MILLAINEN ON TOIMIVA VANHUSNEUVOSTO? Maakunnallinen vanhusneuvostoseminaari Hankasalmella 24.9.2012 Hyvä lukija! Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta halusi herätellä kuntavaalien kynnyksellä ja uuden vanhuspalvelulain viimeistelyn hetkillä laajan keskustelun vanhusneuvostojen tehtävästä ja roolista Keski-Suomen kunnissa tulevaisuudessa. Maakunnallinen vanhusneuvostoseminaari oli suunnattu vanhusneuvostojen jäsenille ja kuntien vanhuspalveluista vastaaville virkamiehille. Osallistujia olikin yhteensä noin 100, lähes jokaisesta Keski-Suomen kunnasta. Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta (Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajat, Jyväskylän Ruskat, Kansalliset Seniorit ja Kristilliset Eläkeläiset) järjesti seminaarin yhteistyössä Keski-Suomen liiton ja Vanhus-Kaste hankkeen kanssa. Päivä osoitti, että motivoituneet ja näkemykselliset ihmiset voivat saada paljon aikaiseksi. Vanhusneuvostojen toimivuudessa Keski-Suomen kunnissa on suuria eroja ja muutamasta kunnasta vanhusneuvosto puuttuu vielä kokonaan. Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan tavoitteena on, että jokaisessa Keski-Suomen kunnassa olisi toimiva vanhusneuvosto. Vanhusneuvosto on kunnassa mahdollisuus, ei itsetarkoitus. Tärkeintä on, että kunnissa ymmärretään hyödyntää eläkeläisten kokemusviisaus ja pääoma, tuetaan eläkeläisten osallisuutta ja aktiivisuutta sekä mahdollistetaan arvokas vanheneminen. Tässä käsikirjassa esitellään Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan ajatuksia sekä kootusti syksyn 2012 maakunnallisen vanhusneuvostoseminaarin tuotokset. Koska jokainen keskisuomalainen kunta ja sen eläkeläiset ovat erilaisia, tässä käsikirjassa ei esitetä valmiita vastauksia tai kehotuksia. Sen sijaan tämän käsikirjan tavoitteena on toimia vanhusneuvoston kehittämistoiminnan apuna, kannustajana ja innoittajana. Juuri nyt on aika toimia! Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta toivottaa iloa vanhusneuvostotyöhön! 1
Vanhusneuvoston tehtävä on kiteyttää yhdessä kunnan päättäjien, virkamiesten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa se, miten kunnassa edistetään eläkeläisten osallisuutta ja aktiivisuutta, hyödynnetään eläkeläisten kokemusviisautta sekä miten kunnassa mahdollistetaan arvokas vanheneminen huomioimalla sekä henkiset että fyysiset tarpeet. Vanhusneuvoston tehtävä on perehtyä kuntansa ikäihmisiä koskeviin asioihin, edistää niitä ja toimia linkkinä tarvittaviin suuntiin. Huom! Uuden vanhuspalvelulain myötä lakisääteinen tehtävä kiteytyy vanhuspalvelulain astuessa voimaan. Kunnissa on syytä seurata vanhuspalvelulain viimeistelyä ja sen sisältöä. Sisällöllisesti teemat voivat liittyä esim. ikääntymiseen liittyviin yleisiin asenteisiin, asumiseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, sosiaaliturvaan, ympäristö-, ja yhdyskuntarakentamiseen, kulttuurija vapaa-ajan palveluihin, järjestöjen toimintaedellytyksiin, vapaaehtoistoimintaan yms. ikäihmisiä koskeviin asioihin. Erityisesti kunnassa olisi syytä huomioida, että 1. kiteytetään strategia, miten