Lue Executive Summary Motivan sivuilta:

Samankaltaiset tiedostot
Taustaa materiaalitehokkuuden sitoumustoiminnalle

Elintarvikeala Henrik Österlund, Motiva Oy

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - näkökulmana biohajoavat jätteet ja ruokahävikin vähentäminen

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus - Miten pääsen mukaan? Webinaari Motiva Oy

Vapaaehtoiset sopimukset lainsäädäntöä täydentävänä ohjauskeinona. Jätehuoltopäivät Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

Sitoumuksen vastuuhenkilö toimii yrityksen yhteyshenkilönä sitoumuksen toimeenpanoon liittyvissä asioissa. 2

Materiaalitehokkuusohjelman päivitys. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä

Vapaaehtoiset sitoumukset sääntelyn rinnalla. Ympäristöpäivä Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

Vapaaehtoiset green deal sopimukset ja materiaalitehokkuussitoumus

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva

Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät , ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

Materiaalitehokkuus apuun ilmastopäästöjen vähentämisessä Helsingin seudun ilmastoseminaari Motiva Oy, Henrik Österlund

Valtakunnallinen jätesuunnitelma missä mennään?

Green Deal Suomen näkökulmasta. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Päivittäistavarakaupan keinot kiertotalouden edistämiseksi. Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 2018 Ilkka Nieminen, PTY

Ilmastobisnes ja kiertotalous pkyritysnäkökulma. Jari Huovinen, EK

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Huomisen pöytää kattamassa. Elintarviketeollisuusliiton tavoitteet hallitusohjelmaan

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio

Strategiaprosessit muutosten mahdollistajina. Mikko Kosonen. Lähtölaukaus uuteen luonnonvaraajatteluun

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Digitaalinen riskienhallinnan työkalu: Riskit haltuun helposti ja nopeasti. Riskienhallinta ja kestävä kehitys: Velvollisuudet eduksi

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Cleantech-insinöörit -projekti

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma - Arviointimenetelmät ja keskeiset tulokset I Riina Känkänen, Ramboll VN TEAS 4.

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan tiekartta kehitysryhmän ehdotus

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi,

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM


Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena

Kiertotalouden mahdollisuudet teollisuudelle. Riitta Silvennoinen

Mitä on materiaalitehokkuus materiaalikatselmustoiminnan esittely

Kiertotalouden indikaattorit ja aluemallinnus Tiina Karppinen & Aino Ukkonen SYKE, CIRCWASTE Kiertotalouden kirittäjät

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

Jäte- ja sivuvirtojen tietoalusta Materiaalitori. Kuntien keinot hiilineutraaliin kiertotalouteen, , Helsinki Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

Miten kiertotalousviestiä viedään tulevaisuudessa eteenpäin?

VAK-lainsäädäännön kokonaisuudistus. Kimmo Kiiski

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

JOULUNAJAN MATINEA. Vastuunsa tunteva työorganisaatio

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Rakentaminen ja kiertotalous. Rakentamisen materiaalitehokkuus ja kiertotalous ajankohtaisseminaari Nani Pajunen, Sitra

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Kiertotalous koulutuksessa mitä ja miksi?

Digi Office: tehtävät, toimintamalli ja resursointi

JULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ. KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.

Telaketju-verkoston tuloksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Inka Mäkiö * Turun ammattikorkeakoulu *

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Maakuntaohjelma

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy

Materiaalitehokkuus valvojan näkökulmasta

Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

OSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

Metsähallitus Luontopalvelut

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

Riina Pursiainen, projektisuunnittelija. Kestävän kehityksen toimikunta, VNK

Rakentamisen materiaalitehokkuus Puujätteet kierrätykseen -seminaari

Kiertotalous liiketoimintana mahdollisuuksia ja haasteita

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen uusia työkaluja?

Vapaaehtoistoimintaa tukevien verkkokoulutusten ja - palveluiden kehittäminen digitaalisten sovellusten kautta. Vapaaehtoisverkostopäivät 7.11.

