Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

FI FI FI

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.2.2011 KOM(2011) 65 lopullinen 2011/0034 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta FI FI

PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Tämä ehdotus koskee polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30. marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009, jäljempänä perusasetus, soveltamista tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuontia koskevassa menettelyssä. Yleinen tausta Ehdotus perustuu perusasetuksen soveltamiseen ja tutkimukseen, joka tehtiin perusasetuksessa säädettyjen sisältöä ja menettelyjä koskevien vaatimusten mukaisesti. Voimassa olevat aiemmat säännökset Voimassa olevat väliaikaiset toimenpiteet otettiin käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa 15. syyskuuta 2010 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 812/2010. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Ei sovelleta. 2. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Intressitahojen kuuleminen Menettelyn osapuolilla on perusasetuksen säännösten mukaisesti ollut tilaisuus puolustaa etujaan tämän tutkimuksen yhteydessä. Asiantuntijatiedon käyttö Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen. Vaikutusten arviointi Ehdotus perustuu perusasetuksen täytäntöönpanoon. Perusasetuksessa ei säädetä yleisestä vaikutusten arvioinnista, mutta se sisältää tyhjentävän luettelon arvioitavista edellytyksistä. 3. EHDOTUKSEEN LIITYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus FI 2 FI

Komissio aloitti 17. joulukuuta 2009 tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn. Kyseisessä tuonnissa otettiin käyttöön väliaikaiset polkumyyntitullit 15. syyskuuta 2010 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 812/2010. Liitteenä oleva ehdotus neuvoston asetukseksi perustuu lopullisiin päätelmiin, joissa on vahvistettu vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin esiintyminen ja se, että toimenpiteiden käyttöönotto ei ole unionin edun vastaista. Alustavat päätelmät vahvistettiin yleisesti, mutta tuotteen määritelmää on supistettu, ja polkumyynti- ja vahinkolaskelmiin tehtyjen muutosten tuloksena tullitaso on laskenut. Tämän vuoksi ehdotetaan, että neuvosto hyväksyy liitteenä olevan ehdotuksen asetukseksi, joka olisi julkaistava viimeistään 16. maaliskuuta 2011. Oikeusperusta Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009, annettu 30. marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta. Toissijaisuusperiaate Ehdotus kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi siihen ei sovelleta toissijaisuusperiaatetta. Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: Toimintatapa on kuvattu edellä mainitussa perusasetuksessa, eikä mahdollisuutta kansallisiin päätöksiin anneta. Vaatimusta, jonka mukaan unionille, kansallisille viranomaisille, alue- ja paikallisviranomaisille, talouden toimijoille ja kansalaisille aiheutuvan taloudellisen ja hallinnollisen rasituksen olisi pysyttävä mahdollisimman pienenä ja oltava oikeassa suhteessa tavoitteeseen, ei sovelleta. Sääntelytavan valinta Ehdotettu sääntelytapa: asetus. Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavasta syystä: Muut sääntelytavat eivät tule kyseeseen, sillä perusasetuksessa ei säädetä muista vaihtoehdoista. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon. FI 3 FI

Ehdotus: 2011/0034 (NLE) NEUVOSTON ASETUS lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 1, jäljempänä perusasetus, ja erityisesti sen 9 artiklan, ottaa huomioon ehdotuksen, jonka Euroopan komissio, jäljempänä komissio, on tehnyt neuvoaantavaa komiteaa kuultuaan, sekä katsoo seuraavaa: A. VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET (1) Komissio otti asetuksella (EU) N:o 812/2010 2, jäljempänä väliaikaista tullia koskeva asetus, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä Kiina, peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa. (2) Menettely aloitettiin, kun Euroopan lasikuitutuottajien liitto (European Glass Fiber Producers Association, nykyiseltä nimeltään GlassFibreEurope), jäljempänä valituksen tekijä, teki 3 päivänä marraskuuta 2009 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia tiettyjen jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden kokonaistuotannosta unionissa. (3) Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 14 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2008 ja 30 päivän syyskuuta 2009 välisen ajanjakson, jäljempänä tutkimusajanjakso. Vahingon arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2006 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä tarkastelujakso. B. MYÖHEMPI MENETTELY 1 2 EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51. EUVL L 243, 16.9.2010, s. 40. FI 4 FI

(4) Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, jäljempänä alustavien päätelmien ilmoittaminen, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, useat asianomaiset osapuolet esittivät kirjallisesti huomautuksensa alustavista päätelmistä. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. (5) Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 11 kappaleessa mainittujen tarkastusten lisäksi tehtiin tarkastuskäynti Saerbeckissä Saksassa sijaitsevan Saertex-yrityksen toimitiloihin; yritys on yksi lasikuidun käyttäjistä, joka toimi yhteistyössä ja vastasi käyttäjille lähetettyyn kyselylomakkeeseen. (6) Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoa tiettyjen Kiinasta peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista, sellaisina kuin ne ovat tarkistettuna tämän asetuksen mukaisesti, jäljempänä lopullisten päätelmien ilmoittaminen. Osapuolille varattiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta. (7) Kaikkia asianomaisten osapuolten toimittamia suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin, ja ne otettiin huomioon soveltuvin osin. 1. Tutkimuksen rajaus: Malesiasta, Taiwanista ja Turkista peräisin oleva tuonti (8) Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että tiettyjen Malesiasta, Taiwanista ja Turkista peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonti olisi pitänyt sisällyttää tämän tutkimuksen piiriin. Kyseinen tuottaja väitti, että näiden maiden jättäminen tutkimuksen ulkopuolelle oli syrjivää, koska alustavien päätelmien mukaan näistä kolmesta maasta tulevan tuonnin määrä ei ole vähäpätöinen ja hintojen alittavuudesta on alustavaa näyttöä. (9) Ensinnäkin on huomattava, että tutkimuksen vireillepanovaiheessa polkumyynnistä, vahingosta tai syy-yhteydestä ei ollut perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdassa edellytettyä alustavaa näyttöä, joka oikeuttaisi näistä maista tulevaa tuontia koskevan polkumyyntimenettelyn vireillepanon. Valituksen tekijä toimitti itse asiassa tuontimääristä tietoja, joiden mukaan muista maista tulevan tuontimäärät ja niiden markkinaosuudet ovat pienentyneet vuodesta 2004. (10) Alustavassa vaiheessa Malesiaa, Taiwania ja Turkkia koskeva analyysi vahvisti, että tuonti sekä Taiwanista että Turkista väheni tarkastelujaksolla (2,0 %:sta 1,5 %:iin ja 2,9 %:sta 2,5 %:iin) ja Malesiasta kasvoi hieman (1 %:sta 1,7 %:iin). Vaikka tämän tuonnin määrä on perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa edellytettyä tuonnin vähimmäistasoa suurempi, muut vaatimukset näiden maiden ottamiseksi mukaan tutkimukseen eivät täyttyneet. Erityisesti mitään sellaisia tietoja ei saatu, jotka olisivat osoittaneet minkään maan harjoittaneen polkumyyntiä. Tämän vuoksi on hylättävä väite, jonka mukaan Malesia, Taiwan ja Turkki olisi pitänyt ottaa mukaan tutkimukseen. C. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE 1. Tarkasteltavana oleva tuote (11) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 15 kappaleessa esitetyn mukaisesti tarkastelun kohteena vireillepanoilmoituksessa kuvatun mukaisesti ovat enintään 50 mm FI 5 FI