hyvää ja arvokasta vanhenemista tuetaan 2. kiteytetään vanhusneuvoston tehtävä ja rooli sekä kunnan muiden toimijoiden roolit eläkeläisiä koskevissa asioissa (päättäjät, virkamiehet, eläkeläisjärjestöt jne.) 3. kunnan johto on mukana vanhusneuvoston kehittämisessä ja kannustaa eläkeläisiä vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin 4. vanhusneuvosto on aidosti mukana asioiden suunnittelussa ja päätöksenteossa 5. vanhusneuvoston toiminta tehdään kunnassa näkyväksi 6. tehdään yhteistyötä eri tahojen kanssa mahdollisimman laajasti hyvän vanhenemisen tukemiseksi 7. ei pidetä itsestään selvyytenä eläkeläisten aktiivisuutta, vaan muistetaan kiittää ja kannustaa sekä aktivoida uusia ihmisiä 2
Toimiviksi havaittuja käytänteitä Keski-Suomen vanhusneuvostoista: Hyvä vanhusneuvoston kokoonpano: - kattavasti kunnan alueella toimivien eri eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen edustus - kunnanhallituksen jäsen - sihteerinä kunnan virkamies (sosiaali- ja terveyspuolelta) - jäsenillä henkilökohtaiset varaedustajat - muita asiantuntijoita tarpeen mukaan (poikkihallinnollinen yhteistyö) Ja: - vanhusneuvosto on poliittisista voimasuhteista riippumaton - vanhusneuvosto toimii kunnanhallituksen asettamana, tiiviissä yhteydessä perusturvalautakunnan kanssa - jäsenet (varsinaiset ja henkilökohtaiset varajäsenet) valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan eli valtuustokaudeksi - puheenjohtajan toimikaudessa huomioitava, että jatkuvuus ja pitkäjänteisyys toteutuvat - vanhusneuvoston sihteerinä kunnan virkamies - yksimielinen, aktiivinen, keskusteleva, kantaaottava, kyseenalaistava, pitkäjänteinen, aikaansa seuraava, näkyvä vaikuttaja, ennaltaehkäisevä ote, yhteistyökykyinen, kehittävä ja idearikas - kokoontuu tarpeeksi usein ja ajan kanssa - linkkinä eläkeläisjärjestöihin, kunnan päättäjiin, virkamiehiin, kunnan eläkeläisiin ja muihin yhteistyökumppaneihin Muita läheisiä yhteistyökumppaneita: - seurakunta - vapaaehtois-, potilas- ja vammaisjärjestöt - kylä- ja asukasyhdistykset - yrittäjät ja kehittämisyhtiöt - media - oppilaitokset: perusopetus, ammatilliset oppilaitokset, Ikääntyvien yliopisto, kansalaisopisto 3
Hyvä vanhusneuvoston jäsen: 1. Sitoutuu vanhusneuvoston toimintaan 2. On aloitteellinen, innokas, aktiivinen, rohkea ja luotettava, solmii henk.suhteita päättäjiin 3. Käy säännöllisesti kokouksissa, ottaa asioista selvää ja vie asioita eteenpäin 4. On kokemusta ikääntyneistä ihmisistä ja osaa viedä tiedon vanhusten tarpeista eteenpäin 5. Esiintymis- ja yhteistyökykyinen: osaa tuoda asiat selkeästi ja kansantajuisesti esim. omalle taustaryhmälleen tai yhteistyötahoilleen. 6. Hyväksyy erilaisuutta Kenen asialla ollaan? -miten vanhusneuvostotyöskentelyssä huomioidaan erilaisten eläkeläisten tarpeet? 