Kaislaleikkurihankkeen vaiheita Sahajärvellä kesällä 2018 kirjannut Anna-Liisa Toivonen

Samankaltaiset tiedostot
Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.

Mökkiläinen Saara Lilja-Rothsten. Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon

Maaseutuohjelman yritystuet Uudenmaan ELY-keskus

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

Teemahankeinfo. Neuvontaa toteuttajille Jaana Joutsen

Jokelanlahden ja Kuivaniemenlahden niittosuunnitelma Lestijärvi

jukka.leinonen~hotmail.com

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

KYLÄTOIMIJAKOULUTUS Ruovesi Kaisa Vihinen/PoKo ry

Saksanahon puron tutkimus retki

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Ruostejärven Suojeluyhdistys ry

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä , arkisto

Järviruokoa peltoon. Miksi laittaa ruokoa peltoon?

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ympäristölautakunta Valitus maalaiturista. Ympltk Ympltk

Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

Ympäristöpäällikkö Jukka Kotola

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Maaseutuohjelman yritystuet. KEUKE rahoitusinfo Krapi

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen

ARRAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

Tausta ja tavoitteet

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Evijärven kunnostushanke. Vesikasvillisuuden niitot Kaisa Kontas

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

KEHITETTY JA VALMISTETTU SUOMESSA SUOMALAISIIN OLOIHIN

Vesikasvillisuuden niitot 2017

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa vuotias koulumme vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Maaseutuohjelman yritystuet

Muistoissamme 50-luku

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET

Mansikan teemahaut syksyllä 2016

NYT RAKENNETAAN viihtyisää ympäristöä!

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Lattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke

Lattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke

1. HAKIJA 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y- tunnus tai yhdistyksen rekisterinumero

Yhteisrannan Liinanliko paikka kunnostus on jatkoa aikaisempien vuosien kunnostukselle, tavoitteena virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen.

NURMESJÄRVI, erityisesti Kangaslahti Rannat kuntoon -hanke 2016

Kankaistenjärven suojeluyhdistys ry Pöytäkirja 5/2015

Hankeillat syksy Karkkila Lohja Salo Jaana Joutsen, hankeneuvoja, Ykkösakseli ry

ELY-keskuksen avustukset vesistöhankkeisiin

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

Maaseutuohjelman yritystuet

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

URAJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v

PVSY. P ernjärven V esistön S uojelu Y hdistys ry

Vinyyliponttiseinän käyttömahdollisuudet.

Yleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS

Miten levätilannetta seurataan ja mistä löydän tietoa sinilevistä?

Kurtturuusun torjuntaohje

Maaseutuohjelman yritystuet

TUUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

LUONNONMAAN VISIO 2070

Ruovikoiden hoito järvien kunnostuksessa. Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen luento , Salon lukio

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN NIITTOSUUNNITELMA

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2

Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Maksatuksen terveiset

KYLÄTALO NOUSULA RY KOKOUSPÄÄTÖKSET heinäkuu

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Tuusulanjärven vesikasvien niittosuunnitelma

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 19.3.

Kesäleirit. Erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja aikuiset

Ruovikon niittäminen jään päältä. Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Laihian yhdistysilta

Puumalan saaristoreitti Menestystarina 2017

Kai Ekholm: Kirjojen hävittäminen on rikos ihmisyyttä vastaan

Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO

Peräpohjolan kehitys ry

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Maksatus Lump sum -hankkeissa

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous Arkadian yhteislyseo

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

Tukien hakeminen, hakujaksot ja valintakriteerit

Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom Turku

Transkriptio:

