PÄÄTÖS Nro 43/06/2 Dnro ISY-2006-Y-42 Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2006 HAKIJA Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ASIA Sysmäjärven vesikasvillisuuden niitto ja töidenaloittamislupa, Outokumpu ja Liperi. HAKEMUS Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on toimittanut ympäristölupavirastoon 2.3.2006 Sysmäjärven vesikasvillisuuden niittoa koskevan hakemuksen, jota on täydennetty 20.4.2006. Lisäksi hakemuksessa on pyydetty oikeutta aloittaa työt jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Outokummun kaupungin ja Liperin kunnan alueella sijaitseva Sysmäjärvi kuuluu Sysmäjoen vesistöalueeseen (4.353). Sysmäjärven valuma-alueen pinta-ala on 114,5 km 2 ja järvisyys 7,3 %. Järven pinta-ala on 687 ha, keskisyvyys noin 1 m ja maksimisyvyys 6,1 m. Järven vedenkorkeutta säännöstellään noin 100 m järven luusuasta alaspäin Sysmäjoessa olevalla järjestelypadolla. Sysmäjärvi on kolmen arvokkaimman lintuvesikohteen joukossa Pohjois-Karjalassa. Se kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 verkostoon. Tämän lisäksi Sysmäjärvi on kansainvälisen luokituksen mukainen kosteikko eli Ramsar-alue sekä kansainvälisesti tärkeä lintualue eli IBA-alue. Sysmäjärvi on myös valtakunnallisesti merkittävä muuttolintujen levähdysalue. Sysmäjärvi on rauhoitettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen päätöksellä 28.12.2004 yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi. Rauhoitusmääräyksissä on asetettu muun muassa osalle aluetta määräaikai-
2 set liikkumisrajoitukset lintujen kevätmuuton aikana 15.3.- 30.4. ja pesimäaikana 1.5. 31.7. Määräyksistä saadaan poiketa Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen luvalla, mikäli se on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua. Sysmäjärven Natura 2000 -alueen pinta-ala on 734 ha ja se on otettu Suomen Natura suojeluverkostoon lintudirektiivin (SPA) perusteella. Sysmäjärvi kuuluu Sysmäjärvi ja Sääperi Pohjois-Karjalan lintuvesien aatelia hankkeeseen, jonka tavoitteena on laatia Natura 2000 verkostoon kuuluville kolmelle lintuvesikohteelle hoito- ja käyttösuunnitelmat sekä selvittää niiden kunnostustarpeet ja aloittaa kunnostustyöt hankkeen puitteissa. Teollisuuden ja asutusjätevesien aiheuttaman kuormituksen seurauksena Sysmäjärven umpeenkasvu on edennyt linnuston, virkistyskäytön ja maiseman kannalta haitallisen pitkälle. Järven rehevöitymisen ja umpeenkasvun edetessä vesilinnuston tila on taantunut voimakkaasti. Sysmäjärvi on Pohjois-Karjalan kunnostettavista lintuvesien suojeluohjelman kohteista kiireellisin. Kunnostustoimet ovat tärkeitä järven yleistilan parantamiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Sysmäjärven hakemussuunnitelman mukainen kokonaisniittoala on noin 80 ha. Niitto kohdistetaan lähinnä järvikortekasvustoihin. Kasvustot niitetään reunoiltaan polveileviksi avoimen veden ja kasvillisuuden mosaiikiksi. Suunnitelman mukaisesta kokonaisalasta jää niittämättä myös matalat ranta-alueet, minkä takia todellinen niittoala on noin 50 ha. Niitto tehdään katkaisemalla verso vedenpinnan alapuolelta leikkaavateräisellä uivalla niittokoneella heinäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin välisenä aikana. Niittojäte kerätään vedestä pois ja läjitetään ensin väliaikaisesti luhta-alueen reunaan neljään kohtaan. Niittojäte kuljetetaan talvella jäädytettyä uraa pitkin suoraan lopullisiin sijoituspaikkoihin. Perusteena väliaikaiselle sijoitukselle on niitettävän kasvimassan suuri määrä ja kasvimassan välittömästä kuljettamisesta lopullisille sijoituspaikoille aiheutuvat suuret kustannukset. Hankkeesta ei hakijan mukaan aiheudu mitään pysyvää haittaa veden laadulle, kalastolle, kasvillisuudelle tai linnustolle. Vesikasvillisuuden niiton seurauksena vesillä liikkuminen ja kalastus helpottuvat, vesimaisema kohentuu, veden vaihtuvuus paranee,
