L 139 I/360 27.5.2019 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/779, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, kalustoyksiköiden kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointijärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 nojalla sekä komission asetuksen (EU) N:o 445/2011 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon rautateiden turvallisuudesta 11 päivänä toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 ( 1 ) ja erityisesti sen 14 artiklan 6 ja 8 kohdan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Direktiivin (EU) 2016/798 tavoitteena on parantaa pääsymahdollisuuksia rautatiepalvelujen markkinoille määrittelemällä rautateiden turvallisuuden hallinnointia, sääntelyä ja valvontaa koskevat yhteiset periaatteet. Direktiivissä (EU) 2016/798 säädetään myös sellaisen kehyksen käyttöönotosta, jossa kaikille kalustoyksiköiden kunnossapidosta vastaaville yksiköille voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset soveltamalla samoja sertifiointivaatimuksia kaikkialla unionissa. (2) Sertifiointijärjestelmän tarkoituksena on luoda kehys kunnossapidosta vastaavien yksiköiden toimintakyvyn arviointiin liittyvien vaatimusten ja menetelmien yhdenmukaistamiselle unionissa. (3) Euroopan unionin rautatievirasto, jäljempänä virasto, joka oli esittänyt komissiolle myönteisen arvion nykyisestä tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointijärjestelmästä 11 päivänä maaliskuuta 2015, antoi 27 päivänä syyskuuta 2018 suosituksen 007REC1004 komission asetuksen (EU) N:o 445/2011 ( 2 ) tarkistamisesta. (4) Direktiivin (EU) 2016/798 liitteessä III esitetään sellaisiin organisaatioihin sovellettavat vaatimukset ja arviointiperusteet, jotka hakevat kunnossapidosta vastaavan yksikön todistusta (ECM-todistusta) tai todistusta kunnossapidosta vastaavan yksikön ulkoistamia kunnossapitotoimintoja varten. Jotta kyseiset vaatimukset olisivat kaikilta osin sovellettavissa, niitä on kuvattava yksityiskohtaisemmin ja täsmennettävä mainitun direktiivin 14 artiklan 3 kohdan a d alakohdassa tarkoitettujen eri kunnossapitotoimintojen osalta. (5) Suunnittelu- ja kunnossapitomenetelmien moninaisuus huomioon ottaen kunnossapitojärjestelmässä olisi suuntauduttava ennemmin hallinnan vaatimuksiin, kuten kunnossapidosta vastaavan yksikön organisaatioon, kuin johonkin tiettyyn tekniseen vaatimukseen. (6) Kunnossapitojärjestelmissä on kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisuuskriittisiin komponentteihin ja asetettava ne etusijalle. Minkä tahansa komponentin kriittisyysnäkökohdat liittyvät kuitenkin asianomaisen kalustoyksikön suunnitteluun ja komponentin erityistoimintoihin. Tyhjentävän luettelon laatiminen turvallisuuskriittisistä komponenteista ei sen vuoksi ole mahdollista. Turvallisuuskriittisten komponenttien olennaiset osat olisi esitettävä. (7) Uutta kalustoyksikkötyyppiä suunnitellessaan valmistajan olisi määritettävä tuotteidensa toimintojen ja komponenttien kriittisyys riskiperusteisella analyysillä ja kirjattava tätä koskevat tiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 ( 3 ) 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin teknisiin asiakirjoihin. Kriittisyyden määrittämisessä olisi otettava huomioon komponentin aiottu käyttötarkoitus sekä ympäristö, jossa sitä on tarkoitus käyttää. Kunnossapidosta vastaavalla yksiköllä olisi oltava pääsy teknisten asiakirjojen asianomaisiin osiin, jotta se voi varmistua siitä, että se on täysin tietoinen komponenttien kriittisyydestä jokaisen vastuulleen kuuluvan kalusteyksikkötyypin osalta. Kunnossapidosta vastaavan yksikön olisi määriteltävä kriittisyydet havainnoimalla ja analysoimalla puutteet ja jäljittämällä kaikki toteuttamansa toimenpiteet, ja se olisi velvoitettava toimittamaan tiedot ainakin valmistajan turvallisuuskriittisiksi ilmoittamista komponenteista. ( 1 ) EUVL L 138, 26.5.2016, s. 102. ( 2 ) Komission asetus (EU) N:o 445/2011, annettu 10 päivänä toukokuuta 2011, tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointijärjestelmästä ja asetuksen (EY) N:o 653/2007 muuttamisesta (EUVL L 122, 11.5.2011, s. 22). ( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).
27.5.2019 L 139 I/361 (8) Jos kunnossapidosta vastaava yksikkö katsoo, että teknisiin asiakirjoihin olisi lisättävä uusia turvallisuuskriittisiä komponentteja tai että komponentteja olisi luokiteltava uudelleen ei-turvallisuuskriittisiksi, sen olisi ilmoitettava tästä viipymättä valmistajalle, kalustoyksikön tyyppihyväksynnän haltijalle ja kalustoyksikköä koskevan luvan haltijalle, jotta nämä voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien tarvittaessa teknisten asiakirjojen tarkistus. (9) Yksikkö tai organisaatio, joka hoitaa yhtä tai useampaa direktiivin (EU) 2016/798 14 artiklan 3 kohdan b d alakohdassa tarkoitettua kunnossapitotoimintoa tai sellaisen osaa, voi soveltaa sertifiointijärjestelmää vapaaehtoisuuden pohjalta 6 artiklassa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Sertifioinnin tarkoituksena on varmistaa, että kunnossapito tapahtuu valvotussa prosessissa, jossa kaikki vaiheet suoritetaan yhteisten laatustandardien mukaisesti. Vapaaehtoisuuden pohjalta annettuihin todistuksiin olisi myös sovellettava direktiivin (EU) 2016/798 14 artiklan 5 kohtaa, jonka mukaan ne olisivat voimassa koko unionissa. (10) Rataverkon haltijoiden on toimiensa puitteissa mahdollisesti tarpeen käyttää junia, infrastruktuurin tarkastusvaunuja, ratatyökoneita tai muita erityiskalustoyksiköitä eri tarkoituksiin, kuten materiaalien tai henkilöstön kuljetukseen rakentamista tai infrastruktuurin kunnossapitoa varten, infrastruktuuriomaisuuden kunnossapitoon tai hätätilanteiden hallintaan. Tällaisessa tilanteessa olisi katsottava, että rataverkon haltija toimii rautatieyrityksen ominaisuudessa sen turvallisuusjohtamisjärjestelmän puitteissa. Rataverkon haltijan kykyä käyttää kalustoyksiköitä tähän tarkoitukseen olisi arvioitava samalla, kun sitä arvioidaan direktiivin (EU) 2016/798 12 artiklan mukaisen turvallisuusluvan antamista varten. (11) Kun sertifiointielin arvioi ECM-todistusta koskevaa hakemusta, sen olisi arvioitava hakijan kykyä hallinnoida kunnossapitotoimia ja hoitaa kunnossapitoon liittyvät operatiiviset toiminnot joko itse tai tekemällä sopimuksia muiden sellaisten elinten kanssa, joille on annettu tehtäväksi näiden toimintojen tai niiden osien suorittaminen, kuten kunnossapitokonepajojen