1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Ridaura 3 mg tabletti VALMISTEYHTEENVETO 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Auranofiini 3 mg Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Tabletti, kalvopäällysteinen. Vaaleankeltainen, kalvopäällysteinen, neliönmuotoinen tabletti, jossa on pallomainen kohouma molemmilla puolilla. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Nivelreuma. Suositellaan, että hoidon aloittaa reumatologian tai sisätautien erikoislääkäri 4.2 Annostus ja antotapa Aikuisille 6 mg vuorokaudessa, joko 2 tablettia aamulla tai 1 tabletti aamulla ja illalla. Jos hoitovaste ei ole tyydyttävä 4 6 kuukauden hoidon jälkeen voidaan vuorokausiannos nostaa 9 mg:aan, 1 tabletti kolmasti vuorokaudessa. Yli 9 mg:n vuorokausiannoksia ei suositella. Pediatriset potilaat Valmisteen käyttöä lapsille ei suositella, koska hoitokokemukset lapsilla puuttuvat. Hoidon seuranta Auranofiinihoidon aikana potilaat pitäisi tutkia säännöllisesti kerran kuukaudessa. Ennen hoidon aloittamista ja kerran kuukaudessa tehdään seuraavat laboratoriokokeet: Hb, leukosyytit, trombosyytit, virtsan veri ja valkuainen (lääkitys lopetetaan jos yli 0,5 g/vrk). Vakavaa haittavaikutusta epäiltäessä potilasta on neuvottava ottamaan yhteys hoitavaan lääkäriin. 4.3 Vasta-aiheet Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille. Ridauraa ei saa käyttää, jos potilaalla on aiemmin ollut jokin seuraavista kullan aiheuttamista häiriöistä: nekrotisoiva enterokoliitti, keuhkofibroosi, eksfoliatiivinen dermatiitti, luuytimen aplasia tai muu vaikea-asteinen veren dyskrasia tai muunlaista raskasmetallitoksisuutta, vaikka tällaisia häiriötä ei välttämättä ole raportoitu Ridauran käytön yhteydessä. Käyttöä on vältettävä myös etenevän munuaissairauden (nefroottinen oireyhtymä mukaan
lukien) yhteydessä, jos proteinuria on yli 0,3 g/l, systeemisen lupus erythematosuksen, (parhaillaan sairastettavan tai aiemmin sairastetun) tulehduksellisen suolistosairauden yhteydessä ja jos potilas käyttää muita mahdollisesti hematotoksisia lääkkeitä (kuten penisillamiinia tai fenyylibutatsonia) tai jos potilas on äskettäin saanut röntgenhoitoa. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi, saamelaisilla esiintyvä laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö, ei tule käyttää tätä lääkettä. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Lääkkeen käytössä on oltava varovainen, jos potilaalla on jonkinasteista munuaisten vajaatoimintaa tai maksan toimintahäiriöitä, tulehduksellinen suolistosairaus, ihottumaa tai aiemmin esiintynyt luuydinlama. Iäkkäiden potilaiden hoidossa on oltava varovainen, samoin kuin sellaisten potilaiden hoidossa, joilla on aiemmin ollut allerginen ihosairaus. Lääkkeen vaikutusta immuunivasteeseen ei ole vielä varmistettu. Kultahoito on aloitettava erikoislääkärin valvonnassa. Potilaan tarkka seuranta on välttämätöntä. Potilaalta on tutkittava täydellinen verenkuva, erotuslaskenta mukaan lukien, sekä trombosyyttimäärä ja sen hajontakuvio on tutkittava, virtsan valkuaismäärä on tutkittava ennen Ridaura-hoidon aloittamista ja vähintään kuukausittain sen jälkeen. Potilasta on seurattava tarkoin myös, jos hänellä esiintyy maha-suolikanavan oireita, joihin liittyy ihottumaa tai kutinaa (joka saattaa edeltää ihottumaa), tai suutulehdus tai metallin makua suussa (joka saattaa edeltää suutulehdusta), sillä tällaiset oireet saattavat viitata siihen, että annostusta on tarpeen muuttaa