pituiset silvotut lasikuitusäikeet, jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, raakalanka (slivers) ja lasikuitufilamenttilanka sekä lasikuitufilamenteista valmistetut matot, ei kuitenkaan lasivillasta valmistetut matot, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7019 11 00, 7019 12 00, 7019 19 10 ja ex 7019 31 00, jäljempänä tarkasteltavana oleva tuote. (12) Lisäksi kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 19 kappaleessa todetaan päätettiin alustavasti käsitellä lankoja osana tarkasteltavana olevaa tuotetta, vaikkakin tätä on tutkittava ja harkittava lisää lopullisessa vaiheessa. 1.1. Langat (13) Väliaikaisista toimenpiteistä ilmoittamisen jälkeen tutkittiin tarkemmin väitettä, jonka mukaan langat olisi jätettävä tutkimuksen ulkopuolelle. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa esitettiin useita näkemyksiä, joiden mukaan langat olisi jätettävä tutkimuksen ulkopuolelle (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdantoosan 18 ja 19 kappale). Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen saatiin lisäksi asianomaisilta osapuolilta merkittävästi uutta ja tarkempaa tietoa. Kaikki saadut huomautukset analysoitiin tarkasti, kuten jäljempänä selitetään. (14) Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että langat olisi erotettava muista kolmesta perustuotelajista, jotka mainitaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 17 kappaleessa, koska i) langoilla on erilaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet, ii) lankojen ja muiden kolmen perustuotelajin tuotantoprosessit ovat erilaiset ja iii) lankoja käytetään eri tarkoituksiin. (15) Väitteistä i ja ii toimitettiin näyttöä, jossa esitettiin toisaalta jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan (rovings-langan), silvottujen lasikuitusäikeiden ja mattojen ja toisaalta lankojen erilaisia ominaisuuksia. Tiedoissa tuotiin erityisesti esiin, että matot ja silvotut lasikuitusäikeet valmistetaan tyypillisesti rovings-langasta eikä langoista. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen unionin tuotannonala kiisti tämä erottelun ja väitti, että jotkin silvotut lasikuitusäikeet itse asiassa valmistetaan langoista. Joidenkin langoista valmistettujen silvottujen lasikuitusäikeiden esiintyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lankojen olisi katsottava kuuluvat tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään (ks. myös 20 kappale). (16) Yksi asianomainen osapuoli toimitti kemiallisten ja fyysisten perusominaisuuksien eroja koskevan ensimmäisen väitteen osalta merkittävän tutkimuslaitoksen tutkimuksen. Tutkimuksessa verrattiin mm. rovings-langan ja lankojen fyysisiä ja kemiallisia ominaisuuksia. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen vertailun tuloksista esitettiin joitakin varauksellisia kommentteja, jotka puolestaan kannustivat tiettyjä lankojen käyttäjiä esittämään joitakin tärkeitä huomautuksia. Näistä tiedoista voidaan päätellä, että rovings-langan, mattojen ja silvottujen lasikuitusäikeiden yksi olennainen kemiallinen komponentti on silaani, kemiallinen kiinnitysaine, joka helpottaa hartsin imeytymistä matriiseissa. Lankoja ei yleensä tehdä samalla kemiallisella kiinnitysaineella vaan tärkkelys-öljy-pohjaisella kemiallisella sideaineella, jota lisätään voitelu- ja suoja-aineeksi, jotta lanka kestää suurella nopeudella tapahtuvasta kutomisesta aiheutuvan rasituksen. Rovings-langassa kiinnitysaine auttaa hartsin imeytymisessä, kun taas sideaine hylkii hartsia. Kemiallisista perusominaisuuksista vahvistettiin myös, että lankojen lasiraaka-aineen koostumus on vakaampi ja partikkelikoko yhtenäisempi kuin muiden tuotelajien raaka-aineen. FI 6 FI