kanssa. (12) Direktiivin (EU) 2016/798 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti sertifiointielimet ovat akkreditoituja elimiä, hyväksyttyjä elimiä tai kansallisia turvallisuusviranomaisia. Akkreditointijärjestelmän avulla olisi voitava hallita riskejä varmistamalla, että akkreditoidut elimet ovat päteviä suorittamaan tehtäväkseen ottamansa työt. Akkreditointi on myös keino varmistaa akkreditoitujen elinten antamien ECM-todistusten tunnustaminen kansallisesti ja kansainvälisesti. (13) Sellaisen järjestelmän aikaansaamiseksi, jossa sertifiointielimet voivat suorittaa kunnossapidosta vastaavien yksiköiden tarkastuksia kaikkialla unionissa, ja sertifiointimenettelyjen yhdenmukaistamiseksi on tärkeää, että kaikki elimet, jotka voivat antaa todistuksia jollekin kunnossapidosta vastaavalle yksikölle, jäljempänä sertifiointielimet, tekevät yhteistyötä keskenään. Akkreditointia ja tunnustamista koskevat erityisvaatimukset olisi laadittava ja hyväksyttävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 ( 4 ) II luvun mukaisesti. (14) Toiminnassa, organisaatiossa ja päätöksentekomenettelyissä on rautateiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden alalla huomattavia eroja kunnossapidosta vastaavien yksiköiden välillä, ja tämä haittaa yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen moitteetonta toimintaa. Siitä voi olla haittaa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka haluavat päästä toisen jäsenvaltion rautatiemarkkinoille. Sen vuoksi on välttämätöntä tehostaa koordinointia, jotta saavutetaan suurempi yhdenmukaisuus unionin tasolla. Sen varmistamiseksi, että kunnossapidosta vastaavat yksiköt ja sertifiointielimet panevat tämän asetuksen eri säännökset täytäntöön ja soveltavat niitä yhdenmukaisesti, Euroopan unionin rautatieviraston, jäljempänä virasto, olisi toimivaltansa rajoissa seurattava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2016/796 ( 5 ) 35 artiklassa tarkoitetun unionin rautatiejärjestelmän yleistä turvallisuustasoa sekä seurattava sertifiointielinten toimintaa tekemällä auditointeja ja tarkastuksia. Voidakseen hoitaa tämän tehtävän viraston olisi kerättävä tietoja alalla toimivien sertifiointielinten luonteesta sekä kunnossapidosta vastaaville yksiköille annettujen todistusten määrästä. Lisäksi on tärkeää, että virasto helpottaa sertifiointielinten välistä koordinointia. (15) Siihen saakka, kun tässä asetuksessa säädettyä kunnossapidosta vastaavan yksikön sertifiointijärjestelmää sovelletaan täysimääräisesti, olisi jatkettava kunnossapidosta vastaavien yksiköiden ja muiden kalustoyksiköiden kuin tavaravaunujen kunnossapitokonepajojen nykyisiä sertifiointikäytäntöjä siirtymäkauden ajan, jotta voidaan varmistaa rautatiepalvelujen keskeytymätön tarjonta etenkin kansainvälisellä tasolla. (16) Tässä asetuksessa säädettävä sertifiointijärjestelmä kattaa kaikentyyppiset kalustoyksiköt, myös tavaravaunut. Sen vuoksi komission asetus (EU) N:o 445/2011 ( 6 ) olisi kumottava. ( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30). ( 5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/796, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1 43). ( 6 ) Komission asetus (EU) N:o 445/2011, annettu 10 päivänä toukokuuta 2011, tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointijärjestelmästä ja asetuksen (EY) N:o 653/2007 muuttamisesta (EUVL L 122, 11.5.2011, s. 22).
L 139 I/362 27.5.2019 (17) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin (EU) 2016/798 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean lausunnon mukaiset, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde ja soveltamisala 1. Tässä asetuksessa vahvistetaan kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointijärjestelmä (ECM-todistus), joka kattaa myös direktiivin (EU) 2016/798 14 artiklan 3 kohdassa kuvatut kunnossapitotoiminnot. 2. Sitä sovelletaan kaikkiin kalustoyksiköihin, ja siinä säädetään ulkoistettujen kunnossapitotoimintojen sertifioinnin mahdollisuudesta. 3. Tässä asetuksessa esitetään vaatimukset, jotka kunnossapidosta vastaavien yksiköiden on täytettävä turvallisuuskriittisten komponenttien hallinnan osalta. Tässä asetuksessa tarkoitetaan 2 artikla Määritelmät (a) akkreditoinnilla asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 10 kohdassa määriteltyä akkreditointia; (b) sertifiointielimellä elintä, joka vastaa kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifioinnista tai sellaisen yksikön tai organisaation sertifioinnista, joka huolehtii direktiivin (EU) 2016/798 14 artiklan 3 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetuista kunnossapitotoiminnoista tai näiden toimintojen osista; (c) huollosta luovuttamisella perusteltua ja dokumentoitua vakuutusta, jonka kunnossapidon toteuttanut yksikkö antaa vaunukannan kunnossapitoa hallinnoivalle päällikölle siitä, että kunnossapito on suoritettu kunnossapitotilausten mukaisesti, ja vakuutuksen ohessa tarvittaessa toimitettavaa dokumentaatiota; (d) liikennöintiin palauttamisella huollosta luovuttamiseen perustuvaa ilmoitusta, jonka kunnossapidosta vastaava yksikkö antaa käyttäjälle, kuten rautatieyritykselle tai kalustoyksikön haltijalle, siitä, että kaikki asianmukaiset kunnossapitotyöt on saatettu loppuun ja että kalustoyksikkö, joka on aiemmin poistettu liikennöinnistä, on turvallisessa käyttökunnossa, mutta siihen saattaa kohdistua tilapäisiä käyttörajoituksia. Komission asetuksen (EU) N:o 1302/2014 ( 7 ) liitteessä olevan 4.2.12.1 kohdan mukaista turvallisuuskriittisen komponentin määritelmää sovelletaan. 3 artikla Sertifiointijärjestelmä 1. Kaikkien kunnossapidosta vastaavien yksiköiden on noudatettava liitteen II vaatimuksia kaikkien direktiivin (EU) 2016/798 soveltamisalaan kuuluvien kalustoyksiköiden osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin (EU) 2016/798 15 artiklan 1 kohdan soveltamista. 2. ECM-sertifiointia, jolla vahvistetaan liitteen II vaatimusten noudattaminen, edellytetään jokaiselta kunnossapidosta vastaavalta yksiköltä, joka (a) vastaa tavaravaunujen kunnossapidosta, tai (b) ei ole kalustoyksiköiden kunnossapidosta yksinomaan omaa toimintaansa varten huolehtiva rautatieyritys tai rataverkon haltija. 3. Mikä tahansa muiden kuin 2 kohdassa mainittujen kalustoyksiköiden kunnossapidosta vastaava yksikkö voi hakea ECM-sertifiointia. ( 7 ) Komission asetus (EU) N:o 1302/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 228).