tai hoito lopettaa. Potilaalle on kerrottava ennen hoidon aloittamista Ridaura-hoitoon mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Potilasta on kehotettava heti ilmoittamaan hoidon aikana ilmaantuvista poikkeavista oireista ja löydöksistä, kuten kutinasta, ihottumasta, metallin mausta suussa, kurkkukivusta tai kielen tai suun haavaumista, mustelmien ilmaantumisesta herkästi, purppurasta, nenäverenvuodosta, verenvuodosta ikenissä, runsaista kuukautisista tai ripulista. Kullan on osoitettu olevan karsinogeeninen jyrsijöillä, mutta karsinogeenisuutta ei todettu seitsemän vuotta kestäneissä koirilla tehdyissä tutkimuksissa. Keuhkofibroosia saattaa esiintyä harvoin, joten rintakehän röntgenkuvaus suositellaan tekemään vähintään vuosittain. Purppuran, mustelmien tai petekkioiden ilmaantuminen viittaa trombosytopeniaan, joten trombosyyttimäärän ylimääräinen määritys saattaa olla aiheellinen. Ridaura-hoito on lopetettava, jos trombosyyttimäärä laskee alle tason 100 000/mm3 tai jos ilmaantuu trombosytopeniaa, leukopeniaa ja aplastista anemiaa tai näihin viittaavia oireita. Jos Ridaura-hoidon aikana ilmaantuu proteinuriaa, munuaisten toimintaa on aiheellista seurata säännöllisin väliajoin. Jos proteinuria ylittää 500 mg/24 tuntia useina peräkkäisinä päivinä, Ridaura-hoidon keskeyttämistä on harkittava. Potilaita on kehotettava minimoimaan altistuminen ultraviolettivalolle. Enterokoliitti on harvinainen, mutta mahdollisesti vakava haittavaikutus. Jos potilaalle ilmaantuu ripuli, johon liittyy verenvuotoa peräsuolesta tai pelkästään verenvuotoa peräsuolesta eikä sen syytä voida heti selvittää, hoito on keskeytettävä välittömästi. Potilasta on kehotettava hakeutumaan lääkärinhoitoon mahdollisimman pian, jos tällaisia oireita ilmaantuu.
4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Ridauraa ei tule käyttää samanaikaisesti D-penisillamiinin tai klorokiinin tai immunosuppressanttien kanssa. Samanaikaisessa käytössä metallien estäjien, alkoholin ja mahdollisesti munuaistoksisten tai hematotoksisten lääkkeiden kanssa on oltava varovainen. Tällaisia lääkkeitä ovat aminoglykosidit, amfoterisiini B, penisilliinit, fenyylibutatsoni, fenytoiini, sulfonamidit, tulehduskipulääkkeet ja asikloviiri. Maha-suolikanavan motiliteettiin vaikuttavat lääkkeet saattavat muuttaa auranofiinin imeytymistä ja proteiineihin voimakkaasti sitoutuvat lääkkeet saattavat muuttaa auranofiinin sitoutumista. Seerumin teofylliinipitoisuudet kehotetaan määrittämään säännöllisin väliajoin, jos potilas käyttää samanaikaisesti steroideja ja kultasuoloja, kunnes lisätutkimuksista saadaan tarvittavaa lisätietoa teofylliinin farmakokineettisistä ominaisuuksista. 4.6 Raskaus ja imetys Raskaus Kulta on teratogeeninen joillekin eläinlajeille. Ridauraa ei saa käyttää raskauden aikana. Hedelmällisessä iässä oleville naisille ei saa antaa Ridaura-hoitoa, ellei hoidon hyötyjä ole punnittu tarkoin mahdolliseen teratogeenisuusriskiin nähden. Hedelmällisessä iässä olevien naisten on käytettävä tehokasta raskauden ehkäisyä hoidon aikana sekä vähintään kuuden kuukauden ajan hoidon jälkeen. Potilaille on kerrottava tarkoin teratogeenisuusriskistä, ja hoidon aikana alkaneen raskauden keskeyttämistä on harkittava sikiölle mahdollisesti aiheutuvien epämuodostumien vuoksi. Imetys Jos naiselle on tarkoitus antaa Ridaura-hoitoa synnytyksen jälkeen, imetystä on vältettävä. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Ridauran ei ole ilmoitettu vaikuttavan haitallisesti autolla ajoon eikä koneiden käyttöön. 