(17) Fyysisten ominaisuuksien kannalta tarkasteltuna langoilla ei vaikuta olevan samoja fyysisiä perusominaisuuksia kuin muilla tuotelajeilla. Ensinnäkin tunnustetaan yleisesti, että langat ovat yleensä hienompaa materiaalia, jonka kuidun halkaisija ja langan massa pituusyksikköä kohti on pienempi kuin rovings-langan. Toiseksi langat ovat ainoa tuotelaji, joka on kierretty (vaikka myös kierteettömiä lankoja on olemassa). (18) Vaikka kaikki osapuolet tunnustivatkin tuotantoprosessien eroja koskevasta toisesta väitteestä, että neljä perustuotelajia valmistetaan sulatetusta lasimassasta, joka sisältää kvartsihiekkaa, soodaa, kalkkikiveä, kaoliinia ja dolomiittiä ja joka vedetään kuumuutta kestävissä platinarodiumsuuttimissa olevien reikien läpi, lankojen ja muiden tutkimuksen kohteena olevien tuotteiden valmistusprosessissa on joitakin merkittäviä eroja. Ensinnäkin lankojen valmistuksessa tarvitaan suurempaa täsmällisyyttä sekä vakaampaa lämpötilan valvontaa ja energiapanosta, koska sovellettavat valvontaparametrit ovat tiukempia (esim. virtaus suuttimen reikien läpi). Koska suuttimen reiät ovat pienempiä, tuotantomäärä on merkittävästi pienempi verrattuna muihin tuotteisiin. Sen vuoksi uuneja käytetään joko lankojen tai rovings-langan tuottamiseen; taloudellisista syistä lasikuidun tuottajat eivät tuota näitä kahta tuotetta vuorotellen samassa uunissa. Toinen ero tuotantoprosessissa on, että suuttimen läpi vetämisen jälkeen langoille tehdään kiertokäsittely. (19) Sovellusten eroavaisuuksia koskevasta väitteestä iii havaittiin, että lankojen erilaiset kemialliset ominaisuudet rovings-lankaan, silvottuihin lasikuitusäikeisiin ja mattoihin verrattuna liittyvät lankojen erilaisiin käyttötapoihin. Vaikka oli alustavasti päätelty, että lähes kaikilla tarkasteltavana olevan tuotteen lajeilla on periaatteessa sama käyttötarkoitus, asiaa tutkittiin alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen saatujen kommenttien perusteella vielä tarkemmin ja vahvistettiin, että rovings-lankoja, silvottuja lasikuitusäikeitä ja mattoja käytettiin muovikomposiittien lujitteena, kun taas lankoja käytettiin ensisijaisesti paljon kevyempien teknisten materiaalien tuottamiseen teknisiin kangassovelluksiin, kuten erittäin suorituskykyisiin eristys-, suoja- ja suodatussovelluksiin. Joissakin tapauksissa myös lanka voi soveltua vahvikkeeksi mutta vain hyvin harvoissa tapauksissa ja silloinkin erittäin epätodennäköisesti taloudellisista syistä, koska lankojen omakustannushinta on suhteessa erittäin korkea verrattuna rovings-lankaan. (20) Edellä esitetyt eroavaisuudet huomioon ottaen ei ole yllättävää, että myös markkinoilla lankoja pidetään erilaisina kuin muita kolmea tuotetta. Sekä käyttäjät että unionin tuotannonala toimittivat tiedoksi raportin, joka julkaistiin komposiittituotteisiin erikoistuneessa riippumattomassa lehdessä. Tässä raportissa, joka ei liity millään tavalla tähän polkumyyntimenettelyyn, selvitettiin ensin, että tuotantoon ja käyttöön liittyvistä syistä langat ja rovings-lanka olisi erotettava toisistaan. Sen jälkeen siinä analysoitiin yksityiskohtaisesti lasikuidun maailmanlaajuista tuotantokapasiteettia kahden ryhmän eli i) rovings-langan, silvottujen lasikuitusäikeiden ja mattojen sekä ii) lankojen osalta. 3 (21) Jos tarkastellaan lankojen mahdollista korvattavuutta muilla perustuotelajeilla, on huomattava, että tämä olisi teoriassa mahdollista, koska lankoja voitaisiin käyttää joissakin sovelluksissa muiden tuotelajien sijaan, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 19 kappaleessa jo todettiin. Tarkemman analyysin jälkeen komissio kuitenkin havaitsi, että käytännössä tämä ei olisi lainkaan taloudellisesti järkevä vaihtoehto, kun otetaan huomioon 3 JEC Composites Magazine, No 58 June-July 2010, s. 14. FI 7 FI

lankojen ja muiden tuotelajien valmistuskustannusten merkittävät erot, jotka selittyvät 18 kappaleessa mainituilla tuotantoprosessien eroilla. (22) Valituksessa, jonka perusteella tämä tutkimus pantiin vireille, mainittiin nimenomaisesti, että tarkasteltavana olevalla tuotteella on yksi yksilöllinen tehtävä ja näin ollen tarkoitus ja käyttö, nimittäin muovikomposiittien lujittaminen. Edellä esitetyssä analyysissä kuitenkin vahvistettiin, että lankojen ja toisaalta rovings-lankojen (sekä silvottujen lasikuitusäikeiden ja mattojen) tuotantoprosessien erojen tuloksena näiden tuotteiden fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ovat hyvin erilaiset, kun otetaan huomioon lankojen erilaiset sovellukset, mukaan luettuna niiden käyttö useisiin muihinkin tarkoituksiin kuin komposiittimateriaaleihin. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen saadut kommentit eivät olleet sellaisia, että tätä päätelmää olisi muutettu. (23) Edellä esitetyn perusteella väite, jonka mukaan langat olisi jätettävä tutkimuksen ulkopuolelle erilaisten fyysisten ja kemiallisten perusominaisuuksien sekä käyttötarkoitusten takia verrattuna rovings-lankoihin, silvottuihin lasikuitusäikeisiin ja mattoihin, voidaan hyväksyä. Päätellään siis, että langat olisi suljettava pois tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä, sellaisena kuin se esitetään väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa. Langat jätetään näin ollen lopullisesti menettelyn ulkopuolelle. (24) On myös huomattava, että yksi asianomainen osapuoli esitti ohuiden lankojen jättämistä pois määritelmästä, mutta tällä ei ole enää merkitystä, koska kaikki langat jätettiin pois tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä. 1.2. Teksturoidut jatkuvakuituiset kiertämättömät lasikuitulangat (rovings-langat) (25) Yksi asianomainen osapuoli esitti teksturoitujen rovings-lankojen jättämistä pois määritelmästä. Tämä perustui siihen, että teksturoituja rovings-lankoja olisi käsiteltävä saman periaatteen mukaisesti kuin kyllästettyjä rovings-lankoja, koska kyseessä ei ole enää rovings-lanka vaan pidemmälle jalostettu tuote. (26) Tähän liittyen on tärkeää muistuttaa syistä, joiden vuoksi tietyt kyllästetyt rovings-langat jätettiin määritelmän ulkopuolelle. Tietyt rovings-langat ja langat jätettiin määritelmän ulkopuolelle, koska näille lajeille on tehty erityiskäsittely päällystämällä ja kyllästämällä ja niillä on yli 3 prosentin hehkutushäviö, minkä vuoksi niiden fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ovat erilaiset. (27) Teksturoitujen rovings-lankojen osalta katsotaan, että kyseessä ovat rovings-langat, joita ei ole päällystetty tai kyllästetty ja joiden hehkutushäviö on 0,3 0,13 prosenttia. Sen vuoksi ne ovat selvästi eri tuotteita kuin kyllästetyt rovings-langat, jotka suljettiin tutkimuksesta alustavassa vaiheessa. Lisäksi havaittiin, että muiden rovings-lankojen, silvottujen lasikuitusäikeiden ja mattojen tavoin teksturoituja rovings-lankoja käytetään ensisijaisesti muovikomposiittien lujitteena. Näin ollen niitä koskee selvästi sekä valituksessa että tämän menettelyn vireillepanoilmoituksessa esitetty tuotteen määritelmä, eikä vaikuta olevan mitään syitä, minkä vuoksi olisi perusteltua jättää ne ulkopuolelle. (28) Sen vuoksi päätellään, että teksturoidut rovings-langat kuuluvat selvästi ja kiistämättä tämän menettelyn tuotteen määritelmän piiriin, eikä väite, jonka mukaan ne olisi jätettävä määritelmän ulkopuolelle, perustu riittäviin tosiseikkoihin, ja se on hylättävä. FI 8 FI

