Toimintakertomus 2013

Toimintakertomus 2013

Tunnuslukuja Liikevaihdon jakautuminen Käynnissäpito ja urakointipalvelut 6,4 % Kaukolämmön myynti 20,5 % Sähkön myynti 36,6 % Talouden tunnuslukuja Pori Energia Oy, konserni 2013 2012 2011 Prosessienergian myynti 21,8 % Sähkön siirto 14,7 % Vakinainen henkilökunta 273 263 258 Liikevaihto, M 190.1 175.8 160.6 Liikevaihto/henk. (1000 ) 696.4 668.6 571.7 Käyttökate, M 36.4 27.5 31.2 Käyttökate/henk. (1000 ) 133.4 104.5 111.1 Käyttökate-% 19.2 15.6 19.4 Liikevoitto, M 19.0 12.3 17.5 Liikevoitto/henk. (1000 ) 69.7 46.6 62.2 Liikevoitto-% 10.0 7.0 10.9 Taseen loppusumma, M 251.7 228.3 219.7 Investoinnit, M 45.4 22.2 16.1 Sijoitetun pääoman tuotto-% 9.8 6.9 10.2 Omavaraisuusaste (%) 23.1 21.2 20.4 Vakituinen henkilöstö 2013 2012 2011 Pori Energia Oy, emoyhtiö 222 224 222 Pori Energia Sähköverkot Oy 23 22 20 Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy 28 17 16 2

Toimintakertomus 2013 sisältö Toimitusjohtajan katsaus 4 Pori Energia Oy 6 Hallitus ja johtoryhmä 8 Suunnannäyttäjä 10 Monessa mukana 18 Henkilötötilinpäätös 19 Hallituksen toimintakertomus 22 Tilinpäätös 28 3

Hyvä tulosvuosi talouskriisin keskellä Euroopan talouden kriisi jatkui edelleen ja pitkään odotettuja merkkejä talouden käänteestä kasvu-uralle saatiin vasta vuoden 2013 lopulla. Edelleen kasvuodotus on hyvin varovainen, mikä näkyy myös energiamarkkinoilla sekä kysyntä että hintakehityksessä. Useimmat Pori Energian tavoitteet toteutuivat ja taloudellisen onnistumisen lisäksi eri liiketoiminnat onnistuivat kasvattamaan ja kehittämään liiketoimintaansa. Vuoden 2012 heikosta turvetuotantotilanteesta johtuen vuoden 2013 alkuvuoden aikana turvetta korvattiin kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa kivihiilellä ja biomassalla. Puupolttoaineen hyvä saatavuus mahdollisti jopa uusiutuvan polttoaineen käytön merkittävän lisäyksen, koska sahatavaran tuotanto pysyi koko vuoden ajan korkealla tasolla. Turvepolttoaineen korvautuminen kivihiilellä toteutui myös muilla paikkakunnilla, millä oli haitallinen vaikutus maamme kauppataseeseen. Kotimaisten polttoaineiden käyttö on osa energiaturvallisuuttamme. Onkin hämmästyttävää, että melko kevein perustein, lähinnä poliittisilla päätöksillä on merkittävän kotimaisen energiaraaka-aineen turpeen tuotanto vaarannettu ymmärtämättä seurausvaikutuksia työllisyyteen, energiaturvallisuuteen ja kauppataseeseen. Turvetuotannon suopinta-alaa onkin nopeasti lisättävä kansallisen suostrategian asettamissa rajoissa ja huomioiden turveteollisuuden vahva sitoutuminen vesistökuormitusten vähentämiseen. Vuosien 2013 2020 päästökauppakausi alkoi alhaisilla päästöoikeuksien hinnoilla ja huolimatta huutokaupattavien päästöoikeuksien siirroista myöhempään ajankohtaan hinnat nousivat vain vähän vuoden 2014 alkuun mennessä. Päästökauppa ei ole vielä osoittanut tehoaan globaaleja päästöjä vähentävänä ohjauskeinona. Syitä tähän ovat energian alhainen kysyntä, kansainvälisen ilmastosopimuksen puuttuminen ja siitä seuraava hiilivuoto sekä päällekkäiset ilmasto- ja energiapoliittiset ohjauskeinot. Energian tuotantoinvestointien suunnittelun pitkä aika- 4

