Sosiaalihuoltolain ja Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden soveltamisohjeet Soitessa <PVM tai muuta tietoa>
1. Sosiaalihuoltolain tavoite ja tarkoitus Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa Asiakasohjaus ja avopalvelut: asiakasohjaus, asiakkaiden kotiin räätälöitävät tukipalvelut, perhehoito, päivätoiminnat ja omaishoidontuki edesauttavat ikääntyneiden kotona asumista, kuntoutumista ja arjessa selviytymistä. Lähtökohtana kaikissa palveluissa on ylläpitää ikääntyneiden terveyttä, vireyttä, toimintakykyä ja hyvää arkea ensisijaisesti hänen omassa kodissaan. Ennaltaehkäisevä toiminta perustuu paitsi lakeihin ja asetuksiin myös laaja- alaiseen ammatilliseen näkemykseen kuntouttavasta hoito- ja auttamistyöstä. Sosiaali- ja terveysministeriö (2013) määrittelee tukipalvelut - käsitteen usein ensimmäisiksi palveluiksi, joita asiakas tarvitsee itsenäisen asumisensa tueksi. Palveluntarvitsija voi ostaa tukipalveluja myös suoraan yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Tällöin tukipalvelujen ostaja voi käyttää hyväkseen verotuksen kotitalousvähennystä. Kuljetuspalvelut ovat yksi osa Soiten sosiaalihuoltolain mukaisia tukipalveluita. Asiakasohjauksen ja avopalveluiden keskeinen tehtävä on omalta osaltaan keskittyä ikääntyneiden sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kontaktien edistämiseen ja ylläpitämiseen sekä verkostoihin kodin ulkopuolella. Päätavoitteena on turvallisen kotiasumisen mahdollistaminen erilaisin tukipalveluiden avulla, kotihoidon tukeminen sekä palvelu- ja laitosasumiseen siirtymisen pitkittäminen. Soiten viranhaltijat sopivat saamansa yhteydenoton perusteella ajan asiakkaalle maksuttomaan kotikäyntiin. Arvioinnit (palveluntarpeen arviointikotikäynti) suoritetaan testein, keskustellen ja havainnoiden. Saatua tietoa hyödyntämällä muodostetaan kokonaiskuva asiakkaan mahdollisesta yksilöllisestä palvelutarpeesta. Soitessa käytetään toimintakykymittarina RAI- tietojärjestelmää kuntoutumista edistävien palveluiden suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Ammatillinen palveluntarpeen arviointi on aina perusteena mahdollisten palveluiden organisointiin ja järjestämiseen. Palveluohjaaja toimii sellaisen kotona asuvan ikääntyneen henkilön lakisääteisenä vastuuhenkilönä, joka ei vielä ole muiden palveluiden piirissä. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2013) mukaan palvelun tarve on selvitettävä kokonaisvaltaisesti. Soitessa selvitys tehdään aina asiakkaalle ilmaisen kotikäynnin avulla yhteistyössä iäkkään henkilön ja tarvittaessa myös hänen läheistensä ja omaistensa kanssa. Palveluohjaajat työskentelevät kummallakin kotimaisella kielellä, tulkkipalveluita hankitaan niitä tarvittaessa. Sosiaalihuoltolain mukaisina kuljetuspalveluina suoritettavat asiointi- ja vapaa-ajan matkat on tarkoitettu siirtymiseen paikkoihin, joissa asiakas asioi, osallistuu harrastuksiin tai muuhun sosiaaliseen toimintaan (esimerkiksi kuntouttavaan päivätoimintaan). Kuljetuspalveluiden tulee tukea asiakkaan turvallista kotona asumista. Kuljetuspalvelu on tarkoitettu henkilökuljetuksiin, eikä sitä voi käyttää tavaroiden tai esineiden kuljettamiseen Yleiset liikennejärjestelyt ovat aina ensisijaisia lähtökohtia asiakkaan kuljetustapoja kartoitettaessa. Mikäli niiden käyttäminen ei pitkäaikaisesta toimintakyvyn alenemisesta johtuen ole asiakkaalle mahdollista, asiakas voi kuljetuspalveluhakemuksella ja siihen liitteeksi tarvittavalla lääkärintodistuksella Sivu 2 / 17
hakea itselleen erillistä kuljetuspalvelua. Soiten kuljetuspalvelut eivät siis korvaa asiakkaalle julkisia joukkoliikenteen palveluita. - Kaikki vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalveluhakemukset käsitellään Soiten vammaispalvelutoimistossa - 65- vuotta täyttäneiden asiakkaiden sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalveluhakemukset käsitellään Soiten ikääntyneiden palveluissa (Omais- ja perhehoitokeskukset) o kaikki 75- vuotta täyttäneiden asiakkaiden hakemukset käsitellään suoraan ikääntyneiden palveluissa, josta ne tarvittaessa ohjataan vammaispalveluihin. o alle 65- vuotiaiden SHL- hakemukset ohjautuvat sille palvelualueelle, jonka asiakkuudesta on kyse 2. Vammaispalvelulain tavoite ja tarkoitus Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä ja ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä. Kuljetuspalvelujen osalta kyseinen yhdenvertaisuusperiaate merkitsee sitä, että vammaisella henkilöllä tulee olla tavanomaiset liikkumismahdollisuudet käytössä olevan kunnan liikenneverkoston puitteissa. Kuljetuspalvelujen tavoitteena on edistää vaikeavammaisten henkilöiden omatoimista suoriutumista, tasaarvoa ja toimintamahdollisuuksia. Vammaispalvelulain 8 :n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Lähtökohtana on, ottaen huomioon vammaispalvelulain 1 :ssä säädetyt lain tavoitteet, että vammaisilla henkilöillä olisi samankaltaiset, yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkumiseen kuin muillakin kuntalaisilla. Kuljetuspalvelu on tarkoitettu korvaamaan sellaista julkista joukkoliikennettä, joka ei ole vaikeavammaisen käyttäjän kannalta riittävän esteetöntä tai vamman/sairauden vuoksi omatoimisesti saavutettavaa. Vammaisen henkilön liikkuminen toteutetaan ensisijaisesti osana esteetöntä julkista joukkoliikennettä. Julkisen joukkoliikenteen käyttöä on tarvittaessa tuettava ja täydennettävä sosiaalihuoltolain 23 :n 3 momentin mukaisilla liikkumisen tuen toteuttamistavoilla. Elleivät sosiaalihuoltolain mukaiset liikkumisen tuen toteuttamistavat ole vammaisen henkilön liikkumisen turvaamiseksi riittäviä ja sopivia, sovelletaan vammaispalvelulakia. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia siis järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Vammaispalvelulaki on näin ollen toissijainen muun lainsäädännön nojalla järjestettäviin palveluihin nähden. Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja ei saa käyttää terveydenhoidon, sairaanhoidon tai kuntoutuksen matkoihin, joiden korvaus perustuu sairasvakuutuslakiin tai korvaus näihin tulee vakuutusyhtiöltä. Näitä matkoja ovat esimerkiksi lääkäri-, hammaslääkäri-, laboratorio- ja terapiakäynnit, terveyden- ja sairaanhoitajan vastaanottokäynnit, apuvälineiden sovituskäynnit tai lääkärin määräämät Sivu 3 / 17
tutkimus-, kuntoutus- ja hoitokäynnit. Päivähoito- ja peruskoulumatkat eivät myöskään kuulu vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalveluiden piiriin. Mikäli vakuutuslaitos suorittaa vammaiselle henkilölle Tapaturmavakuutuslain, Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, Valtion viran- ja toimenhaltijain tapaturmakorvauksista annetun lain, Ammattitautilain, Sotilasvammalain, Liikennevakuutuslain, Potilasvahinkolain tai näitä vastaavan aikaisemman lain nojalla korvauksia ja kunta on antanut vammaiselle henkilölle samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kohdistuvia VpL 8 ja 9 :ssä tarkoitettuja palveluja tai tukitoimia, siirtyy oikeus korvaukseen kunnalle siltä osin kuin vakuutuslaitoksen olisi tullut suorittaa korvausta kyseisistä palveluista. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista säädetyn lain (VpL) 8 :n nojalla kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin ja siihen on laissa mainitut edellytykset täyttävällä vaikeavammaisella henkilöllä subjektiivinen oikeus. Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia (VpA 5 ). 3. Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun myöntämisen perusteet Sosiaalihuoltolain mukainen ikääntyneiden kuljetuspalvelu on tarkoitettu Soiten alueella kotonaan asuville yli 65- vuotiaille henkilöille; Asiakkaille, jonka kuljetuspalvelun tarve aiheutuu vammasta, sairaudesta tai ikääntymisestä johtuvista toimintarajoitteista (haitta on ollut pitkäaikainen, vähintään yhden vuoden mittainen) Asiakkaille jotka olennaisesti hyötyvät sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden myöntämisestä siten, että turvallista kotona asumista ja toimintakykyä kyetään tukemaan ja ylläpitämään näillä tukitoimilla (ikä tai maantieteelliset etäisyydet eivät kuulu sellaisinaan myöntämisperusteisiin) Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua voidaan erityisistä syistä ja viranhaltijan yksilöllisen harkinnan perusteella myöntää myös vaikeassa sosiaalisessa elämäntilanteessa olevalle asiakkaalle. Mikäli asiakkaalla on ohjeistuksesta poikkeavia, tavanomaiseen elämään kuuluvia matkustustarpeita, otetaan asiakkaan esittämä yksilöllinen tarve huomioon kuljetuspalvelupäätöstä tehtäessä. Autottomille / ajokortittomille asiakkaille, joiden perheenjäsen tai lähiomainen on tilapäisesti hoidossa kuntayhtymässä sijaitsevan toisen kunnan alueella, on mahdollista myöntää palveluohjaajan harkintapäätökseen perustuva oikeus käyttää sosiaalihuoltolain mukaisesti kuljetuspalvelua. Päätöksen myötä tuleva oikeus koskee maksimissaan kahdeksaa (8) yhdensuuntaista matkaa hoitojakson aikana. Tällä Sivu 4 / 17
harkintaperusteisella toimenpiteellä mahdollistetaan vierailut lähiomaisen tai läheisen luona ja ylläpidetään asiakkaiden ja omaisten välistä vuorovaikutussuhdetta, toimintakykyä ja sosiaalista vireystilaa. Päätös tehdään saapuneen hakemuksen ja tehdyn arviointikotikäynnin/kotikäyntiä korvaavan selvityksen perusteella. Palvelun järjestämismuotona käytetään aina ensisijaisesti Soiten käyttämää kyyditysten yhdistämistapaa. Oikeus matkoihin tehdään pääsääntöisesti kuukaudeksi kerrallaan. Palveluohjaaja konsultoi tarvittaessa ennen päätöksentekoa Soiten palveluksessa olevaa sosiaalityöntekijää ja/tai esimiestään. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu on tarkoitettu Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja järjestetään ainoastaan vaikeavammaiselle henkilölle. Vammaispalveluasetuksen 5 :n mukaan kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vaikeavammaisuutta arvioitaessa otetaan vamman/sairauden lisäksi aina huomioon hakijan elinympäristö ja -olosuhteet. Kuljetuspalvelun tarpeen tulee johtua vammasta tai sairaudesta, joista aiheutuvan haitan tulee olla pitkäaikainen (VpL 2 ). Pitkäaikaiseksi vammaksi tai sairaudeksi katsotaan pääsääntöisesti vähintään vuoden (1) kestävä tila. Kuljetuspalvelua ei myönnetä yleensä sairaudesta toipumisen ajaksi tai kuntoutusvaiheeseen. Ikääntymisestä aiheutuva toimintakyvyn aleneminen ei ole yksinomaan peruste vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun myöntämiselle. Mikäli kuljetuspalvelun tarve johtuu pelkästään ikääntymisestä aiheutuvista toimintarajoituksista, kuljetuspalvelun tarpeeseen tulee vastata sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla, mikäli asiakas täyttää muut Soiten hallituksen määrittämät myöntämisperusteet sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun osalta. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan vaikeavammaisen henkilön tulee saada laitoshoitoon kuuluvana palveluna tarvitsemansa kuljetuspalvelut sosiaalihuoltolain 24 :n ja sosiaalihuoltoasetuksen 11 :n mukaisesti. Mikäli laitoshoidossa olevalle vaikeavammaiselle henkilölle tällä tavoin toteutettavat kuljetukset eivät kuitenkaan ole sopivia tai riittäviä, tarpeen mukaiset kuljetukset voidaan järjestää VpL:n nojalla. Kuljetuspalveluhakemuksessa tulee selvittää yksilöidysti kuljetuspalveluiden tarve. Kuljetuspalvelun tarkoituksena on edistää vaikeavammaisen henkilön omatoimista suoriutumista. Mikäli henkilö ei kykene kuljetuspalvelun ja siihen liittyvän saattajapalvelun avullakaan omatoimisesti suoriutumaan niistä tavanomaisen elämän toiminnoista, joiden turvaamiseksi kuljetuspalvelua on haettu, ei oikeutta kuljetuspalveluun yleensä synny. Sivu 5 / 17
4. Kuljetuspalvelun hakeminen, palveluntarpeen arviointi ja päätöksenteko 4.1. Hakeminen ja hakemusten palautusosoitteet Kuljetuspalveluita haetaan aina kirjallisesti hakulomakkeella. Lomake on tulostettavissa Soiten internetsivuilta osoitteesta http://soite.fi/sivu/hakemukset. Lomake voidaan myös lähettää asiakkaalle kotiin tämän pyynnöstä. Kuljetuspalvelun myöntämiseksi tarvitaan aina sekä kuljetuspalveluhakemus että lääkärintodistus, joista tulee selkeästi ilmetä vamma ja/tai sairaus, joka rajoittaa asiakkaan liikkumismahdollisuuksiaan ja estää häntä käyttämästä liikkumisessaan julkisia joukkoliikennevälineitä Hakemus ja alle puoli vuotta vanha lääkärinlausunto käsitellään pyydettyjen liitteiden saapuessa, viimeistään kuitenkin kolmen kuukauden sisällä saapumisestaan. Tarvittaessa asiakasta voidaan pyytää toimittamaan hakemuksensa liitteeksi muita asiantuntijalausuntoja. Asiakasohjauksen ja avopalveluiden palveluohjaajat koordinoivat keskitetysti sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua. Lääkärinlausunnosta tulee ilmetä asiakkaan vamma ja/tai sairaus, joka rajoittaa hänen liikkumismahdollisuuksiaan ja estää käyttämästä liikkumisessaan julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuutonta vaikeutta. Lääkärinlausuntoon tulee sisältyä mahdollisimman laaja-alainen arvio hakijan liikkumiskyvystä ja siinä odotettavissa olevista muutoksista. Lääkärintodistuksen tulee olla laadittu alle puoli (1/2) vuotta sitten. Tarvittaessa asiakasta voidaan pyytää toimittamaan hakemuksensa liitteeksi muita asiantuntijalausuntoja kuten esimerkiksi fysioterapeutin lausunto. Vammaispalvelulain mukaisia työ- tai opiskelumatkoja haettaessa tulee hakijan toimittaa hakemuksen liitteeksi työsopimus tai opiskelutodistus. Hakemusten palautusosoite on sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden osalta: Perhonjokilaakson asiakkaat: Perhonjokilaakson Omais- ja perhehoitokeskus / SHL- hakemus Koulutie 33, 69700 Veteli Lestijokilaakson asiakkaat: Lestijokilaakson Omais- ja perhehoitokeskus / SHL- hakemus Peltokatu 10, 69100 Kannus Kokkolan asiakkaat: Sivu 6 / 17
Kokkolan Omais- ja perhehoitokeskus / SHL- hakemus Torikatu 50, 67100 Kokkola Kruunupyyn asiakkaat: Kruunupyyn Omais- ja perhehoitokeskus / SHL- asiakkaat Hörbyntie 8, 68700 Teerijärvi Hakemusten palautusosoite on vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden osalta: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Vammaispalvelutoimisto Mariankatu 16-20 67200 Kokkola 4.2. Palvelutarpeen arviointi Kuljetuspalvelun saamisen edellytyksenä oleva vaikeavammaisuuden määrittely ei perustu pelkästään hakemuksen liitteeksi toimitettuun lääkärin- tai muun asiantuntijan lausuntoon, vaan arvioinnissa otetaan huomioon vamman tai sairauden aiheuttamat toimintarajoitteet siinä ympäristössä ja elinolosuhteissa, joissa asiakas toimii. Asiakkaan luo tehdään kotikäynti palvelutarpeen arvioimiseksi, mikäli se ei ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää myös muilta asiakkaan kanssa työskenteleviltä viranomaisilta saatavaa tietoa asiakkaan tilanteesta Asiakaslain (AsiakasL) 16-20 mukaisesti. Kuljetuspalvelujen tarvetta selvitettäessä arvioidaan mm. asiakkaan mahdollisuudet käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä (esim. taksibussi) ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Huomioon otetaan myös asiakkaan kyky käyttää saattajan avulla joukkoliikennevälineitä. Lisäksi huomioidaan vamman tai sairauden aiheuttama haitta suhteessa eri vuodenaikoihin (esim. talviajan kuljetuspalvelut) tai eri vuorokaudenaikoihin (esim. näkövammaiset). Asiakkaan kuljetuspalvelutarpeen arvioimiseksi asiakkaan kanssa voidaan tehdä koematka sen arvioimiseksi, aiheuttaako asiakkaan vamma tai sairaus hänelle kohtuuttoman suuria vaikeuksia käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Koematkan aikana tehtävään soveltuva ammattihenkilö matkustaa asiakkaan kanssa yhdessä joukkoliikennevälineellä. Tarkoituksena on arvioida, millaisia vaikeuksia matkan aikana ilmenee ja ovatko vaikeudet niin suuria, että joukkoliikenteen käyttäminen aiheuttaisi asiakkaalle kohtuuttomia vaikeuksia. Koematkan käyttäminen palvelutarpeen arviointikeinona on tarkoituksenmukaista silloin, kun muulla selvityksellä ei saada riittävän tarkkaa tietoa asiakkaan Sivu 7 / 17
