ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUK- SEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

PERUSSOPIMUS 1 (10) ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUK- SEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Alkuperäinen perussopimus voimaan 1.1.2007, muutokset: - yhtymäkokous 24.11.2016, voimaan 1.1.2017 - yhtymäkokous xx.xx.2019, voimaan

PERUSSOPIMUS 2 (10) Sisällysluettelo LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ... 3 Nimi ja kotipaikka... 3 Tehtävät... 3 Jäsenet... 3 Peruspääoma... 4 Jäsenten osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista... 4 Perussopimuksen muuttaminen... 4 Uuden jäsenen ottaminen ja ero... 5 YHTYMÄKOKOUS... 5 Jäsenten lukumäärä ja äänivalta... 5 Päätösvaltaisuus ja toiminta... 6 Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta... 6 JOHTOKUNTA... 6 Jäsenten lukumäärä ja valinta... 6 Johtokunnan tehtävät... 6 Esittely ja kokoontuminen... 7 Tarkastuslautakunta... 7 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TALOUS... 7 Talousarvio ja suunnitelma... 7 Suunnitelmapoistot... 7 Palveluiden hinnoittelu ja laskutus... 8 Kirjanpito ja tilinpäätös... 8 Toimintakertomus ja tilikauden tuloksen käsittely... 8 Suoritusjärjestys... 8 Viivästyskorko... 9 Rahastot... 9 Muut taloutta koskevat määräykset... 9 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS... 9 Tarkastuslautakunta... 9 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS... 10 Liikelaitoskuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys... 10 VOIMAAN TULO... 10 Sopimuksen voimaantulo... 10

PERUSSOPIMUS 3 (10) LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Nimi ja kotipaikka Tehtävät Jäsenet Liikelaitoskuntayhtymän nimi on Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa jäsenilleen, niihin kuuluville kunnille, sekä muille asiakkaille kliinisiä laboratoriopalveluita, ja huolehtia alan tutkimuksesta ja opetuksesta. Tehtävänsä toteuttamiseksi liikelaitoskuntayhtymä voi olla osakkaana tai jäsenenä muissa yhtiöissä tai yhteisöissä sekä omistaa ja hallita kiinteistöjä ja huoneistoja. Liikelaitoskuntayhtymä voi käyttää tehtävänsä toteuttamiseksi myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Liikelaitoskuntayhtymän jäseniä ovat perustajayhteisöt ja muut yhteisöt. Jäljempänä kaikista jäsenistä yhdessä käytetään nimitystä jäsen tai jäsenyhteisö. Perustajayhteisöt Liikelaitoskuntayhtymän perustivat vuonna 2007 Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä muuttui 1.3.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymäksi (Essote). Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi perustivat vuoden 2017 alusta lukien uuden sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan Siun sote Pohjois- Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän jäsenyys siirtyi vuoden 2017 alusta Siun sotelle. Vuoden 2017 alusta lukien ISLABin perustajayhteisöjen nimet ovat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Essote ja Siun sote Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Muut yhteisöt Liikelaitoskuntayhtymän jäseneksi voidaan ottaa myös muita julkisen terveydenhuollon toimijoita ( muu yhteisö ). Yhtymäkokous päättää uusien jäsenten ottamisesta liikelaitoskuntayhtymään. Ennen päätöksentekoa jäsenyyteen on pyydettävä ennakkoon liikelaitoskuntayhtymän jäsenten hallitusten kanta.

