Kuulutus 1 (1) 19.7.2019 1066/5723/2019 PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ 19.7.2019 PÄÄTÖKSEN ANTAJA HAKIJA ASIA Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tmi Kairatuuli tarkkailuvelvollisten puolesta Reitolanrahkan (Pöytyä) turvetuotantoalueen kalataloudellisen tarkkailuohjelman (Yläneenjoen turvetuotantoalueiden kalataloudellinen yhteistarkkailu) hyväksyminen PÄÄTÖKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Tmi Kairatuulen esityksen Reitolanrahkan turvetuotantoalueen kalataloudellisen tarkkailuohjelmaksi (Yläneenjoen turvetuotantoalueiden kalataloudellinen yhteistarkkailu) muutoksin ja tarkennuksin. NÄHTÄVÄNÄPITO MUUTOKSENHAKU LISÄTIETOJA ANTAA Päätös oikaisuvaatimusohjeineen on nähtävänä Varsinais-Suomen ELYkeskuksen Turun toimipaikassa (Itsenäisyydenaukio 2, 20101 Turku), ELYkeskuksen internet-sivustolla (www.ely-keskus.fi -> Varsinais-Suomi -> Ajankohtaista -> Kuulutukset) sekä Pöytyän kunnassa. Päätökseen voi hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselta. Määräaika oikaisuvaatimuksen jättämiseksi päättyy 28.8.2019 klo 16.15. Kalastusbiologi Mika Sivil, puh. 0295 023 045 tai mika.sivil@ely-keskus.fi. Kaupunkia/kuntaa pyydetään palauttamaan tämä kuulutus mahdollisimman pian nähtävänäoloajan päätyttyä Varsinais-Suomen ELY-keskukseen nähtävänäpitotodistuksella varustettuna (postitse Turun toimipaikkaan PL 236, 20101 Turku tai skannattuna kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 022 500 Kirjaamo www.ely-keskus.fi PL 236, 20101 Turku Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi
OIKAISUVAATIMUSOSOITUS PÄÄTÖKSESTÄ Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen yhteystiedot: Käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 15 Postiosoite: PL 150, 13101 Hämeenlinna Puhelin: 0295 016 000 Sähköposti: kirjaamo.etela@avi.fi Aukioloaika: kello 8.00 16.15 Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Oikaisuvaatimuskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimuskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se on perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen aluehallintoviraston aukioloajan päättymistä. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän vastuulla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun oikaisuvaatimuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava -Päätös, johon oikaisua haetaan -miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla oikaisua vaaditaan -oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä -päätös, johon oikaisua haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos aluehallintovirasto niin määrää. Etelä-Suomen aluehallintovirasto perii asian käsittelystä oikaisuvaatimuksen tekijältä käsittelymaksun.
REITONLANRAHKAN TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Sakari Kivinen RAPORTTI 2018 nro 1050/18
Reitolanrahkan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Sakari Kivinen, kalastotutkija
SISÄLTÖ 1. TARKKAILUN PERUSTE... 1 2. TURVETUOTANTOALUE... 2 2.1 Tarkkailualueen kalataloudellinen tila... 3 2.1.1. Sähkökoekalastukset... 4 2.1.2. Koeravustukset... 4 3. KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUODESTA 2019 ALKAEN... 5 3.1 Tarkkailumenetelmät ja tarkkailun aikataulu... 5 3.1.1. Sähkökoekalastukset... 5 3.1.2. Koeravustukset... 6 3.1.3. Raportointi... 6 VIITTEET
Reitolanrahkan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen 1. Tarkkailun peruste Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 12.5.2017 Teho-Turve Oy:n Reitonlarahkan turvetuotantoalueelle ympäristöluvan (Dnro ESAVI/5378/2016). Luvan kohdassa 14 määrätään, että luvan saajan on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Yläneenjoen valuma-alueella sijaitsee Reitolanrahkan lisäksi muita turvetuotantoalueita, joiden ympäristölupapäätöksissä on määrätty kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on tehnyt Yläneenjoelle kalataloudellisen tarkkailuohjelman (liite 1) Levonsuon ja Isosuon turvetuotantoalueille (Holsti 2016), jonka Varsinais-Suomen ELY-keskus hyväksyi 6.6.2017 (VARELY/2305/5723/2015). Turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia Yläneenjoella on seurattu tarkkailuohjelman mukaisesti sähkökoekalastuksilla ja koeravustuksilla kolmen vuoden välein, ensimmäisen kerran vuonna 2016. Reitonlanrahkan turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu tullaan liittämään Isosuon ja Levonsuon Yläneenjoen kalataloudelliseen tarkkailuun tällä ohjelmalla ja tarkkailua toteutetaan tulevaisuudessa yhteistarkkailuna.