toimintakyvystä joukkoliikenteessä. Koematkaa ei tule tehdä, mikäli sillä ei ole merkitystä päätöksentekoon tai julkisen joukkoliikenteen käytön edellytysten selvittämiseksi. 4.3. Päätöksenteko Päätöksen asiakkaan oikeudesta vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetuspalveluun tekee Soiten viranhaltija. Päätöksenteossa huomioidaan asiakkaan yksilölliset tarpeet kuljetuspalvelun järjestämistavan osalta. Mikäli asiakkaalla katsotaan olevan oikeus kuljetuspalveluun, palvelu myönnetään hakemiskuukauden alusta alkaen. Päätös oikeudesta kuljetuspalveluun tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi, mikäli vamman laadun perusteella on ilmeistä, että kuljetuspalvelun tarve on pysyvä. Päätös voidaan tehdä perustellusta syystä myös määräaikaisesti voimassa olevaksi. Asiakas saa hakemukseensa kirjallisen viranhaltijapäätöksen, muutoksenhakuohjeen sekä ohjeen kuljetuspalvelun käyttämisestä. Kuljetuspalveluja saavan tai hänen asioitaan hoitavan henkilön on ilmoitettava välittömästi Soitelle kaikista kuljetuspalveluun liittyvistä muutoksista kuten osoitteen tai kotikunnan muuttumisesta, toimintakyvyn muutoksista, pitkäaikaishoitoon siirtymisestä tai kuljetuspalvelutarpeen lakkaamisesta. Soiten viranhaltija arvioi, edellyttääkö muutos kuljetuspalvelupäätöksen tarkistamista. Kotikunnan muuttuessa kuljetuspalvelua haetaan uudesta kotikunnasta. 5. Matkustamisoikeus, vammaispalvelulain mukaiset matkatyypit ja asiakkaan yleinen omavastuu 5.1. Matkustamisoikeus Sosiaalihuoltolain 14 mukainen kuljetuspalvelu on harkinnanvaraista palvelua, jota Soitessa järjestetään siinä laajuudessa kuin laki sen määrittelee. Kuljetuspalveluina suoritettavat asiointi- ja vapaa-ajan matkat on tarkoitettu siirtymiseen paikkoihin, joissa asiakas asioi, osallistuu harrastuksiin tai muuhun sosiaaliseen toimintaan (esimerkiksi Soiten kuntouttava päivätoiminta, kylvetyspalvelut). Vammaispalveluasetuksen (VpA) 4 :n perusteella kuljetuspalveluihin kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja voidaan myöntää kahdeksan (8) yhdensuuntaista matkaa kuukautta kohti tai asiakkaan erityisesti perustellun tarpeen mukaan. Mikäli matkojen määrä ei riitä turvaamaan asiakkaan ehdottoman välttämätöntä liikkumisen tarvetta, asiakkaalla on oikeus hakea lisämatkoja ja hänen on perusteltava vammasta tai sairaudesta aiheutuva lisämatkojen tarve. Lisäedellytyksenä on, että kyse on tavanomaisiin elämäntoimintoihin kuuluvasta välttämättömästä liikkumistarpeesta. Mikäli matkoja myönnetään yli 8 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, edellyttää se aina yksilökohtaista harkintaa ja painavia perusteita. Asiakas voi esittää hakemuksen yhteydessä perusteet lisämatkoihin. Sivu 8 / 17
Vammaispalvelulain tarkoittamalle vaikeavammaiselle henkilölle on kuljetuspalveluja järjestettävä siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa vähintään kahdeksantoista (18) yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa (VpA 6 ). Kuljetuspalveluina suoritettavat asiointi- ja vapaa-ajan matkat on tarkoitettu siirtymiseen paikkoihin, joissa asiakas asioi, osallistuu harrastuksiin tai muuhun sosiaaliseen toimintaan. Vammaispalvelulain mukaisia matkoja myönnetään vähintään kahdeksantoista (18) yhdensuuntaista matkaa kuukautta kohti tai tarpeen mukaan. Mikäli asetuksen tarkoittama vähimmäismäärä (18 yhdensuuntaista matkaa/kk) ei riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä liikkumisen tarvetta, asiakkaalla on oikeus hakea lisämatkoja ja hänen on perusteltava vammasta tai sairaudesta aiheutuva lisämatkojen tarve. Lisäedellytyksenä on, että kyse on tavanomaisiin elämäntoimintoihin kuuluvasta välttämättömästä liikkumistarpeesta. Mikäli matkoja myönnetään yli 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, edellyttää se aina yksilökohtaista harkintaa ja painavia perusteita. 5.2. Vammaispalvelulain mukaiset matkatyypit Vammaispalvelulain mukaiset työ- ja opiskelumatkat Vammaispalveluasetuksen 6 :n mukaan kunnan on järjestettävä kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa välttämättömät työhön ja opiskeluun liittyvät matkat. Korvattavaksi tulee kuljetuspalveluista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Vammaispalvelulain mukaiset työmatkat Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua myönnetään välttämättömiin työmatkoihin todellisen tarpeen mukaisesti. Arvioitaessa työmatkoja koskevaa lähikuntaa on kiinnitettävä huomiota siihen, mikä on kuntalaisten tavanomainen työssäkäyntialue ja mihin lähikuntiin on tavanomaista tehdä työmatkoja kyseessä olevalta paikkakunnalta. Työllä tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvan toiminnan lisäksi yritystoimintaa. Lähtökohtana työn tekemisessä on, että työnteolla mahdollistetaan vammaiselle henkilölle toimeentulon hankkiminen. Työnä ei pidetä esimerkiksi järjestötoimintaa tai muuta vastaavaa toimintaa, tällöin kyse on yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Kuljetuspalvelua ei myönnetä myöskään harrastusluontoiseen toimintaan ja vapaaehtoistyöhön. Työmatkalla tarkoitetaan pääsääntöisesti matkaa kotoa työpaikalle ja työpaikalta kotiin. Työmatkoina ei pidetä työntekijän tavanomaisiin työtehtäviin liittyviä työnantajan teettämiä matkoja esimerkiksi työpisteestä toiseen. Työpäivän aikana tapahtuvat, työntekoon liittyvistä siirtymistä johtuvat matkat ovat työnantajan määrättävissä olevia matkoja, joista työntekijä saa korvauksen työsopimuksen tai työehtosopimuksen mukaisesti palkkana, kilometrikorvauksena, oman auton käyttökorvauksena tai muulla tavoin. Kyseiset matkat kuuluvat työnantajan korvattaviksi. Sivu 9 / 17