jänne huomioiden on hyvä, että päästökaupan kehittäminen vuoteen 2030 saakka ulottuvalle jaksolle on aloitettu EU-tasolla. Kuluvalle päästökauppakaudelle asetetut päällekkäiset päästöjen vähentämiseen tähtäävät ohjauskeinot ovat osoittautuneet toimivan toisiaan ja jopa päätavoitettaan eli päästöjen vähentämistä vastaan. Tämä on tunnustettu ja näyttää vaikuttavan niin, että päästökaupan roolia ohjauskeinona halutaan lisätä. Hiilidioksidivapaa energiatuotanto ja siihen perustuvat energiaratkaisut asiakkaillemme ovat keskeisiä Pori Energian strategisia tavoitteita. Useita vuosia jatkuneet ponnistelut tuulivoiman rakentamiseksi eivät kuitenkaan ole vielä johtaneet tuloksiin. Merkittävin este tälle on ollut ympäristövaikutusten arviointi, kaavoitus ja lupaprosessien kohtuuton kesto ja erityisesti viranomaismenettelyt niissä. Tuulivoiman alueellinen kokonaisvaikutus jää kokonaan huomioimatta yksittäisten kapea-alaisten viranhaltijoitten tarkastellessa hankkeita pelkästään omasta näkökulmastaan. Erityisesti elinkeino- ja työllisyysnäkökulma sekä kuntatalous eli merkittävä osa paikallisen energiatuotannon näkökulmista jää näissä prosesseissa huomiotta. Tästä huolimatta tavoittelemme edelleen Pori Energian tuulivoiman tuotannon merkittävää kasvua lähivuosien aikana. Biopolttoaineiden ja tuulivoiman lisäksi Pori Energia panostaa myös uusiutuvaan vesivoimaan. Aivan kertomusvuoden lopulla saatoimme yhdessä kumppaneidemme kanssa päätökseen kaupan, jolla Pori Energian vesivoiman vuosituotanto lisääntyy vuositasolla yli 80 gigawattituntia eli yli kaksinkertaistaa nykyisen tuotannon. Viime kuukausien aikana Pori on parantanut asemiaan nesteytetyn maakaasun terminaalipaikkakuntana. Erityisesti alueen teollisuudelle mahdollisuus uuden raaka-aineen käyttöön on tervetullut ja valmistuttuaan terminaali ja sen kautta avautuva portti maakaasumarkkinoille on positiivinen mahdollisuus myös paikalliselle energiatuotannolle. Osa paikallisesta energian tuotantokapasiteetista tulee taloudellisen käyttöikänsä päähän vuosikymmenen loppuun mennessä ja uudet vaihtoehdot kuten kaasu ja syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte ovat hyvä lisä kilpailuasetelmaan nykyisten polttoainevaihtoehtojen rinnalle. Vuosi 2013 oli Pori Energian historiassa poikkeuksellisen suuri investointivuosi. Investointien kokonaismäärä nousi 45 miljoonaan euroon. Tavanomaisten investointikohteitten lisäksi kohteina olivat sähkömittauksen etäluentajärjestelmä, Peittoon tuulipuiston liittäminen alueverkkoomme ja Pato Osakeyhtiön osuuden hankinta. Palvelujen hyvä kysyntä, investoinnit sekä alueellinen toiminnan laajentuminen teollisuuden energiapalvelujen osalta Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaille ja tuulivoimapalvelujen uudet toimipisteet Kempeleessä ja Keminmaalla ovat luoneet myös mahdollisuuden henkilöstömäärän kasvattamiseen. Uusiutuva energia, uudet työpaikat ja hyvä tulostaso ovat vahvoja osoituksia kestävästä kehityksestä ja kestävistä energiaratkaisuista. Parhain kiitokseni kestävien energiaratkaisujen tekijöille Pori Energiassa eli koko henkilöstölle. Matti Rintanen toimitusjohtaja 5

Pori Energia Oy Uusi 110 kv:n pylväs odottaa viimeistelyä Isosannan ja Peittoon välillä. 6 Pori Energia toimittaa energiaa ja energia-alan ratkaisuja asumisviihtyvyyden, palvelujen sekä teollisuuden jatkuvaan ylläpitoon ja kehitykseen. Pääasiallinen markkina-alue on Pori lähikuntineen mutta sähkön myynnin, tuulivoimapalveluiden ja energiapalveluiden osalta yhtiö toimii valtakunnallisesti. Porin lisäksi Pori Energialla on toimipaikkoja Keminmaalla, Iissä ja Kempeleessä. Lisäksi tytäryhtiö STEP toimii Harjavallassa, Helsingissä ja Koskenkorvalla. Pori Energian merkittävimmät tuotteet ovat sähkö, kaukolämpö, teollisuuden energiapalvelut sekä käynnissäpito- ja urakointipalvelut. Tytäryhtiö Pori Energia Sähköverkot Oy vastaa sähkön siirrosta ja jakelusta Porin alueella ja tytäryhtiö Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy teollisuusasiakkaidemme energiapalveluiden tarjonnasta. Lähes kaikki lämpöenergia sekä suuri osa hankitusta sähköstä tulevat Pori Energian omista tuotantolaitoksista ja tuotanto-osuuksista. Oma energiantuotanto perustuu pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, jossa kotimaisilla biopolttoaineilla valmistettu höyry korvaa raskaan polttoöljyn käyttöä. Pori Energia ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon vaikutukset ympäröivään luontoon ja kehittää ympäristöhaittoja vähentäviä toimenpiteitä jatkuvan parantamisen periaatteella. Energiatuotannon ja -jakelun on toteuduttava ympäristön sille asettamien vaatimusten mukaisesti. Pori Energialla on vakaa asema yhteisön merkittävänä vaikuttajana ja haluttuna työllistäjänä.