2 2. Turvetuotantoalue Reitolanrahka sijaitsee Pöytyän kunnassa Yläneenjoen Rannanmäenpuron (34.049) valuma-alueella. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta metsäojastoa pitkin Taivarojaan, josta vedet virtaavat Kreivilänojaan ja edelleen Yläneenjokeen, joka laskee Säkylän Pyhäjärveen (kuva 2.1). Ympäristöluvassa Teho-Turve Oy:n Reitolanrahkan tuotantoalueen pinta-ala on rajattu 30 ha:iin. Suojoenoja Kreivilänoja Reitolanrahka Kuva 2.1. Turvetuotantoalueiden sijainti Yläneenjoen valuma-alueella.
2.1 Tarkkailualueen kalataloudellinen tila 3 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tarkkaillut Levonsuon ja Isosuon turvetuotantoaluiden kuivatusvesien vaikutusta Yläneenjoessa sähkökoekalastuksin ja koeravustuksin vuonna 2016 (Kivinen 2017). Sähkökoekalastuksia tehtiin kuudella eri koealalla ja koeravustuksia kahdella pyyntipaikalla (kuva 2.2). Yläneenjoessa on ollut kolme sähkökalastusalaa (kuva 2.2). Ylimmäinen koeala (Susiniemi, F) sijaitsee alueella, jonka yläpuolelle Isosuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan. Seuraava koeala sijaitsee noin 11 km alempana Himolankoskessa (E) ja alin koeala Vanhakartanonkoskessa (B). Yläneenjoen sivuhaarojen koealoista yksi sijaitsee Kärrilänojassa (D) ja toinen Myllyojassa (Haavistontie, A) joiden kummankin yläpuolelle johdetaan Levonsuon turvetuotantoalueen kuivatusvesiä. Lietsanojan koeala (Suppilonkulma, C) toimii em. koealojen vertailualueena. Koeravustuspaikkoja on ollut kaksi, joista toinen sijaitsee Yläneenjoen yläosalla (Susiniemi, F) ja toinen alaosalla (Vanhakartanonkoski, B) (kuva 2.2). Kuva 2.2. Sähkökalastusten (punaiset ympyrät) ja koeravustusten (mustat ellipsit) pyyntipaikat Yläneenjoen valuma-alueella.
4 2.1.1. Sähkökoekalastukset Vuoden 2016 velvoitetarkkailuraportin (Kivinen 2017) mukaan sähkökoekalastusten saaliit olivat vähäiset. Saalista saatiin vain kahdelta koealalta, Vanhakaupunginkosken ja Himolankosken koealoilta. (kuva 2.2., paikat B ja E). Kummankin koealan lukumääräisesti runsain saalislaji oli kivisimppu. Biomassaltaan runsain saalislaji oli Vanhakartanonkosken (B) koealalla hauki ja Himolankosken (E) koealalla särki. Sähkökoekalastusten yhteydessä ei tehty yhtään havaintoa taimenista tai ravuista. Myllyojan (Haaviontie, A), Kärrilänojan (D), Lietsanojan (Suppilonkulma, C) ja Yläneenjoen yläosan (Susiniemi, F) koealoilla vesimäärä oli erittäin vähäinen, eivätkä kalatiheydet voi olla kovin suuria tai sisältää virtavesilajeja. Sähkökoekalastusten yhteydessä arvioidaan myös koealoilla esiintyvän liettymishaitan suuruutta. Kaikkien vuoden 2016 koekalastuspaikkojen pohjalla oli jonkin verran orgaanista ainetta (Kivinen 2017). Kärrilänojan (D), Susiniemen (F) ja Himolankosken (E) koealoilla aines oli väriltään tummanruskeaa ja koostumukseltaan hienojakoisempaa kuin vertailualueena toimivalla Suppilonkulman (C) koealalla. 2.1.2. Koeravustukset Koeravustusten pyynti vuonna 2016 oli molemmilla pyyntipaikalla 20 mertayötä. Alemmalta pyyntipaikalta (kuva 2.2, B), Vanhakaupunginkoskelta saatiin 60 täplärapua. Yläneenjoen ylemmältä pyyntipaikalta (kuva 2.2, F), Susiniemestä ei saatu saaliiksi yhtään rapua. Vanhankaupunginkosken pyyntipaikan rapukantaa voi pitää koeravustusten yksikkösaaliin perusteella kohtalaisena (Kivinen 2017).