PERUSSOPIMUS 4 (10) Peruspääoma Liikelaitoskuntayhtymän jäsenenä (muu yhteisö) on lukien Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. Muutokset lainsäädännössä Terveydenhuoltojärjestelmän lainsäädännön uudistuessa voivat jäsenyhteisöt luovuttaa jäsenyytensä ja siihen perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa liikelaitoskuntayhtymästä perustettavalle uudelle kuntayhtymälle tai maakunnalle. Liikelaitoskuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenosuuksista. Liikelaitoskuntayhtymän peruspääoman määrän ja jaon jäsenosuuksiin vahvistaa yhtymäkokous. Yhtymäkokouksen päätöksellä peruspääomaa voidaan korottaa seuraavissa tapauksissa: 1. liikelaitoskuntayhtymään liittyy uusi jäsen ( muu yhteisö ), 2. investointimenon rahoittamiseksi jäsenten omanpääomanehtoisilla sijoituksilla. Kutakin jäsenosuutta lisätään määrällä, jolla jäsen on investointimenon rahoittamiseen osallistunut, 3. jäseniltä investointien rahoittamiseen otetun lainan lyhennyksiä varten perittävällä maksuosuudella ja 4. jos osa jäsenen toiminnoista ja kiinteästä omaisuudesta siirtyy liikelaitoskuntayhtymälle. Peruspääoman alentamisesta päättää yhtymäkokous. Peruspääomaa voidaan alentaa jäsenen erotessa liikelaitoskuntayhtymästä tai osa liikelaitoskuntayhtymän toiminnoista ja kiinteästä omaisuudesta siirtyy jäsenelle. Peruspääomalle voidaan maksaa korkoa, jonka suuruudesta päättää yhtymäkokous. Jäsenosuudet ilmoitetaan taseen liitetiedoissa. Jäsenten välisistä jäsenosuuksien luovutuksista sopivat jäsenet keskenään. Jäsenten osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista Jäsenten osuudet liikelaitoskuntayhtymän varoihin sekä vastuuseen veloista ja velvoitteista määräytyvät jäsenosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia liikelaitoskuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. Perustajayhteisöillä on kuitenkin oikeus sellaiseen vahvistettuun ylijäämään ajalta, joka on kertynyt ennen ensimmäisen muun yhteisön liittymistä liikelaitoskuntayhtymään. Perustajayhteisöjen oikeus näin kertyneeseen ylijäämään määräytyy jäsenosuuksien suhteessa. Perussopimuksen muuttaminen Perussopimusta voidaan muuttaa yhtymäkokouksessa jäsenten yksimielisellä päätöksellä. Ennen päätöksentekoa perussopimuksen muuttamiseen on pyydettävä liikelaitoskuntayhtymän jäsenten hallitusten kanta.

PERUSSOPIMUS 5 (10) Uuden jäsenen ottaminen ja ero Uuden jäsenen ottaminen liikelaitoskuntayhtymään edellyttää jäsenten yksimielistä päätöstä. Ennen päätöksentekoa uuden jäsenen ottamiseksi on pyydettävä liikelaitoskuntayhtymän jäsenten hallitusten kanta. Uuden jäsenen jäsenyys liikelaitoskuntayhtymässä alkaa perussopimuksen asiaa koskevan muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta, ellei toisin sovita. Yhtymäkokous päättää liikelaitoskuntayhtymään tulevan uuden jäsenen jäsenosuuden ( 4 mukaisesti) sekä sen suoritusajankohdan. Jäsenen, joka haluaa erota liikelaitoskuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus liikelaitoskuntayhtymän johtokunnalle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Eron myöntää yhtymäkokous. Mikäli jäsen eroaa liikelaitoskuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä sen jäsenosuus liikelaitoskuntayhtymän nettovarallisuudesta. Jos muun yhteisön eroamisen yhteydessä on ylijäämää, joka on kertynyt ennen enimmäistä muun yhteisön liittymistä liikelaitoskuntayhtymään, eroavalle jäsenelle nettovarallisuudesta laskettavasta jäsenosuudesta on vähennettävä vastaava ylijäämä. Mikäli tämän vähennyksen johdosta eroavalle muulle yhteisölle ei olisi tuleva jaettavaa osuutta, tulee tällaiselle eroavalle jäsenelle suorittaa jäsenosuutena kohtuullinen määrä, jonka vahvistaa johtokunta. Mikäli muut jäsenet eivät lunasta eroavan jäsenen jäsenosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus nettovarallisuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Maksamattomasta erästä ei peritä korkoa. YHTYMÄKOKOUS Jäsenten lukumäärä ja äänivalta Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa. Perustajayhteisöt valitsevat kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen kolme (3) edustajaa. Perustajayhteisön valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy vuosittain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otetun jäsenkuntayhtymän edustaman vuodenvaihteen (31.12.) asukasluvun mukaan siten, että perustajayhteisön valitsemilla edustajilla on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa kymmentätuhatta (10.000) asukasta kohti. Perustajayhteisöjen valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Myöhemmin liikelaitoskuntayhtymän jäseniksi pienemmällä jäsenosuudella tulevat muut yhteisöt valitsevat kuhunkin yhtymäkokoukseen yhden (1) edustajan, jonka äänimäärä yhtymäko-