27.5.2019 L 139 I/363 4. Liitteen II noudattaminen on osoitettava joko ECM-sertifioinnilla tai, rautatieyrityksen tapauksessa, turvallisuussertifioinnilla tai, rataverkon haltijan tapauksessa, turvallisuuslupamenettelyllä. 5. Rautatieyritykselle tai rataverkon haltijalle annettu ECM-todistus on katsottava osoitukseksi komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/762 ( 8 ) liitteissä I ja II olevien 5.2.4 ja 5.2.5 kohdan noudattamisesta kalustoyksiköiden kunnossapidon osalta. 4 artikla Turvallisuuskriittiset komponentit 1. Turvallisuuskriittisten komponenttien hallintaa varten kunnossapidosta vastaavan yksikön on otettava huomioon kalustoyksikön valmistajan alun perin määrittelemät turvallisuuskriittiset komponentit ja samalla kaikki erityiset kunnossapito-ohjeet, jotka sisältyvät direktiivin (EU) 2016/797 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin osajärjestelmiä koskeviin teknisiin asiakirjoihin. 2. Kunnossapidosta vastaavan yksikön on toimitettava joko suoraan tai kalustoyksikön haltijan kautta tiedot kalustoyksiköitä käyttäville rautatieyrityksille ja rataverkon haltijoille, kalustoyksiköiden haltijoille, valmistajille, kalustoyksikköä koskevan luvan haltijoille sekä kalustoyksiköiden, osajärjestelmien tai komponenttien tyyppihyväksynnän haltijoille sen mukaan, mikä on tarkoituksenmukaisinta, ja ilmoitettava niille kunnossapidon yhteydessä tehdyistä poikkeuksellisista havainnoista, joita ei voida pitää tavanomaiseen kulumiseen kuuluvina. 3. Jos kunnossapidosta vastaava yksikkö tulee kalustoyksikön kunnossapidon aikana tietoiseksi seikoista, joiden perusteella jokin komponentti, jota ei ole aiemmin määritetty turvallisuuskriittiseksi, olisi katsottava sellaiseksi, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä valmistajalle, kalustoyksikön tyyppihyväksynnän haltijalle ja kalustoyksikköä koskevan luvan haltijalle. 4. Sen vahvistamiseksi, onko komponentti turvallisuuskriittinen, valmistajan, jos se voidaan tunnistaa, on suoritettava riskinarviointi. Sen on otettava huomioon komponentin aiottu käyttötarkoitus ja -ympäristö. Kunnossapidosta vastaavan yksikön on tarpeen mukaan mukautettava kunnossapitomenettelyjään, jotta se voi taata kyseisen komponentin seurannan ja turvallisen kunnossapidon. 5. Turvallisuuskriittiset komponentit, 4 kohdan mukaisesti määritellyt komponentit mukaan lukien, on kirjattava asianomaista kalustoyksikköä koskevaan dokumentaatioon, ja niitä on hallinnoitava sen avulla seuraavasti: (a) valmistajat hallinnoivat turvallisuuskriittisten komponenttien tietoja sekä komponentteihin liittyviä asianmukaisia kunnossapito-ohjeita viittaamalla direktiivin (EU) 2016/797 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin osajärjestelmiä koskeviin teknisiin asiakirjoihin; ja (b) kunnossapidosta vastaavat yksiköt hallinnoivat turvallisuuskriittisiä komponentteja ja asianmukaisia kunnossapitoohjeita sekä asiaankuuluvia kunnossapitotoimia asianomaisilla direktiivin (EU) 2016/798 14 artiklassa tarkoitetuilla huolto-ohjekirjoilla tai huoltoasiakirjoilla. 6. Kunnossapidosta vastaavan yksikön on ilmoitettava rautatiealalle ja rautatieteollisuudelle uusista tai odottamattomista turvallisuuden kannalta tärkeistä havainnoista mukaan lukien ne kunnossapidon yhteydessä tehdyt poikkeukselliset havainnot, joita ei voida pitää tavanomaiseen kulumiseen kuuluvina, jos niihin liittyvät riskit koskevat useampia toimijoita ja niiden valvonta on todennäköisesti puutteellista. Kunnossapidosta vastaavan yksikön on käytettävä Safety Alert IT -järjestelmää tai muuta viraston tätä tarkoitusta varten käyttöön asettamaa tietoteknistä välinettä. 7. Kunnossapidosta vastaavan yksikön tai kalustoyksikön haltijan pyynnöstä valmistajien on tarjottava turvallisuuskriittisiä komponentteja ja niiden turvallista integroimista koskevaa teknistä ja suunnittelutukea. 5 artikla Kunnossapitoprosessiin osallistuvien osapuolten velvoitteet 1. Kunnossapidosta vastaavan yksikön on annettava rautatieyrityksille tai rataverkon haltijoille pyynnöstä tietoja kalustoyksikön kunnossapidosta ja tarvittaessa käytön kannalta olennaisista seikoista, joko suoraan tai kalustoyksikön haltijan kautta. ( 8 ) Komission delegoitu asetus (EU) 2018/762, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2018, turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksia koskevien yhteisten turvallisuusmenetelmien vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 nojalla sekä komission asetusten (EU) N:o 1158/2010 ja (EU) N:o 1169/2010 kumoamisesta (EUVL L 129, 25.5.2018, s. 26).
L 139 I/364 27.5.2019 2. Rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan on annettava kunnossapidosta vastaavalle yksikölle pyynnöstä tietoja kalustoyksikön käytöstä, joko suoraan tai kalustoyksikön haltijan kautta. 3. Kaikkien kunnossapitoprosessin osapuolten, kuten rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden, kalusteyksiköiden haltijoiden, kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sekä kalustoyksiköiden, osajärjestelmien ja komponenttien valmistajien on vaihdettava keskenään merkityksellisiä tietoja liitteessä II olevan I jakson 7 ja 8 kohdassa lueteltujen perusteiden mukaisesti. 4. Jos jollakin osapuolella, erityisesti jollakin rautatieyrityksellä tai rataverkon haltijalla, on näyttöä siitä, ettei kunnossapidosta vastaava yksikkö noudata direktiivin (EU) 2016/798 14 artiklan tai tämän asetuksen vaatimuksia, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä sertifiointielimelle ja asianomaiselle kansalliselle turvallisuusviranomaiselle. Sertifiointielimen tai, jos kunnossapidosta vastaavaa yksikköä ei ole sertifioitu, asianomaisen kansallisen turvallisuusviranomaisen on toteuttava asianmukaiset toimet tarkastaakseen, onko väite vaatimusten noudattamatta jättämisestä perusteltu. 5. Jos kunnossapidosta vastaava yksikkö vaihtuu, kalustoyksikön haltijan on direktiivin (EU) 2016/797 47 artiklan 6 kohdan mukaisesti ilmoitettava siitä viipymättä komission päätöksen 2007/756/EY ( 9 ) 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle rekisteröintielimelle ja pyydettävä kalustorekisterin saattamista ajan tasalle. Tällöin i) entisen kunnossapidosta vastaavan yksikön on toimitettava huoltoasiakirjat kalustoyksikön haltijalle; ii) entinen kunnossapidosta vastaava yksikkö vapautetaan velvoitteistaan, kun se on poistettu kalustorekisteristä; iii) kalustoyksikön rekisteröinti keskeytetään, jos uutta kunnossapidosta vastaavaa yksikköä ei ole. 6 artikla Sertifiointielimet 1. Jäsenvaltioiden on toimitettava virastolle sertifiointielimistä seuraavat tiedot: nimi osoite yhteystiedot valtuutuksen luonne direktiivin (EU) 2016/798 14 artiklan mukaisesti (akkreditointi, tunnustaminen tai tehtävän hoitaminen kansallisena turvallisuusviranomaisena). 2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tilanteen muuttumisesta virastolle yhden kuukauden kuluessa muutoksesta. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sertifiointielimet toimivat liitteessä I esitettyjen yleisten perusteiden ja periaatteiden sekä mahdollisten asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä säädettyjen alakohtaisten akkreditointijärjestelmien mukaisesti. 4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sertifiointielinten päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. 5. Hakemusten arvioinnin yhdenmukaistamiseksi sertifiointielinten on tehtävä yhteistyötä keskenään sekä jäsenvaltioiden sisällä että unionin laajuisesti. 6. Virasto organisoi sertifiointielinten välisen yhteistyön ja helpottaa sitä. 7. Sertifiointielinten on annettava virastolle sähköisessä muodossa oleva toimintakertomus joka kolmas vuosi. Kertomuksen sisällön määrittelee virasto (yhteistyössä sertifiointielinten kanssa), ja se asetetaan saataville 16 päivänä joulukuuta 2020 mahdollisten asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä säädettyjen alakohtaisten akkreditointijärjestelmien mukaisesti. Virasto julkaisee kertomukset verkkosivustollaan. 8. Kansallinen turvallisuusviranomainen, kansallinen tutkintaelin tai virasto voi pyytää miltä tahansa sertifiointielimeltä tietoja yksittäisen ECM-sertifioinnin tilanteesta. Asianomaisen sertifiointielimen on annettava vastaus kahden viikon kuluessa. ( 9 ) Komission päätös 2007/756/EY, tehty 9 päivänä marraskuuta 2007, kansallista rekisteriä koskevasta direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY 14 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetystä yhteisestä eritelmästä (EUVL L 305, 23.11.2007, s. 30).