3. Kalataloudellinen tarkkailu vuodesta 2019 alkaen 5 Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on selvittää Yläneenjoen valuma-alueen turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen vaikutuksia purkuvesistön kala- ja rapukantoihin. 3.1 Tarkkailumenetelmät ja tarkkailun aikataulu Tarkkailumenetelminä käytetään sähkökoekalastuksia ja koeravustuksia. Kaikissa tarkkailumenetelmissä noudatetaan RKTL:n laatiman Kalataloustarkkailu- periaatteet ja menetelmät oppaan ohjeita (Böhling ja Rahikainen 1999). Tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi ja kalataloudellista tarkkailua toteutetaan jatkuvana taulukossa 3.1 esitetyn vuoden 2023 jälkeenkin tämän ohjelman mukaisesti, jos turvetuotanto alueella jatkuu ja ellei uusissa ympäristöluvissa toisin määrätä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomainen voi tarvittaessa tehdä ohjelmaan tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia, mikäli tarkkailun tulokset sitä edellyttävät. Taulukko 3.1. Kalataloudellisen tarkkailun osatyöt ja toteutusvuodet. Yläneenjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu 2019 2020 2021 2022 2023 Sähkökoekalastus (7 koealaa) x x Koeravustus (2 koelaa, 20 mertayötä/koeala) x x Raportointi x x 3.1.1. Sähkökoekalastukset Yläneen kalaston tutkimista jatketaan kolmen vuoden välein tehtävillä sähkökoekalastuksilla. Edellinen koekalastus tehtiin vuonna 2016, joten seuraavan kerran tarkkailu tehdään vuonna 2019 ja siitä eteenpäin kolmen vuoden välein (taulukko 3.1). Sähkökoekalastukset tehdään Laajoen valuma-alueella seitsemällä. Aiemman tarkkailuohjelman mukaisten kuuden koealan lisäksi Kreivilänojaan lisätään yksi uusi koeala. Koekalastuspaikan tulee sijaita Reitolanrahkan turvetuotantoalueen kuivatusvesin purkupaikan ja Yläneenjoen pääoman väliseltä alueelta. Tarkempi sijainti valitaan ensimmäisten koekalastusten yhteydessä ja sen sijainti esitetään raportissa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) antaman sähkökoekalastusohjeistuksen (Olin ym. 2014) mukaisesti koealat kalastetaan yhden poistopyynnin menetelmällä aikaisemmin käytössä olleen kolmen poistopyynnin menetelmän sijaan. Koealan tavoitteellista pinta-alaa puolestaan kasvatetaan huomattavasti aikaisemmasta noin 100 m 2 pinta-alasta vähintään 300 m 2 :iin. Sähkökalastukset suoritetaan heinäkuun puolivälin ja lokakuun välisenä aikana. Veden lämpötilan on oltava kalastushetkellä yli 5 C. Kaikki koealat valokuvataan jokaisella tarkkailukerralla. Saaliskalojen lukumäärät lasketaan ja saalis punnitaan lajeittain. Kaikki lohikalat punnitaan ja mitataan yksilöittäin. Sähkökoekalastusten aineisto tallennetaan ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin.
6 3.1.2. Koeravustukset Koeravustuksia jatketaan kahdella pyyntipaikalla (kuva 2.2) kolmen vuoden välein aiemman tarkkailuohjelman (liite 1) mukaisesti. Koeravustukset toteutetaan EVO-mallisilla merroilla, kummallakin pyyntipaikalla 20 mertayön pyyntiponnistuksella. Kaikki ravut mitataan yksilöllisesti ja niiden sukupuoli määritetään. Ravuista havainnoidaan saksi- ja ruttovaurioita. 3.1.3. Raportointi Tarkkailutulokset raportoidaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Raportit toimitetaan työn tilaajien lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle Rannikon kalatalouspalvelut - yksikköön sekä ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle, Pöytyän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Säkylän Pyhäjärven kalastusalueelle (jatkossa kalatalousalue). KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Kalastotutkija Sakari Kivinen Hyväksynyt: Kalaosastonjohtaja Olli Piiroinen Viitteet Böhling P. ja Rahikainen M. 1999: Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riistan- ja kalantutkimus. Helsinki. 303 s. Holsti, H. 2016. Levonsuon ja Isosuon (Pöytyä) turvetuotantoalueiden Yläneenjoen kalataloudellinen tarkkailuohjelma. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 508/17. 15 s. Kivinen, S. 2017. Levonsuon ja Isosuon turvetuotantoalueiden Yläneenjoen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2016. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 840/18. 14 s. Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S. 2014. Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/2014. 14 s.