 -hankkeen raportti tarjoaa Suomelle vision ja askelmerkkejä kasvupolulle menestykseen. Digitalisaatiosta kaiken voiman löytänyt Suomi on vuonna 2020 maailmanmitassa esimerkillinen tietotekniikan hyödyntäjä, mutta myös kehittäjä ja tuottaja. Globaalit uhat, ilmastonmuutos, energian saatavuus ja maailmantalouden rakennemuutos, on käännetty liiketoimintamahdollisuuksiksi. Vision toteutuminen vaatii meiltä kaikilta henkistä ryhtiä, tiukkaa keskittymistä vahvuuksiimme, yhteiskunnalta sallivaa ja kannustavaa asenneilmastoa, kilpailukykyistä toimintaympäristöä ja kaikilta halua uudistua. Onneksi raporttia ei ole tarvinnut tehdä pelkästään kristallipallojen varassa, vaan lukuisat tahot sekä Suomesta että ulkomailta ovat antaneet panoksensa parhaan mahdollisen viisauden kiteyttämiseksi näihin kansiin. Työ ei olisi syntynyt ilman erittäin aktiivista ohjausryhmää ja erityisesti sen puheenjohtajaa, Nokian strategian sisällöstä ja kehittämisestä vastaavaa johtajaa Tommi Juuselaa. Hankkeen päätutkija ja raportin toimittanut Hannu Hernesniemi, tutkimuksen johtaja Pekka Ylä-Anttila ja muu hankkeeseen osallistunut ETLAn väki on uurastanut tutkimuksen parissa. Kymmenet työpajoihin osallistuneet yritysten ja tutkimuslaitosten edustajat sekä haastatellut asiantuntijat ovat sekä leventäneet että syventäneet tarkastelukulmia niin, että pirstaleinen maailma on saatu jäsenneltyä käsitettävään hahmoon. Suurkiitos teille kaikille arvokkaasta panoksestanne! Ranskalaisen kirjailijan Paul Valéryn sanoin nykypäivän ongelma on, ettei tulevaisuuskaan ole sitä mitä ennen. Juuri kun luuli saaneensa maailman haltuun tai ainakin ymmärtäneensä siitä jotain, se on jo karannut harppauksen eteenpäin. Ennakoimalla toimintaympäristömme muutoksia ja arvioimalla toimintaamme skenaarioita vastaan voimme paremmin vaikuttaa siihen, että toivotun kaltainen tulevaisuus toteutuu. Jukka Viitasaari johtaja Teknologiateollisuus ry Juha Ylä-Jääski johtaja Teknologiateollisuus ry Esipuhe 7

Toimialamääritelmä Raportti käsittelee tieto- ja viestintätekniikan valmistusta sekä siihen liittyviä ja sitä hyödyntäviä palveluita, elektroniikkateollisuutta, sähköteknistä teollisuutta sekä eri toimialojen ns. sulautettuja järjestelmiä, joissa ICT-teknologioita hyödynnetään olennaisena osana eri toimialojen tuotteita ja palveluita. Määritelmä kattaa seuraavat toiminnot: Tuotannollinen toiminta ja siihen liittyvät palvelut elektroniikan komponentit tietokoneet ja päätelaitteet viestintälaitteet (radio, tv, puhelin, radiopuhelin) instrumentit ja laitteet mittaukseen, tarkkailuun ja testaamiseen optiset instrumentit ja laitteet sähkötekniset tuotteet Viestintäpalvelut televiestintäpalvelut muut informaatiopalvelut Ohjelmistot ja niihin liittyvät palvelut ohjelmistot digitaaliset sisällöt: Internet, tietokone- ja videopelit, verkkomusiikki, videot ja filmit, verkkomainostaminen ja -kauppa sekä muut vastaavat palvelut Ratkaisut ja sulautetut järjestelmät, jotka hyödyntävät em. tuotteita ja palveluita. Tarkasteluissa painottuvat Suomen kannalta tärkeät tuotteet ja palvelut. Esimerkiksi mobiilia teleliikennettä käsitellään laajasti, mutta radio- ja televisiotoiminta jää mainintojen varaan. Tämä johtuu raportin tarkoituksesta katsoa Suomen mahdollisuuksia eikä esitellä yleisesti koko laajaa sektoria. Tilastoissa painottuvat tavarat, koska niiden tuotanto ja kansainvälinen kauppa on hyvin tilastoitu. Palvelut eivät saa ansaitsemaansa painoa, koska niistä ei juuri ole luotettavia tilastotietoja. Taulukoiden ja kuvioiden yhteydessä kerrotaan, miltä osin ne kulloinkin kattavat ICT:n kentän. 8 Toimialamääritelmä