PERUSSOPIMUS 6 (10) kouksessa määräytyy vuosittain yhteisön edustaman vuodenvaihteen (31.12.) asukasluvun mukaan siten, että edustajalla on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa viittäkymmentätuhatta (50.000) asukasta kohti. Päätösvaltaisuus ja toiminta Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 jäsenistä on saapuvilla. Yhtymäkokouksen työjärjestys on sisällytetty liikelaitoskuntayhtymän hallintosääntöön. Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta Yhtymäkokouksen tehtävät määritellään Kuntalaissa. Yhtymäkokouksen tehtävänä on mm.: 1. päättää liikelaitoskuntayhtymän keskeisistä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista, 2. hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän hallintosääntö, 3. valita liikelaitoskuntayhtymän johtokunta, tarkastuslautakunta ja muut toimielimet, joiden valintaa ei ole johtosäännössä siirretty johtokunnalle, 4. päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista, 5. valita tilintarkastajat, 6. hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta sekä 7. antaa takaussitoumus ja muu vakuus toisen velasta. Yhtymäkokouksen tehtäviä ja toimivaltaa käsitellään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä. JOHTOKUNTA Jäsenten lukumäärä ja valinta Liikelaitoskuntayhtymällä on johtokunta. Yhtymäkokous valitsee johtokuntaan kunnallisvaalikautta vastaavaksi toimikaudeksi yhden (1) edustajan jokaisesta perustajayhteisöstä, yhden (1) edustajan Itä-Suomen yliopistosta, sekä kaksi (2) muuta jäsentä. Jokaiselle johtokunnan jäsenelle valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunta määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Johtokunnan tehtävät Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoskuntayhtymän toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Johtokunnan tehtävänä on: 1. päättää liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämisestä yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa, seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta, 2. hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma, 3. valita ja irtisanoa liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtaja,

PERUSSOPIMUS 7 (10) 4. päättää liikelaitoskuntayhtymän investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, 5. päättää liikelaitoskuntayhtymän nimenkirjoittamiseen oikeutetuista, 6. valvoa liikelaitoskuntayhtymän etua, edustaa sitä ja käyttää sen puhevaltaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, 7. päättää liikelaitoskuntayhtymää varten otettavasta lainasta ja 8. päättää muista kuin yhtymäkokoukselle kuuluvista asioista, jollei kysymys ole johtajalle kuntalain 68 :n mukaan kuuluvasta asiasta tai jollei toimivaltaa ole siirretty johtajalle tai muulle viranomaiselle. Johtokunnan muista tehtävistä ja toimivallasta määrätään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä. Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan kokoonpanoon ei sovelleta KuntaL (410/2015) 58 :n 3 momenttia. Esittely ja kokoontuminen Asioiden esittely johtokunnan kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelijöistä ja muusta kokousmenettelystä määrätään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä. Tarkastuslautakunta Liikelaitoskuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään tarkemmin perussopimuksen 5. luvussa ja liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä. LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TALOUS Talousarvio ja suunnitelma Johtokunnan on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä liikelaitoskuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään liikelaitoskuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa on tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset liikelaitoskuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Liikelaitoskuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää johtokunta. Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.

PERUSSOPIMUS 8 (10) Palveluiden hinnoittelu ja laskutus Palvelujen hinnoittelu perustuu kustannusvastaavuuteen. Palvelujen hinnoitteluperusteet vahvistaa johtokunta ja hinnoista päättää toimitusjohtaja. Jäsen voi myöntää liikelaitoskuntayhtymälle tuen tai toiminta-avustuksen liiketaloudellisesti kannattamattoman tehtävän, viranomaistehtävän ja muiden varsinaisen liiketoiminnan piiriin kuulumattomien tehtävien, kuten opetus- ja tutkimusvelvoitteiden hoitamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Tuki tai toiminta-avustus ei saa kuitenkaan olla enemmän kuin tällaisen tehtävän hoitamisesta liikelaitoskuntayhtymälle aiheutuvat kustannukset. Tuki tai toiminta-avustus on ilmoitettava erikseen tilinpäätöksessä. Kirjanpito ja tilinpäätös Liikelaitoskuntayhtymä on kirjanpitovelvollinen ja sen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Liikelaitoskuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Johtokunnan on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se yhtymäkokouksen käsiteltäväksi huhtikuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoskuntayhtymän toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja toimitusjohtaja. Toimintakertomus ja tilikauden tuloksen käsittely Liikelaitoskuntayhtymän on toimintakertomuksessaan esitettävä selvitys liikelaitoskuntayhtymälle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista liikelaitoskuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tulos- tai rahoituslaskelmassa taikka taseessa. Johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Liikelaitoskuntayhtymän tilikauden tuloksesta voidaan tehdä investointivaraus enintään liikelaitoskuntayhtymän ylijäämäerien määrään. Yhtymäkokous voi päättää, että syntynyt ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenille jäsenosuuksien mukaisessa suhteessa ja tässä perussopimuksessa määrätyin tavoin. Suoritusjärjestys Edellä tässä luvussa mainittujen maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenille yhtenäiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että jäsenille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.