Keskeiset energialuvut Sähkön alkuperä 2013 2012 GWh GWh Sähkön myynti 1 418 1 338 Lämmön myynti 941 917 Sähkön vastapainetuotanto 266 269 Kaukolämmön tuotanto 687 708 Prosessienergian tuotanto 342 303 Sähkön siirto 1 160 1 225 STEP myynti Harjavalta Suurteollisuuspuisto 397 - Harjavalta Pelletti 0,9 - Koskenkorva 100 - Yhteensä 499 - Käytetyt polttoaineet 2013 2012 Voimalaitokset GWh GWh Turve 466 572 Puu 649 642 Hiili 209 157 Kierrätyspolttoaineet 52 53 Peltopolttoaineet 8 8 Muut (RH-tehdas) 62 75 Öljy 20 24 Yhteensä 1 466 1 531 Lämpökeskukset GWh GWh Öljy 52,27 69,7 Sähkö 0,3 0,4 Puu 5,28 2,5 Turve 0,75 2,1 Yhteensä 58,6 74,7 Uusiutuvat polttoaineet 35,9 % Ydinvoima 21,1 % Miten tuotetaan? 2013 2012 Kaukolämpö GWh GWh Yhteistuotanto 687 679 Erillistuotanto 30 28 Sähkö GWh GWh Yhteistuotanto 266 269 Vesivoima 57 82 Tuulivoima 13 12 Muu hankinta 126 69 Mitä tuotetaan? Fossiiliset polttoaineet ja turve 43 % Voimalaitokset GWh GWh Kaukolämpö 687 679 Prosessilämpö 77 65 Prosessihöyry 221 195 Sähkö 266 269 Yhteensä 1 251 1 209 7

Pori Energia Oy hallitus Varsinainen yhtiökokous pidettiin 3.4.2013. Hallituksen kokoonpano oli yhtiökokoukseen saakka: Jouko Kairtamo Esko Ahola Juha Sandberg Mia Fagerlund Tapio Meri Martti Lundén Erkki Mäkinen Marjo Oksanen Taru Anttila Eija Koskenvaara Liisa Vitikkala puheenjohtaja varapuheenjohtaja varajäsen varajäsen Yhtiökokouksen jälkeen kokoonpano oli: Petri Lahtinen Esko Ahola Helena Heljakka Jouko Kairtamo Simo Korpela Martti Lundén Juha Sandberg Ulla-Maija Tommila Anna Tuli Helena Isoviita Kati Kiljunen puheenjohtaja varapuheenjohtaja hallituksen varajäsen hallituksen varajäsen Hallituksen asiantuntijoina ovat olleet tekninen apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, kaupungin rahoitusjohtaja Esa Lunnevuori ja kaupunginhallituksen jäsen Tommi Salokangas. Hallituksen kokouksiin osallistuivat myös toimitusjohtaja Matti Rintanen ja sihteerinä toiminut Sirkka Sainio. Vuoden 2013 aikana hallitus kokoontui 15 kertaa. 8

9

10 Suunnannäyttäjä

Pori Energia rakentamassa valtakunnallista Virtapiste-latausverkostoa Pori Energia on mukana Suomeen perustetussa sähköautojen latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:ssä kuuden prosentin omistusosuudella. Uusi yhtiö mahdollistaa sähköautojen latauspalveluiden valtakunnallisen yhteiskäytön ja siinä on mukana 17 suomalaista energiayhtiötä. Latauspisteissä voivat asioida kaikkien autovalmistajien sähköautot. Järjestelmään voidaan liittää minkä tahansa valmistajan lataustolppa, joka täyttää kansainväliset standardit. Operaattoripalvelut ovat tarjolla kaikille tahoille, jotka haluavat ryhtyä latauspalveluiden tarjoajiksi. Latauspisteen omistaja voi olla esimerkiksi kauppakeskus, parkkiyhtiö, kaupunki, kunta tai yksityinen yrittäjä. Liikennevirran asiakkaita ovat latauspisteiden omistajat ja latauspalveluiden myyjät, jotka tarjoavat palveluja edelleen sähköautoilijoille. Kun sähköautot ja latauspalvelun kysyntä lisääntyy, myös Pori Energia tulee tarjoamaan koko latausverkoston kattavaa latauspalvelua asiakkailleen. Hankkimalla Pori Energian latauskortin saa käyttöönsä koko maan Virtapistetunnuksella varustetut latauspisteet, laskutus suoritetaan oman sähkölaskun yhteydessä. Yksi suurimmista esteistä sähköisen liikenteen yleistymiselle on ollut latausverkoston puuttuminen. Liikennevirta Oy:n perustaminen tuo tähän muutoksen, omistajayhtiöt ovat päättäneet nopeasta pikalatauspisteiden rakentamisesta yli kymmeneen Suomen kaupunkiin. Pori Energia rakentaa ensimmäisen julkisen pikalatauspisteen Poriin alkuvuoden 2014 aikana. Alati laajenevan Virtapiste-latausverkoston myötä sähköautoilusta tulee entistä houkuttelevampi vaihtoehto koko Suomessa. Kiinnostusta Virtapisteen kaltaiseen suomalaiseen avoimeen markkinamalliin on ollut niin pohjoismaissa kun muuallakin Euroopassa. Jouko Kataja johtaja Sähkön myynti 11

Uusi 110 kv:n pylväs odottaa pystyttämistä Itätuulentielle. Isosannan ja Peittoon välille lähes 20 km uutta voimalinjaa Sähkön siirrosta vastaava Pori Energia Sähköverkot Oy teki merkittävän investoinnin rakentamalla 110 kv voimajohdon Isosannan ja Peittoon välille. Projekti aloitettiin tammikuussa 2013 ja elokuun lopussa uusi siirtojohto oli kaikilta osin valmis. Johdon rakentamisella saadaan liitettyä TuuliWatti Oy:n tuulivoimapuisto alueverkon kautta kantaverkkoon. Myrskyt aiheuttavat toisinaan ongelmia maastossa risteileville sähköjohdoille. 110 kilovoltin linjoilla ei tätä pelkoa ole, koska kaikki riskietäisyydellä olevat puut raivataan pois. Investoinnilla parannettiin myös Pohjois-Porin jakelualueen sähkönsiirron ja -jakelun luotettavuutta. Rakennusteknisesti töiden vaativimpia osuuksia olivat Isosannan sähköaseman ja Hyvelän peltoaukean välillä 14 pylvään matkalta, koska pylväät rakennettiin vapaastiseisovina. Vapaastiseisovat pylväät paalutettiin ja niiden perustukset tehtiin paikalla valuina. Pituutta uudella johto-osuudella on 19,5 kilometriä. 12