1. Lähtökohtana on samanvertaisuus ja se, että ikä ei ratkaise vaan toimintakyky huomioidaan sekä aktiiviset että hoivaa tarvitsevat eläkeläiset 2. Kunnan ikäihmisten tarpeet, toiveet ja osaamisen on kartoitettava toimintakykyisten eläkeläisten kyky- ja osaamispankin luominen 3. Tiedotetaan aktiivisesti vanhusneuvoston toiminnasta (paikallislehti, eläkeläisjärjestöjen kokoontumiset, erilaiset tapahtumat, vanhustenviikko, internet, vanhusneuvoston vuositeemat jne.) 4. Kehitetään vapaaehtoistoimintaa (nykyisten toimijoiden, toiminnasta kiinnostuneiden, avuntarvitsijoiden ja kartoittaminen sekä kouluttaminen) 5. Huomioidaan esteettömyys: esim. kuulovammaiset 6. Kehitetään vanhusneuvoston benchmarking-toimintaa (vierailut eri kunnissa, maakunnalliset vanhusneuvostoseminaarit jne.) 4
Miten vanhusneuvoston aito vaikutusvalta varmistetaan? 1. Kunnanhallitus asettaa vanhusneuvoston, kuten lautakunnatkin 2. Tehdään vanhusneuvostolle vuosittainen toimintasuunnitelma 3. Kunnalta sekä taloudellista- että henkilöresurssia vanhusneuvoston toimintaan (kokouspaikka, -valmistelut, sihteerin tehtävät, tiedottaminen jne.) 4. Tehdään aloitteita eläkeläisille tärkeistä asioista (hyödynnetään ja luodaan myös henk.kohtaisia suhteita päättäjiin) 5. Osallistutaan ja vaikutetaan eläkeläisiä koskeviin asioihin jo suunnitteluvaiheessa (virkamiehet esittelevät asiat hyvissä ajoin) esim. antamalla lausuntoja lautakunnille ja hallitukselle 6. Annetaan vanhusneuvostolle tarpeeksi aikaa käsitellä asioita, jotta vaikuttaminen ei jää muodolliseksi 7. Vanhusneuvosto hankkii arvovaltaa tuloksellisuuden perusteella Huom! Vanhusneuvosto ei ole kuitenkaan toimeenpaneva elin, vaan aloitteita tekevä, toimeenpanoa seuraava ja siihen vaikuttava. Miten varmistetaan, että muutkin kuntalaiset saavat tietää vanhusneuvoston toiminnasta? 1. Tehdään viestintäsuunnitelma. 2. Huomioidaan sekä kunnan sisäisessä että ulkoisessa tiedottamisessa 3. Kokousten pöytäkirjat kunnan kotisivuille, vanhusneuvostolle omat kotisivut? 4. Ollaan vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa (erilaiset tapahtumat) 5. Tiedottaminen ja esillä olo kunnan kotisivuilla, paikallislehdessä, radiossa jne. 6. Pohditaan, miten kehitetään vanhusneuvoston imagoa 5
Uhkia niitäkin nähdään: 1. Aito vaikutusvalta puuttuu (esim. että kantaa pyydetään jo päätettyihin asioihin) 2. Vanhusneuvoston jäsenet, kunnan virkamiehet ja päättäjät eivät ole sitoutuneita eivätkä motivoituneita 3. Kunta ei tue vanhusneuvoston toimintaa: kunnassa ei anneta henkistä, sosiaalista eikä taloudellista painoarvoa eläkeläisten toiminnalle ja aktiivisuudelle 4. Eläkeläiset ovat passiivisia; ei saada aktiivisia eläkeläisiä mukaan toimintaan 5. Pelätään, että vanhusneuvoston toiminta hiljalleen urautuu ja näivettyy 6. Pelätään mahdollisia tulevia kunta- ja palvelurakenteiden muutoksia, lähidemokratian vähenemistä, pitkät välimatkoja (myös nykyisillä liitosalueilla tunnetta ulkopuolisuudesta!) 7. Vanhusneuvostotoiminta ei saa julkisuutta; jää pienen piirin kahvittelukerhoksi 8. Kuntatalouden heikkeneminen heijastuu sekä vanhusneuvoston määrärahoihin että eläkeläisiä koskeviin muihin päätöksiin 6