27.5.2019 L 139 I/365 7 artikla Kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointi 1. Kunnossapidosta vastaavan yksikön on haettava ECM-sertifiointia sertifiointielimeltä. Sen on käytettävä asianomaista liitteessä III kuvattua lomaketta ja toimitettava liitteessä II esitettyjä vaatimuksia ja menettelyjä koskevat asiakirjatodisteet. Hakemuksessa on oltava kuvaus strategiasta, jolla pyritään varmistamaan liitteessä II esitettyjen vaatimusten jatkuva noudattaminen ECM-sertifioinnin myöntämisen jälkeen, mukaan lukien komission asetuksen (EU) N: o 1078/2012 ( 10 ) noudattaminen. 2. ECM-sertifiointia koskeva hakemus voidaan rajata johonkin tiettyyn kalustoyksikköluokkaan. 3. Hakijan on toimitettava lisätietoja ja -dokumentaatiota sertifiointielimen pyynnöstä. Lisätietojen toimittamisen määräajan on oltava kohtuullinen ja oikeasuhtainen pyydettyjen tietojen toimittamisen vaikeuteen nähden, ja siitä on sovittava hakijan kanssa tämän sitä pyytäessä. 4. Sertifiointielimen on todennettava liitteessä II esitettyjen vaatimusten noudattaminen. Tätä varten se voi tehdä tarkastuskäyntejä kunnossapidosta vastaavan yksikön tiloihin. 5. Sertifiointielimen on tehtävä päätös ECM-sertifioinnin myöntämisestä tai epäämisestä viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun kaikki tiedot ja dokumentaatio on vastaanotettu. 6. Sertifiointielimen on perusteltava päätöksensä. Sen on ilmoitettava päätöksestään kunnossapidosta vastaavalle yksikölle ja annettava samalla tiedot muutoksenhakuprosessista ja muutoksenhaun määräajasta sekä muutoksenhakuelimen yhteystiedot. 7. Päätöksestä antaa ECM-sertifiointi on ilmoitettava käyttäen asianomaista liitteessä IV esitettyä lomaketta. 8. ECM-todistus on voimassa enintään viisi vuotta. Sertifioidun kunnossapidosta vastaavan yksikön on ilmoitettava viipymättä sertifiointielimelle kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa sen sertifioinnin voimassaoloon. 8 artikla Kunnossapidosta vastaavien yksiköiden vaatimustenmukaisuus 1. Sertifiointielimen on suoritettava kunnossapidosta vastaavan yksikön osalta valvontatoimia todentaakseen, että liitteessä II esitettyjä vaatimuksia noudatetaan jatkuvasti. Sen on tehtävä käyntejä toimitiloihin vähintään kerran 12 kuukaudessa. Valvontatoimien luonteen ja käyntikohteina olevien paikkojen valinnassa on pyrittävä takaamaan vaatimusten jatkuva noudattaminen sekä tasapaino maantieteellisesti ja toimintojen osalta. Valvottavan kunnossapidosta vastaavan yksikön aikaisemmat valvontatoimet on otettava huomioon. 2. Jos sertifiointielin toteaa, ettei kunnossapidosta vastaava yksikkö enää täytä vaatimuksia, joiden perusteella se antoi ECM-sertifioinnin, se voi toteuttaa jonkin seuraavista toimista: sopia kunnossapidosta vastaavan yksikön kanssa korjaussuunnitelmasta, päättää rajoittaa ECM-sertifioinnin soveltamisalaa, keskeyttää tai peruuttaa sertifiointi, vaatimusten noudattamatta jättämisen laajuudesta riippuen. 3. Jos kunnossapidosta vastaava yksikkö ei noudata korjaussuunnitelmaa tai ei edelleenkään täytä liitteessä II esitettyjä vaatimuksia, sertifiointielimen on päätettävä, että ECM-sertifioinnin soveltamisalaa rajoitetaan tai ECM-sertifiointi peruutetaan. 4. Jos ECM-sertifiointi peruutetaan, kansallisesta tai eurooppalaisesta kalustorekisteristä vastaavan yksikön on keskeytettävä niiden kalustoyksiköiden, joihin peruutus vaikuttaa, rekisteröinti, kunnes kyseisille kalustoyksiköille on rekisteröity uusi kunnossapidosta vastaava yksikkö. 5. Jokaisen kunnossapidosta vastaavan yksikön on toimitettava vuosiraportti sertifiointielimelleen ja annettava se pyynnöstä kansallisen turvallisuusviranomaisen ja viraston saataville. Raporttia koskevat vaatimukset esitetään liitteessä V. ( 10 ) Komission asetus (EU) N:o 1078/2012, annettu 16 päivänä marraskuuta 2012, rautatieyritysten, turvallisuustodistuksen tai turvallisuusluvan saaneiden infrastruktuurin haltijoiden sekä kunnossapidosta vastaavien yksiköiden soveltamasta omavalvontaa koskevasta yhteisestä turvallisuusmenetelmästä (EUVL L 320, 17.11.2012, s. 8).
