KOKKOLAN KAUPUNKI KIEPPI KOKKOLAN LUONNONTIETEELLINEN MUSEO VEIKKO SALKION LUONTOKOKOELMA VILJO NISSISEN MINERAALIKOKOELMA ARMAS JÄRVELÄN PERHOSKOKOELMA TOIMINTAKERTOMUS 2018
1 HENKILÖSTÖ Paula Hyttinen, amanuenssi/kokoelmanhoitaja 1.1. 31.1.2018 Mari Mäenpää, museopedagogi/kokoelmanhoitaja 1.1. 31.12.2018 Merja Passoja, museoassistentti 2.1. 31.12.2018 Christo Källström, museonvalvoja/viikonloppuisin 1.1. 31.12.2018 Henna Honkarinta, kesätyöntekijä/asiakaspalvelu 18.6. 8.7.2018 Pauliina Saviaro, kesätyöntekijä/asiakaspalvelu 17.7. 16.8.2018 Misha Hyttinen, tutkija 16.1. 15.3.2018 Misha Hyttinen, projektityöntekijä 30.7. 12.8.2018 Luontotyöryhmä: Harri Hongell, puheenjohtaja ja Juhani Hannila, jäsen. Kieppi on mahdollistanut harjoittelun myös koulujen TET- oppilaille. Kävijämäärät: 2013: 7539 ; 2014: 7652 ; 2015: 7519 ; 2016: 7044 ; 2017: 7256 kävijää 2018: kävijät ryhmät Aikuiset 2846 Lapset 1781 Ulkomaalaiset 109 Kerhot 58 Esikoulu ja pvkoti 1105 76 Kouluryhmät 1194 75 Opiskelijaryhmät 60 5 Eläkeläisryhmät 0 0 Muut ryhmät 454 27 Yhteensä 7607 183 2 HALLINTO Luontokokoelma Kiepin kokoelmaohjesääntö hyväksyttiin 7.4.2009. Luontokokoelma Kieppi on kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunnan alainen tulosyksikkö. (Päätös kulttuuri ja nuorisotoimenlautakunta 9.11.2004 159) Sivistystoimen organisaatiouudistuksessa 2017 kulttuuri- ja nuorisolautakunta yhdistettiin sivistyslautakuntaan. Kokkolan kaupungin uuden hallintosäännön tullessa voimaan (Kaupunginvaltuusto 23.1.2017 6) myös sivistyskeskuksen toimintasääntö uudistettiin. Sivistyskeskuksen uudessa toimintasäännössä Kieppi kuuluu suoraan sivistyslautakunnan alaisuuteen ja sillä on oma hallinto sekä oma talousarvio. (Päätös sivistyslautakunta 12.12.2017 79) 2
Kokoelmanhoitaja vastaa Kiepin toiminnasta ja kehittämisestä. Kokoelmanhoitajana toimii museopedagogi Mari Mäenpää. Hänen esimiehensä on sivistysjohtaja. Kokoelmanhoitajan tehtävänä on sivistysjohtajan päätöksen mukaan: seurata Kiepin toimialaan kuuluvan luonnontieteellisen museo- ja näyttelytoiminnan kehitystä ja tehdä toimintaa koskevia kehittämisehdotuksia yhdessä luontotyöryhmän kanssa osallistua talousarvion valmisteluun Kiepin osalta sekä seurata ja arvioida talousarvion toteutumista vastata Kiepin näyttely- ja tutkimustoiminnasta vastata Kiepin kokoelmien hoidosta vastata Kiepin julkaisuista ja tiedotustoiminnasta vastata ympäristökasvatuksesta ja asiakaspalvelusta sekä yhteistyöstä toimia Kieppiä koskevien asioiden valmistelijana raportoida Kiepin toiminnasta sivistysjohtajalle lautakunnalle tehtävän raportoinnin yhteydessä hyväksyä Kiepin laskut. Hänen estyneenä ollessaan laskut hyväksyy sivistysjohtaja. Museoassistentin (ent. vahtimestari) tehtäviin kuuluu Kiepin asiakaspalvelu, opastukset, osallistuminen työpajojen suunnitteluun ja toteutukseen, toimistotehtäviä sekä muut annetut tehtävät. Museovalvojan tehtäviin kuuluu asiakaspalvelu ja aukipito viikonloppuisin sekä muut annetut tehtävät. Luontotyöryhmä: Kokoelmanhoitajalla/museopedagogilla on apunaan luontokokoelman hoitoa, ylläpitoa ja kehittämistä koskevissa asioissa asiantuntijatyöryhmä; luontotyöryhmä. 3 TILAT JA NIMI Kiepillä on omat toimitilat museokorttelissa: piha-alue, puuosa ja uudisrakennuksen näyttelytila, jossa kokoelmilla on omat erilliset näyttelytilansa. Luontokokoelma Kiepin nimi muutettiin 15.5.2012 (Kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunnan päätös 48) seuraavasti: Kieppi, Kokkolan luonnontieteellinen museo. Kokoelmien nimet säilyvät ennallaan: Veikko Salkion luontokokoelma, Viljo Nissisen mineraalikokoelma sekä Armas Järvelän perhoskokoelma. Kieliversiot: Kieppi, Kokkolan luonnontieteellinen museo Kieppi, Karleby naturhistoriska museum Kieppi, Kokkola Museum of Natural History Veikko Salkion luontokokoelma Veikko Salkios naturaliesamling Veikko Salkio s Natural History Collection 3
