Sairaana ihminen ja vasikka: miten kryptosporidioosin riskiä voi vähentää?

Samankaltaiset tiedostot
Ohjeistus Kryptosporidioosin varalta ETU

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Kotieläinalalle kilpailukykyä bioturvallisuudesta-hanke

Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Vasikkaripulit ja näytteenotto

kannattaa ja parantaa tuotannon kestävyyttä!

Tautisuojaus ja sen arviointi kotieläintiloilla

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

TUOTANTOTILOJEN PUHDISTUS JA DESINFIOINTI KRYPTOSPORIDITILALLA KOKKOLA ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI OLLI RUOHO, ETT ry

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus

Valvontaeläinlääkärin puheenvuoro

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

Vasikkaripuleiden hoito ja ehkäisy. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Vaavi.vasikka.fi

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvat eläintaudit

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Eläinten hankinta Nasevaan ja M. bovis -seurantaan kuulumattomilta tiloilta on merkittävä terveysriski.

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

Tautisuojaus ja hygieniaohjeet

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke


Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

POTILAAN HYGIENIAOPAS

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus)

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet

Tautisuojaus ja tuotantosairauksien hallinta broileritiloilla & eläinten hyvinvointimerkinnän kehittäminen suomalaiselle tuotannolle

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Eläintautiasiaa. 11. ja LEL Anna Jeshoi

NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Vasikkaripulit 1 (7) Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen

Vasikoiden hoito ja terveysseuranta vasikkakasvattamossa. Vaavi-vaali viisaasti vasikkaa koulutus Korhonen Arja 3.5.

Älä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

NOUSIAINEN OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ELÄINTEN TERVEYS ETT RY SALMONELLASANEERAUKSEN PERIAATTEET JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus

Työtavoilla tulosta maitotiloille hankkeen verkkotyökalut Tiedotusmateriaalit, videot ja osaamistasotestit

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA

Lääkityskäytäntösuosituksia

TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA

Tarttuvien tautien vastustus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

Käytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla

HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Hygieniariskin hallinta

Ajankohtaista Nautaterveydenhuollosta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Emolehmäpäivät Perunka

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

Täydentävät ehdot naudoilla. Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtikuu 2018

Tarttuvista taudeista

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

ELÄINTAUDIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HIEHOHOTELLITOIMINNASSA SEINÄJOKI OLLI RUOHO, ETT RY

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva

KOKEMUKSIA SALMONELLASANEERAUKSISTA KOTIELÄINTUOTANTOTILOILLA

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA

Yksilökarsinat, kertatäyttöiset ryhmäkarsinat ja kohdistettu tuloilma keinoja luoda hyvät olosuhteet vanhoihinkin vasikkatiloihin

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

TAUTIRISKIEN HUOMIOIMINEN NAVETTASUUNNITTELUSSA

Transkriptio:

Sairaana ihminen ja vasikka: miten kryptosporidioosin riskiä voi vähentää? Jarkko Niemi ja Marja Kallioniemi, Luonnonvarakeskus Gun Wirtanen ja Hannele Suvanto, Helsingin Yliopisto, Ruralia-instituutti Webinaari 28.9.2019 Kotieläinalalle kilpailukykyä bioturvallisuudesta-hanke

Lyhyesti EläinBioTurva-hankkeesta Päämääränä on parantaa eläintautiriskien hallintaa nauta-, sikaja siipikarjatiloilla ja siten edistää kilpailukykyistä tuotantoa sekä kouluttaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen kotieläintiloja tautisuojausasioissa suomeksi ja ruotsiksi. Rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toteuttajat: Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopiston Ruraliainstituutti www.luke.fi/biosecurity 2 3.6.2019

Vasikkaripulit Vasikkaripuli on pikkuvasikoiden yleisin sairaus. Ripulille on sekä ruokinnallisia että tartunnallisia syitä. Juottovirheet, vasikan ruuansulatukselle sopimaton rehu, pilaantunut rehu, likaiset juottoastiat. Tartunnallista ripulia aiheuttavat virukset, alkueläimet ja bakteerit. Suomalaisissa olosuhteissa noin 40 % ripuleista on tartunnallisia. Eri-ikäisillä vasikoilla esiintyy ikäkaudelle tyypillisiä ripulinaiheuttajia Alkueläimet aiheuttavat ripulia tyypillisesti vasta muutaman viikon vanhoilla ja varsinaiset suolistoloiset sitäkin myöhemmin. Lähde: Pyörälä ja Tiihonen (2005) 3 3.6.2019

Kryptosporidioosi on alkueläimen aiheuttama tauti Cryptosporidium on yksisoluinen alkueläin, joka tarttuu vasikoihin ja muihin eläimiin, eli kyseessä on myös zoonoosi Eläimet voivat erittää ulosteissaan Cryptosporidium-lajeja. Ulosteeseen erittyvä muoto (ookysta) on hyvin kestävä ja ookystat säilyvät ympäristössä kuukausia (esim. lannassa) Desinfektioaineet tehoavat ookystiin huonosti Kuuma vesi on tehokasta tuhoamaan ookystia. Oireeton tartunta on eläimillä tavallinen Oireena on pahanhajuinen, vetinen ja runsas ripuli 1-2 viikon ikäisillä vasikoilla, joka voi olla itsestään rajoittuva, mutta voi olla voimakaskin. Kliinisesti sairailla eläimillä oireita voivat olla myös alakuloisuus, painon ja ruokahalun menetys Cryptosporidium parvum laji on yleisin 1 3 viikon ikäisillä ripuloivilla vasikoilla Voi tarttua vasikasta ihmiseen. Lähteet: Zoonoosikeskus, The Cattle Site ja Pyörälä ja Tiihonen