Höyryputken rakennus aloitettiin jo vuoden 2012 alussa. Ympäristöystävällisempi höyry korvaa raskasta polttoainetta Höyryputki Aittaluodosta Kupariteollisuuspuistoon valmistui vuoden 2013 alussa ja ympäristöystävällisempi höyry alkoi korvata raskasta polttoainetta Kupariteollisuuspuistossa toukokuusta lähtien. Pori Energian oma energian tuotanto on pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, jossa yhtenä lopputuotteena on höyry. Tätä höyryä teollisuusasiakkaat pystyvät hyödyntämään omissa tuotantoprosesseissaan. Yhteistuotannossa polttoaineen energiasisältöä käytetään erillistuotantoa tehokkaammin hyödyksi. Höyryputken käyttöönoton myötä saadaan korvattua raskaan polttoöljyn käyttöä kotimaisilla biopolttoaineilla kuten puulla ja turpeella. Uutta höyryputkea oli rakentamassa yli 100 henkilöä, mikä teki höyryputkiprojektista myös tärkeän työllistäjän alueen urakoitsijoiden näkökulmasta. Höyryputki myös vahvistaa Aittaluodon voimalaitoksen asemaa alueen merkittävänä energiantuottajana. Putken rakentamisen myötä siirretään voimalaitoksella tuotettavaa höyryä Kupariteollisuuspuiston höyryaseman kautta Boliden Harjavallan kuparielektrolyysiin, jonka höyryenergian tarve turvataan pitkäaikaisella sopimuksella. Tämä luo molemmille osapuolille varmuutta pitkälle tulevaisuuteen. 13

Vuonna 2013 Pori Energia rakensi kaukolämpöverkkoa yhteensä yli 5 km. Ympäristöystävällisempää kaukolämpöä Harjavaltaan Harjavallan Kaukolämpö ja Pori Energia aloittivat yhteistyön kehittääkseen Harjavallan kaukolämpötoimintaa sekä turvatakseen asiakkailleen edullisen ja ympäristöystävällisen kaukolämmön saannin tulevaisuudessa. Pori Energia otti 1.7.2013 alkaen vastuun Harjavallan kaukolämmöntoimituksesta, kaukolämpöasiakkaista ja asiakaspalvelusta. Harjavallan kaukolämpötoiminnassa hyödynnetään tästä lähtien Pori Energian kaukolämmön asiantuntemusta, palveluja sekä tietojärjestelmiä. Näin saavutetaan synergiaetuja, tehostetaan resurssien käyttöä ja vältetään päällekkäiset investoinnit esim. tietojärjestelmiin. Yhteistyö mahdollisti pitkäaikaiset investoinnit bioenergian laajempaan hyödyntämiseen Harjavallassa sekä Merstolan alueen kytkemisen Suurteollisuuspuiston prosessilämpöä hyödyntävään kaukolämpöverkkoon. 14

Hannes Palomäki asentamassa etäluettavaa kaukolämpömittaria kerrostaloon. Pori Energia Kaukolämpö menestyi tutkimuksessa Energiayhtiöille teetetyn valtakunnallisen tutkimuksen mukaan tyytyväisimmät kaukolämpöasiakkaat löytyvät Porista. Pori Energian kaukolämmön asiakkaiden antama kokonaisarvosana oli tutkimuksessa yli 4 asteikolla 1-5, toimialan keskiarvotuloksen ollessa 3,69. Tulosten perusteella Pori Energian kaukolämpöasiakkaiden tyytyväisyys on merkittävästi toimialan keskiarvoa parempi lähes kaikissa tutkimuksen osatekijöissä. Vertailussa korkeimmat arvosanat Porin kaukolämpö sai mm. lämmönjakelun häiriöttömyydestä, lämmönjakelun tasaisuudesta ja toimintavarmuudesta. Asiakkaat olivat erityisen tyytyväisiä myös asiakaspalvelun ja henkilöstön toimintaan sekä tiedottamiseen. Kaukolämpöä on rakennettu Porissa vuodesta 1969 alkaen keskimäärin 4 km vuodessa ja tällä hetkellä verkkoa on noin 240 kilometriä. Yli 60 % Porin rakennuskannasta lämmitetään kaukolämmöllä ja yli puolet porilaisista asuu kaukolämmitetyssä talossa. Porin kaukolämpö tuotetaan ympäristöystävällisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantona Aittaluodon ja Kaanaan voimalaitoksilla. Lämmöntuotannon pääpolttoaine on puu. Pori Energia vastaa myös kokonaisuudessaan Ulvilan kaukolämmöntuotannosta ja Harjavallan kaukolämpötoiminnan hoito siirtyi Pori Energian vastuulle heinäkuusta 2013 alkaen. 15