L 139 I/366 27.5.2019 9 artikla Kunnossapitotoimintojen ulkoistaminen 1. Yksi tai useampia direktiivin (EU) 2016/798 14 artiklan 3 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista tai osia niistä voidaan ulkoistaa, ja tästä on ilmoitettava sertifiointielimelle. 2. Kunnossapidosta vastaavan yksikön on osoitettava sertifiointielimelle, kuinka se täyttää kaikki liitteessä II esitetyt vaatimukset ja arviointiperusteet niiden toimintojen osalta, jotka se on päättänyt ulkoistaa. 3. Kunnossapidosta vastaava yksikkö on edelleen vastuussa ulkoistettujen kunnossapitotoimien tuloksista, ja sen on otettava käyttöön järjestelmä niiden toteutuksen seuraamiseksi. 10 artikla Ulkoistettuja kunnossapitotoimintoja koskeva sertifiointi 1. Sertifointia voi hakea sellainen yksikkö tai organisaatio, joka huolehtii yhdestä tai useammasta direktiivin (EU) 2016/798 14 artiklan 3 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitetusta kunnossapitotoiminnosta. Tällaisen sertifioinnin on vahvistettava, että yksikön tai organisaation yhden tai useamman asianomaisen toiminnon osalta suorittama kunnossapito täyttää liitteessä II esitetyt asiaankuuluvat vaatimukset. 2. Sertifiointielinten on sovellettava 6, 7 ja 8 artiklassa sekä 13 artiklan 2 kohdassa kuvattuja menettelyjä, joita mukautetaan hakijan erityistapaukseen. Arvioidessaan ulkoistettuihin kunnossapitotoimintoihin tai niiden osiin liittyviä sertifiointihakemuksia sertifiointielinten on käytettävä a) liitteessä II olevassa I jaksossa esitettyjä vaatimuksia ja arviointiperusteita organisaation tyyppiin ja palvelun laajuuteen mukautettuina; b) vaatimuksia ja arviointiperusteita, jotka koskevat tiettyä kunnossapitotoimintoa tai tiettyjä kunnossapitotoimintoja. 11 artikla Kansallisten turvallisuusviranomaisten rooli Jos kansallisen turvallisuusviranomaisen tiedossa on, ettei jokin kunnossapidosta vastaava yksikkö täytä direktiivin (EU) 2016/798 liitteen III vaatimuksia tai tämän asetuksen sertifiointivaatimuksia, sen on ilmoitettava siitä akkreditoinnista tai hyväksynnästä vastaaville kansallisille elimille tai viranomaisille, virastolle, sertifiointielimelle ja muille tahoille, joita asia koskee. 12 artikla Yhteistyö sertifiointielinten kanssa Viraston on tuettava yhdenmukaistettua sertifiointijärjestelmää seuraavin keinoin: a) tuki kansallisille akkreditointielimille sekä sertifiointielimiä tunnustaville toimivaltaisille kansallisille viranomaisille; b) asianomaisia akkreditointi- ja sertifiointijärjestelmiä koskeva yhteistyö. Järjestelmissä on kuvattava arviointiperusteet ja -menettelyt, joiden mukaisesti arvioidaan, kuinka sertifiointielimet täyttävät liitteessä I esitetyt vaatimukset (asetuksen (EY) N:o 765/2008 14 artiklan nojalla perustetun eurooppalaisen akkreditoinnin rakenteen kautta). 13 artikla Tietojen toimittaminen 1. Virasto kerää, tallentaa ja julkaisee perustiedot sertifiointielimistä ja sertifioiduista kunnossapidosta vastaavista yksiköistä. Virasto kehittää tietoteknisen välineen tämän tehtävän hoitamista varten.
27.5.2019 L 139 I/367 2. Sertifiointielinten on ilmoitettava virastolle kaikista annetuista, muutetuista, uusituista, keskeytetyistä ja peruutetuista ECM-sertifioinneista sekä kaikista direktiivin (EU) 2016/798 14 artiklan 3 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettuja toimintoja koskevista sertifioinneista liitteessä IV esitettyjä lomakkeita käyttäen viikon kuluessa asiaa koskevan päätöksen tekemisestä. 14 artikla Raportointi Virasto antaa komissiolle ensimmäisen kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Virasto antaa seuraavat kertomukset tämän asetuksen täytäntöönpanosta kolmen vuoden välein ensimmäisen kertomuksen antamisesta. 15 artikla Siirtymäsäännökset 1. Sertifiointielimiä, jotka on akkreditoitu tai tunnustettu asetuksen (EU) N:o 445/2011 nojalla, pidetään akkreditoituina tai tunnustettuina tämän asetuksen mukaisesti samoin edellytyksin kuin kyseiset sertifiointielimet on akkreditoitu tai tunnustettu. 2. Todistus, jonka sertifiointielin on antanut muiden kalustoyksiköiden kuin tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavalle yksikölle tällä asetuksella säädeltävällä alalla sovellettavien kansallisten lakien perusteella ennen 16 päivää kesäkuuta 2020, tunnustetaan ECM-sertifiointia vastaavaksi sen alkuperäisen voimassaoloajan tai viimeistään 16 päivään kesäkuuta 2023 asti. 3. Vaatimustenmukaisuustodistuksia, jotka sertifiointielin on antanut asetuksen (EU) N:o 445/2011 liitteessä III esitettyjä vaatimuksia vastaavien periaatteiden ja perusteiden noudattamisesta muiden kalustoyksiköiden kuin tavaravaunujen osalta viimeistään 16 päivänä kesäkuuta 2019, pidetään tämän asetuksen nojalla annettuja ECMsertifiointeja vastaavina niiden alkuperäisen voimassaoloajan tai viimeistään 16 päivään kesäkuuta 2023 asti. 4. Vaatimustenmukaisuustodistuksia, jotka sertifiointielin on antanut muiden kalustoyksiköiden kuin tavaravaunujen ulkoistettujen kunnossapitotoimintojen osalta viimeistään 16 päivänä kesäkuuta 2022 tällä asetuksella säädeltävällä alalla ennen sen voimaantuloa sovellettavien kansallisten lakien perusteella, pidetään tämän asetuksen nojalla annettuja, ulkoistettuja kunnossapitotoimintoja koskevia ECM-sertifiointeja vastaavina niiden alkuperäisen voimassaoloajan tai viimeistään 16 päivään kesäkuuta 2025 asti. 5. Yksiköiden, jotka vastaavat 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen muiden kalustoyksiköiden kuin tavaravaunujen kunnossapidosta sekä direktiivin (EU) 2016/798 15 artiklan 1 kohdassa lueteltujen kalustoyksiköiden kunnossapidosta ja joihin ei sovelleta 2 4 kohtaa, on noudatettava tätä asetusta viimeistään 16 päivästä kesäkuuta 2022. 16 artikla Kumoaminen Kumotaan asetus (EU) N:o 445/2011 16 päivästä kesäkuuta 2020 alkaen. Todistuksia, jotka sertifiointielin on antanut asetuksen (EU) N:o 445/2011 nojalla, pidetään tämän asetuksen nojalla annettuja todistuksia vastaavina niiden alkuperäisen voimassaoloajan. 17 artikla Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 16 päivästä kesäkuuta 2020.