1.3. Päätelmä (29) Tuotteen määritelmästä ei esitetty muita väitteitä. (30) Edellä esitetyn perusteella katsottiin tarkoituksenmukaiseksi tarkastella uudelleen väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaista tuotteen määritelmää. Sen vuoksi tarkasteltavana oleva tuote määritellään lopullisesti siten, että määritelmään kuuluvat enintään 50 mm:n pituiset silvotut lasikuitusäikeet, jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, pois luettuna kyllästetty ja päällystetty jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, jolla on yli 3 prosentin hehkutushäviö (määritetty ISO standardin 1887 mukaisesti), sekä lasikuitufilamentista valmistetut matot, pois luettuna lasivillasta valmistetut matot. 2. Samankaltainen tuote (31) Koska asiaan liittyviä väitteitä tai huomautuksia ei esitetty ja kun otetaan huomioon edellä 13 23 kappaleessa esitetyt päätelmät, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 20 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan. 1. Markkinatalouskohtelu D. POLKUMYYNTI (32) Väliaikaisten toimenpiteiden julkaisemisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja/ryhmä, jolle ei myönnetty markkinatalouskohtelua, esitti uudelleen vastalauseensa markkinatalouskohtelupyynnön hylkäämisestä. Kyseinen vientiä harjoittavat tuottaja/ryhmä kuitenkin vain lähinnä toisti menettelyssä jo aiemmin esitetyt väitteet eikä esittänyt mitään uusia perusteluja. Kuten väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa selitettiin, näitä väitteitä käsiteltiin jo yksityiskohtaisesti kyseiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle/ryhmälle osoitetussa viestissä. (33) Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kyseinen vientiä harjoittava tuottaja/ryhmä vielä väitti, että komissio ei ollut ottanut huomioon toimitettua uutta näyttöä. Näytöllä, johon viitattiin, tarkoitettiin vain joitakin asiakirjoja, jotka tukivat yrityksen johtokunnan kokoonpanosta jo esitettyä väitettä, johon on toimitettu vastaus. Näin ollen ei esitetty mitään sellaista uutta näyttöä, joka kyseenalaistaisi kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan/ryhmän markkinatalouskohtelua koskevan pyynnön hylkäämispäätöksen. (34) Tämän vuoksi vahvistetaan lopullisesti alustavat päätelmät, jotka koskevat kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan/ryhmän markkinatalouskohtelupyyntöä. (35) Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 21 29 kappaleessa esitetyt markkinatalouskohtelua koskevat päätelmät vahvistetaan lopullisesti. 2. Yksilöllinen kohtelu (36) Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen sama vientiä harjoittava tuottaja/ryhmä, joka kommentoi markkinatalouskohtelupäätöstä, vastusti myös yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön hylkäämistä. Osapuoli väitti, että komissio ei perustellut riittävästi yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön hylkäämistä. FI 9 FI

(37) Tältä osin on todettava, että kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 26 kappaleessa markkinatalouskohtelua käsittelevässä osassa todettiin, kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan hallituksen jäsenistä suurimman osan nimitti eräs valtion enemmistöomistuksessa oleva yritys. Tämän vuoksi ei voitu sulkea pois mahdollisuutta, että valtio puuttui merkittävästi tämän vientiä harjoittavan tuottajan päätöksentekoprosessiin. (38) Sen vuoksi kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta vahvistetaan, että koska se ei pystynyt osoittamaan olevansa riittävän riippumaton valtion toiminnasta, se ei täyttänyt perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan vaatimusta, ja näin ollen sen yksilöllistä kohtelua koskeva pyyntö on hylättävä. (39) Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen edellä mainittu vientiä harjoittava tuottaja ja muut vientiä harjoittavat tuottajat, joille ei myönnetty yksilöllistä kohtelua, väittivät että niiden yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön hylkääminen ei ollut WTO:n paneelin kiistassa DS 397 (Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitoimenpiteet) antaman raportin mukaista. On huomattava, että edellä mainittu paneelin raportti ei ole vielä lopullinen, koska WTO:n riitojenratkaisuelin ei ole hyväksynyt sitä. Paneelin raporttia koskeva valitusaika ei ole myöskään vielä päättynyt. Näin ollen väite hylättiin. (40) Koska yksilöllisestä kohtelusta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 30 33 kappaleen sisältö vahvistetaan näin ollen ja päätellään lopullisesti, että yksilöllistä kohtelua ei pitäisi myöntää yhdellekään otokseen valitulle vientiä harjoittavalle tuottajalle/ryhmälle, jolle ei myönnetty markkinatalouskohtelua. 3. Normaaliarvo 3.1. Normaaliarvon määrittäminen sille vientiä harjoittavalle tuottajalle/ryhmälle, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu (41) Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen vientiä harjoittava tuottaja/ryhmä, jolle oli myönnetty markkinatalouskohtelu, katsoi että sellaisten tuotelajien osalta, joita ei myyty edustavia määriä (tai ei lainkaan) kotimarkkinoilla, samankaltaisen tuotteen normaaliarvo olisi laskettava laskennallisen normaaliarvon perusteella eikä siten kuin komissio teki alustavassa vaiheessa eli käyttämällä tuotelajeja läheisesti muistuttavien lajien (asianmukaisesti oikaistuja) edustavia kotimarkkinahintoja. (42) Väite hyväksyttiin, ja muiden kuin edustavien tuotelajien (eli niiden, joiden kotimarkkinamyynti oli alle 5 prosenttia vientimyynnistä unioniin tai joita ei myyty lainkaan kotimarkkinoilla) normaaliarvo laskettiin käyttäen perustana tuotelajikohtaisia valmistuskustannuksia, joihin lisättiin tietty summa myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa varten. Jos kotimarkkinamyyntiä esiintyi, kyseisten tuotelajien osalta käytettiin kaiken kotimarkkinamyynnin voittoa tuotelajia kohti (koska kaiken näiden tuotelajien kotimarkkinamyynnin havaittiin olevan kannattavaa, perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan vaatimus täyttyi selvästi). Jos kotimarkkinamyyntiä ei ollut, käytettiin keskimääräistä voittoa. Yhden tuotelajin osalta ei toimitettu valmistuskustannuksia, ja siitä käytettiin läheisesti muistuttavan tuotelajin laskennallista normaaliarvoa. (43) Muista tuotelajeista tutkittiin tämän jälkeen, voitiinko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotelajin, jonka kotimarkkinamyynti oli edustavaa, kotimarkkinamyyntiä pitää perusasetuksen FI 10 FI

