Vuohitalous elinkeinoksi hanke. Laumanrakenne - Onko lauma yhtenäinen - Koko, paino - Ikä (kilit) - Kuntoluokka - Lauman sisäinen hajonta

Samankaltaiset tiedostot
Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

4. Pikkuvasikan sairaudet

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Tarttuvien tautien vastustus


Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

KILIEN KASVATUSOHJE. Lähde:

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Tarttuvista taudeista

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot

Vasikkaripulit ja näytteenotto

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Utareterveyden hallinta tilatasolla. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi

Katsaus tukivalvontoihin 2017

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Tissit kuntoon! Tissit ovat kunnossa, kun: Solut utareessa. Tulkitse bakteeritulos oikein: Ota näyte puhtaasti! Tutkijat sanovat: soluluku nousee jos

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

Separoidun kuivajakeen käyttö kuivikkeena Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

TOP 10 + loiset. Se ja E vitamiini sekä jodi Kylmettyneet karitsat Karitsaripulit Klostridioosi Virtsakivet

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Tärkeimmät sisäloiset

Parhaat käytännöt välikasvattamossa

Elämän ensi hetket. Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Emovet Oy

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Aperehuruokinnan periaatteet

Tartu sorkkaan ELT Heli Simojoki Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto

HAVAINTOJA KARITSOIDEN NIVELONGELMISTA. Oireet ja ennaltaehkäisy

Siilinjärvi sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä


Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen (Evira) esityksestä EM

Säilöntäkokeita ja lammaskokemuksia. Tutkija Arja Seppälä, Kotieläintuotannon tutkimus, MTT, Jokioinen

Rehuanalyysiesimerkkejä

Vasikkaripuleiden hoito ja ehkäisy. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Vaavi.vasikka.fi

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030?

Tietoa kokkideista ja kokkidioosista Mikä on kokkidioosi? Kokkidien elinkierto. Lehmälääkärit.com

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Lääkityskäytäntösuosituksia

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

KUIVITTAMINEN ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN NÄKÖKULMASTA. ELL Aino Wainio, Emovet Oy Kuivikepäivä to , Juva

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

Ohjeistus Kryptosporidioosin varalta ETU

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Eläinten Hyvinvointi

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset. Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista

OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Vahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla

KOTIELÄIN Valvonnan näkökulma ja sudenkuopat. Uudenmaan Ely

Tarttuvat eläintaudit

Parsi- ja asemalypsy

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Transkriptio:

VUOHIEN SAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISY 20.6.2019 Tiivistelmä pilottitapaamiseen tehdystä koosteesta. Tarkoituksena on ollut tietojen kokoaminen vuohien sairauksista ennaltaehkäisyä varten. Sairastapauksissa ota aina yhteyttä eläinlääkäriin. YLEINEN LAUMAN HAVAINNOINTI Käyttäytyminen - Onko lauma rauhallinen - Onko havaittavissa ryhmäkäyttäytymistä; laiduntaminen, lepo, märehtiminen - Katsooko suurin osa laumasta sinua tarkkaavaisena, kun lähestyt niitä Laumanrakenne - Onko lauma yhtenäinen - Koko, paino - Ikä (kilit) - Kuntoluokka - Lauman sisäinen hajonta Huomattava hierarkia, joka perustuu - Erittäin voimakkaisiin elinikäisiin perhesuhteisiin - Ystävyyssuhteisiin, jotka muodostuvat kiliaikana - Yksilöiden henkiseen voimakkuuteen VAROITTAVA KÄYTTÄYTYMINEN Rauhaton lauma - Eläimet vaikuttavat hermostuneilta - Taistellaan arvojärjestyksestä jatkuvasti - Laumassa ei esiinny ollenkaan tai juuri koskaan tilanteita, jossa suurin osa laumasta märehtii yhtä aikaa makuulla Lauman yksilöiden havainnointi - Ei liity laumaan, vaan eristäytyy muista - Ei tule syömään - Makaa/seisoo epätavallisissa paikoissa navetassa tai laitumella - Tuijottaa apaattisena tyhjyyteen YLEINEN YMPÄRISTÖN HAVAINNOINTI Hygienian taso - Lepoalueet: menisitkö itse siihen makuulle? - Juomapisteet ja niiden ympäristö: onko vesi kirkasta ja kutsuvaa? - Ruokintakaukalot: ovatko ne puhtaita ja sopivalla korkeudella Navetan ilmanlaatu - Lämpötila - Kosteus - Ilmanvaihto