Kryptosporidioosin merkitys on kasvanut Kryptosporidi-tapaukset ovat lisääntyneet tällä vuosikymmenellä sekä ihmisillä että naudoilla (ks. seur. diat) Ihminen saa tartunnan ulosteen välityksellä joko kontaktissa ookystia erittävään ihmiseen tai eläimeen, tai ulosteella saastuneiden elintarvikkeiden tai veden välityksellä. Sairastumiseen tarvittava tartunta-annos on pieni, ja vastustuskyvyssä ja oireiden voimakkuudessa on suuria yksilöllisiä eroja sekä eläimillä että ihmisillä. WHOn mukaan kryptosporidiosiin sairastuu noin 8,5 miljoonaa ihmistä vuosittain ja noin 300 000 tervettä elinvuotta menetetään kryprosporidioosin vuoksi maailmassa joka vuosi Euroopassa vaikutus on keskimäärin alle yksi DALYa (disabilityadjusted life year) 100 000 asukasta kohti (Suomen väestöön muunnettuna noin 5,5 DALYa per vuosi Karkeasti laskien kryptosporidioosin kansantaloudellinen vahinko lienee muutama sata tuhatta euroa (0,3 Milj., CI 0-2,5 Milj. ). Lähde: Zoonoosikeskus, WHO, ETT, ja esittäjän laskelmat

Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut kryptosporidioositapaukset 2000-2017 Lähde: Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri, THL

Nautakarjojen kryptosporidium-tutkimukset 2005-2017 7 Lähde: Eläintautien vastustus- ja seurantaohjelmat, THL

Ennaltaehkäise ja hävitä taudinaiheuttajia Erottaminen Rajat ja esteet, joilla estät taudinaiheuttajan leviämistä tilalle tai eläimeen Karanteeni, tulevien eläinten/materiaalin puhtauden varmistaminen, haittaeläintorjunta, hygienia, suojavarusteet Puhdistaminen Puhdista tilalle tai osastoon ja sieltä pois kulkeva materiaali (esim. lanta ja lika pois) Desinfiointi Kunnollinen desinfiointi nujertaa taudinaiheuttajat. Tehoakasta vain, jos puhdistus ja pesu on tehty kunnolla 8

Kryptosporidioosin torjunta Suunnitelmallisuus on tärkeää kaikessa tautien torjunnassa Terveet vasikat puhtaalle alueelle pois tartunnan saaneiden tuntumasta Hyvä hoito ja yleinen hygienia ja puhtaus ovat tärkeimmät ehkäisykeinot!!

ETT:n ohjeistus kryptosporidioosin varalta Suojautuminen Noudata pikkuvasikoita hoidettaessa hyvää käsihygieniaa tai suojaa kädet hansikkailla Lisäsuojaa saadaan käyttämällä suusuojaimia. Käytä suojakäsineitä useamman viikon ajan vasikoita tai niiden juomaa ja rehuja käsiteltäessä. Tiskihanskat voi pestä 60 asteessa. Kryptosporidioosiin sairastuneet henkilöt voivat hoitaa vasikoita vasta oireiden loppumisen jälkeen. Tärkeimmät toimenpiteet tiloilla tartuntapaineen alentamiseksi ja tartuntaketjun katkaisemiseksi Eläinlääkäri tekee kryptosporiditilalle vastussuunnitelman Olennaista on vakavien sairastumisten estäminenen Olennaista on, että tartuntaa ei levitetä ihmisiin ja eläimiin. 10 3.6.2019

Pidä eri ikäiset vasikat omissa ryhmissään etenkin alle 2 kk iässä Vastasyntynyt terve vasikka Kryptosporidioosin sairastanut vasikka Kotieläinalalle kilpailukykyä bioturvallisuudesta-hanke

ETT:n ohjeistus kryptosporidioosin varalta: Lypsykarjat Poikimapaikkojen hyvä hygienia ja vastasyntyneen vasikan suojaaminen ulostetartunnalta Vastasyntyneiden vasikoiden pitäminen puhtaissa yksilökarsinoissa erillään vanhemmista vasikoista 1-2 viikon ajan Saman ikäiset vasikat pidetään samoissa ryhmissä, alle 2 kk ja vanhempia vasikoita ei sekoiteta samoihin ryhmiin. Lääkitykset: Tärkeintä ripulivasikan hoidossa on nestetasapainon säilyttäminen (elektrolyyttiliuokset suun kautta). Eläinlääkärin määräämä ennaltaehkäisevä lääkitys voi olla tilapäisesti mahdollista. Lääke on annosteltava tarkasti painon mukaan ja samaan aikaan päivästä ruokinnan jälkeen. Lääkityt oireettomat vasikat erittää runsaasti taudinaiheuttajia. Lähde: Eläinten Terveys ETT ry