2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 37 40 kappaleessa kuvatulla tavalla. (44) Tutkimuksessa vahvistettiin, että vain muutaman verrattavissa olevan tuotelajin kotimarkkinamyynnin kokonaismyyntimäärästä yli 80 prosenttia oli kannattavaa, minkä vuoksi kotimarkkinoiden kokonaismyyntiä voitiin käyttää keskimääräisen hinnan laskemiseksi näiden tuotelajien normaaliarvon määrittämistä varten. Muiden tuotelajien osalta käytettiin ainoastaan kannattavaa myyntiä. (45) Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen vientiä harjoittava tuottaja/ryhmä, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu, väitti että muiden kuin edustavien tuotelajien laskennallisen normaaliarvon määrittämiseen käytetty menetelmä, jota kuvataan 42 kappaleessa (eli kyseisten tuotelajien kannattavasta myynnistä saadun voiton käyttö), on vastoin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan säännöstä. Lisäksi se väitti, että vakiintuneena käytäntönä on ollut käyttää kaikkien tuotelajien kaikesta kannattavasta myynnistä saatua keskimääräistä voittoa muodostettaessa laskennallista normaaliarvoa tietylle tuotelajille ja että käytännön muuttaminen rikkoisi oikeusvarmuuden periaatetta. (46) On syytä huomata, että 42 kappaleessa kuvattu menetelmä on perusasetuksen 2 artiklan 6 artiklan mukainen; siinä säädetään, että voiton määrien on perustuttava tosiasialliseen tietoon, joka koskee viejän tai valmistajan samankaltaisen tuotteen myyntiä tavanomaisessa kaupankäynnissä. Ilmaisun samankaltaisen tuotteen käyttö ei sulje pois tutkimuksen kohteena olevan tuotteen jakamista tuotelajeihin tarpeen mukaan. Lisäksi sovellettavan WTO:n oikeuskäytännön 4 mukaan niiden tuotelajien, joille on muodostettava laskennallinen normaaliarvo, myynnille tavanomaisessa kaupankäynnissä vahvistetun tosiasiallisen voittomarginaalin käyttöä ei voida jättää huomiotta. On myös huomattava, että kyseinen vientiä harjoittava tuottaja/ryhmä ei ole osoittanut, että niiden tuotelajien myyntiä, joista oli muodostettava laskennallinen normaaliarvo, ei pitäisi pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena. Lopuksi on vielä huomautettava, että edellä kuvattu menetelmä on tasapuolinen. Tapauksissa, joissa kyseisen tuotelajin myynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä saatu voittomarginaali on alempi kuin kaikkien tuotelajien myynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä saatu painotettu keskimääräinen voitto, laskennallisen normaaliarvon muodostamisessa käytetään kyseisen tuotelajin alempaa voittomarginaalia. Tämän vuoksi väite hylättiin. 3.2. Normaaliarvon määrittäminen niille vientiä harjoittaville tuottajille/ryhmille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua a) Vertailumaa (47) Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi asianomainen osapuoli kommentoi, että Turkkia ei pitäisi käyttää vertailumaana, ja ehdotti Malesiaa vertailumaaksi. Huomautukselle ei esitetty lisäperusteita, eikä sitä näin ollen otettu huomioon. (48) Kun langat päätettiin jättää tuotteen määritelmän ulkopuolelle tutkimuksessa (ks. edellä), se että Turkissa ei tuoteta lankoja, ei enää estä sen valintaa vertailumaaksi, koska minkään tutkittavien 4 WTO:n paneelin raportti riita-asiassa WT/DS337/R, 16 päivänä marraskuuta 2007 (EU Salmon). FI 11 FI

tuotelajien normaaliarvoa ei ole tarpeen muodostaa laskennallisesti (ks. myös 50 ja 51 kappale jäljempänä). (49) Edellä esitetyn perusteella päätellään lopullisesti, että tässä menettelyssä vertailumaana olisi käytettävä Turkkia. b) Normaaliarvon määrittäminen (50) Väliaikaisista toimenpiteistä ilmoittamisen jälkeen yksi osapuoli väitti, että samankaltaisen tuotteen normaaliarvo Turkissa ei ehkä ole oikea, koska turkkilaisen yhteistyössä toimineen yrityksen kustannusrakenne on vääristynyt. Tutkimuksessa vahvistettiinkin, että turkkilaisella yhteistyössä toimineella yrityksellä oli merkittäviä rahoituskustannuksia, jotka saattoivat vääristää normaaliarvon laskemista ja etenkin silloin, kun se määritettiin laskennallisesti. (51) Laskelmien mahdollisten vääristymien välttämiseksi päätettiin ryhmitellä tuotelajit ja tehdä ero vain tuotteen pääominaisuuksien välille. Ryhmittely paransi tarkasteltavana olevan tuotteen ja turkkilaisen samankaltaisen tuotteen myyntimäärien vertailukelpoisuutta ja mahdollisti todellisten hintojen käytön laskennallisen normaaliarvon sijaan, jolloin olisi täytynyt käyttää myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia (joita rahoituskustannukset ovat mahdollisesti vääristäneet). 4. Vientihinta ja hintavertailu (52) Koska huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 48 50 kappaleessa esitetyt päätelmät vientihinnoista ja vientihintojen vertaamisesta vastaavaan normaaliarvoon vahvistetaan lopullisesti. 5. Polkumyyntimarginaalit (53) Koska huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 51 54 kappaleessa esitetyt polkumyyntimarginaalin yleistä laskentamenetelmää koskevat päätelmät vahvistetaan lopullisesti. (54) Edellä mainituista normaaliarvon laskemista koskevista muutoksista ja joidenkin laskentavirheiden oikaisuista johtuen polkumyynnin lopullinen määrä prosenttiosuutena vapaasti unionin rajalla tullaamattomana cif-nettohinnasta määritettiin seuraavasti: Taulukko 1 Polkumyyntimarginaalit Changzhou New Changhai Fiberglass Co., Ltd. ja Jiangsu Changhai Composite Materials Holding Co., Ltd., Tangqiao, Yaoguan Town, Changzhou City, Jiangsu 9,6 % Muut yhteistyössä toimineet yritykset 29,7 % E. VAHINKO FI 12 FI