Mitä keskisuomalaisissa vanhusneuvostoissa on jo tehty vuosien varrella? - saatu aikaan arvokeskustelua ikääntyvistä ja heitä koskevista asioista - seurattu ikääntyneiden tarpeiden, olosuhteiden ja palveluiden kehittymistä sekä kunnan hyväksymien vanhuspoliittisten päätösten toteutumista - tiedotettu kunnan päättäjiä vanhuksille tärkeistä asioista - ikäihmisten palveluopas - paneelikeskustelu ikäihmisten palveluista - annettu lausuntoja vanhustenhoidon eri alueilta lautakunnille, kunnanhallitukselle ja valtuustolle - seurattu vanhuspalvelustrategian ja talouden toteutumista - vaikutettu myönteisesti vanhustyön henkilöstöresurssien ja omaishoidontuen määrärahojen lisäämiseen (adressi) - paikallislehden välityksellä tiedotettu kuntalaisille vanhustenhuollon tilanteesta - vaikutettu asumiseen ja rakentamiseen liittyviin asioihin - vaikutettu liikenteeseen, liikkumiseen ja turvallisuuteen liittyviin asioihin (esteettömyys, invaliuskat, invapaikat, kevyenliikenteenväylät) - vaikutettu kotiavun saamiseen sekä asiointiliikenteeseen (taksi- ja bussikyyteihin) - järjestetty toritapahtumia, liikuntatapahtumia, vanhustenviikon juhlat ja muut tapahtumat, ikäihmisten virkistyspäiviä, iltamia, yleisöluentoja, koulutustilaisuuksia sekä retkiä - järjestetty ympärivuorokautisessa hoidossa asuville asukkaille ulkoilua - vaikutettu eläkeläisten kokoontumistiloihin, liikuntapaikkoihin - tehty tutustumiskäyntejä kunnan hoivakoteihin ja palvelutaloihin - tehty tutustumiskäyntejä oman ja ympäristökuntien vanhuspalveluihin - käynnistetty yöpartiotoimintaa - vaikutettu dementiakoti-hankeen etenemiseksi - käynnistetty seniorineuvolatoiminta - kirjallisuuspiirin aloittaminen - äänentoistolaitteiden (induktiosilmukka) korjaaminen julkisissa rakennuksissa - osallistuttu Kimppa-hankkeeseen - osallistuttu seutukunnallisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin: ikäihmisten messut, kirjamessut jne. - edustettu joissakin muissa kunnan työryhmissä tarvittaessa 7
Kiitos kaikille tämän materiaalin kokoamiseen osallistuneille. Olkoon tämä käsikirjana ja työkirjana, kun kehitätte oman kuntanne vanhusneuvoston toimintaa. Iloa ja intoa vanhusneuvostotyöskentelyyn! Lisätietoja tarvittaessa: Eeva Karjula: keski-suomi(at)elakeliitto.fi / 040-7172732 Marja Leena Makkonen: marjaleena.makkonen(at)hotmail.com / 044 540 0522 Mikä on Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta? Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukuntaan kuuluvat Eläkeliiton Keski-Suomen piiri ry, Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen aluejärjestö ry, Jyväskylän Ruskat ry, Eläkkeensaajien Keskusliiton Keski- Suomen piiri ry, Keski-Suomen Kansallinen senioripiiri ry ja Kristillisen Eläkeliiton Keski-Suomen piiri ry Neuvottelukunnan pääasiallisena tehtävänä on a) toimia yhdyssiteenä ja tehdä yhteistyötä piiriyhdistysten, niiden alaisten jäsenyhdistysten ja sitä kautta kaikkien eläkeläisten, kuntien vanhusneuvostojen, Keski-Suomen liiton, valtion viranomaisten, eri yhteisöjen ja erityisesti poliittisten päättäjien kanssa; b) hoitaa edunvalvontaa, tehdä esityksiä, antaa lausuntoja ja hoitaa tiedotusta eläkeläisiä koskevissa asioissa; c) neuvottelukunta pitää tavoitteena järjestää kaksi kertaa vuodessa evästys - ja informaatiotilaisuuden maakunnan kansanedustajille sekä organisoida yleisötilaisuuksia. 8