PERUSSOPIMUS 9 (10) Viivästyskorko Rahastot Tässä perussopimuksessa määrättyjen maksujen viivästyessä liikelaitoskuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron. Viivästyskorko maksuun pannaan siten, että velalliselle jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Rahastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden säännöistä päättää yhtymäkokous. Muut taloutta koskevat määräykset Liikelaitoskuntayhtymän taloudesta annetaan tarkemmat määräykset hallintosäännössä. HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous valitsee tarkastuslautakuntaan johtokunnan toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastusta varten puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kaksi (2) jäsentä sekä jokaiselle heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Tarkastuslautakunnan jäseniä ja heidän henkilökohtaisia varajäseniään valitaan yksi (1) jokaisesta jäsenkuntayhtymästä. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava yhtymäkokouksen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko yhtymäkokouksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet sekä tehtävä yhtymäkokoukselle suorittamaansa tarkastustoimintaan ja tilintarkastuskertomukseen perustuen esitys siitä, voidaanko tilinpäätös vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää liikelaitoskuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille ja muille tilivelvollisille. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta, tarkastuslautakunnan tehtävistä ja muista lautakunnan työskentelyyn liittyvistä asioista määrätään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä. Yhtymäkokous valitsee johtokunnan toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan. Tilintarkastajat toimivat tehtävässään virkavastuulla. Tilintarkastajien tulee olla julkishallinnon ja talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymiä henkilöitä (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisöjä (JHTT-yhteisöjä). Tilintarkastajien on viimeistään maaliskuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös.

PERUSSOPIMUS 10 (10) TYS LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVI- Liikelaitoskuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Liikelaitoskuntayhtymän purkamisesta päättävät perustajayhteisöjen valtuustot tai niitä vastaavat tahot, joille omistus mahdollisesti on siirretty. Liikelaitoskuntayhtymän purkautuessa johtokunta huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenet sovi muusta järjestelystä. Liikelaitoskuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenille jäsenosuuksien suhteessa tarkemmin seuraavasti. Jos loppuselvityksen yhteydessä on jaettavaa kertynyttä ylijäämää, joka on kertynyt ennen uusien jäsenten liittymistä, tämä ylijäämä jaetaan ensimmäisenä perustajayhteisöjen kesken niiden jäsenosuuksien suhteessa. Mikäli tämän jälkeen muulle yhteisölle ei olisi tuleva jaettavaa osuutta vähennyksen johdosta, tulee perustajayhteisöille tulevasta osuudesta vähentää muulle yhteisölle tuleva kohtuullinen jako-osuus, jonka määrän vahvistaa johtokunta. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenet ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. VOIMAAN TULO Sopimuksen voimaantulo Alkuperäinen perussopimus on tullut voimaan 1.1.2008. Edellinen muutos on tullut voimaan 1.1.2017. Tämä perussopimus tulee voimaan.