- Ammoniakkitaso SAIRAUDET Virtsakivet Altistusta lisääviä tekijöitä - Voimakas väkirehuruokinta. - Juomaveden vähyys, kylmyys ja huono laatu: eläin ei juo riittävästi. - A vitamiinin puute (heikentää virtsaputken limakalvon kuntoa). - Kuohitseminen. - Rehujen sisältämän kalkin ja fosforin väärä suhde. - Liiallinen magnesiumin määrä rehussa (vaikuttaa kalkkiaineenvaihduntaan). Magnesiumia ei saa olla yli 2 mg/kuiva ainekilo. - Perinnöllisillä seikoilla vaikutusta. - Eläinten liiallinen lihavuus. - Kylmyys ja veto voivat olla laukaisevia tekijöitä. - Ruokinnassa tarkistettava kalsiumin, fosforin ja magnesiumin määrät (rehuanalyysit). - Oikea Ca:P suhde. Nopeakasvuisella eläimellä sopiva suhde noin 3:1. - Vapaasti puhdasta haaleanlämpöistä vettä ja merisuolaa. Merisuolaa oltava 1 4 % rehun kuiva aineesta. Varsinkin riskiryhmässä olevien eläinten riittävä juominen tärkeää. - Riittävä A vitamiinin määrä. A vitamiinin normaalitarve on 5000 iu päivässä tai vastaavasti karoteenina 10 mg. - Vitamiinilisää ei yleensä tarvita, jos ruokinnassa käytetään hyvälaatuista heinää tai täysrehua. Säilörehuruokinnassa tai eläinten ollessa ylimääräisen rasituksen alaisia, kannattaa antaa vitamiinilisä (suunkautta annettavat A, D, E, K vitamiinivalmisteet). Escherichia coli bakteeri Aiheuttaja - Bakteeri esiintyy eläinten ruuansulatuskanavassa, josta sitä siirtyy ajoittain myös ulosteisiin ja se voi sitä kautta tartuttaa myös ihmisiä. - Voi aiheuttaa eläimelle verenmyrkytyksen tai nopean nestevajauksen ja sitä kautta kuoleman. Altistusta lisääviä tekijöitä - Likainen kuttujen poikimiskarsina - Kilien heikkous ja riittämätön ternimaidon saanti - Liialliset maito tai rehumäärät - 3 5 päivän ikäisillä etenee nopeasti: kuihtuminen > tajuttomuus > kuolema. - 1 6 viikon ikäisillä: ripuli (ei aina), lämmön nousu, jäykkä kävely, nivelturvotus ja makaaminen pää taakse taivutettuna - Nestetasapainosta huolehtiminen: vasikkasuolaa suoraan suuhun 4 krt/päivä, yhteensä 2,5 5 dl. - Suunkautta annettava antibiootti (sulfa. oriprim). - Nestehoidon ajaksi maitojuotto jätetään pois. Juottoa jatketaan virkistymisen jälkeen.

- Karsinoiden puhtaus. - Ternimaidon saannin varmistaminen Lihasrappeuma - Esiintyy yleisimmin nuorilla kasvavilla eläimillä. - Lihakset vaurioituvat aiheuttaen takaosan jäykän tai huojuvan liikkeen. - Kasvu pysähtyy tai ainakin hidastuu. - Laitumella voi aiheuttaa kuolemia. - Riittävän seleeninsaannin varmistaminen, varsinkin luomutilalla seleeninpuutteen riski suuri. Kokkidioosi ripuli - Tyypillisesti noin 4 8 viikon ikäisillä eläimillä, myös laitumella. - Laihtuminen, ripulointi, kunnon nopea heikkenemine, kuolema. Taudin määritys - Ulostenäytteet. - Laajemman epidemian välttämiseksi kuolleita hyvä lähettää tutkittavaksi. - Hyvä hygienia sisällä ja laitumella, riittävä kuivitus (kokkidit viihtyvät märissä olosuhteissa) - Riittävä ternimaidon saanti. - Stressin välttäminen: sopivat ryhmäkoot ja jaottelu iän mukaan. - Hyväkuntoiset eläimet. Klostridioosi eli valkuaismyrkytys - Äkillinen ripuli (kellertävä > vetinen, limainen > verinen, limakalvon riekaleet). - Voi tulla myös äkkikuolema ilman oireita. - Kuttu makaa: vatsaontelokipu, valitus. - Shokkioireet: kylmät jalat, makaa kyljellään jalat haroen ja pää taakse taipuneena. - Krooniset oireet: ajoittaista ripulia, mahdollisesti laihtuminen ja maitotuotoksen lasku. - Taudin nopean etenemisen vuoksi hoito ehtii harvoin ajoissa. - Laajaspektrisiä antibiootteja voi käyttää. - Rokottaminen (Bravoksin). Aluksi kaksi rokotusta 4 6 viikon välein syksyllä ja tehosterokote keväällä ennen poikimista. Sen jälkeen rokotus kerran vuodessa noin viisi viikkoa ennen poikimista. Kysy tarkennukset omalta eläinlääkäriltäsi. - Muutokset ruokinnassa tehtävä hitaasti. Listeria eli aivokuume