Pori Energia panosti uusiutuvaan energiaan Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa. Pori Energia Oy, Oulun Seudun Sähkö ja Oulun Energia hankkivat marraskuussa tehdyllä kaupalla Pato Osakeyhtiön koko osakekannan. Pato Osakeyhtiön omistuksessa ovat Kymijoessa sijaitsevat kolme vesivoimalaitosta Myllykoskella ja Vuolenkoskella. Voimalaitosten yhteenlaskettu sähköntuotanto vuositasolla on noin 200 GWh, joka on noin 18 prosenttia koko Kymijoen sähköntuotannosta. Myyjinä ovat pääosin samat yksityiset tahot, jotka ovat olleet omistajina Myllykosken puunjalostustoiminnassa. Pori Energia haluaa panostaa uusiutuvaan energiaan ja Pato Osakeyhtiön vesivoima on merkittävä lisä sen nykyiseen vesivoimatuotantoon. Tehty kauppa on mielenkiintoinen energiatoimialalla myös siksi, että Suomessa on harvoin kaupan tällaista määrää vesivoimaa. Pori Energia, Oulun Seudun Sähkö ja Oulun Energia haluavat olla kehittämässä pitkäkestoisesti Kymijoesta ostamiaan vesivoimalaitoksia. 16

Uusi pellettilaitos valmistui Harjavaltaan hyvissä ajoin ennen pakkaskautta. STEP rakensi Harjavaltaan puupellettikattilan Noin 80 prosenttia Harjavallan kaukolämmöstä on peräisin Bolidenin metallien jalostusprosesseista. Hukkalämmön toimituksista kaukolämpöverkkoon vastaa Pori Energian tytäryhtiö Suomen teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy. Suurteollisuuspuiston energiapalveluista huolehtiva STEP sijoitti miljoona euroa kolmen megawatin puupellettikattilan rakentamiseen. Uusi pellettikattilalaitos otettiin joulukuussa 2013 käyttöön hyvissä ajoin ennen talven pakkasia. Lämpöä uusi kattila tuottaa noin 7 000 MWh vuodessa kaukolämpöverkkoon ja vähentää näin raskaan polttoöljyn käyttöä noin 20 säiliöauton verran vuodessa. Öljyä tarvitaan jatkossa vain huippukulutuksen ja seisokkien aikana. 17

Monessa mukana Maaliskuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Marraskuu Joulukuu Pori Energia oli mukana kaksipäiväisillä Rakennus- ja lvi-messuilla Kaukolämmön energiamittareiden muutos kaukoluettaviksi alkaa Pori Energian tuulivoimapalvelut Vaasa Wind Exchange -messuilla Harjavallan kaukolämpö ja Pori Energia tiivistävät yhteistyötään Pori Jazzit soi tuulienergialla Noita Nytenenä taikatalo SuomiAreenan käytössä Pori Energian sähköiset kulkuneuvot Maaseutunäyttely Puhrast tuulivoimatouhuu Porispere Mukana Pori Folkin sykkeessä Ysiluokat tutustuivat energiamaailmaan Pori Energia Sähköverkot alentaa siirtohintoja Porin Päivä viettoa Kirjurinluodossa Eino -myrsky vaurioitti sähköverkkoa Porin alueella 17.11. Peittoon uusi sähköasema valmistui Oskari, Seija, Raakel ja Raafael -myrskyt vaurioittivat sähköverkkoa Porin alueella Liikennevirta Oy perustetaan Jouluvalot Eetunaukiolle Pori Energia tarjoaa kuorolaulua vanhuksille 18

Henkilöstötilinpäätös Syksyllä järjestettiin koko henkilöstölle suunnattu syysjuhla Leineperin Ruukissa. Juhlassa olivat vierailijoina taiteilija Mato Valtonen ja menestynyt uimarimme Matti Mattsson. Henkilöstötilinpäätöksen avulla Pori Energia konserni kertoo henkilöstövoimavaroistaan ja niiden kehityksestä sekä henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn liittyvistä tekijöistä. Osaamisen kehittäminen Koulutus antaa mahdollisuuden ylläpitää jo opittua tai saada uutta tietoa työhön. Koulutus vuoden 2013 aikana on ollut monipuolista. Vuonna 2013 oli keskimäärin 2,1 koulutuspäivää henkilöä kohti. Koulutuksen painopistealueina ovat olleet erilaiset ammatilliset koulutukset. Lisäksi henkilöstöä on koulutettu palkkahallinnon uudistuksen myötä Tiima-tulkkauksen käyttöön. Työturvallisuuteen panostetaan ja huolehditaan lakisääteisistä koulutuksista. Tekniikkayksikön urakointi on järjestänyt työturvallisuuteen liittyvää pistekoulutusta. Sähköverkot on järjestänyt sähköverkon rakentamiseen, kunnossapitoon, vikatöihin ja työturvallisuusohjeisiin liittyvää koulutusta 54 henkilölle. Tuulivoima-asentajat ovat olleet Siemens Wind Power A/S:n ja Siemens Osakeyhtiön sekä Maersk Training Esbjergin järjestämillä kursseilla. 19