Kaislaleikkurihankkeen vaiheita Sahajärvellä kesällä 2018 kirjannut Anna-Liisa Toivonen Alussa oli uusi laituri venettä varten. Sitten tuli vene tiistaina 19.6. Myös kaislaleikkuri saapui paketissa, vietiin traktorilla rantaan, ihmeteltiin, ihasteltiin ja kasattiin laitteisto. Sahajärviyhdistys hankki omalla kustannuksellaan uuden Yamaha 4 hv perämoottorin, joka jaksaa työntää venettä leikkuutyössä. Lisätarvikkeena bensakanisteri ja sen letku. Perjantaina 6.7.2018 vene, kaislaleikkuri ja yhdistyksen uusi perämoottori laskettiin vesille. Heinäkuun puolivälissä kaislaleikkuria mainostettiin Facebookin Sahajärvi -sivuilla. Osallistumisen helpottamiseksi päätettiin, että koneesta ei peritä tänä vuonna vuokraa ollenkaan, ei keneltäkään. Laitteen käyttöön tarjottiin samalla opastusta.

2 Helle ei suosinut leikkuutöitä, mutta innostusta ei voinut pidätellä. Heti heinäkuun puolivälin jälkeen puheenjohtaja ryhtyi avaamaan ennen niin selkeää väylää Lystisaaren ympäri. Monen päivän työn jälkeen reitti alkoi aueta ja rantaan piti tuoda paljon paitsi järviruokoa, myös ulpukoita ja muuta limakasvustoa. Lystisaaren ja rannan väli on vuosien kuluessa kasvanut umpeen. Enää ei moneen vuoteen ole voinut uida tai soutaa saaren ympäri. Nyt siihen on niitetty aukko. Aukon pysyminen ja varsinkin suurentaminen vaatii niittämisen toistamista ja toistamista. Laite on ahkerassa käytössä, mökkiläiset siivoavat rantojaan. Arne leikkaa ja Tuula haravoi 24.7.2018. Helle jatkuu. Kanavat avataan alkukesästä viikatteella uittokelpoisiksi. Niittosaalis uitetaan kanaalia pitkin rantaan. Esimerkiksi näin. Niiton jälkeen järviruo'ot kasataan rannalle.

3 Limainen korte ja lumme valtaavat alaa järviruo'olta. Kortetta poistettiin ensin kaislaleikkurilla ja sen jälkeen kahdesti käsin niittämällä. Työ pitää todennäköisesti uusia monta kertaa, ennen kuin korte antaa periksi. Kaislakuorma kärryssä 3.8. ja hikinen lastaaja. Kaatopaikka aukesi elokuun alussa. Toisella leikkuukerralla 5.8. ja 29.8. limaista levää oli kertynyt pinnan alle jääneisiin kortteisiin entistä enemmän. Mutta - mikä erityisen ilahduttavaa oli, että kaislaleikkuri pystyi leikkaamaan myös siimapalpakkoa, jonka kitkeminen on ennen tehty käsin. Nähtäväksi jää, vaikuttaako sen leikkaaminen mahdollisesti useampana kesänä toistaen yhtä tehokkaasti kuin kitkeminen.

4 Rantaa pitää siivota ja samalla leikata uusia, kasvavia kortteita ja ruokoja. Jos jossain leikataan, tuuli tuppaa tuomaan tavaraa myös muiden rantaan. Ihan tuttu ilmiö edellisiltä vuosilta. Leikkuusuunnitelmia voi muuttaa mm. kova tuuli tai väärä tuulensuunta. Paikallisilla maanviljelijöillä on omia kiireitä elo- syyskuussa eikä niittotyö aina mahdu aikatauluun. Sahajärven pohjoisrannoilla kaislanleikkuu on ollut vilkasta. Toisaalta, siellä on aurinkoisimmat rannat ja kaksi tai kolmekin merkittävää ravinnekuormittajaa. Kuuma kesä on kiihdyttänyt vesikasvien kasvua. Sinilevää ei kuitenkaan ole tänä kesänä havaittu. Monissa kertaalleen leikatuissa rannoissa tehtiin uusintaleikkaus elokuun puolella. Sen on sanottu ja toivotaan tehostavan lopputulosta. Kaislan leikkaamisen motiiveja ja tavoitteita on erilaisia. Uimarantaa ja venerantaa halutaan yleensä pitää kokonaan kasvillisuudesta puhtaana pohjaan saakka niin, että järviruo'on tyvet eivät tunnu jalkaan. Kasvillisuuden poistolla voidaan myös tavoitella veden parempaa vaihtumista rannassa. Se estää umpeenkasvua. Kaislikon ulkoreunaa halutaan rajata, ettei rantakaistale jää yhä kauemmas vapaasta vedestä. Vesikasvillisuus leviää vaivihkaa peratuille alueille ja jossain tukkii kulkuväylää. Monesti kuitenkin kaislikko toimii näkösuojana kapeilla rantakaistoilla. Lisäksi joskus voi olla ihan näköalan vuoksi tarvetta leikata jostain ja säilyttää jossain.

