Laajakaista kaikille Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö
2
Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu 25-100 valokuitu ISDN 0,128 sähköposti DSL mobiilit ratkaisut 1-2 internetin peruskäyttö, videoiden katselu, musiikin lataaminen DSL 6-25 internetpuhelut IPTV (myös HD) etätyö, etävalvonta useiden sovellusten käyttö samaan aikaan terveyden huollon ym. sovellukset laajamittainen telepresence 3D IPTV (> 250) cloud computing palvelut, joita ei vielä ole edes keksitty 1996 2002 2010 ~ 2015 ~ 2020 3
Mihin yhteysnopeudet riittävät? Mbit/s 3D teräväpiirto-tv Useiden palvelujen samanaikainen käyttö 5 Gt DVD:n lataaminen, 30 minuuttia 10 megan liitetiedoston lataaminen, 5 sekuntia Teräväpiirto-TV, iso näyttö, MPEG2 (nykyinen pakkaus) Neuvottelu telepresence-tekniikalla (etäläsnäolo) Videoluento isolla näytöllä (avoin yliopisto tms.) 30 digikuvan lähettäminen valmistettavaksi, 2 minuuttia Teräväpiirto-TV, iso näyttö, MPEG4 (tulevaisuudessa) TV nykyisellä kuvatarkkuudella 5 Gt DVD:n lataaminen, 8 tuntia (esim. yön aikana) 30 digikuvan lähettäminen valmistettavaksi, 15 minuuttia 10 megan liitetiedoston lataaminen, 2 minuuttia Videon katselu tietokoneen näytöllä (huono resoluutio) Internetin ja sähköpostin peruskäyttö 2 1 1 1 1 8 8 15 15 15 15 20 TULEVAISUUDESSSA yli 200 30 ADSL-yhteys, keskimäärin enintään Uuden sukupolven verkot (valokuitu) 4
Laajakaistayhteyksien tarjonta on suurempi kuin käyttö Kotitaloudet % 100 % ~99 % ~97 % 80 % ~82 % 60 % ~60 % 40 % 20 % 28 % 35 % ~43 % 0 % 1Mbit/s 2Mbit/s 10Mbit/s 24Mbit/s 100Mbit/s 5 % 2 % 1 % Laajakaistaliittymien tarjonta kotitalouksille 1.1.2010, liikenne- ja viestintäministeriön kysely teleyrityksille Arvio käytössä olevien laajakaistaliittymien määrästä 1.7.2009, Viestintäviraston vuosikatsaus 2/2009 5
Haja-asutusalueiden laajakaistahanke Valtioneuvoston periaatepäätös 12/2008: Käytännössä kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon vakinaiset toimipaikat ovat enintään 2 km etäisyydellä 100 Mbit/s yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Teleyritykset rakentavat verkkoa markkinaehtoisesti niin, että väestöpeitto kasvaa 95 %:iin Väestöpeiton nostamiseksi 95 % > yli 99 % käytetään myös julkista rahoitusta (= haja- asutusalueiden laajakaistahanke) Maakuntien liitot ovat laatineet ohjelmat vuosina 2010-15 toteutettavista hankkeista Noin 800 hanketta (yhdistellään vielä kilpailutuksia varten) Hankkeita noin 265 kunnassa (Suomessa 342 kuntaa) Kilpailutukset alkavat huhtikuussa Ensi vaiheessa arviolta 100 hanketta Rakentaminen alkaa kesällä (pilotit jo sitä ennen) 6