Vuoden aikana muistettiin pitkään palvelleita porienergialaisia. Hannu Huhtala ja Tapio Ahola (kuvassa) ovat palvelleet talossa 40 vuotta. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö myönsi itsenäisyyspäivänä 6.12.2013 ansiotuneille Suomen kansalaisille kunniamerkkejä. Toimitusjohtaja Matti Rintanen sai Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristin. Liiketoimintayksiköissä ja konsernipalveluja tuottavissa toiminnoissa on tehty osaamiskartoituksen ja kehityskeskustelujen perusteella yksityiskohtaisemmat koulutussuunnitelmat. Koulutusta on järjestetty sellaisille osa-alueille, joilla yrityksessä on ollut osaamisvajetta. Palkitseminen Pori Energiassa on tulospalkkiojärjestelmä. Järjestelmälle on asetettu tavoitteeksi edistää konsernin liiketoimintaa, vahvistaa henkilöstön kokonaisnäkemystä ja tukea sisäistä yhteistyötä sekä kannustaa ja ohjata henkilöstöä parempiin suorituksiin. Tulospalkkiojärjestelmä on perinteisiä palkkaustapoja täydentävä ja perustuu konsernin tavoitteisiin sekä toimii johtamisen apuvälineenä. Vuoden 2013 konsernitason ja liiketoimintatasojen tavoitteet toteutuivat niin, että yrityksessä voidaan maksaa tulospalkkiota tulospalkkiojärjestelmän mukaisesti. Konsernissa on käytössä erityisansioista palkitseminen. Erityispalkkio voidaan maksaa erittäin ansiokkaasta toiminnasta. Vuoden aikana työntekijöitä on huomioitu onnistuneista työsuorituksista. 20

Mukana kansainvälisessä hankkeessa Pori Energia on ainoana yrityksenä Suomesta mukana Ikäjohtaminen-hankkeessa, jota koordinoi Prizztech. Tässä EU-hankkeessa on edustajia Ruotsista, Saksasta, Puolasta, Liettuasta ja Latviasta. Tavoitteena on, että Pori Energia on halutuin työnantaja ja ikäjohtamisen malliyritys. Pori Energiassa arvostetaan kaiken ikäisten osaamista ja ymmärretään eri sukupolvien työntekoon vaikuttavia arvoja. Työhyvinvointi Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää yhteistyötä Pori Energia tekee työterveyshuoltojen kanssa. Työhyvinvointiin liittyy myös vapaa-ajan toiminta. Pori Energiassa toimii henkilöstön edustajien muodostama Energiset -vapaa-ajantoimikunta, jonka tavoitteena on mm. harrastustoiminnan kehittäminen, me-hengen ylläpitäminen sekä yhteisten tilaisuuksien ja retkien järjestäminen. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus ostaa liikunta- ja kulttuuriseteleitä tai saldokortteja. Henkilöstötuloslaskelma 2013 2012 2011 Liikevaihto 190 126 175 834 160 642 Henkilöstökulut 19 309 10 % 18 682 11 % 17 471 11 % Varsinaisen työajan kulut 10,461 54 % 10 297 55 % 9 553 55 % Ylityökulut 768 4 % 825 4 % 764 4 % Henkilöstön uudistumiskulut 3 705 19 % 3 397 18 % 3 122 18 % Työajan lyhennys 501 504 506 Vuosilomapalkat 2 588 2 256 1 991 Muut henkilöstösivukulut 616 637 625 Henkilöstön kehittämiskulut 506 3 % 581 3 % 469 3 % Koulutuskustannukset 351 423 335 Terveyshuolto 135 107 103 Kela-korvaukset -53-46 -45 Vapaa-ajan toiminta 68 83 71 Aloitepalkinnot 5 13 5 Henkilöstön rasituskulut 3 869 20 % 3 582 19 % 3 563 20 % Vakuutusmaksut 3 470 3 317 3 220 Sairausajan palkat 369 305 371 Kela-korvaukset -90-154 -123 Työasut ja suojavarusteet 120 114 95 21

Pori Energia työllistää nuoria osaajia. Juho Silvast ja Elisa Lehtikangas työskentelevät voimalaitoksella. Hallituksen toimintakertomus Yrityksen toimiala ja rakenne Pori Energia Oy on Porin kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka myy energiaa ja energia-alan palveluja asiakkailleen pääasiassa Satakunnan alueella. Yhtiön liiketoiminta-alueita ovat energian tuotanto, sähkön myynti, kaukolämmitys sekä käynnissäpito-, urakointi- ja tuulivoimapalvelut. Pori Energia -konserniin kuuluvat emoyhtiön lisäksi Pori Energia Sähköverkot Oy, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy, Tuulia Energia Oy ja Uudenniityn Lämpö ja Huolto Oy. Kahdella viimeksi mainitulla yrityksellä ei tilikauden aikana ollut varsinaista toimintaa. Pori Energia Sähköverkot Oy on keskittynyt sähkömarkkinalain tarkoittamaan jakelu- ja alueverkkotoimintaan verkkoalueellaan Porissa ja Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy tuottaa laaja-alaisesti energiapalveluita ensisijaisesti teollisuusasiakkaille koko Suomen alueella. Konsernirakenteessa ei tapahtunut vuoden 2013 aikana muutoksia. 22