L 139 I/368 27.5.2019 Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 16 päivänä toukokuuta 2019. Komission puolesta Puheenjohtaja Jean-Claude JUNCKER
27.5.2019 L 139 I/369 LIITE I ECM-todistusten arviointiin ja antamiseen osallistuvien sertifiointielinten akkreditointia tai tunnustamista koskevat kriteerit 1. ORGANISAATIO Sertifiointielimen on dokumentoitava organisaatiorakenteensa siten, että siitä käyvät ilmi johtohenkilöiden ja muun sertifiointihenkilöstön ja mahdollisten komiteoiden tehtävät, vastuut ja valtuudet. Jos sertifiointielin on määritelty osa oikeussubjektia, organisaatiorakenteesta on käytävä ilmi valtasuhteet ja suhteet saman oikeussubjektin muihin osiin. 2. RIIPPUMATTOMUUS Sertifiointielimen on oltava päätöksenteossaan organisatorisesti ja toiminnallisesti riippumaton rautatieyrityksistä, rataverkon haltijoista, kalustoyksiköiden haltijoista, valmistajista ja kunnossapidosta vastaavista yksiköistä, eikä se saa tarjota samanlaisia palveluja. Sertifiointiin liittyvistä tarkastuksista vastaavan henkilöstön riippumattomuus on taattava. Henkilöstön palkkaus ei saa riippua suoritettujen tarkastusten määrästä eikä niiden tuloksista. 3. PÄTEVYYS Sertifiointielimellä ja sen palveluksella olevalla henkilöstöllä on oltava tarvittava ammattipätevyys erityisesti kalustoyksiköiden kunnossapidon ja asianmukaisen kunnossapitojärjestelmän organisoinnin alalta. Arvioinnin hallinnointiin ja suorittamiseen sekä sertifiointiin osallistuvaa henkilöstöä koskevat erityiset vaatimukset on kuvattava akkreditointijärjestelmässä. 4. PUOLUEETTOMUUS Sertifiointielimen päätösten on perustuttava sertifiointielimen hankkimaan objektiiviseen näyttöön vaatimusten noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä, eivätkä muut edut tai osapuolet saa vaikuttaa niihin. 5. VASTUU Sertifiointielin ei vastaa sertifiointivaatimusten jatkuvan noudattamisen varmistamisesta. Sertifiointielin vastaa sellaisten riittävien objektiivisten todisteiden arvioinnista, joiden perusteella sertifiointipäätös voidaan tehdä. 6. AVOIMUUS Sertifiointielimen on asetettava julkisesti saataville tai julkistettava ajoissa riittävät tiedot arviointi- ja sertifiointiprosessistaan. Lisäksi sen on annettava tiedot minkä tahansa organisaation sertifiointitilanteesta (mukaan lukien sertifioinnin myöntäminen, jatkaminen, ylläpitäminen, uusiminen, voimassaolon keskeyttäminen, soveltamisalan supistaminen tai peruminen) luottamuksen rakentamiseksi sertifioinnin vilpittömyyteen ja uskottavuuteen. Asianmukaisten tietojen saantiin ja julkistamiseen sovelletaan avoimuuden periaatetta. 7. LUOTTAMUKSELLISUUS Jotta sertifiointielimellä olisi etuoikeutettu pääsy tietoihin, joita se tarvitsee tehdäkseen riittävän arvioinnin sertifiointivaatimusten noudattamisesta, sen on käsiteltävä asiakkaan kaupallisia tietoja luottamuksellisesti. 8. REKLAMAATIOIHIN VASTAAMINEN Sertifiointielimen on vahvistettava menettely päätöksiä ja muita sertifiointiin liittyviä toimia koskevien reklamaatioiden käsittelemiseksi.
L 139 I/370 27.5.2019 9. KORVAUSVASTUU JA RAHOITUS Sertifiointielimen on voitava osoittaa, että se on arvioinut sertifiointitoiminnastaan aiheutuvat riskit ja että sillä on käytössään riittävät järjestelyt (mukaan lukien vakuutus tai varaukset) sen toiminnasta aiheutuvien korvausvastuiden kattamiseksi kaikilla sen toiminta-aloilla ja maantieteellisillä toiminta-alueilla.
27.5.2019 L 139 I/371 LIITE II Sellaisiin organisaatioihin sovellettavat vaatimukset ja arviointiperusteet, jotka hakevat ECMtodistusta tai todistusta kunnossapidosta vastaavan yksikön ulkoistamia kunnossapitotoimintoja varten I. Hallintotoimintoon liittyvät vaatimukset ja arviointiperusteet 1. Johtajuus sitoutuminen organisaation kunnossapitojärjestelmän kehittämiseen ja toteuttamiseen ja sen tehokkuuden jatkuvaan parantamiseen Organisaatiolla on oltava käytössään menettelyt, joiden avulla a) luodaan organisaation tyyppiä ja tarjotun palvelun laajuutta vastaava kunnossapitopolitiikka, jonka organisaation johtaja tai hänen edustajansa on hyväksynyt; b) varmistetaan turvallisuustavoitteiden asettaminen oikeudellisen kehyksen mukaisesti ja organisaation tyyppiä, laajuutta ja asiaan liittyviä riskejä vastaavasti; c) arvioidaan organisaation yleistä turvallisuustasoa suhteessa yrityksen turvallisuustavoitteisiin; d) kehitetään suunnitelmia ja menettelyjä turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi; e) varmistetaan, että käytössä on riittävät resurssit kaikkien niiden prosessien toteuttamiseksi, jotka tarvitaan tässä liitteessä vahvistettujen vaatimusten noudattamiseksi; f) määritellään muiden hallintatoimien vaikutus kunnossapitojärjestelmään ja hallitaan sitä; g) varmistetaan, että ylempi johto on tietoinen suoritustason seurannan ja arviointien tuloksista ja ottaa yleisen vastuun kunnossapitojärjestelmän muutosten toteuttamisesta; h) varmistetaan, että henkilöstöllä ja henkilöstön edustajilla on riittävä edustus ja heitä kuullaan kaikkiin sellaisiin prosesseihin liittyvien turvallisuusnäkökohtien määrittelyssä, kehittämisessä, seurannassa ja uudelleentarkastelussa, joihin henkilöstö voi osallistua. 2. Riskien hallinta jäsennelty lähestymistapa kalustoyksiköiden kunnossapitoon liittyvien riskien arviointiin, mukaan lukien riskit, jotka aiheutuvat suoraan toimintaprosesseista ja muiden organisaatioiden tai henkilöiden toimista, sekä asianmukaisten riskinhallintatoimenpiteiden määrittely 2.1 Organisaatiolla on oltava käytössään menettelyt ja järjestelyt, joilla tunnustetaan tarve yhteistyöhön kalustoyksiköiden haltijoiden, rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden sekä kalustoyksiköiden ja komponenttien suunnittelijoiden ja valmistajien tai muiden asianomaisten tahojen kanssa ja sitoudutaan tällaiseen yhteistyöhön. 2.2 Organisaatiolla on oltava käytössään riskinhallintamenettelyt kunnossapitokansioon sisältyvissä kunnossapitosuunnitelmissa, laitteissa, menettelyissä, organisaatiossa, henkilöstössä tai rajapinnoissa tapahtuvien muutosten hallitsemiseksi sekä direktiivin (EU) 2016/798 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla hyväksyttyjen, riskinarviointimenetelmiin liittyvien yhteisten turvallisuusmenetelmien soveltamiseksi. 2.3 Riskejä arvioidessaan organisaatiolla on oltava käytössään menettelyt, joilla otetaan huomioon tarve määritellä ja tarjota asianmukainen työympäristö, joka on unionin ja kansallisen lainsäädännön mukainen ja erityisesti direktiivin 89/391/ETY ( 1 ) mukainen, ja ylläpitää sitä. 3. Seuranta jäsennelty lähestymistapa sen varmistamiseksi, että riskinhallintatoimenpiteet ovat käytössä ja toimivat asianmukaisesti ja että niiden avulla saavutetaan organisaation tavoitteet 3.1 Organisaatiolla on oltava käytössään menettely, jolla säännöllisesti kerätään, seurataan ja analysoidaan merkityksellisiä turvallisuustietoja, muun muassa seuraavia: a) asiaan liittyvien prosessien suoritustaso; b) prosessien tulokset (mukaan lukien kaikki sopimusperusteiset palvelut ja tuotteet); c) riskinhallintajärjestelyjen toimivuus; d) päivittäisestä käytöstä ja kunnossapidosta saatavat tiedot kokemuksista, toimintahäiriöistä, vioista ja korjauksista. ( 1 ) Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1).