Laajakaistahankkeen aikataulua Tammikuu Laajakaistatukilaki tuli voimaan 1.1.2010 Ministereiden kirje kuntalistoista (8, 22 ja 33 % kunnat) 25.1.2010 Helmikuu Hankkeen päävaiheen virallinen notifiointi komissiolle tehtiin 18.2.2010 Ensimmäiset pilottihankkeiden tukihakemukset Viestintäviraston käsiteltävänä Maaliskuu Valtioneuvoston asetus 8 % kunnista annetaan (MMM:n asetus 22 % kunnista annetaan huhtikuussa) Valtioneuvoston tekee päätöksen valtiontuen jakamisesta maakuntien kesken Laajakaistatukilain muutosesitys eduskunnalle maaliskuussa (komission edellyttämät tarkistukset) Komissiolta pyritään saamaan suullinen tieto laajakaistatuen hyväksymisestä jo maaliskuun lopulla. Maakunnat voisivat tämän jälkeen aloittaa ensimmäisten päävaiheen hankkeiden kilpailutuksen. Huhti kesäkuu Pilottihankkeiden toteuttaminen voi alkaa kun tukipäätökset on tehty ja maa on sulanut (touko-kesäkuu) Ensimmäiset laajakaistahankkeen päävaiheen tukihakemukset ja päätökset touko-kesäkuussa. Heinä lokakuu Ensimmäisten päävaiheen hankkeiden toteuttaminen voi alkaa heinäkuussa 7
Laajakaistahankkeen rahoitus Valtio varannut 66 milj. euroa v. 2010 15 maksettavaan valtiontukeen, jota voi hakea Viestintävirastolta Lisäksi EU:n maaseutuohjelman rahoitus 25 milj. euroa, jota haetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (ELY:iltä) Kuntien maksuosuus joko 8, 22 tai 33 prosenttia riippuen: kunnan taloudellisesta kantokyvystä kunnan asukastiheydestä hankkeen asukasmäärään suhteutetuista rakentamiskustannuksista ja laajakaistahankkeen laajuudesta ja teknisestä toteutustavasta EAKR-rahoitusta voidaan käyttää täydentäviin toimiin (esim. palvelujen kehittäminen nopeille yhteyksille) 8
Kuntien maksuosuudet laajakaistahankkeissa (alustava kuntalista) 8 % kunnat (37 kuntaa) 22 % kunnat (58 kuntaa) 33 % kunnat (247 kuntaa) 9
Pilottihankkeiden kilpailutukset Yhdeksän hanketta kilpailutettiin Tarjouksia jättivät: Elisa (3 hanketta), TeliaSonera (3 hanketta), DNA (yksi hanke), 5 Finnet-yhtiötä, 2 muuta Tarjouksia saatiin: Kolme tarjousta (Pertunmaa ja Länsi- Turunmaa) Kaksi tarjousta (Lieksa- Nurmes, Sastamala, Karvia) Yksi tarjous (Jalasjärvi ja Miehikkälä) Ei yhtään tarjousta (Kinnula ja Pudasjärvi) 0 1 2 3 4 Tarjousten määrä 10
Runkoverkon metrihinta halvimmassa tarjouksessa Hanke 6 6,25 Hanke 5 8 Hanke 4 8,65 Hanke 3 9 Hanke 2 10 Hanke 1 11,8 0 2 4 6 8 10 12 14 Runkoverkon metrihinta, euroa 11
Tarjottuja liittymähintoja Liittymismaksun malleja: rakentamisen yhteydessä / rakentamisen jälkeen sisältää esim. 100 metriä kuitua, lisämetrin hinta esim. 2 euroa tilaajayhteys avaimet käteen / asiakas vastaa kaivutyöstä Symmetrisen sadan megan kuukausihintoja: 40 euroa/kk, 88 euroa/kk, 102 euroa /kk Liittymismaksun hintoja: Hanke 5 1877 3270 Hanke 4 Hanke 3 Hanke 2 790 1057 1230 1467 Runkoverkon rakentamisen jälkeen Runkoverkon rakentamisen yhteydessä Hanke 1 1499 1999 0 1000 2000 3000 4000 euroa 12
Mikä on sopiva hankkeen koko? Pilottihankkeet saivatkin olla pieniä. Jatkossa hankkeiden tulisi kuitenkin olla isompia kokonaisuuksia. Vähintään kunnan kokoisia, mahdollisesti isompiakin Suunnittelu suurempina kokonaisuuksina mahdollistaa rahoitus/hankebyrokratian huomattavan yksinkertaistamisen ja myös loppukäyttäjämarkkinoinnin tehostamisen Pienissä kohteissa joudutaan yleensä huonoihin runkoverkkoratkaisuihin, mikä lisää operaattorin ja lopulta loppukäyttäjän kustannuksia Laajoissa hankkeissa useampi operaattori voisi tehdä