Markkinatilanteen kehitys Vuonna 2013 sähkön käyttö Suomessa väheni edellisvuoteen verrattuna 1,5 prosenttia. Lämpötilakorjattu kulutuksen vähenemä oli 0,5 prosenttia, vaikka teollisuuden sähkönkäyttö kääntyikin lievään nousuun. Myös teollisuuden sähkönkäyttö on kuitenkin vielä alhaisella tasolla verrattuna aikaisempiin vuosiin. Pori Energia Sähköverkot Oy:n verkkoalueella edellisvuoteen sähkön käyttö aleni 5,3 prosenttia (edellisvuosi +0,5 %). Merkittävin syy alenemaan oli poikkeuksellisen lämmin syksy. Sähkön siirtohintoja alennettiin 1.9.2013 keskimäärin kymmenen prosenttia verkkoliiketoiminnan tuoton valvontamalliin perustuen. Erityisesti pitkään jatkunut alhainen korkotaso on laskenut verkkoliiketoiminnan sallitun tuoton määrää ja toisaalta aikaisempina vuosina on siirtohintoja korotettu poikkeuksellisten verkkoinvestointien rahoittamiseksi. Siirtoliiketoiminnan tulos muodostui positiiviseksi ja tuotto verkkoomaisuudelle nousi yli Energiamarkkinaviraston määrittelemän kohtuullisen tuoton tason. Sähkön jakelun luotettavuutta on parannettu verkostoinvestoinneilla ja häiriötilanteiden selvitystä tehostamalla. Joulukuun myrskytuhot jakelualueella olivat mittavat, mutta jäivät vuoden 2011 myrskytuhoja pienemmiksi ja häiriöajat jäivät lyhyemmiksi. Pori Energia Oy:n sähköenergian myynti loppuasiakkaille lisääntyi 6 prosenttia (19 %), mutta asiakasmäärä aleni vuoden aikana noin 3 540 (+2 100) asiakkaalla. Toistaiseksi voimassaoleviin sähkön myyntihintoihin ei tehty muutoksia kertomusvuoden aikana. Uusien määräaikaisten myyntisopimusten hinta on määräytynyt markkinahinnan mukaan. Tuotetun ja hankitun vastapainesähkön tuotantomäärä laski 3 prosenttia kaukolämmön pienentyneen kulutuksen ja teollisuuden höyrynkulutuksen laskun myötä. Myös vesivoiman tuotanto jäi edellisvuotta pienemmäksi. Voimalaitososuuksien kautta hankittavan lauhdesähkön määrä lähes kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna, mutta oli edelleen vain 8,5 % kokonaishankinnasta alhaisen markkinahinnan seurauksena. Tuulivoimatuotannon ja pohjoismaisen pörssisähkön hankinta säilyivät edellisvuoden tasolla. Uusien kaukolämpöliittymien kysyntä on jatkunut kohtuullisen vilkkaana ja uusia liittymiä verkkoihin rakennettiin 45 kappaletta. Kaukolämmön myyntimäärä laski edellisvuoteen verrattuna 3,5 prosenttia lämpimän loppuvuoden pienennettyä kulutusta. Tilikauden alkaessa kaukolämmön hintoja korotettiin keskimäärin viisi prosenttia 1.1.2013 alkaen polttoainekustannusten nousua vastaavasti. Kaukolämpöverkon rakentaminen Noormarkun kaupunginosassa on jatkunut suunnitellusti. Heinäkuun alussa Pori Energian kaukolämpötoiminta laajeni Harjavaltaan, jossa koko kaukolämpöliiketoiminta vuokrattiin Harjavallan kaupungin omalta lämpöyhtiöltä pitkäaikaisella sopimuksella. Kaukojäähdytykseen liitettiin yksi uusi asiakas Teollisuuden energiapalvelujen liiketoiminta laajeni Ilmajoelle, jossa Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaitten energialiiketoiminta siirtyi 1.3.2013 tytäryhtiö Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy:lle. Teknisten palvelujen kysyntä on jatkunut tyydyttävällä tasolla. Tuulivoimapalvelujen uusi toimipiste Keminmaalla aloitti toimintansa vuoden lopulla. Talous Pori Energia Oy:n liikevaihto oli 139,3 (127,4) miljoonaa euroa ja liikevoitto 9,5 (4,7) miljoonaa euroa. Palautus- ja siirtokelpoisten kaukolämmön liittymismaksujen lisäys 0,4 (0,4) miljoonaa euroa ei sisälly liikevaihtoon, vaan liittymismaksut on käsitelty pitkäaikaisina velkoina taseessa. Koko konsernin liikevaihto oli 190,1 (175,8) miljoonaa euroa. Konsernin sisäinen laskutus tilikauden aikana oli yhteensä 11,0 (10,4) miljoonaa euroa. Emoyhtiö hoitaa keskitetysti koko konsernin talous-, tieto- ja henkilöstöhallinnon palvelut. Lisäksi emoyhtiö myy Pori Energia Sähköverkot Oy:lle sähköverkkojen rakentamis-, käyttö- ja kunnossapitopalveluja. 23

Talouden tunnusluvut Pori Energia Oy, konserni 2013 2012 2011 Toiminnan laajuus Liikevaihto ( ) 190 125 590,32 175 834 436,92 160 642 236,83 Kannattavuus Liikevoitto ( ) 19 037 759,70 12 265 451,43 17 486 228,74 Liikevoitto / liikevaihto 10,0 % 7,0 % 10,9 % Sijoitetun pääoman tuotto 9,8 % 6,9 % 10,2 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste 23,1 % 21,2 % 20,4 % Pori Energia Oy, emoyhtiö 2013 2012 2011 Toiminnan laajuus Liikevaihto ( ) 139 284 470,52 127 426 279,04 114 046 995,56 Kannattavuus Liikevoitto ( ) 9 484 895,36 4 660 772,57 8 646 979,52 Liikevoitto / liikevaihto 6,8 % 3,7 % 7,6 % Sijoitetun pääoman tuotto 8,2 % 5,4 % 8,0 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste 15,5 % 15,0 % 14,8 % Pori Energia Sähköverkot Oy 2013 2012 2011 Toiminnan laajuus Liikevaihto ( ) 28 598 913,35 25 647 191,53 24 286 483,37 Kannattavuus Liikevoitto ( ) 9 080 407,42 7 026 111,51 8 110 215,84 Liikevoitto / liikevaihto 31,8 % 27,4 % 33,4 % Sijoitetun pääoman tuotto 8,9 % 7,2 % 8,5 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste 18,4 % 13,2 % 11,5 % Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy 2013 2012 2011 Toiminnan laajuus Liikevaihto ( ) 33 257 409,76 33 201 381,79 30 870 259,09 Kannattavuus Liikevoitto ( ) 1 147 623,35 1 102 973,09 925 292,91 Liikevoitto / liikevaihto 3,5 % 3,3 % 3,0 % Sijoitetun pääoman tuotto 6,1 % 6,6 % 6,2 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste 68,7 % 62,3 % 69,0 % 24