Johtokunnan kokous 1.8.2019 (sähköinen päätöksentekomenettely) Pöytäkirja 9/2019

PÖYTÄKIRJA 2 (6) 1.8.2019 9/2019 JOHTOKUNNAN KOKOUS Aika 1.8.2019 klo 15 Paikka Sähköinen päätöksentekomenettely, sähköpostitse Asiat 80-83 Allekirjoitukset Merja Miettinen puheenjohtaja Anu Tervala pöytäkirjan pitäjä Pöytäkirjan tarkastus Käsiteltävä asia on lähetetty johtokunnan jäsenille sähköpostitse pöytäkirjamuodossa. Jokainen lautakunnan jäsen on ilmaissut kantansa käsiteltävään asiaan määräaikaan 1.8.2019 klo 15 mennessä, ja samalla hyväksynyt esitetyn pöytäkirjan. Pöytäkirja katsotaan kaikkien johtokunnan jäsenten tarkastamaksi välittömästi kokouksen jälkeen. Pöytäkirjan nähtävänä pito Pöytäkirja julkaistaan liikelaitoskuntayhtymän verkkosivuilla tarkastamisen jälkeen. Tämän lisäksi pöytäkirja on nähtävillä liikelaitoskuntayhtymän kirjaamossa (osoitteessa Puijonlaaksontie 2, Kuopio, c/o KYS/Puijon sairaala rak 1A, 3. krs.) 15.8.2019 klo 8.00 15.00. Käsitellyt asiat 80 KOKOUSMENETTELY, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN... 3 81 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN... 4 82 AIEMMIN SOVITUN YHTYMÄKOKOUKSEN AJANKOHDAN SIIRTÄMINEN... 5 83 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN... 5 Pohjois-Savon aluelaboratorio ja hallintokeskus PL 1700 (Puijonlaaksontie 2) 70211 Kuopio Etelä-Savon aluelaboratorio Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Keskussairaalantie 6 57120 Savonlinna Pohjois-Karjalan aluelaboratorio Tikkamäentie 16 80210 Joensuu Vaihde (017) 178 711, Y-tunnus 2126106-6 etunimi.sukunimi@islab.fi, www.islab.fi

PÖYTÄKIRJA 3 (6) 1.8.2019 9/2019 Listan asianro 1. 80 KOKOUSMENETTELY, KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ PÖYTÄKIR- JAN TARKASTAMINEN Varsinaiset jäsenet Juha Hartikainen Merja Miettinen Ilkka Naukkarinen Risto Kortelainen Panu Peitsaro Jere Penttilä Riitta Smolander Puheenjohtaja Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä Varajäsenet Heikki Löppönen Antti Hedman Juha Mustonen Jarmo J. Koski Saara Pesonen Asko Saatsi Risto Ockenström Merja Miettinen Päivi Ylikangas, vt. toimitusjohtaja Anu Tervala, hallinto- ja talousjohtaja Kokousmenettely: Kokous pidetään sähköisenä päätöksentekomenettelynä. Asia käsitellään vastaamalla johtokunnan jäsenille 8.2.2019 lähetettyyn sähköpostiviestiin, ja ilmaisemalla kantansa käsiteltävään asiaan 1.8.2019 klo 15 mennessä. Asiat katsotaan käsitellyksi, kun kaikki toimielimen jäsenet ovat ilmaisseet kantansa ja käsittelyn määräaika on päättynyt. Asia siirtyy kokouksen käsiteltäväksi, jos yksikin jäsen sitä vaatii, tai on jättänyt kantansa ilmaisematta. Kun jokainen toimielimen jäsen ilmaisee kantansa määräaikaan mennessä, hänen katsotaan samalla hyväksyvän pöytäkirjan, ja pöytäkirja katsotaan kaikkien toimielinten jäsenten tarkastamaksi välittömästi kokouksen jälkeen. Mikäli yksikin jäsen vaatii pöytäkirjaan muutoksia, pöytäkirja kierrätetään sähköpostissa uudelleen tarkastettavana korjausten jälkeen. Päätös: Kokouskutsu on lähetetty sähköpostina 4.7.2019. Kaikki johtokunnan jäsenet ovat ilmaisseet kantansa käsiteltävään asiaan ja hyväksyneet pöytäkirjaluonnoksen määräaikaan 1.8.2019 klo 15 mennessä. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kannanotot liitetään pöytäkirjaan. Pöytäkirja katsotaan kaikkien johtokunnan jäsenten tarkastamaksi välittömästi kokouksen jälkeen. Pohjois-Savon aluelaboratorio ja hallintokeskus PL 1700 (Puijonlaaksontie 2) 70211 Kuopio Etelä-Savon aluelaboratorio Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Keskussairaalantie 6 57120 Savonlinna Pohjois-Karjalan aluelaboratorio Tikkamäentie 16 80210 Joensuu Vaihde (017) 178 711, Y-tunnus 2126106-6 etunimi.sukunimi@islab.fi, www.islab.fi