5 Vesi oli lämmintä pitkälle elokuun loppupuolelle saakka. Lomakauden päätyttyä leikkurin käyttö kuitenkin väheni. Syyskuun päättyessä vene nostettiin talviteloille ja samalla Sahajärviyhdistyksen kaislaleikkurihanke saatiin päätökseen. Kaislaleikkurihanke hyväksyttiin Sahajärviyhdistyksen vuosikokouksessa 10.6.2018. Sitä ennen siitä oli tehty sopimus 10.5. hanketuen siirrosta SILMU:lta eli hallinnoijalta Sahajärviyhdistykselle eli toteuttajalle. Tuen hakeminen oli alun alkaen 13.3. laitettu vireille SILMU ry:n 2018 teemahaussa pienille investoinneille sen jälkeen, kun Sahajärviyhdistyksen hallitus oli 11.1. päättänyt ryhtyä ajamaan hanketta. Lopullinen varmistus hankkeen hyväksymisestä tuli, kun 17.8. saatiin tieto rahoituspäätöksestä Teemahanke 2:lle Uudenmaan ELY-keskuksesta. Hakemus edellytti tarjouksia sekä veneestä että leikkurista, yhdistykseltä likviditeettiä ja erilaisia taustatietoja sekä hankkeelle talous- että talkootyötuntiarviota. Lisäksi tarvittiin meiltä ilmoitus ja siihen vastaus ELY-keskukselta ympäristöön liittyvistä toimista. Kaislaleikkurin 2300 ja soutuveneen 1650 hinta, 3950, oli tarkoitus korvata tuntihinnoitellulla talkootyöllä 5925 eurolla. Talkootyötä kertyi lopulta 11010 euron edestä. Henkilötunteja kertyi 459 ja niistä 137,5:llä työkone oli mukana, perämoottori, auto tai traktori. Hakemuksessa tuntiarviot olivat 219 ja 88. Etukäteen arvioitiin että kaislaleikkuri ja vene olisivat ulkona töissä 12 vuorokautena, todellisuudessa laitteet olivat käytössä 24 vuorokautena. Hankkeen eteen tehtiin lisäksi paljon sellaista palkatonta talkootyötä, mitä hakemukseen ei osattu liittää. Veneelle rakennettiin uusi, kokonaan oma laituri. Vene ja leikkuri kasattiin kokoon ja laskettiin vesille. Laitteiden käyttöön luovuttamisesta huolehdittiin. Leikkurin käyttöön tarjottiin opastusta. Lopuksi vene ja leikkuri nostettiin talviteloille hankkeen päätyttyä. Kaislaleikkurihankkeen nyt päätyttyä, voidaan sanoa, että hanke toteutui suunnitelmien mukaisesti kaikilta osa-alueiltaan. Tosin rahoja vielä jäämme odottamaan tämän loppuselvityksen jälkeen. Sahajärven ranta-asukkaat ja paikalliset rannanomistajat ovat kiitettävästi ottaneet asian omakseen. Tänä kesänä on leikattu ja nostettu vedestä rantakasvillisuutta todella ahkerasti. Järvestä on poistettu näillä keinoin huomattavan paljon ravinteita ja sehän on ollut hankkeen äärimmäinen tarkoituskin. Veden laadun kohentaminen virkistyskäytön edellytysten parantamiseksi on yksi Sahajärviyhdistyksen keskeisimmistä tavoitteista.