Viljo Nissisen mineraalikokoelma Viljo Nissinens mineralsamling Viljo Nissinen s Mineral Collection Armas Järvelän perhoskokoelma Armas Järveläs fjärilsamling Armas Järvelä s Butterfly Collection 4 KOKOELMAT 4.1 VEIKKO SALKION LUONTOKOKOELMA Veikko Salkion luontokokoelma on valtakunnallisesti arvokas luonnonhistoriallinen kokoelma ja sillä on huomattava merkitys niin luonto- ja ympäristökasvatuksessa kuin matkailullisesti. Kokoelma on Veikko Salkion (1912 2006) elämäntyönä syntynyt yhtenäinen kokonaisuus. Veikko Salkion tavoitteena oli herättää kiinnostus luontoon ja luonnonsuojeluun tuomalla pala luontoa esille kokoelmassaan, jossa se olisi myös tulevien sukupolvien nähtävänä. Kiepin tehtävänä on tallentaa näytteitä ja havaintoja luonnosta, seurata alansa tutkimustoimintaa ja tiedottaa siitä sekä järjestää näyttelyitä. Kieppi tekee yhteistyötä eri toimialojen, koulujen, laitosten sekä alan harrastajien ja tutkijoiden kanssa. Toiminnan painopisteenä on kokoelmien hallinnoiminen ja hoito sekä luonto- ja ympäristökasvatus. Lautakunnan päätöksen mukaan Kokkolan kaupungin omistama Veikko Salkion luontokokoelma säilytetään yhtenäisenä siten, ettei siihen yhdistetä muiden täyttäjien töitä. (Kulttuuri-ja vapaa-ajan lautakunta 17.9.1997 31). Kaikki näytteet ja alustat ovat pääosin Veikko Salkion tekemiä. Kokoelma koostuu Veikko Salkion Kokkolan kaupungille lahjoittamasta luonnonhistoriallisesta kokoelmasta sekä hänen siihen tekemistään täydennyksistä, ja lisäksi Luontokokoelmaan lahjoitetuista erillisistä luonnontieteellisistä kokoelmista ja näytteistä, jotka Veikko Salkio on siihen liittänyt. (Lahjakirja 1555/1980). Kaupunki osti Veikko Salkiolta sarvi-ja kallokokoelman sekä pyyntivälinekokoelman 7.11.2000. (KH 21.6.1999 414). Ilkka Salkio lahjoitti aiemmin talletussopimuksella Veikko Salkion luontokokoelmaan liitetyn kokoelman Kiepin, Kokkolan luonnontieteellisen museon omistukseen (Lahjoitussopimus 17.1.2018). Kokoelmaan kuuluu huomattavia fossiilinäytteitä sekä muita luontonäytteitä, luontokirjallisuutta ja arkistomateriaalia sekä pyyntivälineitä. Näytteet on luetteloitu ja kuvattu. Veikko Salkion kokoelmat ovat jakaantuneet kahteen osaan, Kokkolan kaupungin omistama Veikko Salkion luontokokoelma sekä Rovaniemen kaupungin omistama kokoelma. Kiepissä sijaitseva Kokkolan kaupungin omistama kokoelma jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: Sarvikokoelma Pyyntivälineet ja perinteinen metsästyskulttuuri Suomalaiset nisäkkäät ja linnut (pienoisdioraamat) Linnunmunat Kallot ja luut 4
Fossiilit sekä erikoiset luonnonmuodostumat ja epäsäännöllisyydet Ulkomaiset näytteet (voivat olla mitä hyvänsä edellä mainittuja ryhmiä) Tieteellinen kokoelma Arkistomateriaali, kirjallisuus 4.1.1 NÄYTTELYT JA TYÖPAJAT MUUTTOLINTUJEN MATKASSA -työpaja; Jaana Erkkilä, TAKAISIN JA POIS Kuvia muuttajista, vaeltajista ja pohjoisesta luonnosta 19.9.2017 11.3.2018 (lisätiedot toimintakertomus 2017) SUOMUSIIPIEN SALAISUUDET -työpaja; Marianne Kaustinen, METAMORPHOSIS, sekatekniikka 20.3. 26.8.2018 (Ks. kohta 4.3.1) METSÄN SALAISUUDET -näyttely ja työpaja; Yhteisnäyttelyssä Jan Björk ja Sirkka Vierimaan nukkekurssilaiset 29.8. 21.10.2018 AMULETIT JA JALOKIVET -työpaja; Lasten ja nuorten kuvataidekoulu, BRILJANTTIA! 30.10.2018 7.2.2019 (Ks. kohta 4.2.1) Jälkiä lumessa METSÄN SALAISUUDET -näyttely ja työpaja; Yhteisnäyttelyssä valokuvaaja Jan Björk ja Sirkka Vierimaan nukkekurssilaiset 29.8. 21.10.2018 Kieppi, Kokkolan luonnontieteellinen museo järjestää yhteistyössä luontokuvaaja Jan Björkin sekä nukketaiteilija Sirkka Vierimaan kanssa metsään liittyvän näyttelyn. Veikko Salkion luontokokoelman nisäkkäät ja linnut saavat seurakseen monenlaisia metsän olentoja ja taianomaista tunnelmaa. Päiväkoti-ikäisille ja alakoulun pienimmille suunnatussa opastuksessa kuullaan tarina metsän pikkuväestä sekä tutustutaan luontokokoelman eläimiin. Voimme myös muotoilla oman eläimen tai tontun savesta. Vaelluksillaan Suomen metsissä ja mailla Jan Björk on kokenut jännittäviä hetkiä metsän olentojen kanssa. Käyttämällä kameraa pensselinä ja maalatessaan valolla hän on tuonut esiin eri hahmoja metsävaelluksiltaan. Kivistä, juurakoista, oksista ja sammalen peittämistä kannoista muodostuu olentoja, kun hän sopivasti tärisyttää kameraa. Valokuvanäyttely perustuu avajaisissa julkaistavaan kirjaan TEISA Skogens hemligheter Metsän salaisuudet Secrets of the forest (kustantaja Birtz Art). Sirkka Vierimaa on opettanut nukentekoa erilaisilla kursseilla jo toistakymmentä vuotta. Kokkolan seudun opiston nukkekurssilaisten kanssa syntyi ajatus satumetsästä Suomi 100- vuoden näyttelyn yhteydessä. He menivät metsään ja alkoivat tehdä satuhahmoja. Näyttelyn satumetsässä seikkailee peikkoja, keijuja ja muita metsän asukkaita. Sirkan pitämillä kursseilla on paljon lahjakkaita nukketaiteilijoita; Sirkan lisäksi näyttelyssä on mukana Aila Hadoukan, Pirjo Byskatan sekä Riitta Roikon töitä. Opastuksen kesto n. 1 h tai sopimuksen mukaan; ryhmän koko n. 15 henkeä tai ryhmän/luokan koko. Varaukset: 040 8065155; 040 8068 262; kieppi@kokkola.fi; ajat sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy. Tervetuloa. 5