yhteisen tarjouksen (jokaiselle oma liittymätarjonta-alue, runkoyhteydet toteutetaan yhteistyössä, yksi operaattori ottaa urakointivastuun) Oli myös operaattoreita, jotka toivoivat pieniä hankkeita (alle kunnan kokoisia), koska kustannuslaskennan luotettavuus on parempi ja riskit pienempiä. Operaattorin maksuvalmius voi myös olla ongelma jos hankkeet ovat isoja ja tuki maksetaan isoina erinä harvoin. Sopiva hankkeen koko riippuu kunnan topologiasta. Manner-Suomessa hanke voi olla jopa usean kunnan kokoinen, jos siitä saadaan looginen kokonaisuus. Saaristossa hankkeet pienempiä. 13
Kuinka hankkeiden kiinnostavuutta operaattoreille voidaan lisätä? Syitä siihen, että tarjousta ei jätetty: Etäisyys lähimpään runkoverkon liityntäpisteeseen liian pitkä; operaattorilla ei omaa verkkoa alueella Hanke rajattu niin, että se on pelkästään liiketaloudellisesti huonoa aluetta. Huonot alueet menevät kyllä mukana, jos hankkeessa on myös hyviä alueita. Hankealue liian pieni, eikä siitä saada järkevää toiminnallista kokonaisuutta Joissain tapauksissa operaattori ei saanut tietoa käynnissä olevista kilpailutuksista. Selkeä tutkimus alueen todellisesta kysynnästä sekä tieto asukkaiden todellisesta tarpeesta ja maksuvalmiudesta lisäisi hankkeen kiinnostavuutta. Maakuntaliiton tulisi liittää tarjouspyyntöön kysyntäkartoitus, josta ilmenee, kuinka suuri osa vakinaisista asunnoista on valmis tilaamaan eri liittymähinta- ja kuukausimaksuvaihtoehdoilla. Oltava mahdollista rakentaa hanke vaiheittain niin, että tilaajia saadaan jo ensivaiheessa mahdollisimman paljon. Toteutus aloitetaan väestökeskittymistä ja edetään harvemman asutuksen suuntaan. Tarjouspyynnön ehtoja määriteltäessä on otettava paremmin huomioon liiketoiminnan näkökulma. 14
2 km tilaajayhteyteen sopivat radiotekniikat Omnitele Oy:n selvitys laajakaistatekniikoiden kehityksestä Saatavuus 2009 2010 2011 2012 2015 Tekniikka HSPA 5 MHz (R6) HSPA+ 5 MHz (R7) HSPA+ 5 MHz (R8) LTE 20 MHz LTE 10 MHz Taajuuskaista 900 MHz 900 MHz 900 MHz 1800 MHz 900 MHz Kuvaus Teoreettinen max bittinopeus Mbit/s Yhden käyttäjän bittinopeus Mbit/s @ 2 km Käyttäjänopeus verkossa Mbit/s Nykyinen de facto HSPA R6 + 15 lähetyskoodia, 64QAM R7 + MIMO Baseline LTE Baseline LTE 7,2 19,3 42,2 149,8 73,7 4,9 6,3 9,4 15,6 23,8 3,8 4,9 7,3 12,1 18,5 15
Yhteenveto laajakaistatekniikoista Omnitele Oy:n selvitys laajakaistatekniikoiden kehityksestä Kupari- ja ktv-tekniikat kehittyvät edelleen Kuitu vietävä yhä lähemmäksi tilaajia Olemassa olevat verkot eivät usein mahdollista edistyksellisintä tekniikkaa Kuitu kotiin tarjoaa teknisesti varman ratkaisun Rakentaminen kallista erityisesti haja-asutusalueilla Verkon suunnittelussa ei kannata pitäytyä nykyisissä rakenteissa Mobiililaajakaista kasvattaa suosiotaan Liikkuvuuden etu on kiistaton Tekninen kehitys nopeaa 3G-HSPA-LTE kehityspolun odotetaan johtavan kehitystä Vaatii koko ajan enemmän radioresursseja Päähuomio myötäsuunnassa Mobiililaajakaista ei riitä korvaamaan kiinteitä yhteyksiä vaativissa palveluissa 16