Tiivistelmä ICT-alan valmistus ja palveluiden arvo kasvavat edelleen nopeammin kuin maailmantalous keskimäärin. ICT:n soveltaminen ja sulautuminen tuotteisiin ja palveluihin näkyy eri toimialoilla, jokapäiväisessä elämässä ja julkisella sektorilla tuottavuuden, tuotteiden ja palveluiden parantumisena. Muutosvauhti on kova, teknologiat kehittyvät kiivaasti ja ratkaisut monimutkaistuvat; on kyettävä oppimaan uutta, muuntautumaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Koulutettua työvoimaa ja palveluja Suomessa koko ICT-klusterin liikevaihto ja vienti kasvoivat maailmanlaajuiseen finanssikriisiin asti. Kasvun vauhti alkoi kuitenkin hiipua jo 2000-luvun alkupuolella. Matkapuhelinteollisuuden alihankinta laajeni ulkomaille ja alihankintavalmistus kotimaassa väheni. Dotcom-kuplan puhkeaminen käänsi ICT-alan työntekijämäärät laskuun. Teleoperaattorit kärsivät tappioita ulkomailla ja kotimaan liikevaihto alkoi supistua puheluhintojen eroosion takia. Lama viimeistään osoitti, että matkapuhelimiin liittyvä tuotanto ja tuotekehitys eivät riitä ylläpitämään ICT-klusterin kasvua. ICT-klusterin avainalojen henkilöstörakenteessa tapahtui merkittäviä muutoksia vuosina 2000 2010. Tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä hallinnon, myynnin, markkinoinnin ja logistiikan toimihenkilöiden osuudet klusterin supistuvasta henkilöstöstä kasvoivat voimakkaasti. Samalla moni teollisuusyritys muuntui palveluyritykseksi, joka työllistää entistä koulutetumpia työntekijöitä. Nokian henkilöstöstä Suomessa on enää vajaat 10 % tuotannossa. Vaikka tuotanto on pääosin muualla, matkapuhelinten jalostusarvosta jää kuitenkin merkittävä osa Suomeen. Rakennemuutos näkyi myös ICT-klusterin ulkomaankaupassa. Koko klusterin teollinen vienti vuonna 2009 pienentyi 9,2 miljardiin euroon eli noin 40 % edellisvuodesta. ICTpalvelujen vienti on viime vuosina kasvanut lähes tavaraviennin suuruiseksi. Vuonna 2008 se oli noin 8 miljardia euroa. Laman leikattua osan palveluvienninkin kasvusta on syytä olettaa vuoden 2009 luvun olevan suunnilleen sama. Rakennemuutos valmistuksesta palveluihin on tosiasia, vaikka tulevaisuudessakin erikoistunut laite- ja komponenttivalmistus varmasti menestyy Suomessa. Tiivistelmä 9