JÄLKIÄ LUMESSA (opastus päiväkoti- ja eskariryhmille sekä 1-2 luokkalaisille) Talven pakkasta voi lähteä karkuun, mutta tänne jäävät eläimet saavat suojaa lumesta. Toiset lepäävät kuukausia, toiset etsivät ruokaa herkeämättä päivittäin lyhyen valoisan ajan. Pehmeästä lumesta löytyy jälkijonoja, joista voimme tutkia yksittäisiä jälkiä ja kulkutapoja. Tervetuloa tutustumaan eläimiin, jotka liikkuvat aktiivisesti myös talvella. Ryhmä saa samalla myös ohjeet talviseurantaan osallistumiseen. 4.1.2. KOKOELMAN HOITO JA LUETTELOINTI; LAHJOITUKSET Veikko Salkion kouluttama eläintentäyttäjä Seija Jakobson on toiminut preparaattorina tarvittaessa. Kiepin kokoelmat ovat pääosin diaarioitu ja luetteloitu ja tiedot on saatettu digitaaliseen muotoon. Tiedot on luetteloitu Luonnontieteellisen keskusmuseon ohjeiden mukaan, luetteloinnin tarkistus jatkuu. Kiepillä, Kokkolan luonnontieteellisellä museolla, on kolme merkittävää kokoelmaa. Kokoelmien tietojen digitoimisen tavoitteena on kokoelmien tiedonhallinta sekä tietojen ja kuvien saatavuus GBIF:ssä (Global Biodiversity Information Facility) sekä Kotkassa (Kotkakokoelmienhallintajärjestelmä / Luomus). Luontokokoelma: Linnut (kaikki) 538 näytettä: luettelointi tarkistettu ja siirretty Kotkaan ja GBIF:n. Nisäkkäät (kaikki) 129 näytettä: luettelointi tarkistettu ja siirretty Kotkaan ja GBIF:n. Pyyntivälineet (kaikki) 147 näytettä: näytteet on luetteloitu, osa varastoitu. Fossiilit (kaikki) 256 näytettä: esillä olevat näytteet on tunnistettu ja luetteloitu. Esille pano on saatu valmiiksi v. 2014, osa varastoitu. Lintujen munat (kaikki) 1216 näytettä: luetteloitu vuosina 2013 2016. Munat on tarkistanut Harri Hongell, jonka jälkeen ne on liitetty osaksi opetuskokoelmia. Esille pano on saatu valmiiksi v. 2015, osa varastoitu. Hirvieläinten sarvet ja kallot (kaikki) 432 näytettä: luettelointi tarkistettu ja siirretty Kotkaan. Esille pano on saatu valmiiksi v. 2016, näytteet on kuvattu, osa varastoitu. Aiemmin talletussopimuksella Kieppiin sijoitetut sarvet ja kallot (kaikki) 319 näytettä: luettelointi tarkistettu, näytteet on kuvattu, osa varastoitu. Onttosarvisten osalta työ jatkuu. Suomalaisten nisäkkäiden kallot ja lintujen rintalastat (kaikki) 97 näytettä: näytteet on luetteloitu. Esille pano on uudistettu v. 2017. Lintujen luiden ja syönnösten osalta työ jatkuu. 6
Mineraalikokoelma: Mineraalit (kaikki) 1513 näytettä: luettelointi on tarkistettu, esille pano on saatu valmiiksi v. 2010 ja nimilaput uusittu v. 2014 2015. Osa näytteistä on varastoitu. Perhoskokoelma: Perhoset 21 129 näytettä: näytteiden määrä tarkistettu v. 2017, luettelointi on aloitettu v. 2018. Suomen päiväperhoset (kaikki) 1128 näytettä: luetteloitu ja tarkistettu. Suomen kiitäjät ja kehrääjät (kaikki) 927 näytettä: luetteloitu. Perhoslajeista on kirjoitettu esittelyt ryhmittäin; suomalaiset päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät, mittarit ja yökköset, ulkomaalaisista aasialaiset päiväperhoset. Lisäksi 2 laatikosta mikroja ja 1 laatikosta erikoisia perhosheimoja on kirjoitettu esittelyt heimotasolla. Lahjoitukset: Tapola Kaisa-Leena: Armas Järvelän maalaama kukkataulu. Björk Krister: Margit Grahnin herbaario 1930-luvulta ja Fjalar Björkin herbaario 1950-luvulta. Lehmus Helena: Saga Kotkamaan herbaario 1930-luvulta. Lisäksi Koivuhaan koulu lahjoitti 11 täytettyä lintua, joiden loppusijoitus on vielä avoin. 