ETT:n ohjeistus kryptosporidioosin varalta: Pesut ja desinfioinnit Poikimapaikkojen ja vasikkatilojen hyvä hygienia (jatkuvasti) Oikeaoppinen ja huolellinen pesu on tärkeä keino vähentää tartuntapainetta, sillä taudinaiheuttajat ovat kestäviä Mekaaninen puhdistus Pesu kuumalla vedellä (yli 60C ) Välineiden ja karsinarakenteiden kuivattaminen tyhjillään Pestävän kohteen läheisyydessä ei saa olla tartunnalle herkkiä eläimiä Pesijän suojautuminen roiskeilta Pesussa voidaan käyttää apuna esimerkiksi emäksisiä, desinfioivia pesuaineita, jotka helpottavat lian irtoamista. Nämä eivät kuitenkaan tehoa ookystiin. Desinfioitavien pintojen on oltava täysin puhtaita. 13 Lähde: Eläinten Terveys ETT ry 3.6.2019

ETT:n ohjeistus kryptosporidioosin varalta: Pesut ja desinfioinnit Kesävasikkalan, vasikkaiglujen tai vaihdettavien seinien käyttö auttaa tartuntaketjun katkaisemisessa. Karsinarakenteiden purkaminen parantaa pesutulosta. Karsinarakenteiden ja vasikoiden kanssa kontaktiin joutuvien välineiden desinfiointi tarvittaessa erikoisdesinfiointiaineita Desinfiointiaineita käytettäessä noudata valmistajan ohjeita ja varimista työturvallisuus Huokoisia, hankalasti puhdistettavia betoni- ja puupintoja on myös mahdollista käsitellä sammutetusta kalkista (SL 90) tehdyllä kalkkivellillä 14 Lähde: Eläinten Terveys ETT ry 3.6.2019

ETT:n ohjeistus kryptosporidioosin varalta: Emolehmäkarjat ja vasikkakasvattamot Emolehmäkarjat Hyvä hygienia ja eläinten vastustuskyky Tartuntaketjun katkaiseminen poikimaryhmien välillä Poikimattomat lehmät puhtaisiin paikkoihin poikimaan Estä vastasyntyneiden kontaktit vanhempiin vasikoihin Vasikkakasvattamot Hyvä hygienia ja eläinten vastustuskyky Osastojen kertatäyttöisyys Ripuliin sairaiden vasikoiden eristäminen terveistä Huolellinen pesu ja puhdistus osaston tyhjennyttyä 15 Lähde: Eläinten Terveys ETT ry 3.6.2019

Säännöt eläinten myyntiin ja kuljetuksiin Kryptosporidioosi ei vaikuta teuraseläinten kuljetuksiin Alle 2 kuukauden ikäisiä vasikoita ei teuraaksi Vasikoiden sairauksista maininta terveystodistukseen Välitykseen vain terveitä ternivasikoita, jotka eivät ole olleet ole olleet kosketuksessa sairaisiin ja joita ei ole lääkitty ennaltaehkäisevästi Ennaltaehkäisevä lääkitys merkitään Nasevaan ja vasikkakorttiin, ja se rajoittaa vasikoiden myyntiä Kryptosporidioosista parantuneita vasikoita voidaan välittää aikaisintaan yli 3 viikon ikäisinä. Myytävien vasikoiden ryhmässä ei saa olla sairasta vasikkaa 2 viikkoa ennen myyntiä 16 Lähde: Eläinten Terveys ETT ry 3.6.2019

Yleinen puhtaus: Puhdista, pese ja desinfioi eläintilat huolellisesti Taudinaiheuttajat säilyvät ja leviävät lannan tai muun eritteitä sisältävän lian välityksellä tuotantoeläimiin, jos eläinsuojaa ei pestä, siivota ja desinfioida säännöllisesti. Tee erätaukopesu aina, kun osaston eläimet on viety pois tai järjestä muuten mahdollisuus säännölliseen pesuun. Poista näkyvä lika mekaanisesti! Käytä pesuainetta. Kaikki näkyvä lika pitää poistaa pesun aikana, jotta desinfiointiaine pääsee vaikuttamaan. Anna tilojen kuivua pesun, jotta vältytään desinfiointiaineen laimenemiselta seuraavassa vaiheessa. Pesu ja desinfiointi ovat kaksi erillistä työvaihetta Puhdas navetta parantaa tuotannon kannattavuutta, vähentää tautipainetta ja lisää eläinten hyvinvointia! Huolehdi työturvallisuudesta (esim. kemikaalit, liukastuminen)! 17

Tautisuojaukseen voi vaikuttaa itse! Motivaatio, asenteet, tieto ja taito! Katso ETT:n ohjeet: https://ett.fi/ohjeet_ja_lomakkeet/tilatason_tautisuojaus Kotieläinalalle kilpailukykyä bioturvallisuudesta-hanke

Kiitos!