L 139 I/372 27.5.2019 3.2 Organisaatiolla on oltava käytössään menettelyt, joilla varmistetaan onnettomuuksien, vaaratilanteiden, läheltä piti -tilanteiden ja muiden vaarallisten poikkeamien ilmoittaminen, kirjaaminen, tutkinta ja analysointi. 3.3 Kaikkien prosessien määräaikaistarkistusta varten organisaatiolla on oltava käytössään sisäinen tarkastusjärjestelmä, joka on riippumaton ja puolueeton ja toimii avoimesti. Tässä järjestelmässä on oltava käytössä menettelyt, joiden avulla a) kehitetään sisäinen tarkastussuunnitelma, jota voidaan tarkistaa aikaisempien tarkastusten ja suoritustason valvonnan tulosten mukaan; b) analysoidaan ja arvioidaan tarkastusten tuloksia; c) ehdotetaan ja toteutetaan erityisiä korjaavia toimenpiteitä tai toimia; d) varmennetaan aiempien toimenpiteiden tai toimien tuloksellisuus. 3.4 Tämän jakson 3.1, 3.2 ja 3.3 kohdassa mainittujen menettelyjen on oltava direktiivin (EU) 2016/798 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla hyväksyttyjen, riskinarviointimenetelmiin liittyvien yhteisten turvallisuusmenetelmien sekä direktiivin (EU) 2016/798 6 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla hyväksyttyjen, rautatietoimijoiden ja niiden toiminnan turvallisuustason arviointiin kansallisella ja unionin tasolla käytettäviin menetelmiin liittyvien yhteisten turvallisuusmenetelmien mukaisia. 4. Jatkuva parantaminen jäsennelty lähestymistapa säännöllisestä seurannasta, tarkastuksista ja muista asiaankuuluvista lähteistä saatujen tietojen analysoimiseksi ja tulosten käyttämiseksi oppimiseen sekä ennalta ehkäisevien tai korjaavien toimenpiteiden hyväksymiseen turvallisuustason ylläpitämiseksi tai parantamiseksi Organisaatiolla on oltava käytössään menettelyt, joiden avulla varmistetaan, että a) havaitut puutteet korjataan; b) uudet turvallisuuteen liittyvät edistysaskeleet toteutetaan; c) sisäisessä tarkastuksessa tehtyjä havaintoja käytetään järjestelmän parantamiseen; d) tarvittaessa toteutetaan ennalta ehkäiseviä tai korjaavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että rautatiejärjestelmä on standardien ja muiden vaatimusten mukainen laitteiden ja toiminnan koko elinkaaren ajan; e) onnettomuuksien, vaaratilanteiden, läheltä piti -tilanteiden ja muiden vaarallisten poikkeamien tutkintaan ja syihin liittyviä merkityksellisiä tietoja voidaan käyttää oppimiseen ja tarvittaessa turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen; f) kansallisen turvallisuusviranomaisen, kansallisen tutkintaelimen ja toimialan tai sisäisen tutkinnan merkitykselliset suositukset arvioidaan ja toteutetaan, jos se on aiheellista; g) merkitykselliset raportit tai tiedot rautatieyrityksiltä, rataverkon haltijoilta, kalustoyksiköiden haltijoilta ja muista asiaankuuluvista lähteistä pannaan merkille ja otetaan huomioon. 5. Rakenne ja vastuu jäsennelty lähestymistapa yksilöiden ja ryhmien vastuiden määrittelemiseksi organisaation turvallisuustavoitteiden turvallisessa toteuttamisessa 5.1 Organisaatiolla on oltava käytössään menettelyt kaikkiin asiaankuuluviin prosesseihin liittyvien vastuiden jakamiseksi koko organisaatiossa. 5.2 Organisaatiolla on oltava käytössään menettelyt, joiden avulla voidaan määritellä selkeästi turvallisuuteen liittyvät vastuualueet ja vastuiden jako niihin liittyvien erityisten toimintojen suhteen, yhdessä niiden rajapintojen kanssa. Näihin sisältyvät 2.1 kohdassa tarkoitetut menettelyt organisaation ja kalustoyksiköiden haltijoiden välillä ja tarvittaessa organisaation ja rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden välillä. 5.3 Organisaatiolla on oltava käytössään menettelyt sen varmistamiseksi, että henkilöstöllä, jolle on delegoitu vastuita kyseisessä organisaatiossa, on tehtäviensä suorittamiseen vaadittava toimivalta, pätevyys ja asianmukaiset resurssit. Vastuun olisi vastattava pätevyyttä ja sovittava yhteen annetun aseman kanssa, ja delegointi on tehtävä kirjallisesti. 5.4 Organisaatiolla on oltava käytössään menettelyt, joilla varmistetaan asiaankuuluviin prosesseihin liittyvien toimintojen koordinointi koko organisaatiossa. 5.5 Organisaatiolla on oltava käytössään menettelyt, joilla henkilöt, joilla on jokin rooli turvallisuusjohtamisessa, pidetään vastuussa tekemisistään.