Kuljetuspalvelua ei myönnetä loma-ajoille. Työmatkat myönnetään työsuhteen keston ajaksi tai enintään kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Hakemuksen liitteeksi on toimitettava kopio työsopimuksesta. Asiakkaan tulee ilmoittaa vammaispalveluun mahdollisista muutoksista työtilanteessaan. Vammaispalvelulain mukaiset opiskelumatkat Kuljetuspalvelua myönnetään välttämättömiin opiskelumatkoihin. Opiskelumatkoina voidaan korvata vain sellaiseen opiskeluun liittyvät matkat, joka johtaa tutkinnon tai ammatin saavuttamiseen tai parantaa asiakkaan työllistymismahdollisuuksia. Opiskelumatkojen myöntäminen edellyttää, että hakija on oikeutettu vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun ja että matkat ovat välttämättömiä opintojen suorittamiseksi. Opiskelulla tarkoitetaan perusopetuksen jälkeistä opiskelua, kuten lukiota tai ammattiin tähtäävää opiskelua ammattioppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa ja yliopistossa ammatilliseen opiskeluun tähtäävä opiskelua, työelämän valmiuksia kehittävää koulutusta, valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta. Kuljetuspalvelua ei myönnetä harrastusluonteiseen opiskeluun vaan näihin matkoihin tulee käyttää vapaaajan matkoja. Opiskeluna ei pidetä työssä tarvittavien taitojen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarvittavia lyhytaikaisia kursseja. Opiskelumatkoja myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan. Kuljetuspalvelua myönnetään välttämättömiin opiskelumatkoihin yleensä kaksi (2) yhdensuuntaista matkaa opiskelupäivää kohden, eli matka kotoa oppilaitokseen ja oppilaitoksesta kotiin. Mikäli opiskelija joutuu opinnoissaan päivän aikana vaihtamaan toistuvasti opiskelupaikkaa, nämä matkat ovat mahdollista yksilöllisen harkinnan perusteella myöntää opiskelumatkoina. Kuljetuspalvelua ei myönnetä opiskelun loma-ajalle. Opiskelumatkoja hakevan asiakkaan tulee toimittaa vammaispalveluun todistus opinto-oikeudestaan ja lukujärjestys, jotta kuljetusten palvelukeskus pystyy järjestelemään kuljetukset ajoissa. Asiakkaan tulee ilmoittaa vammaispalveluun mahdollisista muutoksista opiskelutilanteessaan. Oman auton vaikutus vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin Vaikeavammaisten kuljetuspalvelupäätös perustuu vammaisen henkilön yksilölliseen tarpeeseen, vaikka hänellä olisi käytössään oma tai perheen auto. Oman auton käyttö ei suoranaisesti rajaa asiakkaan kuljetuspalveluoikeutta ilman tarpeesta lähteviä perusteita. Mikäli henkilön toimintarajoitteesta aiheutuva tuen tarve liikkumisessa tavanomaisen elämän toiminnoissa on runsasta ja jatkuvaluonteista, vammaiselle henkilölle voidaan vaihtoehtona kuljetuspalvelulle antaa käyttöön auto tai hänelle voidaan myöntää taloudellista tukea auton hankintaan. Mikäli vaikeavammainen henkilö on saanut käyttöönsä auton tai hänellä on käytössään auto, jonka hankintaan on saatu joko vammaispalvelulain mukaista avustusta tai autoverolain tarkoittama autoveronpalautusta, henkilöllä on oikeus saada vähintään kahdeksan (8) yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa (96 yhdensuuntaista matkaa/vuosi = vuosikortti) vapaa-ajan toimintaan, sosiaaliseen osallistumiseen tai tavanomaiseen elämään kuuluvaan toimintaan, jollei tätä pienempi määrä riitä turvaamaan välttämätöntä liikkumista. Kuljetuspalvelujen tarve on kuitenkin aina selvitettävä ja ratkaistava Sivu 10 / 17
yksilöllisesti. Hakijan tulee antaa kuljetuspalvelua hakiessaan kirjallinen selvitys perheen/oman auton käytöstä sekä saamastaan päätöksestä koskien yhteiskunnallista tukea auton hankintaan. 5.3. Asiakkaan omavastuuosuus ja muuta tärkeää tietoa kuljetuspalveluihin liittyen Kuljetuspalvelumatkoja ei saa käyttää terveydenhoidon, sairaanhoidon tai kuntoutuksen matkoihin, joiden korvaus perustuu sairasvakuutuslakiin tai korvaus näihin tulee vakuutusyhtiöltä. Näitä matkoja ovat esimerkiksi lääkäri-, hammaslääkäri-, laboratorio- ja terapiakäynnit, terveyden- ja sairaanhoitajan vastaanottokäynnit, apuvälineiden sovituskäynnit tai lääkärin määräämät tutkimus-, kuntoutus- ja hoitokäynnit. Kela korvaa em. kuljetuspalveluita (ns. Kela- kyydit) https://www.kela.fi/taksimatkat Matkahuollon julkisen liikenteen hinnaston poistuttua määräytyy asiakkaan matkasta maksama omavastuuosuus Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus, www.ely-keskus.fi ) voimassaolevan lippu- ja maksujärjestelmän kohdan 2.2 vaatimusten mukaan. Mikäli asiakkaalle on myönnetty saattajaoikeus, saattajalta ei peritä omavastuuosuutta. Palvelun järjestäjällä on oikeus päättää kuljetuspalvelun järjestämistavasta harkitsemallaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Soiten henkilökuljetukset järjestetään aina ensisijaisesti yhdistelmäkuljetuksina. Vammaispalvelulain mukaisesti myönnettyjen työmatkojen osalta sovelletaan edellä mainituissa Elykeskuksen lippu- ja maksujärjestelmän vaatimuksissa määriteltyä hintatasoa, joka määräytyy asiakkaan kodin ja työpaikan etäisyyden mukaisesti. Opiskelijoiden osalta omavastuuosuutena peritään enimmillään Kelan opiskelijoilta kuukausittain perimää omavastuuosuutta vastaava määrä. Mikäli asiakas matkustaa soveltamisohjeessa määriteltyjen, matkustusoikeuden piirissä olevien kuntien kuntarajojen yli, asiakkaalla on matkustusoikeus hyväksytyn matkustuskunnan ja matkustusoikeuden ulkopuolella olevan kunnan rajalle saakka. Asiakas maksaa omavastuuosuuden siitä kilometrimäärästä, joka syntyy kyseiselle kuntarajalle. Tässä tilanteessa oleva asiakas maksaa itse kokonaisuudessaan matkan kyseiseltä kuntarajalta matkan määränpäähän saakka. 