PÖYTÄKIRJA 4 (6) 1.8.2019 9/2019 Listan asianro 2. 81 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Johtokunta käsitteli Ylä-Savon sote-kuntayhtymän liittymistä liikelaitoskuntayhtymän jäseneksi kokouksessaan 13.6.2019 ( 74). Uusien jäsenien ottaminen vaatii perussopimuksen muutoksen. Esitys uudeksi perussopimukseksi päätettiin lähettää omistajayhteisöjen käsiteltäväksi ennen yhtymäkokousta. Kokouksen jälkeen selvitettiin vielä muutamia yksityiskohtia mm. Kuntaliiton lakimieheltä, ja perussopimusluonnokseen tehtiin vielä pieniä muutoksia selvitysten perusteella. Perussopimuksen muutosesitys on laadittu siten, liikelaitoskuntayhtymän jäsenet on jaettu perustajajäseniin ja muihin jäseniin. Muut jäsenet ovat pienemmällä peruspääomaosuudella myöhemmin jäseneksi tulevia yhteisöjä, joihin myös Ylä-Savon sote-kuntayhtymä kuuluisi. Myöhemmin liikelaitoskuntayhtymän jäseniksi pienemmällä jäsenosuudella tulevien muiden yhteisöjen sidosyksikköasema turvataan yhtymäkokouksen jäsenyydellä. Kuntayhtymän jäsenet käyttävät omistajina päätösvaltaansa osakeyhtiön yhtiökokousta vastaavassa yhtymäkokouksessa (Harjula & Prättälä: Kuntalain tausta ja tulkinnat, KuntaL 66 1 mom). Perustajajäsenet valitsevat yhtymäkokoukseen kukin kolme (3) edustajaa, ja muut jäsenet yhden (1). Äänimäärät määräytyvät vuosittain yhteisön edustaman vuodenvaihteen (31.12.) asukasluvun mukaan siten, että perustajajäsenillä yksi (1) ääni jokaista alkavaa kymmentä tuhatta (10.000) asukasta kohti, ja muilla jäsenillä yksi (1) ääni jokaista alkavaa viittäkymmentätuhatta (50.000) asukasta kohti. Yhtymäkokousedustajien määrän ja äänimäärän määräytymistavan eri perustajajäsenien ja muiden jäsenien välillä perustellaan sillä, että nyt jäseneksi tuleva Ylä-Savon sote-kuntayhtymä on pääosin perusterveydenhuollon kuntayhtymä sisältäen jonkin verran erikoissairaanhoitoa, mutta perustajajäsenet ovat volyymiltaan suurempia sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon palveluita tuottavia sairaanhoitopiirejä. Näin ollen myös laboratoriopalveluiden käyttö ja tarve poikkeaa jonkin verran perustajajäsenten volyymistä ja tarpeesta. Lisäksi Ylä- Savon soten edustama asukasmäärä sisältyy jo kertaalleen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin asukasmäärään. Perussopimus on laadittu Ylä-Savon sote-kuntayhtymän jäsenyyttä silmällä pitäen, mutta kuitenkin siten, että sitä ei välttämättä tarvitse muuttaa, jos nykyisiltä ISLABin toimialueilta olisi tulossa muitakin uusia yhteisöjä liikelaitoskuntayhtymän jäseneksi pienemmillä jäsenosuuksilla. Kuntalain mukaan (65 4 mom) perussopimuksessa on sovittava perussopimuksen muuttamisesta, jos liikelaitoskuntayhtymän jäsenenä on kuntayhtymä. Nyt voimassa olevan perussopimuksen mukaan perussopimusta voidaan muuttaa yhtymäkokouksessa jäsenten yksimielisellä päätöksellä, joten perussopimuksen muutosta ei tarvitse käsitellä omistajien valtuustoissa. Omistajaohjauksen toteutumiseksi perussopimuksen muutoksesta olisi hyvä pyytää jäsenten hallitusten kannanotot ennen päätöksentekoa yhtymäkokouksessa myöhemmin syksyllä ( 82). Uusi perussopimus ja Ylä-Savon sote-kuntayhtymän jäsenyys tulisi voimaan. Pohjois-Savon aluelaboratorio ja hallintokeskus PL 1700 (Puijonlaaksontie 2) 70211 Kuopio Etelä-Savon aluelaboratorio Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Keskussairaalantie 6 57120 Savonlinna Pohjois-Karjalan aluelaboratorio Tikkamäentie 16 80210 Joensuu Vaihde (017) 178 711, Y-tunnus 2126106-6 etunimi.sukunimi@islab.fi, www.islab.fi