4.1.3. TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI Kieppi tiedottaa tapahtumistaan tiedotustilaisuuksissa, tiedottein ja internetissä Kiepin omilla verkkosivuilla, Facebookissa, Museot.fi-sivuilla sekä KPK:n tapahtumakalenterissa. Kieppi on mukana VisitKokkola -esitteessä. Kokoelmaluetteloa (v. 2012) ja esitettä (v. 2013) jaetaan ilmaiseksi kouluryhmille, yhteistyökumppaneille ja asiakkaille (suomi, ruotsi, englanti). Lisäksi asiakkaille on jaossa GTK:n materiaaleja, kuten Retkeilijän kiviopas, Tips för stenintresserade sekä esite Hakku-palvelusta. 4.1.4. MUU TOIMINTA Kiepin ystävät ry Kiepin ystävät ry:n perustamiskokous pidettiin tiistaina 23.5.2017 klo 18.00 Kiepissä. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea aatteellisesti ja taloudellisesti ja muilla tavoin Kiepin Kokkolan luonnontieteellisen museon toimintaa sekä tukea luonnon monimuotoisuuden säilymistä, luontotietoisuuden lisääntymistä ja edistää luonnonsuojelua. Yhdistys järjestää työpajoja ja tapahtumia sekä muita tilaisuuksia ja kursseja. Yhdistys toimii yhteistyössä 7
Kiepin kanssa. Kaikki toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. www.kokkola.fi/kiepinystavat Hallitus 2018 Terho Taarna, puheenjohtaja Seija Jakobsson, varapuheenjohtaja Pertti Hyttinen, sihteeri Kaija Jestoi, taloudenhoitaja Jyrki Portin, jäsen Opetus- ja kulttuuriministeriön Museopoliittisessa ohjelmassa (2018) todetaan: Vapaaehtoistoiminnan merkitys ammatillisissa museoissa kasvaa. Museot kehittävät aktiivisesti vapaaehtois- tai ystävätoiminnasta kiinnostuneille mielekkäitä osallistumisen väyliä, jotka huomioivat erilaisten yksilöiden ja yhteisöjen tiedot, taidot ja kiinnostuksen kohteet mahdollisimman hyvin. Suunnitellaan Kiepin ystävät ry:n kanssa tehtävää yhteistyötä, ensimmäisenä hankkeena Veikko Salkion elämäkerran toteuttaminen vuosien 2018 20 aikana. Kiepin ystävät ry hankkii rahoitusta kirjaa varten. Vuonna 2018 yhdistys avusti Kieppiä 1500 :lla, jonka avulla Ilkka Salkiolta saatu aineisto järjesteltiin ja arkistoitiin. Veikko Salkion kirjallisen materiaalin järjestäminen ja arkistointi Kiepin perustaja Veikko Salkio jätti jälkeensä paljon kirjallista materiaalia. Materiaaliin kuuluu Kiepin asiakirjoja (1982 ), kaupungin pöytäkirjoja (KH, KV, luontotyöryhmä jne.), lehtileikkeitä, kirjallisuutta, aikakauslehtiä, valokuvia, video- ja äänitallenteita, Veikon muistiinpanoja, kirjeenvaihtoa sekä muuta sekalaista materiaalia. Vuonna 2017 aloitettiin Kiepissä sijaitsevan materiaalin järjestäminen ja digitoiminen. Työtä jatkettiin vuonna 2018, lisää aineistoa saatiin Ilkka Salkiolta. Harri Hongellin muistokeräys Biologi ja luontoharrastaja Harri Hongell kuoli 25.6.2018. Hongell tunnettiin maan laajuisesti asiantuntevana lintuharrastajana, rengastajana ja järjestöaktiivina. Hän toimi muuan muassa keskeisesti Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksessä aina yhdistyksen perustamisesta vuonna 1978 lähtien ja rengasti elämänsä aikana lähes 60 000 lintua mukaan lukien yhteensä yli 700 musta- ja pikkutiiraa, joita Hongell erityisesti seurasi. Elämäntyönsä hän teki valtion ympäristöhallinnon palveluksessa. Omissa työtehtävissään Harri Hongell oli myötävaikuttamassa monen luonnonsuojelualueen perustamiseen. Kiitokseksi elämäntyöstään luonnon ja luonnonsuojelun hyväksi Kokkolan luonnontieteellinen museo Kieppi, Kiepin ystävät ry, Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry käynnistävät yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa keräyksen, jolla hankitaan Keski-Pohjanmaalta luonnon puolesta arvokas metsä tai muu alue ja jolle perustetaan luonnonsuojelualue Harri Hongellin muistoksi. (Teksti Luonnonperintösäätiön internet-sivuilta) 8
Kieppiä, Kokkolan luonnontieteellistä museota Harri Hongell avusti lahjoittamalla näytteitä, mm. noin 40 lintunäytettä ja 300 linnunmunaa sekä toimimalla kokoelmanhoitajan apuna luontokokoelman hoitoa, ylläpitoa ja kehittämistä koskevissa asioissa. 4.2 VILJO NISSISEN MINERAALIKOKOELMA Viljo Nissisen mineraalikokoelma ja Veikko Salkion luontokokoelma yhdistettiin yhdeksi tulosyksiköksi (Kulttuuri- ja nuorisotoimenlautakunnan päätös 15.4.2008 50). Päätöksen mukaan kokoelmilla on yhteinen vastaava kokoelmanhoitaja. Kokkolalainen keräilijä Viljo Nissinen (1914 2000) on luonut Kokkolassa Kiepissä sijaitsevan mineraalikokoelman. Hän järjesti näytteet mineraalien koostumukseen perustuvan luokittelun mukaan. Hänelle oli myös tärkeää näytteiden kauneus, virheettömyys ja mineraalin erilaisuus löytöpaikasta johtuen. Hänen tavoitteenaan oli kerätä kaikki maailman mineraalit, kokoelmassa on tällä hetkellä n. 1400 mineraalia näytteillä. 