Käyttöjärjestelmän rakenne

Samankaltaiset tiedostot
Käyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1

ltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1

Stallings, Luku 1. KJ-I S2043 / Tiina Niklander Auvo Häkkisen kalvojen pohjalta 2-2. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen 2-1

Luento 2: LAITTEISTOSTA

1. Keskusyksikön rakenne

Käyttöjärjestelmät, 8 op

Kurssin asema Käyttöjärjestelmät, 8 op. Kurssikirja. Kurssin tavoite. Kurssin rakenne: Kurssin suorittaminen. Käyttöjärjestelmät - Luento 1

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

ltö Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Luento 7: Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä Suoritus virtuaalimuistissa

Luento 6: VIRTUAALIMUISTI

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Käyttöjärjestelmät II

Käyttöjärjestelmät II

Yleiskuva. Käyttöjärjestelmät II. Tietokonejärjestelm. rjestelmä. KJ ja laitteistopiirteet. KJ ja laitteistopiirteitä.

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC prosessori

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti

Suoritin. Jakso 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä

Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne

VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1

Sisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa

VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1

Sisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa

Jakso 5 Suoritin ja väylä

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka

Käyttöjärjestelmät, 8 op

Kurssin asema Käyttöjärjestelmät, 8 op. Siirtymävaiheen vastaavuudet. Kurssin tavoite. Kurssikirja. Kurssin rakenne:

Jakso 5 Suoritin ja väylä

Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne

Luento 5 Suoritin ja väylä

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä

Luento 5 Suoritin ja väylä

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Osio 2: Luennot 5-8 Muistinhallinta

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Jakso 5 Suoritin ja väylä. Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Stallings, Luku 7. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-1

Muistinhallinta. Tietokoneen rakenne. Stallings: Ch Heittovaihto vs. Virtuaalimuisti Esim: Pentium. Luento 5-1

Muistinhallinta. Teemu s Cheesecake. Tietokoneen rakenne

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O

Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori. Miksi konekieltä? Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä?

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Jakso 2 TTK-91 -tietokone ja sen KOKSI -simulaattori

Jakso 2 TTK-91 -tietokone ja sen KOKSI -simulaattori

Luento 5 Suoritin ja väylä

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen simulaattori. Miksi konekieltä? Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91 (1) TTK-91 laitteisto

Stallings, Luku 4.1. KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 4-1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 12-1

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: tietotyypit (2)

Osio 2: Luennot 4-7 Muistinhallinta

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne. Käskyjen nouto- ja suoritussykli (5)

ltöä (Luennot 5&6) Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Pikakertaus: : a) b) c) Dyn.. part.: sijoitus Kuva Buddy System: esimerkki

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Stallings, Luku 8.1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 7-1

Luento 5 Suoritin ja väylä

Osio 2: Luennot 4-7 Muistinhallinta YKSINKERTAINEN MUISTINHALLINTA. ltöä YLEISTÄ MUISTINHALLINNASTA. Looginen muisti.

Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä?

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: rekisterit

Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Ttk-91 esimerkkitietokone ja sen simulaattori

Luento 5: Muistin hallinta Luento 5. Luento 5-1. Luento 5-3. u Continuous memory allocation for partition. Luento 5-5

Muistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus (2)

Muistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus.

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä

MUISTINHALLINTA. Stallings, Luku 7

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Stallings, Luku 8.1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 8-1

Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI

Kuva 8.7. u Muunnos prosessin sivunumerosta sivutilanumeroksi u Kussakin alkiossa: u Katenoimalla. u MMU:ssa; juuri äsken käytettyjä muunnoksia

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Osio 3: Prosessit, siirräntä ja tiedostojärjestelmä

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)

u vapaakäyntisyys (reentrancy) u Yhteinen koodialue u kullakin oma data-alue, pino, PCB u osoitteet suhteellisia prosessin alun suhteen

Prosessi perinteisesti

Stallings, Luku 4.1. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH

Sisältöä SÄIKEET, SMP

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain , pva

Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön

Jakso 8 Ohjelman suoritus järjestelmässä

Jakso 8 Ohjelman suoritus järjestelmässä

Transkriptio:

Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa sovellukselle Prosessien hallinta Muistinhallinta Siirräntäjärjestelmä Tiedostojärjestelmä Käyttöjärjestelmä on tärkein laitteiston suorittamista ohjelmistoista Keskusyksikkö 1

Keskusyksikkö Keskusyksikkö Keskusyksikön osat Prosessori (CPU) Käskyjen suoritus (Keskus) muisti Tilaa ohjelmille ja niiden datalle ( siis myös käyttöjärjestelmälle koska sekin on ohjelma! ) 2

keskusyksikön osat I/O ohjaimet (I/O kanavat, I/O prosessorit Laitteistoa joka siirtää tietoa muistin ja oheislaitteiden välillä Syöttö- ja tulostuslaitteet Tallennuslaitteet Tietoliikennelaitteet Kommunikointi rekistereitä (I/O portteja) käyttäen Voivat sisältää omaa muistia (puskureita) keskusyksikön osat Väylät Tiedonsiirto eri osien välillä Muistinhallintayksikkö MMU MMU = Memory Management Unit Muuttaa ohjelman sisäisen osoitteen fyysiseksi muistiosoitteeksi Ohjelma käyttää siirtymiä alkunsa suhteen Laitteisto käyttää fyysisiä osoitteita MAR, Memory Address Register Muistiosoitetta varten 3

muistinhallintayksikkö MMU MBR, Memory Buffer Register Muistista noudettavan muistipaikan sisältö Muistiin kirjoitettava arvo Kanta- ja rajarekisteriä käyttävä järjestelmä Base Register : ohjelman fyysinen alkuosoite Limit Register : viimeinen kelvollinen fyysinen osoite tai viitattavissa olevan alueen pituus muistinhallintayksikkö MMU Virtuaalimuistijärjestelmä (esim.) PTR, Page Table Register Suoritettavan prosessin sivutaulun fyys. alkuosoite TLB, Translation Lookaside Buffer Viimeisimmissä osoitemuunnoksissa käytettyjä tietoja Prosessorin rekistereitä Ohjaus- ja tilarekisterit ( Central & Status registers ) Osa vain CPU:n sisäiseen käyttöön Osa vain kj:n käyttöön Osa epäsuorasti ohjelmien viitattavissa Hyppykäsky muuttaa PC:n arvoa Vertailu asettaa tilarekisterin Ehdollinen hyppykäsky tutkii tilarekisteriä 4

prosessorin rekistereitä Yleiskäyttöiset rekisterit Ohjelmien valittavissa ( myös kj:n! ) Viitattavissa nimellä konekielen tasolla Datan ja osoitteiden tallentamiseen Ohjaus- ja tilarekistereitä Käskyosoitin PC (Program Counter) Seuraavaksi suoritettavan käskyn virtuaaliosoite Käskyrekisteri IR (Instruction Register) Suoritettavaksi noudettu käsky Tilarekisteri PSW (Program Status Word) Tietoa laitteiston tilasta ja toiminnan siihen aiheuttamista muutoksista ohjaus- ja tilarekistereitä tilarekisteri PSW Tietoa laitteiston tilasta ja toiminnan siihen aiheuttamista muutoksista Lipukkeet (flags) Vertailujen tuloksille, virhetilanteille Keskeytyksille, keskeytyksien esto / salliminen etuoikeutettu tila / käyttäjätila 5

Esimerkki tilarekisteristä Yleiskäyttöisiä rekistereitä Työrekisterit (Data Registers) Prosessin suorituksenaikaisen datan tallettamiseksi Käyttötarkoitus ohjelman (ohjelmoijan) tarpeiden ja mieltymysten mukaan Osoiterekisterit (Address Registers) Datan ja käskyosoitteiden hallintaan Voi sisältää esim. osoitteen osan, jota käytetään muistiosoitteen Reijo laskennassa Koivula & Petri Nuutinen 2008 yleiskäyttöisiä rekistereitä osoiterekisterit (Address Registers) Esim : Indeksirekisteri (index register) Segmenttirekisteri (segment register) Pino-osoitin (stack pointer) 6