PÖYTÄKIRJA 5 (6) 1.8.2019 9/2019 Uusi perussopimusluonnos esitetään johtokunnan hyväksyttäväksi. Johtokunnan puheenjohtajan esitys: Johtokunta päättää osaltaan hyväksyä LIITEENÄ 1 esitetyn perussopimusluonnoksen, ja pyytää myös liikelaitoskuntayhtymän jäsenten hallitusten kannanotot ennen lopullista päätöksentekoa yhtymäkokouksessa myöhemmin syksyllä. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Listan asianro 3. 82 AIEMMIN SOVITUN YHTYMÄKOKOUKSEN AJANKOHDAN SIIRTÄMINEN Listan asianro 4. Johtokunta on kokouksessaan 7.5.2019 ( 56) päättänyt kutsua yhtymäkokouksen koolle 28.8.2019. Jotta perussopimukseen tehtävät muutokset ehditään käsitellä omistajien hallituksissa, on aiheellista siirtää yhtymäkokousta noin kuukaudella. Hallinto- ja talousjohtajan esitys: Johtokunta päättää, että yhtymäkokous siirretään pidettäväksi keskiviikkona 25.9.2019 klo 14 alkaen Kuopiossa. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. 83 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Kaikki johtokunnan jäsenet ovat esittäneet kantansa asiaan, ja hyväksyneet pöytäkirjaluonnoksen määräaikaan 1.8.2019 klo 15 mennessä. Asia on käsitelty ja kokous päätetty. Pohjois-Savon aluelaboratorio ja hallintokeskus PL 1700 (Puijonlaaksontie 2) 70211 Kuopio Etelä-Savon aluelaboratorio Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Keskussairaalantie 6 57120 Savonlinna Pohjois-Karjalan aluelaboratorio Tikkamäentie 16 80210 Joensuu Vaihde (017) 178 711, Y-tunnus 2126106-6 etunimi.sukunimi@islab.fi, www.islab.fi

PÖYTÄKIRJA 6 (6) 1.8.2019 9/2019 OIKAISUVAATIMUSOHJE Oikaisuvaatimusoikeus ja -perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: 81-83 Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen: Pykälät: 80 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 135 :n 1 mom:n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 80 Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Oikaisuvaatimusviranomaisena, jolle oikaisuvaatimus tehdään, toimii Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän johtokunta, osoite: Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, Kirjaamo, PL 1700, 70211 KUOPIO. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jäsenkuntayhtymien ja niiden jäsenten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksen mukana tulee olla päätös, johon oikaisua vaaditaan, sekä selvitys siitä päivästä, mistä oikaisuvaatimusta koskeva aika edellä sanotun mukaan on luettava. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Pohjois-Savon aluelaboratorio ja hallintokeskus PL 1700 (Puijonlaaksontie 2) 70211 Kuopio Etelä-Savon aluelaboratorio Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Keskussairaalantie 6 57120 Savonlinna Pohjois-Karjalan aluelaboratorio Tikkamäentie 16 80210 Joensuu Vaihde (017) 178 711, Y-tunnus 2126106-6 etunimi.sukunimi@islab.fi, www.islab.fi

Jäsenosuudet/ISLAB 2019 2019 % % PSSHP 2 094 693 66,77 2 094 693 65,72 Siun sote 548 646 17,49 548 646 17,21 Essote 280 056 8,93 280 056 8,79 ISSHP 213 993 6,82 213 993 6,71 Ylä-Savon sote 50 000 1,57 Peruspääoma yhteensä 3 137 388 100,00 3 187 388 100,00 Perustajajäsenet: Jäsenen edustaman väestömäärän mukaan yksi ääni alkavaa 10.000 asukasta kohti Muut jäsenet: Jäsenen edustaman väestömäärän mukaan yksi ääni alkavaa 50.000 asukasta kohti Äänimäärät Asukasluku Nykytila Nykytila Asukasluku Uusi Uusi yhtymäkokouksessa 31.12.2018 Äänet % 31.12.2018 Äänet % Perustajajäsenet: PSSHP 245 696 25 43,10 245 696 25 42,37 Siun sote 165 595 17 29,31 165 595 17 28,81 Essote 100 260 11 18,97 100 260 11 18,64 ISSHP 41 050 5 8,62 41 050 5 8,47 Muut jäsenet: Ylä-Savon sote 37 268 0 37 268 1 1,69 Asukasluku yht. 589 869 58 100 589 869 59 100