4.2.1 NÄYTTELYT JA TYÖPAJAT AMULETIT JA JALOKIVET -työpaja; Lasten ja nuorten kuvataidekoulu, BRILJANTTIA! 30.10.2018 7.2.2019 Kieppi, Kokkolan luonnontieteellinen museo järjestää yhteistyössä Lasten ja nuorten kuvataidekoulun kanssa näyttelyn sekä työpajan, jossa perehdymme kivien hiontaan ja käyttöön koruina sekä amuletteina. Viljo Nissisen mineraalikokoelmasta löytyvät monet harvinaisetkin mineraalit ja niiden jalot muodot. Hänen kokoelmansa näytteet herättävät ihastusta loistollaan ja harvinaisuudellaan. Erilaiset amuletit ovat kiehtoneet ihmisiä jo alkuajoista lähtien. Ne ovat tuottaneet kantajalleen onnea, suojelleet häntä tai jopa muistuttaneet jostain tärkeästä asiasta. Kuvataidekoulun oppilaiden amulettitulkinnoissa voit nähdä myös mystisyyttä, loisteliaisuutta sekä toiveikkuutta. Amuletteja on työstetty piirtäen, maalaten, muovaillen ja grafiikan tekniikoilla. Jalokivien väriloisto sekä hiottujen kivien geometriset muodot ovat myös inspiroineet oppilaita. Oppilaiden kanssa on pohdiskeltu muun muassa sitä, kuinka pienet kivensirut saavat ihmiset matkustamaan tuhansia kilometrejä, maksamaan päätähuimaavia summia ja jopa taistelemaan saadakseen niitä itselleen. Jalokivillä ja arvokkailla koruilla käyttäjä myös kertoo viestejä ympäristölleen; esimerkiksi kuninkaallisilla kookkaat jalokivet viestivät asemasta ja arvokkuudesta. Arvokkaan jalokivilahjan antaja kertoo lahjan saajalle tämän olevan erityisen tärkeä ja rakas. " Työpajassa selvitämme mistä alkuaineista ja missä prosesseissa jalokivet ja korukivet syntyvät. Mitä ominaisuuksia kivellä tulee olla, jotta se voidaan hioa? Lopuksi voimme hioa kiviä käsin tai tehdä oman amuletin eri materiaaleista. Työpaja sopii hyvin kaiken ikäisille lapsista ikääntyviin. Suosittelemme sitä myös kemian ja fysiikan opiskelijoille. 9
Kesto: n.1,5h tai sopimuksen mukaan. Ryhmän koko n. 15 henkeä tai ryhmän/luokan koko. Varaukset: 040 8065155; 040 8068 262; kieppi@kokkola.fi ajat sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy. Tervetuloa. Jalometallit Jalometalleja on käytetty kautta aikojen koruissa. Kulta (Au), Platina (Pt), Hopea (Ag). Jalokivet Jalokivellä on mieltä kiehtova hohto. Se on kauniin värinen, läpinäkyvä, tarpeeksi harvinainen ja se soveltuu kovuutensa puolesta hyvin hiottavaksi (Moshin asteikolla vähintään 7 eli kvartin kovuus). Suurin osa jalokivistä on mineraaleja. Jotkut eloperäiset muodostumat kuten meripihka, korallit, helmet ja norsunluu lasketaan myös jalokiviin. Korukivet Korukivet ovat yleensä läpinäkymättömiä mineraaleja, joita käytetään hiottuina tai hiomattomina koruihin. Myös monet kivilajit sopivat korukiviksi. Varsinaisia jalokiviä esiintyy Suomessa vähän, mutta korukiviä sen sijaan on runsaasti. Amuletit Amuletti on mukana pidettävä esine, jossa kuvitellaan olevan maagista voimaa. Amuletin uskotaan tuovan hyvää onnea ja suojaavan kantajaansa noituutta, sairautta tai onnettomuutta vastaan. Amuletteina on käytetty jalokiviä, metallinpalasia, paperikaistaleita, eläinten ja kasvien osia ym. Niissä on usein piirrettyjä taikamerkkejä ja loitsulukuja. Yksinkertaisimmillaan amuletti on ollut pergamenttiin piirretty tunnuskuva, jota on kannettu kaulassa. Kivenhionta Jalo- ja korukivimateriaalin tulee olla kyllin kovaa kestääkseen särkymättä hionnan eri vaiheet sekä jatkuvan käytön koruna. Kovuuden lisäksi hiojan tulee kiinnittää huomiota kiven läpinäkyvyyteen, valon heijastumiseen ja mm. lohkeavuuteen. Jalokivissä käytetään viistehiontaa, korukivet hiotaan yleensä pyöröhionnalla. Kirjallisuutta: kielo.luomus.fi/uusigeo; Rupert Hochleitner, Jalokivet ja korukivet; Kari A. Kinnunen, GTK (toim.), Suomen korukivet Näyttelyn ajan esillä oli lisäksi kokkolalaisen kiviharrastaja Erja Ervosen hiontatöitä; hiontakokeiluja, korukiviä eri työstövaiheissa sekä valmiita koruja. 10