Suomessa osataan ICT monilla toimialoilla Huolimatta kasvuvauhdin hiipumisesta ICT-klusteri on Suomelle erittäin tärkeä. Klusterin työllisyys- ja tuotanto-osuudet ovat suuremmat kuin muissa kehittyneissä maissa. Myös jalostusarvo työntekijää kohti on Suomessa maailman kärkeä. ICT-klusteri vastaa yli puolesta Suomen t & k -investoinneista, mikä ilmenee myös patenttimäärissä. Kaikilta osin emme kuitenkaan ole pysyneet kehityksen kärjessä. Erityisesti tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä olemme pudonneet kansainvälisten arvioijien listoilla alaspäin. Julkisten palvelujen osalta Suomen asema ICT:n hyödyntäjänä ei liioin ole mairitteleva. Suomen tieto- ja viestintäteknologian tuotanto ei rajoitu yksinomaan ICT-klusteriin. Esimerkiksi Suomessa valmistettavat liikkuvat työkoneet, teollisuuden prosessilaitteistot, automaatiojärjestelmät, laivat sekä rakennukset sisältävät runsaasti sähkötekniikkaa, elektroniikkaa ja ohjelmistoja. Vaikka kunkin toimialan perinteisten osaamisalueiden erinomainen hallinta on aina välttämättömyys, sulautetusta ICT:stä on muodostunut useissa tapauksissa keskeinen kilpailuvaltti. Merkittävä osa tästä ICT:stä tuotetaan kyseisillä toimialoilla. Johtavat yritykset myös soveltavat kehittyvää ja horisontaalista tietotekniikkaa kaikessa hallinnossaan ja toiminnassaan hakien siitä jatkuvaa kilpailuetua ja synnyttäen uutta palveluliiketoimintaa. Synergiaedut ICTteollisuuden ja muiden toimialojen tiiviimmästä yhteistyöstä ovat ilmeiset. Kasvun lähteet Vanha tie on kuljettu Suomessa loppuun. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä takaamaan taloudellinen kasvu. Palaaminen nopean kasvun uralle ei ole mahdotonta, mutta vaatii määrätietoista työtä ja uusia näkökulmia. Kehittyvissä maissa, erityisesti Kiinassa, teknisen ja luonnontieteellisen koulutuksen saaneiden määrä kasvaa huimaa vauhtia ja nämäkin maat pyrkivät korkean lisäarvon tuotekehityksen maiksi. Suomessa kasvua on haettava niistä sovelluksista, jotka antavat mahdollisuuden todelliseen globaaliin kilpailukykyyn muuttuvassa maailmantaloudessa. Nykyisten toimialojen kilpailukyky on turvattava, mutta samalla meidän on uudistuttava siten, että palveluliiketoiminta ja muut kasvun veturit saadaan vauhdikkaasti liikkeelle. Edellisen laman jälkeen Nokia toimi Suomen kehityksen veturina. Nyt vastaavaa toimijaa ei ole näköpiirissä, joten muutoksen on oltava laaja-alainen. Osa ICT:n tulevaisuuden kasvun siivittäjistä on selkeästi nähtävissä. Suomen ICT:n kasvustrategia voi perustua seuraaviin elementteihin: Globaalit muutosajurit Puhtaan energian tuottaminen, energiatehokkuus, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja ympäristönsuojelu ovat tulevaisuutemme tärkeimpiä ratkaistavia ongelmia, erityisesti kun kehittyvät maat pyrkivät nostamaan elintasoaan ja kulutustaan länsimai- 10 Tiivistelmä

den tasolle. ICT on oleellinen tekijä energia- ja ympäristöratkaisuissa, puhutaanpa sitten älykkäistä sähköverkoista, älykkäästä liikenteestä, rakennusten energiatehokkuuudesta, ympäristömittauksista tai jopa puhtaan veden tuotannosta tai jätteiden käsittelystä. Demografiset muutokset edellyttävät kehittyneitä ICT-ratkaisuja. Väestön ikääntyessä tarvitaan tietotekniikkaa ja terveysteknologiaa itsenäisen selviytymisen ja terveydenhoidon tueksi. Kun tulotaso nousee, kasvavan keskiluokan tieto- ja viestintätekniikan kysyntä kehittyvissä maissa kasvaa muuta kysyntää huomattavasti nopeammin. Kiihtyvä kaupungistuminen vaatii uutta ICT-infrastruktuuria. Kansalliset vahvuudet Suomessa on erinomaista mobiiliosaamista, jonka avulla voidaan luoda älykkäitä ympäristöjä ja järjestelmiä sekä kilpailukykyä muilla vahvoilla alueillamme teollisuusautomaatiossa ja -järjestelmissä, rakentamisen sekä kiinteistöjen ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmissä ja ympäristö- ja energiateknologiassa. Järjestelmäosaaminen on olennaista sulautettaessa ICT:tä monimutkaisiin kokonaisratkaisuihin. Politiikkavalinnat sekä Suomessa että muualla Sekä EU:ssa, Yhdysvalloissa että Kiinassa panostetaan ympäristö- ja energiaongelmien ratkaisuihin. Kaikkialla myös hillitään julkisen sektorin kasvavia kustannuksia ottamalla tieto- ja viestintäteknologiaa käyttöön terveydenhoidossa, koulutuksessa ja hallinnossa sekä rakennetaan ICT-infrastuktuuria. Investoinnit esimerkiksi valokaapeliverkkoon antavat korkean tuoton, mutta hyötyjen saamiseksi on oleellista, että ratkaisut ja sovellukset myös siirtyvät yhteiskunnan käyttöön nopeasti ja alkavat korvata vanhoja toimintamalleja. Tuottavuuden parantaminen Toistaiseksi ICT:n mahdollistama tuottavuusparannus on toteutunut lähinnä ICT-teollisuuden sisällä. Paine tuottavuuden parantamiseen vaikuttaa yksityisen sektorin investointeihin jatkossa myös muilla toimialoilla. Investointien kohdentaminen uusille alueille Näitä voivat olla esimerkiksi kansalaisten hyvinvoinnin osalta itsenäistä selviytymistä tukeva tietotekniikka sekä terveydenhuollon laitteet, ohjelmistot ja järjestelmät. Teollisuustoimialoilla vahvoja ehdokkaita ovat älykäs sähköverkko, sähköajoneuvotekniikka sekä sähköä hyödyntävät liikkuvat työkoneet ja yhteiskunnan muissa järjestelmissä tietoturva, tietovarantojen hyödyntäminen sekä anturiteknologiat. Lisäksi Suomella on hyvät edellytykset rakentaa tulevaisuuden Internetiin ja mobiiliin Internetiin pohjautuvaa liiketoimintaa, mukaan lukien pelit ja virtuaalimaailmasovellukset. Kaikkiin edellisiin sisältyy mahdollisuus palveluliiketoimintojen kehittämiseen, mikä tarjoaa suuren potentiaalin kannattavaan kasvuun. Tiivistelmä 11