(55) On huomattava, että kun langat jätettiin tuotteen määritelmän ulkopuolelle (ks. 13 23 kappale), vahinkoanalyysiä oli mukautettava kolmen muun tärkeimmän tuotelajin eli jatkuvakuituisen kiertämättömän lasikuitulangan (rovings-langan), silvottujen lasikuitusäikeiden ja mattojen osalta. Tämä edellytti joidenkin vahinkoindikaattoreiden, polkumyyntituonnin määrän sekä hintojen alittavuuden ja vahingon poistavan tason laskelmien tarkistamista. 1. Unionin tuotannonala (56) Unionin tuotannonalan määritelmästä tai unionin tuottajien otoksen edustavuudesta ei esitetty uusia väitteitä tai huomautuksia. Kun otetaan huomioon tämä ja se, että tuotteen määritelmän ulkopuolelle jätetty tuotelaji (eli langat) edustaa vähäistä osuutta unionin tuottajien tuotannosta ja myynnistä, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 56 58 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa. 2. Unionin kulutus (57) Unionin kulutuksesta on huomattava, kuten edellä 55 kappaleessa mainitaan, että kun yksi neljästä päätuotelajista eli langat jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle, unionin kulutusmääriä oli tarkistettava. (58) Tämän tarkistus huomioon ottaen unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 2 Unionin kulutus 2006 2007 2008 Tutkimusajanjakso Yksikköä (tonnia) 903 351 944 137 937 373 697 128 Indeksinä 100 105 104 77 (59) Edellä esitetty kulutussuuntaus on samanlainen kuin tutkimuksen kohteena olevalle tuotteelle, sellaisena kuin se on määriteltynä väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa, vahvistettu suuntaus eli kulutus nousi noin 5 prosenttia vuosina 2007 2008 ja putosi sitten erittäin merkittävästi, 23 prosenttia, tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoteen 2006. 3. Tuonti asianomaisesta maasta (60) Koska langat jätettiin tuotteen määritelmän ulkopuolelle, myös tuontitietoja oli tarkistettava. (61) Yksi asianomainen osapuoli väitti, että unionin tuottajiin etuyhteydessä olevilta kiinalaisilta tuottajilta tulevaa tuontia ei pitäisi laskea mukaan tähän tuontiin. (62) On muistettava, että otokseen valittujen kiinalaisten tuottajien tuontimäärän osuus tutkimusajanjaksolla oli alle 4 prosenttia Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 58 kappale). Osuus säilyy muuttumattomana, vaikka langat on jätetty pois tuotteen määritelmästä. FI 13 FI

(63) Koska vain kaksi unionin tuottajaa toi tarkasteltavana olevaa tuotetta Kiinasta tutkimusajanjaksolla, tämän tuonnin täsmällistä määrä ei voida paljastaa luottamuksellisuussyistä. Vaikka tämän tuonnin määrä vähennettäisiin tarkastelujakson joka vuoden osalta, tuontimäärien ja markkinaosuuksien suuntaus pysyisi pääosin muuttumattomana. Polkumyyntituonnin markkinaosuus olisi pienempi, vaikkakin vain alle yhden prosenttiyksikön tarkastelujakson kunakin vuotena, minkä vuoksi se ei vaikuttaisi yleiseen suuntaukseen tarkastelujaksolla. (64) Lankojen poissulkemisen seurauksena tarkistetut tuontitiedot ovat seuraavat: a) Määrä Taulukko 3 Tuonti Kiinasta (määrät) 2006 2007 2008 Yksikköä (tonnia) 71 061 110 641 132 023 98 723 Indeksinä 100 156 186 139 b) Markkinaosuus Taulukko 4 Tuonti Kiinasta (markkinaosuus) 2006 2007 2008 Tutkimusajanjakso Tutkimusajanjakso Markkinaosuus (%) 7,9 % 11,7 % 14,1 % 14,2 % Indeksinä 100 149 179 180 (65) Näiden muutosten jälkeen alustavassa vaiheessa havaitut tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimääriä koskevat suuntaukset muuttuivat vain vähän. Tuontimäärän lisäys sekä absoluuttisesti että suhteellisesti on kuitenkin edelleen merkittävä. Tuonti kasvoi erittäin nopeasti tarkastelujaksolla, etenkin vuosien 2006 ja 2008 välillä (86 %), minkä jälkeen Kiinasta tuleva tuonti putosi kysynnän yleisen laskun seurauksena. Tämän tuonnin markkinaosuus kasvoi kuitenkin edelleen vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä, ja kasvua oli koko jaksolla 6,3 prosenttiyksikköä. c) Hintojen kehitys FI 14 FI

(66) Kun langat oli suljettu pois tutkimuksesta, tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen ciftuontihinta laski merkittävästi (noin 3 %). Taulukko 5 Tuonti Kiinasta (hinnat) 2006 2007 2008 Tutkimusajanjakso Keskihinta (euroa/ tonni) 901 907 945 909 Indeksinä 100 101 105 101 (67) Edellä esitetystä taulukosta kuitenkin näkyy, että suuntaus, jossa hinnat olivat erittäin vakaat tarkastelujaksolla, ei kuitenkaan muuttunut, minkä vuoksi voidaan vahvistaa tämän tuonnin hintasuuntausta koskevat päätelmät, jotka esitettiin väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa. d) Hintojen alittavuus (68) Hintojen alittavuutta koskevien laskelmien osalta alustavia marginaaleja oli tarkistettava, koska lankojen jättäminen pois tutkimuksesta edellytti vastaavan myynnin poistamista vahinkolaskelmista. (69) Lisäksi päätettiin ryhmitellä tuotelajit ja erotella toisistaan vain tuotteiden pääominaisuudet, kuten tutkimuksessa tehtiin polkumyynninkin osalta (ks. 50 ja 51 kappale). Tämän tuloksena kiinalaisen tuonnin se määrä kasvoi, jota verrattiin unionin tuotannonalan tuottaman samankaltaisen tuotteen myyntiin, ja näin alittavuuslaskelmien edustavuus parani. (70) Lopuksi tehtiin oikaisu tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi, koska nämä kustannukset ovat välttämättömiä tarkasteltavana olevan tuotteen myynnille. (71) Hintojen alittavuutta koskevien laskelmien muututtua sen vuoksi, että i) langat jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle, ii) tuotelajit ryhmiteltiin ja iii) tuonnin jälkeisiä kustannuksia oikaistiin, tarkistetut alittavuusmarginaalit olivat 18,2 prosenttia, kun keskimääräinen hintojen alittavuus oli 10,9 prosenttia. Edellä mainittuja muutoksia on sovellettu myös vahingon poistavaa tasoa koskeviin laskelmiin (ks. 134 kappale). (72) Koska muita väitteitä tai huomautuksia ei esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 61 65 kappaleen päätelmät ottaen huomioon edellä mainitut muutokset. 4. Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne 4.1. Vahinkoindikaattoreiden tarkistus lankojen poisjättämisen vuoksi (73) Lankojen jättäminen pois tuotteen määritelmästä edellytti väliaikaista tullia koskevan asetuksen jaksossa D.4 olevien tiettyjen taulukkojen mukauttamista. Lisäksi yhden otokseen valitun tuottajan myyntitietoihin oli tehtävä pieni korjaus. On huomattava, että otokseen valittujen FI 15 FI