6. Matkustusoikeus - lähikunta ja toiminnallinen lähikunta Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä oman asuinkunnan alueella sekä asuinkunnan viereiseen, maantieteelliseen lähikuntaan. Lähikuntana pidetään maantieteellisesti asuinkuntaan rajoittuvia rajakuntia. Lähikunta voidaan määritellä myös toiminnallisena lähikuntana, jolloin huomioidaan vammasta tai sairaudesta aiheutunut tarve sellaisiin palveluihin, joita ei ole saatavissa asuinkunnan tai asuinkuntaan rajoittuvien lähikuntien alueelta. Alla asuinkuntien määritellyt lähikunnat/toiminnallinen lähikunta, joihin sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden saajalla on matkustusoikeus: Asuinkunta Lähikunnat + toiminnallinen lähikunta (matkustusoikeus) Sivu 11 / 17
Halsua: Kannus: Kaustinen: Kokkola: Kruunupyy: Lestijärvi: Perho: Toholampi: Veteli: Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Veteli ja Kokkola Kalajoki, Kokkola, Sievi, Toholampi ja Kokkola Halsua, Kokkola, Kruunupyy, Veteli ja Kokkola Halsua, Kalajoki, Kannus, Kaustinen, Kruunupyy, Luoto ja Toholampi Evijärvi, Kaustinen, Kokkola, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari, Veteli ja Kokkola Haapajärvi, Halsua, Kannus, Kinnula, Reisjärvi, Toholampi ja Kokkola Alajärvi, Halsua, Kaustinen, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Vimpeli, Veteli ja Kokkola Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Sievi, Ylivieska ja Kokkola Evijärvi, Halsua, Kaustinen, Kruunupyy, Lappajärvi, Perho, Vimpeli ja Kokkola Mikäli asiakkaalla on soveltamisohjeessa määritellystä matkustusoikeudesta poikkeavia säännöllisiä ja tavanomaiseen elämään kuuluvia muita matkustustarpeita, asiakkaan tulee aina perustella kuljetuspalveluhakemuksessaan kyseinen, poikkeava matkustustarve. Asiakkaan esittämä yksilöllinen matkustustarve otetaan huomioon kuljetuspalvelupäätöstä tehtäessä. Yksilöllisestä ja soveltamisohjeessa määritellystä matkustusoikeudesta poikkeava matkustusoikeus määritellään päätöksessä ja tästä tehdään merkintä asiakkaan kuljetuspalvelujärjestelmässä olevaan asiakasprofiiliin. Kuljetuspalvelumatkat myönnetään kuukausikohtaisesti. Asiakkaalla ei ole oikeutta siirtää käyttämättä jääneitä matkoja seuraaville kuukausille käytettäväksi. Vammaispalveluiden kuljetuspalvelun vuosikortin saaneilla asiakkailla on edellä mainitusta poiketen oikeus jaksottaa hänelle myönnetyt kuljetuspalvelumatkat haluamallaan tavalla vuoden aikana käytettäväksi 7. Kuljetuspalvelun järjestäminen Soitella on palvelun järjestäjänä oikeus päättää kuljetuspalvelun järjestämistavasta harkitsemallaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Soiten henkilökuljetukset järjestetään aina ensisijaisesti yhdistelmäkuljetuksina. Kuljetuspalvelussa vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalvelujen järjestämisessä on riittävässä määrin otettava huomioon vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet liikkumiseen sekä yksilölliset vammasta tai sairaudesta aiheutuvat rajoitukset. Mikäli Soiten ensisijainen kuljetuspalveluiden järjestämistapa ei Sivu 12 / 17
tosiasiallisesti sovellu asiakkaalle hänen vammastaan tai sairaudestaan johtuen, kuljetuspalvelu järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen huomioon ottavalla tavalla. 7.1. Asiakasprofiili Kuljetuspalveluasiakkaille tehdään palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä esiin nousseisiin kuljetuspalvelutarpeisiin ja viranhaltijapäätökseen perustuva asiakasprofiili kuljetusten palvelukeskuksen käyttämään asiakastietojärjestelmään. Asiakasprofiililomake lähetetään asiakkaalle päätöksen yhteydessä. Asiakas palauttaa lomakkeen viranhaltijalle mukana seuraavan palautuskuoren mukana. Asiakastietojärjestelmä täyttää tarvittavat tietosuojavaatimukset. Asiakasprofiilista käy ilmi asiakkaan perustiedot, päätöksen voimassaoloaika, myönnetty matkatyyppi ja matkojen määrä, matkustusoikeus, asiakkaan käytössä olevat apuvälineet, avustamisen tarve ja muut asiakkaan erityistarpeet. Tietoja käytetään ainoastaan kuljetusten suunnitteluun. Asiakkaalla on halutessaan mahdollisuus seurata asiakasportaalitietojaan reaaliaikaisesti kuljetusten palvelukeskuksen asiakasportaalista. Myönnetyistä kuljetuspalveluista ei toimiteta asiakkaille erillistä matkakorttia. 7.2. Matkojen yhdisteleminen Kuljetusten palvelukeskus yhdistelee samaan suuntaan samaan aikaan kulkevien asiakkaiden matkat lukuun ottamatta yksittäistaksin käyttöoikeuden saaneiden asiakkaiden matkoja. Alle 18- vuotiaan yksinmatkustavan lapsen ja vaikeasti sairaan lapsen kuljetukset voidaan yhdistellä ainoastaan muihin lapsiasiakkaiden kuljetuksiin. 