Suosituksia päättäjille ja yrityksille ICT tuottavuuden parantajaksi ja yhteiskunnan uudistajaksi Julkiset toimijat Suomen on luotava kansallinen strategia tukemaan klustereita, joiden ympärillä toimii laaja arvoverkko. Näiden arvoverkkojen tuottamien usein systeemisten, monimutkaisten ratkaisujen kehitystä on tuettava esimerkiksi innovatiivisten julkisten hankintojen tai järjestelmäpilottien avulla (esimerkiksi älykäs sähköverkko, sähköajoneuvot, laajat ympäristöteknologiahankkeet). Yritykset Eri toimialojen tuottavuuden parannuksista noin 40 % on laskettu perustuvan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Tämän hyödyn realisoimiseksi ICT-alan yritysten on hakeuduttava aktiivisesti ja myös kansainvälisellä tasolla yhteistyöhön muiden toimialojen yritysten kanssa. Digitalisoituminen hyödynnettävä Julkiset toimijat Suomen on voimakkaasti ajettava EU:n digitaalisten yhteismarkkinoiden kehittämistä ja EU:n sisäisen lainsäädännön harmonisointia. Suomessa kehitettyjen digitaalisten palveluiden leviämisen haittana on ollut mm. hajanainen EU-markkina. Digitaaliset palvelut, kuten verkko-oppimisen sovellukset, ovat merkittävä mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Yritykset Yritysten tulee ottaa huomioon Internetin, verkkopalveluiden ja näihin liittyvien liiketoimintamallien kehittyminen tuotteiden lisäksi myös prosesseissa (esimerkiksi pilvipalvelut tai yhteisöllisen median hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa). Julkinen sektori nykyaikaan Julkiset toimijat On harkittava kuntien itsehallinnosta luopumista julkisen hallinnon ICT-järjestelmien kehittämisessä, jotta voidaan tehokkaasti tuottaa kansalaisille, yrityksille ja hallinnolle avoimille rajapinnoille perustuvia sovelluksia ja palveluita. Nämä tarjoavat mahdollisuuksia sekä suurille että pienille yrityksille luoda myös vientituotteita. Julkisella sektorilla tuotettu data pitää yksityisyydensuoja huomioiden antaa avoimesti käyttöön sekä julkisen sektorin oman toiminnan tehostamiseksi että liiketoimintamahdollisuuksien tarjoamiseksi datan jatkojalostajille. 12 Tiivistelmä