tuottajien tuotanto ja myynti sisälsi vain suhteellisen vähän lankoja. Sen vuoksi oikaisut vaikuttivat eniten indikaattoreihin, jotka laskettiin kaikkien unionin tuottajien perusteella (myyntimäärä ja markkinaosuus). Oikaisut vaikuttivat myös otokseen valittujen tuottajien keskimääräisiin myyntihintoihin, mutta vähemmässä määrin. Havaitut suuntaukset, myös näiden indikaattoreiden osalta, pysyvät kuitenkin pääosin muuttumattomina verrattuna väliaikaista tullia koskevan asetuksen havaintoihin, kuten jäljempänä olevista taulukoista näkyy. Kun otetaan huomioon lankojen vähäinen merkitys tuottajien otoksessa, niiden jättäminen tuotteen määritelmän ulkopuolelle ei ole vaikuttanut rahoitusindikaattoreihin (kannattavuuteen, investointien tuottoon, kassavirtaan ja investointeihin). Avoimuuden vuoksi jäljempänä esitetään kaikki väliaikaista tullia koskevan asetuksen D.4 jaksossa lueteltuja vahinkoindikaattoreita koskevat taulukot, myös ne, jotka eivät ole muuttuneet. (74) Koska lankojen jättäminen tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle vaikutti otokseen valittujen tuottajien tuotantomäärän kehitykseen erittäin vähäisessä määrin verrattuna väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa annettuihin lukuihin (1 prosentin kasvu vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla), väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 67 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa. Taulukko 6 Unionin tuotannonala tuotanto Otokseen valitut tuottajat 2006 2007 2008 Tutkimusajanjakso Yksikköä (tonnia) 488 335 503 711 498 739 310 257 Indeksinä 100 103 102 64 (75) Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteettia koskevat luvut ovat kaiken kaikkiaan laskeneet lankojen poisjättämisen takia, mutta sillä ei ole ollut mitään vaikutusta suuntaukseen eikä kapasiteetin käyttöasteeseen. Tämän vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdantoosan 69 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa. Taulukko 7 Unionin tuotannonala tuotantokapasiteetti Otokseen valitut tuottajat 2006 2007 2008 Tutkimusajanjakso Kapasiteetti (tonnia) 567 067 567 822 580 705 506 509 Indeksinä 100 100 102 89 Kapasiteetin käyttöaste (%) 86 % 89 % 86 % 61 % Indeksinä 100 103 100 71 FI 16 FI

(76) Koska lankojen jättäminen tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle vaikutti otokseen valittujen tuottajien varastojen kehitykseen erittäin vähäisessä määrin verrattuna väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa annettuihin lukuihin (1 prosentin kasvu vuonna 2007, vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla), väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 70 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa. Taulukko 8 Unionin tuotannonala varastot Otokseen valitut tuottajat 2006 2007 2008 Yksikköä (tonnia) 87 603 72 282 122 926 81 485 Indeksinä 100 83 140 93 (77) Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa ilmoitettuihin myyntimääriin verrattuna myyntimäärien lasku vuodesta 2006 on 1 prosentin suurempi vuonna 2007 ja 2008 ja 3 prosenttia pienempi tutkimusajanjaksolla, myyntimäärät laskivat kuitenkin edelleen 27 prosenttia tarkastelujaksolla, joten 71 72 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa. Taulukko 9 Unionin tuotannonala EU:n myynti (määrät) Kaikki EU:n tuottajat 2006 2007 2008 Yksikköä (tonnia) 689 541 683 861 654 956 501 519 Indeksinä 100 99 95 73 (78) Kun langat jätettiin pois tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä, unionin tuotannonalan markkinaosuus EU:ssa laski 76,3 prosentista 71,9 prosenttiin (eikä 75,1 %:sta 69,5 %:iin). Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 73 kappaleessa esitetyt päätelmät unionin tuotannonalan markkinaosuudesta voidaan näin ollen vahvistaa. Taulukko 10 Unionin tuotannonala EU:n markkinaosuus Kaikki EU:n tuottajat 2006 2007 2008 Tutkimusajanjakso Tutkimusajanjakso Tutkimusajanjakso EU:n markkinaosuus 76,3 % 72,4 % 69,9 % 71,9 % FI 17 FI

(%) Indeksinä 100 95 92 94 (79) Lankojen jättäminen pois määritelmästä laski hieman keskimääräisiä myyntihintoja. Suuntaus on kuitenkin täsmälleen samanlainen kuin väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa esitetty myyntihintojen suuntaus (vain 1 %:n korkeammat luvut vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla, joten kyseisen asetuksen johdanto-osan 74 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa. Taulukko 11 Unionin tuotannonala EU:n myynti (keskimääräiset hinnat) Otokseen valitut tuottajat 2006 2007 2008 Tutkimusajanjakso euroa/tonni 1 163 1 154 1 181 1 147 Indeksinä 100 99 102 99 (80) Unionin tuottajien työllisyyslukuja on oikaistu jättämällä lankojen tuotanto pois. Suhteellisen pienen vähennyksen vuoksi suuntaus säilyi ennallaan (vain 1 %:n korkeammat luvut vuonna 2008 ja tutkimusajanjaksolla), minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdantoosan 75 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa. Taulukko 12 Unionin tuotannonala - työllisyys Otokseen valitut tuottajat 2006 2007 2008 Tutkimusajanjakso Työntekijöiden lukumäärä 4 050 3 851 3 676 3 275 Indeksinä 100 95 91 81 (81) Lankojen jättäminen pois tutkimuksesta ei vaikuttanut unionin tuotannonalan tuottavuuteen, minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 76 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa. Taulukko 13 Unionin tuotannonala tuottavuus Otokseen valitut 2006 2007 2008 Tutkimus- FI 18 FI

tuottajat ajanjakso Tonnia/työntekijä 121 131 136 95 Indeksinä 100 108 113 79 (82) Kun otetaan huomioon lankojen vähäinen merkitys tuottajien otoksessa, kuten 73 kappaleessa jo mainittiin, niiden jättäminen tuotteen määritelmän ulkopuolelle ei ole vaikuttanut jäljempänä lueteltuihin rahoitusindikaattoreihin. (83) Lankojen jättäminen määritelmän ulkopuolelle ei vaikuttanut työvoimakustannuksiin keskimääräisinä vuosipalkkoina tarkasteltuna, minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 77 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa. Taulukko 14 Unionin tuotannonala työvoimakustannukset Otokseen valitut tuottajat 2006 2007 2008 Vuosipalkat (euroa) 42 649 43 257 43 991 41 394 Indeksinä 100 101 103 97 (84) Lankojen jättäminen määritelmän ulkopuolelle ei vaikuttanut kannattavuuteen tai investointien tuottoihin, minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 78 81 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa. Taulukko 15 Unionin tuotannonala kannattavuus ja investointien tuotto Otokseen valitut tuottajat 2006 2007 2008 Tutkimusajanjakso Tutkimusajanjakso Nettovoitto (% liikevaihdosta) 0,3 % 4,7 % 3,5 % -15,0 % Investointien tuotto 2,5 % 6,2 % 3,0 % -16,8 % (85) Lankojen jättäminen määritelmän ulkopuolelle ei vaikuttanut unionin tuotannonalan kassavirtatilanteeseen, minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 83 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa. Taulukko 16 FI 19 FI