7.3. Matkan tilaaminen Soiten järjestämät kuljetuspalvelumatkat tilataan kuljetusten palvelukeskuksesta puhelimitse, tekstiviestitse, www-sivujen kautta tai sähköpostitse. Matkan järjestämiseksi asiakkaan on tilattava matka hyvissä ajoin, viimeistään 1,5 tuntia ennen tarvittavaa kuljetuksen tuloaikaa. Kuljetuksen järjestämisessä huomioidaan kuljetuksen tilaajan maantieteellinen sijainti sekä autojen saatavuus ja soveltuvuus asiakkaan kuljetustarpeeseen. Kuljetus voidaan toteuttaa myös aiemmin, mikäli kuljetus voidaan yhdistää toiseen olemassa olevaan saman suunnan kuljetukseen. Paluumatka suositellaan tilattavaksi yhtäaikaisesti menomatkan kanssa, mikäli paluuaika on tiedossa. Mikäli paluumatkaa ei ole mahdollista tilata etukäteen, kuljetusten palvelukeskus pyrkii järjestämään paluumatkan mahdollisimman pian tilauksen vastaanottamisesta. Kokkolan kaupungin keskusta-alueella paluumatka pyritään järjestämään viimeistään 30 minuutin kuluessa tilauksesta, muualla maakunnassa kuljetuksen järjestämiseen vaikuttaa taksiautojen saatavuus ja käytettävien autojen soveltuvuus asiakkaan kuljetustarpeeseen. Mikäli asiakkaalla on tiedossaan jo olemassa olevia säännöllisiä kuljetustarpeita, suositellaan matkat tilattavaksi pidemmäksi ajaksi kerrallaan. Sivu 13 / 17
7.4. Pikamatka Asiakkaalla on mahdollisuuksien mukaan oikeus käyttää kalenterikuukauden aikana neljä (4) yhdensuuntaista pikamatkaa myönnettyjen kuljetuspalvelumatkojen puitteissa. Pikamatka järjestetään mahdollisimman pikaisesti matkan tilauksesta. Pikamatkan järjestämisen nopeus riippuu tilaajan maantieteellisestä sijainnista ja kyseisen paikkakunnan autojen saatavuudesta. Pikamatkaa ei ole aina välttämättä mahdollista toteuttaa (esim. autojen yleisen saatavuuden tai asiakkaan kuljetustarpeisiin nähden soveltumattoman auton saatavuuden vuoksi). Kuljetusten palvelukeskus arvioi, onko pikamatkan järjestäminen mahdollista. Pikamatka tilataan ensisijaisesti suoraan kuljetusten palvelukeskuksesta. Asiakkaalla on myös mahdollisuus ottaa kuljetus suoraan tolpalta tai lennosta. Kyseisissä tilanteissa taksiautoilija ilmoittaa ennen matkan alkua kuljetusten palvelukeskukseen suoritettavan matkan ja matka kirjataan kuljetusten palvelukeskuksen tilausjärjestelmään. 7.5. Poikkeustilanteet matkan tilaamisen osalta Mikäli kuljetusten palvelukeskus ei poikkeuksellisesti kykene järjestämään asiakkaalle esimerkiksi taksiautojen saatavuudesta johtuen hänen kuljetustarvettaan vastaavaa kuljetusta, kuljetusten palvelukeskus voi myöntää kyseisessä poikkeustilanteessa asiakkaalle luvan tilata kuljetus suoraan taksikeskuksesta. Kuljetusten palvelukeskus arvioi tilanteen aina tapauskohtaisesti ja asiakkaalla tulee olla annettuna kyseinen lupa ennen matkan alkua. Kyseisessä erityisessä poikkeustilanteessa taksiautoilija ilmoittaa suoritettavan matkan kuljetusten palvelukeskukseen ennen matkan alkua ja matka kirjataan tilausjärjestelmään. 7.6. Ehdoton perilläoloaika Kun asiakkaan kuljetuksella on ehdoton perilläoloaika esimerkiksi juna- tai linja-autoon liittyvien jatkoyhteyksien vuoksi, tulee matka tilata hyvissä ajoin ja asiakkaan tulee ilmaista ehdoton perilläoloaika tilausta tehdessään. Kuljetus on tilattava mieluiten jo edellisenä päivänä, mutta kuitenkin viimeistään 1 ½ tuntia ennen tarvittavaa kyydin tuloaikaa. Mikäli asiakas käyttää asiointimatkallaan hänelle vammaispalvelulain mukaan myönnettyä henkilökohtaista apua, asiakkaalla on oikeus määritellä kuljetusten palvelukeskukselle kuljetuksen ehdoton aikataulu. 7.7. Kuljetuksen saapuminen Asiakkaan tulee olla valmiina matkaan viimeistään tilauksen yhteydessä sovittuna noutoaikana. Tilauksen yhteydessä sovittu noutoaika voi poiketa enintään + - 15 min. Tilauksen yhteydessä ilmoitettu ehdoton aikataulu ei saa poiketa sovitusta. Sivu 14 / 17
7.8. Tilatun matkan peruuttaminen Asiakkaan on puhelimitse ilmoitettava viipymättä tilatun kuljetuksen peruuntumisesta kuljetusten palvelukeskukseen. Ilmoittaminen on tärkeää, jotta autoa ei lähetetä turhaan tilattuun kohteeseen. Mikäli asiakas ei peruuta matkaa viimeistään 30 minuuttia ennen sovittua matkan alkua, asiakkaalta kuluu yksi (1) matkaoikeus. Mikäli matkan peruuttamatta jättäminen tai peruuttaminen alle 30 min ennen tilatun matkan alkua johtuu asiakkaasta riippumattomasta syystä tai esim. asiakkaan terveydentilasta johtuvasta syystä, asiakkaan tulee olla yhteydessä Soiten palvelusta vastaavaan viranhaltijaan, joka arvioi, onko peruuttamatta jättämiselle tai peruuttamiselle alle hyväksytyn aikarajan (30 min) olemassa perusteltu syy. Mikäli viranhaltija arvioi näin olevan, asiakas ei menetä matkaoikeuttaan vaan hänelle palautetaan menetetty matkaoikeus. 7.9. Yhdensuuntainen matka ja pysähdys Kuljetuspalvelumatka on yhdensuuntainen matka lähtöosoitteesta määränpäähän. Matka on tehtävä aina suorinta reittiä. Lähtökohtaisesti yhdensuuntainen matka on keskeytymätön. Asiakkaalla on kuitenkin yhdensuuntaisen matkan aikana oikeus yhteen (1) matkan varrella olevaan korkeintaan kymmenen minuutin (10 min) maksuttomaan pysähdykseen. Pysähtyminen pidempiaikaista asiointia (yli 10 min) varten keskeyttää yhdensuuntaisen matkan ja tämän jälkeen alkaa uusi matka. Pysähdyksestä on ilmoitettava kuljetusten palvelukeskukseen matkaa tilattaessa. Asiakas maksaa itse sallitun pysähdyksen ylittävän ajan. Kuljetuspalveluilla ei tarkoiteta kiertoajelua ilman määränpäätä. 