Yritykset Yritysten on kyettävä tarjoamaan julkiselle sektorille keskenään yhteensopivia palveluja, joiden käyttöliittymät ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja intuitiivisia. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka menestyksen tukijalaksi Julkiset toimijat Strategisen osaamisen keskittymien (SHOK) kehitys seuraavalle tasolle on varmistettava nostamalla niiden julkinen rahoitus vastaamaan teollisuuden investointihalukkuutta, parantamalla niiden toiminta- ja kansainvälistymisedellytyksiä ja mahdollistamalla fokusoitu riskinotto. Euroopan teknologiainstituutin EIT:n ICT-laboratorion saaminen Suomeen on hyödynnettävä täysimääräisesti ja laboratorion ympärille muodostuvan ekosysteemin kehittyminen on varmistettava taloudellisesti aidoilla uusilla panostuksilla. Yritykset Pk-yritysten kannattaa hakeutua aktiivisesti kiinteään yhteistyöhön ammattikorkeakoulujen ja osaamiskeskusten (OSKE) kanssa. Yrittäjyyspolitiikasta kasvuyrittäjyyspolitiikkaan Julkiset toimijat Yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen kannustavaa opetusta on edelleen lisättävä sekä kehitettävä tapoja perustaa yrityksiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehitystoiminnan pohjalta (esim. Protomo). Yritykset Kasvua tavoittelevien yritysten on kehitettävä omaa osaamistaan liiketoiminnassa ja rahoituksen hankkimisessa ja nähtävä pääomasijoittaja mahdollisuutena toteuttaa kasvu. Tiivistelmä 13

Suomen ICT-visio vuoteen 2020 Vuoteen 2020 mennessä digitaaliaikaan siirtyneen talouden e-palveluista on kehittynyt maailmanlaajuisesti merkittävä toimiala. Siinä on mukana pari kolme merkittävää suomalaista yritystä ja runsaasti nopeasti kasvavia suomalaisia pk-yrityksiä. Suomi on johtava maa mobiilissa, integroidussa tieto- ja viestintätekniikassa sekä sen tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämisessä. Erityisesti digitaalisista ja tietovarantopalveluista on syntynyt uusi, globaali viennin kasvun moottori, johon liittyy myös laite- ja järjestelmätuotantoa. Eri toimialojen huippuyritysten synergiaedut on hyödynnetty. Digitaalisuuden soveltaminen on keskeisin kansainvälinen kilpailuvalttimme vahvuusaloillamme: teollisuusautomaatiossa ja -järjestelmissä, älykkäissä koneissa ja konekommunikaatiossa, rakentamisen sekä kiinteistöjen ja rakennetun infran elinkaaren kattavissa tietojärjestelmissä sekä energia- ja ympäristöteknologiassa. Tieto- ja viestintätekniikan avulla on ratkaisevasti parannettu tuottavuutta eri toimialoilla ja julkisissa palveluissa. Sitä on hyödynnetty myös joidenkin alojen kokonaisvaltaisessa uudistamisessa, kuten terveys- ja koulutuspalveluissa sekä vanhan median siirtämisessä uudelle vuosituhannelle. Suomi tarjoaa hyvän kotipesän kansainvälisille yrityksille sekä tehokkaan kehitysympäristön ICT-laitteille, ohjelmistoille, palveluille ja ennen kaikkea kokonaisille järjestelmille. Julkinen valta ja yritykset pitävät yhdessä huolen kotipesän kilpailukyvystä tutkimuksella, koulutuksella, investoinneilla ja rahoituksella sekä innovatiivisilla kilpailuilla. ICT:stä on tullut kansallinen ylpeydenaihe. Suomi on mallimaa, joka mainitaan aina, kun kansainvälisesti tarvitaan esimerkkejä ICT:n tuottajina ja käyttäjinä ansioituneista. 14 Tiivistelmä