Materiaalitehokkuus globaalisti ja tulevaisuuden jatkotoimet I Hannu Ilvesniemi Luonnonvarakeskus

Sääntelyn vaikutukset innovaatiotoimintaan ja markkinoiden kehittymiseen I Kirsti Työ- ja elinkeinoministeriö

Kiertotalous teollisuudessa

Energiatehokkuus ja kestävä rakentaminen. Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Kiertotalous mitä se on? Mahdollisuuksia, oppeja ja haasteita

Energiatehokkuussopimuksen ja sitoumusten tilanne Suomen kunnissa Okariina Rauta, Motiva

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra

Transkriptio:

Lue Executive Summary Motivan sivuilta: https://www.motiva.fi/ratkaisut/materiaalitehokkuus/materiaalitehokkuuden_vapaaehtoiset_sitoumukset, Motiva Oy

Vapaaehtoisten sitoumusten asemointia On makrotason haasteita, joihin Suomen hallinto joutuu vastaamaan mm: ilmastonmuutos, ruokahävikki, kiertotalouteen siirtyminen, muovikysymys Tämä on soveltuvin osin hyvä tehdä joustavasti ilman sitovaa lainsäädäntöä Sitoumus on tähän toimiva malli, kun pidetään huolta hallinnollisesta keveydestä Samalla saavutetaan yrityskohtaista taloudellista hyötyä ja muita etuja mm: suorat säästöt, edelläkävijöiden joukossa oleminen, julkisuusarvo

Sitoumukset perustuvat yhteistyöhön Sääntely Hallinto Sääntelyn uudet muodot Julkinen lainsäädäntö (Sääntelyä hallinnon toimesta) Itse- ja yhteissääntely (Sääntelyä hallinnon kanssa) Yksityinen itsesääntely (Sääntelyä ilman hallintoa) Lähde: BertelsmannStiftung. 2013. Fostering Corporate responsibility through Self- and Co-regulation.

Sitoumuksen kolme yhteistä tavoitetta Toimialaryhmän tulosmittarit Teemat käytännön toimenpiteille Yrityksen liittymisasiakirjat Yritysten käytännön toimenpiteet Toimialaryhmän ja hallinnon sitoumus Toimialatason sitoumus

Yritys hyötyy materiaalitehokkuuden sitoumuksesta Materiaalitehokkuus lisää tuntuvasti kannattavuutta, tulosta ja asiakaslisäarvoa Mahdollisuus hyödyntää julkisia tukitoimia Parantaa arvoketjuyhteistyötä Joustavampi ja mielekkäämpi vaihtoehto uudelle sitovalle lainsäädännölle Vähentää toiminnan ympäristövaikutuksia Vahvistaa julkisuuskuvaa edelläkävijänä ja vastuullisena toimijana Lisää henkilöstön valmiuksia ja kehittää työskentelytapoja

Tavoitteet Materiaalitehokkuuden vapaaehtoisten sitoumusten tavoitteet osana kiertotaloutta 1.* Materiaalitehokkuudella parempaa kannattavuutta ja kestävyyttä 2.* Tietoisuus materiaalitehokkuuden mahdollisuuksista ja keinoista lisääntyy 3. + Materiaalitehokkailla ratkaisuilla ja liiketoimintamalleilla syntyy uutta arvonlisää * Tavoitetta sovelletaan kaikissa toimialatason sitoumuksissa. + Tavoitetta voivat edistyneet toimialatason sitoumukset soveltaa halutessaan.

Käytännön toimenpiteet = sitoumusten ydinsisältö 1. Uuden materiaalitehokkaamman tuotteen suunnittelu ja lanseeraus elinkaariajattelu huomioiden 2. Materiaalitehokkuuteen perustuvaan liiketoimintamalliin siirtyminen 3. Olemassa olevan prosessin materiaalitehokkuuden selvitys ja parantaminen 4. Uudet ratkaisut sivuvirtojen hallintaan ja niiden käyttöönoton helpottaminen 5. Materiaalitehokkuutta parantava arvoketjuyhteistyö yhdessä tehokkaammaksi 6. Asiakkaiden resurssitehokkuuden edistäminen materiaalitehokkuudesta lisäarvoa 7. Henkilöstön valmiuksien lisääminen ja työskentelytapojen kehittäminen materiaalitehokkuuden parantamiseksi Läpileikkaavia yhteisiä periaatteita kaikille toimenpideteemoille ovat elinkaariajattelu, kiertotalous ja digitalisaatio

Vinkit sitoumuksista kiinnostuneille Kiinnostunut yritys Ota yhteyttä Motivaan, jolloin saat selville mitä valmistelua on liikkeellä, ja ketä on mukana Kiinnostunut järjestö tai ministeriö Ota yhteyttä Motivaan niin kootaan yhdessä kiinnostuneiden edelläkävijöiden joukko valmistelemaan alan vapaaehtoista sitoumusta Lisätietoja Motivassa antaa Henrik Österlund, henrik.osterlund@motiva.fi, p. 040 861 3236 7.11.2017