7.10. Erillisoikeudet Kuljetukseen liittyviä erillisoikeuksia voidaan myöntää saapuneen hakemuksen ja lääkärintodistuksen perusteella viranhaltijan yksilöllistä harkintaa käyttäen. Hakemuksessa tulee esittää tarkat, yksilökohtaiset perustelut erillisoikeuden saamiseksi. 7.11. Pyörätuolikuljetusajoneuvon käyttöoikeus ja avustamislisä Asiakkaalla on oikeus käyttää pyörätuolikuljetuksiin varusteltua ajoneuvoa (esteetön ajoneuvo tai invataksi), mikäli hän ei vammansa johdosta kykene käyttämään tavallista taksia tai siirtymään tavalliseen taksiin kuljettajan avustamana. Pyörätuolikuljetuksiin soveltuvan ajoneuvon käyttöoikeudesta tehdään kirjallinen päätös. Ao. ajoneuvon kuljettajalle maksetaan avustamislisä kuljetuksista, jossa kuljetettava henkilö liikkuu pyörätuolilla, joka kiinnitetään ajoneuvoon neljällä hihnalla ja lannevyöllä auton runkoon (Standardin SFS5912 ja tieliikennelaki 88 c ). Lisäksi kuljettaja hakee tarvittaessa kuljetettavan asiakkaan ja hänen apuvälineensä/tavaransa lähtöpaikasta sekä määränpäässä saattaa asiakkaan tavaroineen asuntoon. Ajanjaksolta, jolta maksetaan avustamislisä, ei kuljettajalle makseta odotusajan korvausta. Sivu 15 / 17
7.12. Yksittäistaksin käyttöoikeus Asiakkaalle voidaan myöntää oikeus yksittäistaksin käyttöön, mikäli yksittäistaksin käyttö on asiakkaan vaikeavammaisuuden vuoksi perusteltua. Yksittäistaksin käyttöön katsotaan olevan oikeutettu asiakas, jonka vaikeavammaisuus estää hänen tosiasiallisen osallistumisensa yhdisteltyyn kuljetukseen. Yksittäistaksin käyttöoikeuden saaneen asiakkaan kuljetusta ei yhdistellä muihin kuljetuksiin. 7.13. Vakiotaksin käyttöoikeus Vakiotaksin käyttöoikeus (tuttu taksiautoilija) voidaan myöntää asiakkaalle, joka vaikean vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee ehdottomasti ja ainoastaan juuri tietyn tutun taksiautoilijan suorittaman kuljetuksen. Lähtökohtana vakiotaksin käyttöoikeudelle on, että taksiautoilija tuntee asiakkaan terveydentilaan liittyvän kuljetuksen aikaisen avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeen. Tästä syystä asiakas voi tehdä matkan ainoastaan tietyn tutun autoilijan kanssa. Vakiotaksin käyttöoikeus ei poista mahdollista matkojen yhdistelyä muihin kuljetuksiin. 7.14. Saattaja ja saattoapu Tavanomaiseen taksiautoilijan antamaan palveluun kuuluu avustaminen autoon ja autosta nousemiseen. Asiakkaalla on oikeus käyttää matkan aikana saattajaa, mikäli hän tarvitsee toisen henkilön apua niin paljon, että kuljettajan tavanomainen apu ei ole riittävä (terveydentilasta johtuva peruste). Saattamisella tarkoitetaan välittömästi ennen matkaa, matkan aikana ja välittömästi matkan jälkeen tapahtuvaa avustamista. Asiakkaan tulee hakea asiakasprofiili- lomakkeeseen kirjaamalla erikseen erityistä oikeutta saattajan käyttämiseen ja esittää perustelut saattajan tarpeelleen. Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen viranhaltija tekee päätöksen asiakkaan oikeudesta saattajaan. Mikäli asiakkaalle myönnetään oikeus saattajaan, saattaja (yksi henkilö) voi olla maksutta mukana kuljetuksessa. Saattajana voi toimia henkilö, joka ei ole itse kuljetuspalvelun saaja ja on kykenevä toimimaan saattajana. Saattajan iän ja toimintakyvyn on oltava sellainen, että hän suoriutuu saattamisesta oman ja saatettavan turvallisuuden vaarantumatta. Lähtökohtaisesti saattajaa ei haeta eri osoitteesta, vaan hänen on noustava kyytiin ja poistuttava kyydistä samassa osoitteessa saatettavan kanssa. Saattaja voidaan kuitenkin ottaa kyytiin ja jättää kyydistä matkareitin varrella, mikäli tämä on mahdollista tehdä 10 minuutin pysähdyksen sallimissa puitteissa. Mikäli saattajan käyttöön oikeutetulla asiakkaalla ei ole käytettävissä saattajaa, asiakas voi saada taksiautoilijalta tarvittavaa apua. Saattoavulla tarkoitetaan asiakkaan turvallista saattamista lähtöpaikasta (esim. kotiovelta) autoon ja autosta määränpäähän (esim. kotiovelle). Asiakkaan tulee tilata saattoapu kuljetustilauksen yhteydessä erikseen. Kuljetusten palvelukeskus välittää taksiautoilijalle pyynnön saattoavusta kuljetustilauksen yhteydessä. Ajanjaksolta, jolta maksetaan saattolisä, ei kuljettajalle makseta odotusajan korvausta. Sivu 16 / 17
7.15. Muuta Kuljetuspalvelu ei ole tarkoitettu tavarakuljetukseen, jossa asiakas ei ole mukana. Asiakkaalla voi olla kuljetuksessa mukana välttämättömät apuvälineet sekä tarvittavat muut tavarat (ostoskassi, matkalaukku). Esim. huonekaluja, isoja kodinkoneita tai tilaa vieviä rakennustarvikkeita ja muuttolaatikoita ei kuljetuspalvelulla saa kuljettaa. Tällaiset erityiskuljetukset on asiakkaan maksettava kokonaan itse. Kuljettaja kantaa autoon tai autosta määränpäähän sellaiset tavarat, jotka hän pystyy viemään sisälle samalla, kun saattaa asiakasta. Lisäksi kuljettajan tulee huolehtia perille myös mukana olevat ylimääräiset apuvälineet. 8. Väärinkäytökset Soitella on oikeus seurata asiakkaalle myönnetyn kuljetuspalvelun järjestämistä ja käyttöä lain ja soveltamisohjeen edellyttämällä tavalla. Mikäli asiakas käyttää kuljetuspalvelua ohjeiden vastaisesti, on seurauksena kuljetuspalveluoikeuden keskeyttäminen tai lakkauttaminen sekä mahdolliset rikosoikeudelliset toimenpiteet. Väärinkäytösten ilmetessä asiakkaalta peritään takaisin ohjeiden vastaisten tai vilpillisen toiminnan seurauksena korvatut matkakustannukset. Sivu 17 / 17