4.8 Haittavaikutukset Haittavaikutuksia voi esiintyä milloin tahansa Ridaura-hoidon aikana, mutta niiden ilmaantuvuuden voidaan odottaa olevan suurimmillaan hoidon kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Yleisin Ridaura-hoitoon liittyvä haittavaikutus on ripuli tai löysät ulosteet. Näitä esiintyy kirjallisuuden mukaan noin 30 %:lla potilaista. Pahoinvointia saattaa esiintyä, ja vatsakipua tai muita maha-suolikanavan oireita on raportoitu sekä yksinään että samanaikaisesti. Nämä oireet häviävät tavallisesti, kun annostusta pienennetään tilapäisesti, esim. 6 mg:sta 3 mg:aan vuorokaudessa. Jos hoito on tarpeen lopettaa, se voidaan toisinaan aloittaa ongelmitta uudelleen pienemmällä annoksella. Noin yksi potilas 20:stä ei voi käyttää Ridauraa ripulin vuoksi. Haavaista ohutsuolen ja koolonin tulehdusta on raportoitu hyvin harvoin (< 0,01 %), kuten kaikkien kultaa sisältävien lääkkeiden käytön yhteydessä. Potilasta on siksi seurattava tarkoin, jos hänellä on mahasuolikanavan oireita, jotta mahasuolikanavan verenvuoto voidaan ja havaita ja hoito lopettaa, jos tällaista ilmaantuu.
Veri ja imukudos Veren dyskrasiat leukopenia* mukaan Yleinen (> 1/100, < 1/10) lukien, granulosytopenia ja trombosytopenia*, anemia, eosinofilia Agranulosytoosi, aplastinen anemia*, Hyvin harvinainen (< 1/10 000) punasoluaplasia Hermosto Päänsärky Melko harvinainen (> 1/1 000, < 1/100) Perifeerinen neuropatia, heitehuimaus Hyvin harvinainen (< 1/10 000) Silmät Konjunktiviitti Yleinen (> 1/100, < 1/10) Kullan kertyminen mykiöön/sarveiskalvoon Hyvin harvinainen (< 1/10 000) Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina Interstitiaalinen pneumoniitti Harvinainen (> 1/10 000, < 1/1 000) Keuhkofibroosi Hyvin harvinainen (< 1/10 000) Ruoansulatuselimistö Ripuli tai löysät ulosteet Hyvin yleinen (> 1/10) Suun limakalvojen häiriö ja suutulehdus, Melko harvinainen (> 1/1 000, < 1/100) makuaistin häiriöt Pahoinvointi ja oksentelu, vatsakipu Melko harvinainen (> 1/1 000, < 1/100) Haavainen ohutsuolen ja koolonin tulehdus Hyvin harvinainen (< 1/10 000) Iho ja ihonalainen kudos Ihottuma ja kutina Hyvin yleinen (> 1/10) Eksfoliatiivinen dermatiitti ja alopesia Hyvin harvinainen (< 1/10 000) Munuaiset ja virtsatiet Proteinuria Yleinen (> 1/100, < 1/10) Glomerulopatia/nefriittinen Hyvin harvinainen (< 1/10 000) oireyhtymä/membranoosi glomerulonefriitti Tutkimukset Pienentynyt hemoglobiinipitoisuus Yleinen (> 1/100, < 1/10) Pienentynyt hematokriittiarvo Muutokset maksan toimintakokeiden tuloksissa Muutokset munuaisten toimintakokeiden tuloksissa *Esiintyvyydet perustuvat kontrolloiduissa tutkimuksissa ja valmisteen markkinoilletulon jälkeisen käyttökokemuksen yhteydessä raportoituihin haittavaikutuksiin. Markkinoilletulon jälkeiset tiedot Ridaura-hoito on lopetettava, jos ilmaantuu pitkittyvää ihottumaa, etenkin jos siihen liittyy kutinaa. Jos potilaalle ilmaantuu kliinisesti merkityksellistä proteinuriaa, Ridaura-hoito on heti lopetettava. Jos hänellä on ollut vain vähäistä proteinuriaa, hoito voidaan aloittaa uudelleen, kun proteinuria on hoidettu, mutta potilasta on seurattava tarkoin. Hemoglobiini- tai hematokriittiarvojen ohimenevää pienenemistä on raportoitu hoidon alkuvaiheessa. Veren valkosolumäärän on raportoitu toisinaan pienentyneen Ridaura-hoidon aikana. Ridaura-hoitoa saaneilla potilailla on raportoitu kullan kertymistä mykiöön tai sarveiskalvoihin. Nämä kertymät eivät ole aiheuttaneet silmäsairauksia tai minkäänasteista näkökyvyn heikkenemistä. 4.9 Yliannostus