Executive Summary The value of the ICT sector s manufacturing and services will increase faster than the world economy on average. The application of ICT and integration of its products and services will be reflected in assorted sectors, in our daily lives and in the public sector via improvements in productivity, products and services. The pace of change is swift, technologies are undergoing rigorous development and solutions are becoming more complicated: we must be able to learn new things, adapt and seize opportunities. Higher skilled labour and services In Finland the ICT cluster s turnover and exports grew until the onset of the global financial crisis. The pace of growth began to wane, however, in the first half of the 2000s. Subcontracting in the mobile phone industry expanded abroad while subcontracting in Finland subsided. The bursting of the dotcom-bubble spawned a drop in the number of ICT sector employees. Telecoms operators suffered losses abroad and domestic sales started to decline owing to the fall in phone-call rates. The recession ultimately showed that production and R&D related to mobile phones is not sufficient to sustain growth in the ICT cluster. Significant changes took place in the employee structure of the ICT cluster s key sectors in 2000 2010. The share of R&D as well as administrative, sales, marketing and logistics personnel grew strongly as overall staff was downsized. At the same time many manufacturing companies were transformed into service companies employing staff having higher educations than previously. Of Nokia s personnel in Finland only some 10% are engaged in manufacturing. Even though most of the production is carried out abroad, a significant part of mobile phones value added is generated in Finland. Structural change was also reflected in the ICT cluster s foreign trade. The total exports of manufactured goods of the ICT cluster fell in 2009 to 9.2 billion euros, i.e. reduction of about 40% from the previous year. The exports of ICT services have grown in recent years to be almost as large as the export of goods. In 2008 ICT service exports were about 8 billion euros. As the recession has dampened the growth of service exports also, there is reason to assume that the figures for 2009 are approximately the same. The structural change from manufacturing to services is a reality, even if manufacturing of specialized equipment and components will certainly remain a viable enterprise in Finland in the future as well. Executive Summary 15

Finland has ICT expertise in many sectors Despite the downturn in growth, the ICT cluster is very important for Finland. The cluster s employment and production shares are higher than in other developed countries. Finland ranks among the top also in terms of value-added per employee. The ICT cluster accounts for more than half of Finland s R & D investments, which is also reflected in patent volumes. We have not remained on the leading edge in all respects, however, as we have fallen especially in international experts rankings of ICT usage. As regards public services, Finland s position as a user of ICT is not flattering either. Finnish ICT production is not confined exclusively to the ICT cluster. For example, mobile machinery, industrial process equipment, automation systems, ships and buildings made in Finland incorporate a high degree of electrical engineering, electronics and software. Even though expertise in a sector s traditional know-how is a necessity, embedded ICT has in many cases become a key element of competitive advantage. A significant part of this ICT is also produced in these industries. Leading companies also apply evolving and horizontal information technology in all their administration and activities as they seek a sustainable competitive advantage and generate new service business. Synergistic benefits from close-knit cooperation between the ICT industry and other industries are obvious. Sources of growth Finland has come to the end of its old road. We have drifted into a situation where radical measures are needed to guarantee economic growth. A return to the path of rapid growth is not impossible, but it will require determination and new insights. The number of persons who have studied engineering and science will increase exponentially in developing countries, especially China, and even these countries will strive to become high value-added product development countries. In Finland growth must be sought from applications that provide an opportunity for real global competitiveness in a changing global economy. The competitiveness of existing industries must be safeguarded, but at the same time we must carry out reforms so that the service businesses and other engines of growth gain momentum quickly. After the previous recession Nokia served as a driving force behind Finland s development. Now, no one else is poised to play a corresponding role, so the change must be comprehensive. Some of the trends fostering the ICT sector s future growth are clearly visible. The Finnish ICT cluster s growth strategy could be based on the following elements: 16 Executive Summary

Global drivers of change Clean energy production, energy efficiency, biodiversity, and environmental protection are the keys to solving our future problems, especially as developing countries strive to increase their standard of living and consumption to the level of western countries. ICT is an essential element of energy and environmental solutions such as smart grids, intelligent traffic, energy efficient buildings, environmental measurements, or even clean drinking water production or waste disposal Demographic changes will require sophisticated ICT solutions. As the aging of the population progresses, there will be an increasing role for information and healthcare technologies to support independent living and health care. When the level of income rises, the growing demand of the middle class for ICT applications in developing countries will grow much faster than any other demand. Increasing urbanization will require a new ICT infrastructure. National strengths Finland has excellent mobile know-how, which can facilitate creation of intelligent environments and systems as well as the competitiveness in our other areas of strength in industrial automation and systems, construction and information systems and the environmental and energy technology integrated into buildings and urban areas. Systems knowledge is essential as ICT is built into complex integrated solutions. Policy choices both in Finland and abroad The EU, United States and China are investing in solutions to environmental and energy problems. Countries all over are seeking to curb the rising costs of the public sector by adopting information and communication technology in health-care, education and administration and constructing ICT infrastructure. Investments e.g. in fibre optic networks generate high returns, but in order to reap the benefits it is essential that the solutions and applications are also adopted for use in society and begin to replace old patterns of behaviour. Boosting productivity So far, productivity improvements fostered by ICT have mainly been implemented within the ICT industry. Pressures to boost productivity will affect private sector investment also in other industries in the future. Investments geared toward new sectors With respect to public welfare, these may include IT applications to assist people living on their own, medical devices, software and systems. In industrial sectors strong candidates are smart grids, electric vehicle technology, mobile machinery utilizing electricity, security in other public systems, utilization of data reserves and sensor technology. In addition, Executive Summary 17