4.2.2 MINERAALIKOKOELMAN HOITO JA LUETTELOINTI Asiantuntijapalvelut (suunnittelu ja sisällön tuottaminen) ostetaan GTK:lta. Rahoitus haetaan vuosittain tehtävän suunnitelman mukaan. Mineraalikokoelman näytteiden nimilappujen tiedot on tarkistettu ja uudet nimilaput käännöksineen on saatu esille erikoisvitriinejä lukuun ottamatta. Uusissa nimilapuissa on tiedot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, lisäksi mineraalien kemiallinen kaava on esillä, samoin näytteen löytömaa ja mahdollinen löytöpaikka / kaivos. Nimilappuihin lisätään tarvittaessa tieto näytteen mahdollisesta myrkyllisyydestä. 4.2.3 MUU TOIMINTA Kiepissä toimiva Kokkolan kivikerho perustettiin 2.9.2010 yhteistyössä kokkolalaisten kiviharrastajien kanssa. Kivikerho kokoontuu noin kerran kuukaudessa torstaisin klo 17. Kivikerhon tavoitteena on tutustuttaa kerholaiset Suomen ja erityisesti Keski-Pohjanmaan kiviin, kivilajeihin, mineralogiaan ja geologiaan. Samalla kiviharrastajat ja asiasta kiinnostuneet tutustuvat toisiinsa. Malmien etsintä, koru- ja jalokivien työstö, kivien käyttökohteet, kivikokoelmat, kiviretket kuuluvat myös ohjelmaan. Vuoden 2018 kivikerhon kokoontumiset: 8.3. Aija Rytioja kertoi malminetsinnästä, sinkkitehtaan raaka-ainevirroista ja sinkkirikasteen jalostuksesta 3.5. Merja Passoja kertoi lähivesien hylyistä, painolastikivistä sekä konkreetioista 4.6. Kivikerholaisten tutustumisretki Bolidenin tehtaalle 13.9. Kivien tunnistusilta Kiepissä. Avoimen tilaisuuden jälkeen järjestettiin yhteistyössä BMOL:n kanssa aineenopettajille tilaisuus tunnistuttaa koulujen kokoelmanäytteitä. 1.11. Pentti Grönholm kertoi Keliberin litiumkaivoshankkeen etenemisestä Torstaina 8.3. klo. 17 Kiepissä Boliden esittäytyy kivikerholle Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Päätuotteena on suurimmaksi osaksi terästeollisuuden tarpeisiin valmistettava metallinen sinkki. Kokkolan sinkkitehdas on ollut toiminnassa jo liki viiden vuosikymmenen ajan, työllistäen keskipohjalaisia jo kolmessa sukupolvessa. Boliden Kokkola on osa pohjoismaista Bolidenkonsernia. Mitkä asiat yhdistävät Boliden Kokkolaa ja Kokkolan kivikerhoa? Malminetsinnästä, sinkkitehtaan raaka-ainevirroista ja sinkkirikasteen jalostuksesta kerrotaan tarkemmin kiviharrastajien kokoontumisessa torstaina 8.3. Kokkolan luonnontieteellisessä museossa Kiepissä klo 17 alkaen. Tilaisuudessa sinkkitehtaan toimintaa ja sinkin käyttöä esittelee Bolidenin tutkimus- ja kehitysinsinööri Aija Rytioja. Tervetuloa! 11
Torstaina 3.5.2018 klo 17 Kokkolan kivikerhossa sukelletaan meren syvyyksiin Tyyni tai myrskyisä meri kätkee arvaamattomia asioita. Meren syvyyksiin on uponnut useita laivoja. Vedenalaisia rakennelmia kuten laitureita on myös säilynyt vedessä. Yllättävästi hylyiltä saattavat näyttää luonnon muovaamat suuret konkreetiot, mineraalien kerrostumat. Rantojen oudot kivet sekä lähivesien symmetriset karikot saattavat kertoa ihmisen toiminnasta sekä muista maista tulleista painokivista, paarlastista. Muinaismuistolaki suojelee näitä veden alla sijaitsevia ihmisen toiminnasta syntyneitä jäänteitä. Lähivesien hylkyjen painolastikivet kertovat missä laivat ovat lastinsa lastanneet. Halkokarin rannoilta voi vielä tänä päivänä löytää rantaan huuhtoutuneita ulkomaalaisia painolastikiviä kuten piikiveä ja kalkkikiveä. Tämä kertoo satojen vuosien takaisesta satamatoiminnasta Vanhansatamanlahdella. Kokkolan kivikerhossa to 3.5. klo 17 alkaen sukelletaan syvyyksiin ja tarkastellaan mitä lähistön vedenalaisesta maailman kätköistä löytyy. Merja Passoja kertoo lähivesien hylyistä, painolastikivistä sekä konkreetioista. Tervetuloa! Maanantaina 4.6.2018 tutustumisretki Bolidenin tehtaalle Oppaana toimii Aija Rytioja. Kokoontuminen klo 12.30 Port Towerin edustalla, kyytiä tarvitsevat Kieppiin klo 12.15. Ilmoittautuminen 27.5 mennessä Kieppiin puh 040 8065 155 tai sähköpostilla kieppi@kokkola.fi Torstaina 13.9.2018 klo 16.30 18.30 Kiepissä kivien tunnistusilta Onko sinulla mielenkiintoisia, erikoisia tai muuten vain mieltäsi askarruttavia kiviä? Torstaina 13.9.2018 klo 16.30 18.30 geologi Olavi Kontoniemi on Kiepissä tunnistamassa kivinäytteitä. Tuo omat näytteesi tunnistettavaksi: kivitohtori kertoo mistä mineraaleista kivilaji koostuu. Samalla voit seurata myös muiden kivien tunnistusta sekä tutustua Viljo Nissisen mineraalikokoelmaan. Jos et pääse paikalle, niin voit lähettää mineraali-, maa- tai kivinäytteitä GTK:lle tutkittavaksi maksutta. Jokainen lähetetty näyte tutkitaan ja tutkimustulokset ilmoitetaan kirjeitse lähettäjälle. Mielenkiintoisimpien näytteiden löytöpaikka käydään tarkistamassa paikan päällä. Lisätietoja: http://www.gtk.fi/geologia/kiviharrastus/kivinayte/ Vapaa pääsy. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita! Torstaina 1.11 klo 17 Kokkolan kivikerhossa kuullaan Keliberistä Kokkolan kivikerhossa kuullaan torstaina Keliber Oy:n litiumkaivoshankkeen etenemisestä sekä litiumin käyttökohteista. Aiheesta kertoo kaivosyhtiön päägeologi Pentti Grönholm. Kaustisen ja Kokkolan alueen spodumeenipegmatiittimalmissa on todettu hyvä pitoisuus litiumia. Litium on reaktiivinen, pehmeä ja kevyt metalli, ja siitä jalostettua litiumkarbonaattia käytetään esimerkiksi litiumioniakuissa. Maailman suurimmat litiumin tuottajamaat ovat USA, Chile, Argentiina, Australia ja Kiina. Kaustiselle rakennettava kaivos tulee olemaan Euroopan suurin. 12
Suunnitelmat litiumkarbonaatin hyödyntämiseen ovat pitkällä. Mineraalivarantojen määrä ja tuotannon kaivostuotannon kannattavuus on selvitetty. Ympäristövaikutusten arviointia on täydennetty. Parhaillaan selvitetään litiumkemiantehtaan vaikutusta lähialueen asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen. Keliber Oy:n litiumsuolojen tuotantoprosessi koostuu päävaiheittain läpikäytynä louhinnasta, murskauksesta, jauhatuksesta, rikastuksesta, kiderakenteen muutoksesta, liuotuksesta, liuospuhdistuksesta, kiteytyksestä ja lopputuotteen kuivauksesta sekä hienojauhatuksesta. Keliber tutkii kotimaisen bioenergian käyttöä prosessin energialähteenä. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. 4.3 ARMAS JÄRVELÄN PERHOSKOKOELMA Kokkolan kaupunki päätti ottaa vastaan Armas Järvelän perhoskokoelman 28.4.2003 242. Museotoimenjohtajan päätöksellä 8.8.2008 perhoskokoelma siirrettiin K.H.Renlundin museosta luontokokoelma Kieppiin, jossa se säilyy erillisenä, yhtenäisenä kokoelmana. Kaarlo Armas Järvelä (1918 2002) oli syntyisin Kivikankhalta, Kaustisen Varilan kylästä. Hänen mieluisimpia harrastuksiaan oli Suomen perhosten keräily ja tutkimus, joka alkoi systemaattisesti vuonna 1960. Järvelä liittyi Suomen Perhostutkijain seuraan (SPS). Järvelän löytämiin perhosiin kuuluu muutamia harvinaisuuksia, joita on Suomessa tavattu vain pari kertaa. 4.3.1 NÄYTTELYT JA TYÖPAJAT SUOMUSIIPIEN SALAISUUDET -työpaja; Marianne Kaustinen, METAMORPHOSIS, sekatekniikka 20.3. 26.8.2018 Kieppi, Kokkolan luonnontieteellinen museo järjestää yhteistyössä kuvataiteilija, Marianne Kaustisen kanssa perhosia käsittelevän näyttelyn ja työpajan. Työpajassa tutustumme perhosten moninaisuuteen: esillä on suomalaisia pikkuperhosia kuten liuskasiipisiä sulkaperhosia, piilottelevia pussikkaita ja toukkana maan alla viihtyviä juuriperhosia. Ulkomaisista näytteistä pääosassa ovat aasialaiset päiväperhoset, muun muassa uljaat ritarit ja myrkylliset noidat. Marianne Kaustinen kuvaa perhosen muodonmuutosta munasta aikuiseksi. Mitä tapahtuu kehityksen eri vaiheissa? Origamiperhosen taittelu vaatii tarkkuutta, mutta lopputulos palkitsee. Perhosten kehitykseen ja moninaisuuteen voimme perehtyä Armas Järvelän perhoskokoelman ja Marianne Kaustisen näyttelyn kautta. 1. Keräilyä ja tutkimusta hemuleiden tapaan (päiväkoti, eskarit, 1-3 lk) 2. Perhosten ihmeellinen maailma (1-6 lk, yläkoulu) 3. Räätälöi haluamasi työpaja seuraavista osioista (Armas Järvelän kokoelmaan tutustumisen lisäksi): Hemuli: Tutustutaan Muumilaakson keräilijään 13
Muodonmuutos: Perhosen kehitys (muna-toukka-kotelo-aikuinen) Luupin alla: Tutkitaan hyönteisiä Origamiperhonen; eri vaihtoehtoja Huom! Jokaiseen osioon on varattava vähintään 15 min. Näyttely METAMORPHOSIS kuvaa perhosen neljää eri kehitysvaihetta, muodonmuutosta, kolmiulotteisina teoksina munasta aikuiseksi perhoseksi. Esillä olevissa teoksissa olen hyödyntänyt luonnosta löytämiäni meren sileiksi hiomia puunkappaleita sekä kissankultaa eli biotiittia. Vanhat grafiikanvedokset ovat myös löytäneet uuden käyttötarkoituksen mm. mittarimadoissa. Kuvataiteilija Marianne Kaustinen 1.3.2018 Työpaja voidaan sovittaa eri ikäryhmille sopivaksi. Työpaja antaa tietoa perhosista ja muista hyönteisistä sekä tutustuttaa luonnontieteellisiin tutkimusvälineisiin. Kesto n.1,5h tai sopimuksen mukaan katso kohta 3; ryhmän koko n. 15 henkeä tai ryhmän/luokan koko. Varaukset: 040 8065155; 040 8068 262; kieppi@kokkola.fi; ajat sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy. Tervetuloa. Näyttelyn ajan Kiepin aulatiloissa oli lisäksi esillä nuoren perhosharrastaja Toivo Kiiskilän origamiperhosia. 