27.5.2019 L 139 I/373 6. Pätevyyden hallinta jäsennelty lähestymistapa sen varmistamiseksi, että työntekijöillä on tarvittava pätevyys, jotta organisaation tavoitteet voidaan saavuttaa turvallisesti, tuloksellisesti ja tehokkaasti kaikissa olosuhteissa 6.1 Organisaatiolla on oltava käytössään pätevyyden hallintajärjestelmä, johon sisältyvillä menettelyillä a) yksilöidään toimenkuvat, joihin sisältyy vastuita kaikkien niiden prosessien toteuttamisesta järjestelmän sisällä, jotka tarvitaan tässä liitteessä vahvistettujen vaatimusten noudattamiseksi; b) yksilöidään toimenkuvat, joihin sisältyy turvallisuuteen liittyviä tehtäviä; c) osoitetaan asianmukaisen pätevä henkilöstö vastaaviin tehtäviin. 6.2 Organisaation pätevyyden hallintajärjestelmään on sisällyttävä henkilöstön pätevyyden hallintaa koskevat menettelyt, joihin sisältyvät vähintään seuraavat: a) turvallisuuteen liittyvien tehtävien edellyttämien tietojen, taitojen ja kokemuksen yksilöinti henkilöstön vastuiden mukaan; b) valintaperiaatteet, mukaan lukien peruskoulutustaso, henkinen soveltuvuus ja fyysinen kunto; c) perehdyttämiskoulutus ja todistus hankitusta pätevyydestä ja taidoista; d) takeet siitä, että kaikki henkilöstön jäsenet ovat tietoisia tehtäviensä merkityksestä ja siitä, kuinka ne vaikuttavat turvallisuustavoitteiden saavuttamiseen; e) jatkokoulutus ja olemassa olevien tietojen ja taitojen säännöllinen päivittäminen; f) pätevyyden, henkisen soveltuvuuden ja fyysisen kunnon säännölliset tarkastukset aina kun se on aiheellista; g) erityistoimenpiteet onnettomuuksissa/vaaratilanteissa tai kun työntekijä on pitkään poissa töistä, tilanteen vaatimalla tavalla. 7. Tiedotus jäsennelty lähestymistapa sen varmistamiseksi, että tärkeät tiedot ovat niiden henkilöiden saatavilla, jotka käyttävät harkintavaltaa ja tekevät päätöksiä kaikilla organisaatiotasoilla 7.1 Organisaatiolla on oltava käytössään menettelyt, joilla määritellään tiedotuskanavat sen varmistamiseksi, että niin yksikön sisällä kuin sen kanssakäymisessä tapauksen mukaan muiden toimijoiden kuten rataverkon haltijoiden, rautatieyritysten, kalustoyksiköiden haltijoiden sekä kalustoyksiköiden ja komponenttien valmistajien kanssa kaikkia asiaankuuluvia prosesseja koskevat tiedot vaihdetaan ja toimitetaan viipymättä ja selkeässä muodossa oikeassa asemassa olevalle henkilölle sekä oman organisaation sisällä että muissa organisaatioissa. 7.2 Riittävän tiedonvaihdon varmistamiseksi organisaatiolla on oltava käytössään menettelyt a) erityisten tietojen vastaanottoa ja käsittelyä varten; b) erityisten tietojen määrittelyä, luomista ja jakamista varten; c) luotettavien ja ajan tasalla olevien tietojen saataville asettamista varten. 7.3 Organisaatiolla on oltava käytössään menettelyt, joiden avulla varmistetaan, että keskeiset toiminnalliset tiedot ovat a) relevantteja ja voimassa olevia; b) tarkkoja; c) täydellisiä; d) asianmukaisesti päivitettyjä; e) todennettuja; f) johdonmukaisia ja helposti ymmärrettäviä (mukaan lukien kieli); g) henkilöstön tiedossa vastuiden mukaisesti ennen niiden soveltamista; h) helposti henkilöstön saatavilla ja henkilöstölle annetaan niistä jäljennökset pyydettäessä. 7.4 Edellä 7.1, 7.2 ja 7.3 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia sovelletaan erityisesti seuraaviin toiminnallisiin tietoihin: a) kansallisten kalustorekisterien oikeellisuuden ja kattavuuden tarkastaminen organisaation kunnossapitämien kalustoyksiköiden yksilöinnin (myös yksilöintitavan) ja rekisteröinnin osalta;
L 139 I/374 27.5.2019 b) huoltoasiakirjat; c) tiedot tuesta, jota on annettu kalustoyksiköiden haltijoille ja tarvittaessa muille osapuolille, kuten rautatieyrityksille tai rataverkon haltijoille; d) tiedot henkilöstön pätevyydestä ja sen myöhemmästä valvonnasta kunnossapidon kehittämisen aikana; e) käyttötiedot (mukaan lukien kuljetut matkat, toimintojen tyyppi ja laajuus, vaaratilanteet tai onnettomuudet) ja rautatieyritysten, kalustoyksiköiden haltijoiden ja rataverkon haltijoiden pyynnöt; f) tiedot suoritetuista huolloista, mukaan lukien tiedot tarkastuksissa havaituista puutteista ja rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden toteuttamista korjaavista toimista, kuten ennen junan lähtöä tai matkan aikana tehtävistä tarkastuksista ja valvonnasta; g) huollosta luovuttaminen ja liikennöintiin palauttaminen; h) huoltotilaukset; i) rautatieyrityksille / rataverkon haltijoille ja kalustoyksiköiden haltijoille huolto-ohjeina toimitettavat tekniset tiedot; j) sellaisia hätätilanteita koskevat tiedot, joissa turvallinen käyttökunto vaarantuu; näihin voivat sisältyä i) käyttörajoitusten tai erityisten käyttöedellytysten asettaminen organisaation kunnossapitämille kalustoyksiköille tai muille saman sarjan kalustoyksiköille myös siinä tapauksessa, että niiden kunnossapidosta vastaavat muut yksiköt, missä tapauksessa nämä tiedot olisi myös jaettava kaikkien asianomaisten osapuolten kanssa; ii) kiireelliset tiedot kunnossapidon aikana havaituista turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä, kuten vioista, jotka on havaittu jossain sellaisessa osassa, jota käytetään useissa eri luokkiin tai eri sarjoihin kuuluvissa kalustoyksiköissä; k) kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotka tarvitaan vuotuisen huoltoraportin antamiseksi sertifiointielimelle ja asianomaisille asiakkaille (mukaan lukien kalustoyksiköiden haltijat); raportti on annettava pyynnöstä myös kansallisten turvallisuusviranomaisten saataville. 8. Dokumentointi jäsennelty lähestymistapa kaiken merkityksellisen tiedon jäljitettävyyden varmistamiseksi 8.1 Organisaatiolla on oltava käytössään riittävät menettelyt sen varmistamiseksi, että kaikki merkitykselliset prosessit on dokumentoitu asianmukaisesti. 8.2 Organisaatiolla on oltava käytössään riittävät menettelyt, joiden avulla a) seurataan ja päivitetään säännöllisesti kaikkea merkityksellistä dokumentaatiota; b) muotoillaan, tuotetaan ja levitetään kaikkea merkityksellistä dokumentaatiota ja hallitaan sen muutoksia; c) vastaanotetaan, kerätään ja arkistoidaan kaikki merkityksellinen dokumentaatio. 9. Sopimustoimet jäsennelty lähestymistapa sen varmistamiseksi, että alihankintana teetettäviä toimintoja hallitaan asianmukaisesti, jotta organisaation tavoitteet voidaan saavuttaa 9.1 Organisaatiolla on oltava käytössään menettelyt sen varmistamiseksi, että turvallisuuteen liittyvät tuotteet ja palvelut määritetään. 9.2 Kun organisaatio käyttää alihankkijoita tai tavarantoimittajia tai niitä molempia turvallisuuteen liittyvissä tuotteissa ja palveluissa, sillä on oltava käytössään menettelyt, joiden avulla voidaan valintahetkellä varmistaa, että a) urakoitsijat, aliurakoitsijat ja tavarantoimittajat ovat päteviä; b) urakoitsijoilla, aliurakoitsijoilla ja tavarantoimittajilla on riittävä ja dokumentoitu kunnossapito- ja hallintajärjestelmä. 9.3 Organisaatiolla on oltava käytössään menettely niiden vaatimusten määrittelemiseksi, jotka tällaisten alihankkijoiden ja tavarantoimittajien on täytettävä. 9.4 Organisaatiolla on oltava käytössään menettelyt, joilla seurataan tavarantoimittajien ja/tai alihankkijoiden tietoisuutta riskeistä, joita ne aiheuttavat organisaation toiminnoille. 9.5 Jos alihankkijan tai tavarantoimittajan kunnossapito-/hallintajärjestelmä on sertifioitu, 3 kohdassa kuvattu seurantaprosessi voidaan rajoittaa 3.1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin alihankintana teetettävien toimintaprosessien tuloksiin.