Sitoumusten toimeenpanoryhmä Anna Vainikainen Elintarviketeollisuusliitto ry (puheenjohtaja) Rasmus Pinomaa Kemianteollisuus ry Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry Mika Honkanen Työ- ja elinkeinoministeriö Taina Nikula Ympäristöministeriö Petri Koskela Maa- ja metsätalousministeriö Henrik Österlund Motiva Oy (asiantuntijasihteeri) Elina Fast Motiva Oy (sihteeri)

Materiaalitehokkuuden vapaaehtoiset sitoumukset Materiaalitehokkuuden sitoumus on elinkeinoelämän ja valtionhallinnon välinen vapaaehtoinen toimintamalli. Sitoumusten keskeisen sisällön muodostavat mukaan liittyvien yritysten käytännön materiaalitehokkuustoimet. Tavoitteena on, että niistä hyötyy mitatusti niin yritysten kannattavuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö, kuin myös ympäristö. Sitoumusten valmistelu- ja toimeenpanomandaatti perustuu kansalliseen materiaalitehokkuusohjelmaan Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella. Ohjelmassa valtionhallinto ehdotti vapaaehtoisten sitoumusten kokeilemista elinkeinoelämän kanssa. Tähän kutsuun vastattiin, ja toimialajärjestöt sekä edelläkävijäyritykset ovat aktiivisesti mukana sitoumusten toimeenpanossa. Sitoumusten taustalla ei ole pakottavaa lainsäädäntöä, joka koskisi elinkeinoelämää kokonaisuudessaan. Materiaalitehokkuuden sitoumustoiminta on yksi keskeinen työkalu Suomen matkalla kiertotalousyhteiskunnaksi. Kiertotaloudessa materiaalit ja arvo säilyvät talouden piirissä mahdollisimman pitkään ja niitä hyödynnetään tehokkaasti. Tästä syystä erilaiset käytännön materiaalitehokkuustoimet ovat tärkeässä roolissa kiertotaloudessa. Materiaalitehokkuuden sitoumukset tehdään toimialatasoisesti elinkeinoelämän järjestöjen ja ministeriöiden välillä. Sisältö ja toimialatasoiset tavoitteet neuvotellaan toimialakohtaisesti. Samassa sitoumuksessa voi olla mukana useita toimialajärjestöjä ja ministeriöitä. Yritys liittyy toimialansa sitoumukseen, ja määrittelee itse omat tavoitteensa ja materiaalitehokkuustoimensa, joita aikoo toteuttaa sitoumuskaudella. Sitoumusten keskeisen sisällön muodostavat mukaan liittyvien yritysten käytännön materiaalitehokkuustoimet. Sitoumus mahdollistaa suuren toimijajoukon yhdessä aikaansaamien tulosten ja vaikuttavuuden näkyväksi tekemisen. Kukin yritys päättää itse mitä haluaa kertoa julkisesti omista materiaalitehokkuustoimistaan.

Hyödyt mukaan liittyvälle yritykselle Materiaalitehokkuus lisää tuntuvasti kannattavuutta, tulosta ja asiakaslisäarvoa Vähentää toiminnan ympäristövaikutuksia Lisää henkilöstön valmiuksia ja kehittää työskentelytapoja Vahvistaa julkisuuskuvaa edelläkävijänä ja vastuullisena toimijana Arvoketjuyhteistyön paraneminen Mahdollisuus hyödyntää julkisia tukitoimia Joustavampi ja mielekkäämpi vaihtoehto uudelle sitovalle lainsäädännölle Sitoumuksen kansallisia hyötyjä Talous, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristö hyötyvät mitatusti Faktoihin perustuva kokonaiskuva materiaalitehokkuuden edistymisestä Edistää Suomen matkaa kiertotalousyhteiskunnaksi Vahvistaa valtionhallinnon ja elinkeinoelämän tavoitteellista yhteistyötä Vaihtoehtoinen ja täydentävä keino lainsäädännölle Sitoumusten toimeenpanossa ovat mukana: Elintarviketeollisuusliitto ry, Kemianteollisuus ry, Rakennusteollisuus RT ry, Päivittäistavarakauppa ry, Metsäteollisuus ry, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja Motiva Oy