Investoinnit Investoinnit kaukolämpötoimintaan olivat yhteensä 2,5 (2,3) miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistuivat toimintaan Porissa ja Harjavallassa, sillä Kristiinankaupungin lämmöntuotantoon suunnitellut investoinnit ovat viivästyneet lämpökeskuksen sijoituspaikkakysymyksen ollessa edelleen avoimena. Kaukolämpöinvestointien määrää ohjataan kaukolämmön kilpailukykyyn perustuvan kysynnän mukaan. Konsernin suurimmat investoinnit kohdistuivat sähkön alueverkkoon, jakeluverkostoon ja muuntamoihin eri puolille verkkoaluetta sekä sähkön kulutustietojen etäluentaan. Yhteensä sähköverkkoinvestoinnit olivat 23,1 (12,0) miljoonaa euroa. Investoinnit sähkön toimitusvarmuuden parantamiseen jatkuvat lähivuosina, mutta investointitason arvioidaan palautuvan vuotta 2013 edeltäneelle tasolle. Konsernin investointien kokonaismäärä oli 45,4 (22,2) miljoonaa euroa. Sähkö- ja kaukolämpöverkkojen lisäksi merkittävä investointikohde oli vesivoiman omistukseen keskittyvän Voimapato Oy:n osakkeiden hankinta. Voimapato Oy omistaa Pato Osakeyhtiön, joka tuottaa sähköä kolmella Kymijoen voimalaitoksellaan. Voimapato Oy on yhdistelty osakkuusyhtiönä Pori Energian konsernitilinpäätökseen. Omistajan myöntämät lainat Omistaja, Porin kaupunki, on antanut Pori Energialle 1.1.2006 toteutettujen liiketoimintajärjestelyjen rahoittamiseksi pitkäaikaisia lainoja yhteensä 126,9 miljoonaa euroa, josta 30,0 miljoonaa euroa on OYL 12 luvussa säädetyt edellytykset täyttävää pääomalainaa. Vuoden loppuun mennessä oli lainoja kaupungille lyhennetty 9,5 miljoonaa euroa. Pääomalaina erääntyy maksettavaksi vuoden 2025 loppuun mennessä. Pääomalainan korko on 5,5 %. Vuodelta 2013 erääntynyt korko on maksettu ja kirjattu tuloslaskelman korkokuluihin. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 301 henkilöä (291 henkilöä). Palkkoja ja palkkioita konsernissa maksettiin yhteensä 14,8 (14,2) miljoonaa euroa. Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 250 henkilöä (252). Palkkoja ja palkkioita maksettiin 11,9 (12,0) miljoonaa euroa. Ympäristö Pori Energia konsernin toimintajärjestelmä täyttää laatustandardin SFS-EN ISO 9001:2008, ympäristöstandardin SFS- EN ISO 14001:2004 sekä työterveys ja - turvallisuusstandardin OHSAS 18001:2007 vaatimukset. Energiatuotannon aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen määrä on selvitetty päästökauppalain ja todennetun päästöjen tarkkailusuunnitelman mukaisesti kaikilla konsernin voimalaitoksilla sekä viidellä lämpökeskuksella. Pihlavan voimalaitoksen ympäristölupa on annettu 18.9.2009 ja on voimassa 31.12.2015 saakka. Voimalaitoksen käyttö on päättynyt taloudellisista syistä vuoden 2012 lopussa, eikä sille ole enää haettu päästölupaa jäljellä olevalle ympäristölupakaudelle. Aittaluodon voimalaitoksen ympäristölupa on annettu 30.12.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2019 mennessä. Todennäköisesti ympäristölupa tulee uusittavaksi jo vuoden 2014 aikana, jolloin mahdollisesti hakeudutaan Aittaluodon laitoksen osalta EU:n teollisuuspäästödirektiivin mukaiseen kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan päästöjen vähentämiseksi. Ympäristölupa on kaksoislupa, jossa on asetettu omat normaaliin energiatuotantoon sovellettavat luparajat ja erikseen kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispoltossa sovellettavat luparajat. Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy:n Harjavallan voimalaitoksen ja höyrykeskuksen toimintaa koskeva ympäristölupa on annettu 31.8.2009. Ympäristölupaa on täydennetty 2.3.2011 uuden 20 MW kattilan osalta. Luvat ovat voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään 31.12.2017. Nykyisen öljyyn perustuvan energiatuotannon korvaamiseksi Harjavallan Suurteollisuuspuistossa on suunnitteilla biovoimalaitos, jonka ympäristölupaprosessi on kesken. 25