- Eläin on vaisu ja ruoka ei maistu. - Toinen korva voi roikkua, mahdollisesti kuumetta. - Naamahermon halvaantuminen: kieli toimii huonosti, kuolaaminen. - Liikkuminen huojuvaa, voi kiertää kehää. - Myöhemmin myös kouristuksia. - Voi olla myös aiheuttajana muihin sairauksiin: aivokuume/aivokalvontulehdus, äkkikuolema, verenmyrkytys, silmän sidekalvontulehdus, kohtutulehdus, abortti. Tartunta ja leviäminen - Itämisaika noin 1 2 viikkoa. - Listeriabakteeria on maaperässä, ja se selviää hengissä pitkään esimerkiksi rehussa. - Likaiset juoma ja ruoka astiat riski leviämiselle. - Leviävät myös abortoineiden kuttujen eritteissä. - Antibioottihoito voi auttaa, jos huomataan riittävän ajoissa. - Ravinteiden saannista huolehdittava (tarvittaessa letkutus pötsiin). - Vesipisteiden ja ruokintapöytien pitäminen puhtaana. - Hygieenisesti hyvälaatuinen säilörehu. Mullan joutumista rehuun vältettävä. - Rehun jakokertojen väli ei saa olla liian pitkä, sillä pitkään pöydällä seissyt rehu on riski tartunnalle. Hapan pötsi - Ripuli ja syömättömyys. - Hampaiden narskuttelu. Altistusta lisääviä tekijöitä - Korkea väkirehun määrä suhteessa karkearehun määrään. - Pötsin toimintaa tukevat tuotteet. Utaretulehdukset Tartunnalliset utaretulehdukset - Leviävät eläimestä toiseen, elävät utareen pinnalla. - Tarttuvat yleensä lypsyn aikana (laitteisto, lypsäjä, imevät kilit) Ympäristöperäiset utaretulehdukset - Elävät muun muassa kuivikkeissa, makuupaikoilla, maaperässä. - Ulosteperäiset tulehdukset tavallisia. Tartunta tällöin yleensä suoraan ulosteesta (leviäminen lypsyn aikana myös mahdollista). - Äkillinen tulehdus. Yleisoireet ilmenevät nopeasti: vaisu, voimakas kipu, kuume/alilämpö, menehtyminen. Utareen ja maidon voimakkaat muutokset (bakteerien erittämät bakteerimyrkyt, toksiinit). Utare aristava, kuumottava ja turvonnut. - Piilevä tulehdus. Vaikea havaita ilman testiä: maitonäyteviljely, solutesti. Maidossa voi olla muutoksia tai se näyttää tavanomaiselta. - Krooninen tulehdus. Pahkurat utareessa, ei välttämättä aristusta.

- Huolellinen kuivitus, kosteuden ja vedon välttäminen navetassa. - Sarvien sahaaminen tai nupouttaminen. - Eläinten harkittu ryhmittely. - Sopiva eläintiheys ja riittävästi ruokintapaikkoja. - Lypsykoneen oikeat säädöt. Loiset Loisia on useita useaa erilaista lajeja. On selvitettävä tapauskohtaisesti mikä loinen on kyseessä ja tarvitaanko lääkitystä sekä mikä on oikea lääkevalmiste. - Tilakohtainen loistorjuntasuunnitelma tilan toimintatavat huomioiden. - Loisresistenssiriskin vuoksi matolääkkeitä ei saa käyttää rutiininomaisesti. - Laidunnussuunnitelman tekeminen loisten määrän hillitsemiseksi. - Tarvittaessa papananäytteiden ottaminen. Eläinlääkäri määrää loislääkkeitä tarvittaessa. Eläintaudit ja niiden tarttumiskanavia - Maedivisna/CAE > tuonnit - Scrapie (Suomella Scrapie vapaan maan status) - Suu ja sorkkatauti - Sinikielitauti > tuonnit - Q kuume > tuonnit - Sorkkamätä > tuonnit - Orf virus > karjojen väliset kontaktit - Schmallenberg > polttiaiset - Tautien vastustus on tärkeää, sillä ne aiheuttavat tappioita suoraan ja välillisesti.

Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/tietoameista/julkaisut/julkaisut/elaimet/ KOOSTEEN LÄHTEET: Johanna Rautiainen luennot Birgit Agner Petersen luento Monipuolinen lammas ja vuohi hankkeessa Ritva Yritys lehti artikkelit Eeva Mustonen luennot Evira/ ruokavirasto nettisivut