Unionin tuotannonala kassavirta Otokseen valitut tuottajat 2006 2007 2008 Kassavirta (euroa) 34 261 986 17 230 139 7 452 912-22 001 723 Indeksinä 100 50 22-64 (86) Lankojen jättäminen määritelmän ulkopuolelle ei vaikuttanut unionin tuotannonalan investointien tasoon, minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 85 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa. Taulukko 17 Unionin tuotannonala investoinnit Otokseen valitut tuottajat 2006 2007 2008 Tutkimusajanjakso Tutkimusajanjakso Nettoinvestoinnit (euroa) 40 089 991 20 804 311 43 613 463 28 387 044 Indeksinä 100 52 109 71 4.2. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen saadut huomautukset (87) Yksi asianomainen osapuoli katsoi, että komission olisi pitänyt analysoida vahinkoa (samoin kuin syy-yhteyttä) segmenttikohtaisesti eli kustakin päätuotelajista erikseen. Osapuoli katsoi, että päätuotelajit erosivat liiaksi toisistaan, jotta niitä olisi voitu analysoida kokonaisuutena. (88) Aivan aluksi on muistettava, että kaikki päätelmät polkumyynnistä ja vahingosta voidaan tehdä vain tarkasteltavana olevasta tuotteesta ja samankaltaisesta tuotteesta kokonaisuudessaan. Jos tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään liittyy valituksia, ne olisi analysoitava siinä yhteydessä eikä tuloksena saisi olla erillinen vahinkoanalyysi tutkimukseen kuuluvista erilaisista tuotelajeista. Tämän tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmää on muutettu tutkimuksen lopullisessa vaiheessa jättämällä siitä langat pois, kuten 13 23 kappaleessa todetaan. Kaikki polkumyyntiä ja vahinkoa koskevat päätelmät voidaan tehdä vain tästä uudelleen määritellystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta ja samankaltaisesta tuotteesta kokonaisuudessaan. Näistä syistä edellä esitettyä väitettä ei voida hyväksyä. (89) Sama asianomainen osapuoli väitti, että unionin tuotannonalan osalta esitetyt tiedot eivät olleen johdonmukaisia. Se katsoi erityisesti, että komissio oli väärässä antaessaan tietoja toisinaan koko unionin tuotannonalasta, kun taas toisinaan käytettiin vain otokseen valituilta tuottajilta saatuja varmennettuja tietoja. FI 20 FI

(90) Tältä osin on todettava, että otanta on perusasetuksen 17 artiklassa nimenomaisesti säädetty menettely, jolla on tarkoitus käsitellä tapauksia, joissa ei ole mahdollista tutkia tiettyjä talouden toimijoiden ryhmiä yksityiskohtaisesti. Unionin tuottajista valittua otosta on pidetty edustavana koko unionin tuotannonalan osalta, eivätkä asianomaiset osapuolet ole toimittaneet vastakkaista näyttöä väitteidensä tueksi. Sen vuoksi kaikki vahinkoindikaattorit myyntimäärää ja markkinaosuutta lukuun ottamatta laadittiin otokseen valittujen unionin tuottajien toimitiloissa kerättyjen ja varmennettujen tietojen perusteella, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 66 kappaleessa jo todettiin. Kaikista unionin tuottajista muodostuvan unionin tuotannonalan myyntimäärä oli edellytyksenä sille, että voitiin laskea unionin kulutus, ja unionin tuotannonalan markkinaosuuden määrittämistä varten tarvittiin sekä myyntimäärä että unionin kulutus. (91) Toinen asianomainen osapuoli väitti, että otokseen valittuihin unionin tuottajiin etuyhteydessä olevilta kiinalaisilta tuottajilta tuleva tuonti (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdantoosan 58 kappale) olisi pitänyt lisätä asianomaisten tuottajien myyntiin. (92) Kun otetaan huomioon, että asianomaiset unionin tuottajat ainoastaan jälleenmyyvät kyseisiä tuotteita, tämän tuonnin lisääminen myyntimäärään vääristäisi kuvan eikä näin ollen ole perusteltua. Tämän tuonnin määrä on joka tapauksessa vähäinen, kuten jo edellä 62 ja 63 kappaleessa todettiin. Vaikutus myös markkinaosuuksiin olisi minimaalinen eikä asiaan liittyvien vahinkoindikaattorien suuntaus muuttuisi, kuten myös mainittiin samoissa kappaleissa. (93) Yksi asianomainen osapuoli mainitsi, että komissio ei ollut selittänyt, miksi myynti kytkösmarkkinoille oli sisällytetty unionin tuotannonalan myyntilukuihin. Sen mukaan komission olisi pitänyt analysoida kytkösmarkkinoita erikseen vapaista markkinoista. (94) On syytä korostaa, että kytkösmarkkinamyynti sisällytettiin unionin tuotannonalan myyntimäärää ja markkinaosuutta koskevaan analyysiin, koska havaittiin, että tämä myynti kilpaili tuonnin kanssa. Tutkimuksessa vahvistettiin, että kyseisten unionissa toimivien yritysten kytkösmarkkinoilla käyttämät määrät voitaisiin periaatteessa korvata ostetulla lasikuidulla, jos esimerkiksi markkinaolosuhteet ja/tai taloudelliset näkökohdat antaisivat aihetta tällaiseen muutokseen. Sen vuoksi ne on sisällytetty unionin markkinoita koskevaan analyysiin. Vaikka kytkösmarkkinamyynti jätettäisiinkin pois analyysistä, myyntisuuntauksissa ei näkyisi merkittäviä muutoksia. (95) Unionin tuotannonala asetti kyseenalaiseksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 10 esitetyt unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat unionissa. Tuotannonala epäili laskuvirhettä ja väitti, että todellisuudessa myyntihintojen lasku tarkastelujaksolla oli merkittävämpi kuin ilmoitettu 2 prosenttia. Väitteen takia otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräisten unionin myyntihintojen laskelmia tarkistettiin. Laskelmat perustuivat varmennettuihin myyntihintoihin, ja ne havaittiin paikkansapitäviksi. Keskimääräiset myyntihinnat oli kuitenkin laskettava uudelleen sen vuoksi, että langat jätettiin pois tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä, ja tarkistetut keskimääräiset myyntihinnat esitetään edellä taulukossa 11. (96) Kaksi otokseen valituista tuottajista ihmetteli oikaisuja, joita oli tehty niiden toimittamiin kannattavuuslukuihin. Kiistanalaiset oikaisut liittyivät yrityksen sisäisiin siirtoihin, muutoksiin kirjanpidossa ja tiettyihin poikkeuksellisiin tekijöihin, joiden komissio katsoi tarpeettomasti vääristävän tulokseksi saatavia voittolukuja. Asianomaiset tuottajat kiistivät oikaisut ja FI 21 FI