4.3.2 PERHOSKOKOELMAN HOITO JA LUETTELOINTI Kokoelmaan kuuluu n. 21 130 näytettä. Kokoelmaa varten on hankittu 4 vitriiniä, joissa perhosia tullaan pitämään esillä teemoittain. Suomalaiset päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät, yökköset (1/2 koko määrästä) sekä mittarit (3/4 koko määrästä) ovat olleet jo esillä. Vuonna 2018 esille laitettiin 4 laatikkoa ulkomaalaisia perhosia, 2 laatikkoa suomalaisia pikkuperhosia sekä 1 laatikko erikoisia, pieniä perhosheimoja. Kieppiin on ostettu perhoskirjallisuutta. Perhoskokoelman näytemäärä laskettiin v. 2017 aikana. Myös lajimäärä laskettiin ryhmistä, joissa se oli helposti tunnistettavissa. Perhosista on olemassa tiedot, tieteellinen nimi, löytöpaikka, päiväys, löytäjä. Perhosten luettelointi aloitettiin vuoden 2018 aikana. Näyte Lajimäärä Yksilömäärä PÄIVÄPERHOSET 111 1128 KIITÄJÄT JA KEHRÄÄJÄT 106 927 YÖKKÖSET 369 2963 MITTARIT 295 2712 ULKOMAALAISET 729 MIKROT >834 5280 MUITA HYÖNTEISIÄ JA KOTELOITA 1518 SEKALAISET; ERI RYHMISTÄ 5872 Yht. >1715 21129 14
4.3.3 MUU TOIMINTA Avoimet ovet Kiepissä la 5.5.2018 Tervetuloa Avointen ovien päivään la 5.5.2018 klo 11.00 16.00 Kieppiin, Pitkänsillankatu 26. Kiepissä vietetään tänä vuonna museon perhoskokoelman kerääjän Armas Järvelän (s. 14.12.1918 Kaustinen) 100-vuotisjuhlavuotta. Suomen Perhostutkijain Seuran (SPS) toiminnanjohtaja Jari Kaitilan esitelmässä klo 14 kuullaan perhosten keräilystä ja tutkimuksesta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Perhoset ympäristön indikaattoreina Perhoset ovat eliöryhmä, joka reagoi nopeasti muutoksiin ympäristössä ja ilmastossa. Esimerkiksi niityillä elävien perhoslajien uhanalaisuus on kasvanut, koska niittyjen määrä on romahtanut maatalouden tehostumisen ja maatilojen vähenemisen seurauksena. Vieläkin huonommin menee paahteisten, usein hiekkapohjaisten ketojen lajistolla, joka on kärsinyt maataloudessa tapahtuneiden muutosten lisäksi ilmasta tulevan typpilaskeuman kasvillisuutta rehevöittävästä vaikutuksesta. Voittajina näissä muutoksissa ovat olleet puilla ja pensailla sekä typensuosijakasveilla (esim. nokkosella ja pujolla) elävät lajit. Lisäksi on havaittu, että ilmaston lämpenemisen seurauksena monet perhoslajit ovat levittäytyneet jopa satoja kilometrejä pohjoiseen viimeisten 20 vuoden aikana. Vastaavasti monet pohjoispainotteiset lajit ovat kadonneet Etelä-Suomesta. Suomen Perhostutkijain Seura SPS on perhosharrastajien ja tutkijoiden yhteisö, jonka tarkoituksena on edistää perhosten tutkimusta, suojelua ja harrastamista sekä lisätä yleistä tietämystä ja kiinnostusta perhosia kohtaan. SPS on keskeisesti mukana perhoshavaintojen kokoamisessa yhdessä Lajitietokeskuksen kanssa. Lisäksi SPS:n suojelutoimikunta toimii ympäristöhallintoa avustavana asiantuntijaryhmänä perhosten suojelussa. Harrastajille seura välittää tutkimustietoa esimerkiksi julkaisemalla Baptria-nimistä jäsenlehteä sekä organisoimalla kokouksia ja leirejä. SPS tekee yhteistyötä myös ulkomaalaisten tutkimusryhmien kesken. Tällä hetkellä kerätään esimerkiksi tietoa talvehtivista perhosista niin Ruotsissa, Suomessa kuin Norjassa. Monet seuran jäsenet ovat mukana koko Eurooppaa tai vieläkin laajempaa aluetta käsittelevissä kirjaprojekteissa. Toiset taas avustavat eri maiden lajiston tunnistamisessa ja kartoituksessa. Kuka tahansa perhosharrastaja voi osallistua ja olla hyödyksi itselleen soveltuvalla tavalla. Armas Järvelä aloitti perhosharrastuksen systemaattisesti vuonna 1960. Hänen kokoelmaansa kuuluu yli 21 000 näytettä; päiväperhosia, kiitäjiä ja kehrääjiä, yökkösiä ja mittareita, pikkuperhosia, ulkomaisia näytteitä sekä muita hyönteisiä. Tällä hetkellä esillä on suomalaisia pikkuperhosia sisältäen kaksi kokoelmaharvinaisuutta: olkitalvikääriäinen (Acleris lorquiniana) sekä jättisulkanen (Platyptilia nemoraalis). Lisäksi nähtävillä on aasialaisia päiväperhosia. Järvelä oli Suomen Perhostutkijain Seuran kunniajäsen. 15