Ridauran yliannostuksesta on vähän kokemusta. Yksi potilas otti 27 mg Ridauraa päivittäin 10 päivän ajan, ja hänelle kehittyi enkefalopatiaa ja perifeeristä neuropatiaa, mutta hän toipui hoidon lopettamisen jälkeen. Akuutin yliannostuksen yhteydessä suositellaan mahahuuhtelua, jos lääke on otettu äskettäin, tai asianmukaista elintoimintoja tukevaa hoitoa. Kelatoivia aineita (kuten dimerkaprolia) on käytetty parenteraalisen kultahoidon yhteydessä ja sitä voidaan harkita Ridauran yliannostuksessa, vaikka tästä ei ole erityistä kokemusta Ridauran käytön yhteydessä. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: Tulehduskipu- ja reumalääkkeet, ATC-koodi: M01CB03 Auranofiini on etyylifosfiinikultakompleksi (2,3,4,6-tetra-O-asetyyli-1-tio-β-Dglukopyranosato-S-tri-etyyli-fosfiini-kulta), joka on tarkoitettu oraaliseen kultahoitoon. Se sisältää 29 % kultaa. Auranofiinin on osoitettu in vitro estävän useita tulehdusprosessiin liittyviä tapahtumia kuten lysosomaalisten entsyymien vapautumista ja kemotaksista. 5.2 Farmakokinetiikka Auranofiinista 20 30 % imeytyy ruoansulatuskanavasta. Huippupitoisuus seerumissa saavutetaan 1 2 tunnissa, ja kullan vakaan tilan pitoisuus seerumissa 12 viikon hoidon jälkeen. Auranofiinin puoliintumisaika plasmassa on 11 31 vuorokautta. Lähes 50 % auranofiinin kullasta on sitoutuneena verisoluihin. Auranofiiniannoksesta erittyy 85 90 % ulosteen ja 10 15 % virtsan mukana. Noin 80 % eliminoituu 10 vuorokauden kuluessa. 100 vuorokauden kuluttua vähemmän kuin 5 % on jäljellä elimistössä ja 6 kuukauden kuluttua vain 1 %. Auranofiinin vaikutus nähdään kliinisissä, laboratorio- ja immunologisissa parametreissä. Kliininen hoitovaste alkaa näkyä 3 6 kuukauden hoidon jälkeen. Röntgenologiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että 12 kuukauden hoito johtaisi eroosioiden progression hidastumiseen tai pysähtymiseen. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Rotalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että auranofiini voi aiheuttaa annoksesta riippuvaisia munuaisleesioita hyvin suurilla annoksilla ja raskasmetallineuropatioiden (munuaiskasvaimet) lisääntymistä on esiintynyt. Auranofiinilla hoidettujen rottien munuaisleesiot olivat histologisesti identtisiä sekä verrokkirottien että kultaa natriumtiomalaattina saaneiden rottien leesioiden kanssa. Näitä kasvaimia ei ole nähty hiiritutkimuksissa. Raskasmetallineuropatiat ovat spesifisiä rotalle eikä niitä ole tavattu ihmisellä. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Laktoosimonohydraatti, mikrokiteinen selluloosa, maissitärkkelys, magnesiumstearaatti, natriumtärkkelysglykolaatti, hypromelloosi, propyleeniglykoli, titaanidioksidi (E 171), keltainen rautaoksidi (E 172). 6.2 Yhteensopimattomuudet Ei oleellinen.
6.3 Kestoaika 5 vuotta. 6.4 Säilytys Säilytä alle 25 C. Säilytä alkuperäispakkauksessa 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoko (pakkauskoot) HDPE-purkki, 100 tablettia (reumapotilaspakkaus). 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle Ei erityisvaatimuksia. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Mercury Pharmaceuticals Ltd Capital House, 85 King William Street, London EC4N 7BL Iso-Britannia 8. MYYNTILUVAN NUMERO(T) 9044 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 19.06.1985 10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 13.03.2014