Finland is well placed to build a future business based on the Internet and mobile Internet, including games and virtual world applications. All of the above include the possibility of service business development, which offers a high potential for lucrative growth. Recommendations for decision-makers and companies ICT as a productivity improver and social reformist Public sector Finland must establish a national strategy aimed at fostering clusters, around which operate a large value network. The development of these value networks often systemic, complex solutions must be supported via e.g. innovative public procurement, or system pilots (e.g. smart grids, electric vehicles, large environmental projects). Companies It has been estimated that about 40 per cent of improvements in productivity in different sectors stem from utilization of information and communications technology. In order to benefit from this, ICT sector companies must actively engage in cooperation with companies in other sectors also at the international level. Digitalization should be exploited Public sector Finland must strongly promote development of the EU s common digital single market and the internal harmonization of EU legislation. The expansion of digital services developed in Finland has been hindered by, among other things, the fragmented nature of EU market. Digital services, such as e-learning applications, are a significant opportunity for Finnish companies. Companies In addition to their products, businesses should take into account the Internet, online services and development of related business models also in their processes (e.g. cloud services or use of social media in sales and marketing). Public sector needs to be modernized Public sector We must consider discontinuing the self-governance of municipalities in conjunction with developing government ICT systems, in order to effectively provide the private individuals, 18 Executive Summary

businesses and government with applications and services based on open interfaces. This would offer opportunities for large and small companies to create also export products. Data produced in the public sector should, taking into consideration protection of privacy, be made available for use both to make the operation of the public sector more effective and to provide business opportunities for further processing of the data. Companies Businesses must be able to offer the public sector mutually compatible services whose interfaces are as easy to use and intuitive as possible. Research and innovation policy as pillars of success Public sector The development of Strategic Centres for Science, Technology and Innovation (SHOKs) to the next level must be ensured by raising their public funding to meet the industry s willingness to invest, by improving their prerequisites for operations and internationalization and by allowing focused risk taking. The acquisition of the European Institute of Technology s ICT laboratory for Finland must be fully exploited and development of the ecosystem formed around the ICT laboratory must be ensured financially with new funds. Companies SMEs should actively seek close cooperation with polytechnics and Centres of Expertise (OSKE). From entrepreneurial policy to growth-oriented entrepreneurial policy Public sector Education on starting and growing a business should be further increased and ways developed to set up companies based on cooperation with universities and polytechnics (e.g. Protomo). Companies Growth-seeking companies should develop their own expertise in business and finance and see venture capitalists as an opportunity to achieve growth. Executive Summary 19

Finland s ICT vision 2020 The e-services of the digital economy era have evolved into a significant world-wide business sector involving two or three major Finnish companies and a great number of fast-growing SMEs. Finland is a leading country in mobile integrated information and communications technology and the development of related products, systems and services. In particular, digital services and services based on data reserves have emerged as a new global export growth engine, which is also related to equipment and systems solutions. The synergy benefits of ICT businesses in addition to those of top businesses in different sectors have been utilized and ICT is our most critical competitive advantage in Finnish strongholds: industrial automation and systems, intelligent machines and machine communication, information systems covering the lifespan of construction, buildings and urban infrastructure as well as energy and environmental technology. ICT has decisively improved productivity in various industries and public services. ICT has also been utilized in the comprehensive reform of some sectors, such as health and education services, and in bringing the old media into the new millennium. Finland provides a good home base for internationally active ICT businesses. It acts as an efficient development environment for ICT equipment, software, services and especially entire systems. The government and companies will jointly foster the competitiveness of the home base by safeguarding research, education, investment, financing and innovative competition. In 2020, ICT has become Finland s pride and joy. Finland is a model ICT country, and is always cited when referring to international examples of ICT producers and users. The Finns have emerged on the cutting edge of the world as ICT users and developers. 20 Executive Summary