3 umpeenkasvu hidastuu ja kalaston elinolot paranevat. Vesikasvillisuuden niitosta voi aiheutua tilapäistä ja paikallista veden samentumista. Näitä muutoksia seurataan vuosittaisin näytteenotoin osana Vuonosjoen Heposelän alueen yhteistarkkailua. Hakemussuunnitelma käsittää luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin. Sen mukaan vesikasvillisuuden niitolla ei ole välillisiä tai välittömiä haitallisia ympäristövaikutuksia alueen suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin tai lajistoon. Suunnitelman mukaiset hoitotoimet lisäävät järven luonnonsuojelullista arvoa. Sysmäjärven vesikasvillisuuden niitto toteutetaan kesällä 2006. Tavoitteena on toistaa niittotyö vähintään 3 peräkkäisenä kesänä (vuosina 2006-2008). Niiton toteuttamisvastuusta ja sen kustannuksista lintuvesihankkeen jälkeen sovitaan erikseen. Vesialueen omistavilta Sysmäjärven ja Taipaleen kalaveden osakaskunnilta on kirjalliset suostumukset vesikasvillisuuden niittotyölle. Läjitysalueiden maanomistajat ovat antaneet suostumuksensa niittojätteen läjitykselle. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Lupa-asian ratkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle luvan Outokummun kaupungissa ja Liperin kunnassa sijaitsevan Sysmäjärven kunnostamiseen vesikasvillisuutta niittämällä. Töidenaloittamislupa Luvan saajalle myönnetään oikeus ryhtyä jo ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista tässä päätöksessä tarkoitettuihin töihin ja toimenpiteisiin. Määräykset 1. Niitettävät alueet ja niittojätteiden lopulliset läjityspaikat ilmenevät hakemussuunnitelman liitteenä 8 olevasta karttapiirroksesta 1:25 000. Niittojätteen väliaikaiset sijoituspaikat ilmenevät ympäristölupavirastoon 20.4.2006 toimitetun muutossuunni-
telman liitteenä 1 olevasta karttapiirroksesta. Kummatkin karttapiirrokset ovat tämän päätöksen liitteinä. Niitto toistetaan kolmena vuotena. 4 2. Työn aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Outokummun kaupungin ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 3. Työt on ajoitettava niin, että linnustolle, kalastolle tai muulle luonnolle ei aiheudu tarpeettomia haittoja. 4. Niitetyt kasvinosat tulee kerätä vedestä ylös välittömästi ja kuljettaa väliaikaiselle läjitysalueelle. 5. Työn valmistumisesta kunkin vuoden osalta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle sekä Outokummun kaupungin ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kahden kuukauden kuluessa työn valmistumisajankohdasta lukien. 6. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupavirasto on asian laatuun nähden ja annetut suostumukset huomioon ottaen ratkaissut asian enempää tiedoksiantamista toimittamatta. Vesikasvillisuuden niitto on tarpeen Sysmäjärven yleistilan parantamiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua eikä se todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura 2000 -alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
5 Koska kysymys on hankkeesta, johon ympäristölupavirasto on antanut luvan vesilain 2 luvun 6 1 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin ja koska olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan, ympäristölupavirasto oikeuttaa luvan saajan ryhtymään jo ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista tässä päätöksessä tarkoitettuihin töihin ja toimenpiteisiin. Vesialueen omistajat ovat antaneet suostumukset hankkeeseen. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3, 6 :n 1 momentti ja 26 Luonnonsuojelulaki 65 ja 66 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 318,50 euroa. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
6 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Esa Meriluoto Viljo Mikkonen Esko Vaskinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Esa Meriluoto sekä ympäristöneuvokset Viljo Mikkonen ja Esko Vaskinen. Asian on esitellyt Esa Meriluoto. EM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4970, 040 774 8072
Kartta ei mittakaavassa. Liite päätökseen nro 43/06/2
Kartta ei mittakaavassa. Liite päätökseen nro 43/06/2
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 3.7.2006 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.