YYT-C2004 Kestävä liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmän turvallisuus, johdanto Yliopisto-opettaja Jouni Ojala 7.5.2018
Liikennepolitiikan arvoja Kestävä kehitys Sukupolvien välinen tasapuolisuus Liikenneturvallisuus Liikkumisen vapaus Liikennejärjestelmän tehokkuus Tasapuolisten liikkumismahdollisuuksien turvaaminen Sosiaalinen ja alueellinen tasapuolisuus
Mitä turvallisuus tarkoittaa? Turvallisuus tarkoittaa vaarojen ja uhkien (riskin) poissaoloa, kuin myös psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus esiintyy ilmiönä kaikkialla, missä on jonkinlaista vaaraa. Turvallisuus on usein absoluuttisesti mahdotonta, joten turvallisuus on suhteellinen määre. Turvallisuutta uhkaavaa vaaraa ei pystytä useinkaan poistamaan kokonaan, kyse on uhan vähentämisestä ja paljonko siihen halutaan panostaa. Näin erityisesti niissä toiminnoissa, joissa ihminen ja tekniikka ovat mukana.
Liikenneturvallisuuskäsitteet
Onnettomuusmääritelmiä Liikenneonnettomuus on omaisuusvahinkoihin ja/tai henkilövahinkoihin johtanut kulkuneuvon liikkumisesta aiheutunut liikennetapahtuma, jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva (tie-, vesi-, ilma- tai raide-) kulkuneuvo. Konflikti on lähes-onnettomuus eli tilanne, joka jatkuessaan ilman toimenpiteitä johtaisi onnettomuuteen. Kevyen liikenteen onnettomuus Onnettomuus, jossa on ainakin yhtenä osallisena jalankulkija, polkupyöräilijä tai mopoilija. Moottoriajoneuvo-onnettomuus Onnettomuus, jossa on osallisena ainakin yksi moottoriajoneuvo. Ei sisällä kevyen liikenteen onnettomuuksia.
Tieliikenneonnettomuustilaston määritelmiä Tieliikenneonnettomuus Henkilö- tai omaisuusvahinkoon johtanut tapahtuma, joka on sattunut tieliikennelain mukaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä alueella ja jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva kulkuneuvo. Tieliikennelaissa määriteltyjen ajoneuvojen lisäksi osallisiksi kulkuneuvoiksi luetaan myös raitiovaunu ja juna tasoristeysonnettomuuksissa. Jalankulkijan kaatuminen ei ole liikenneonnettomuus, polkupyörällä (=ajoneuvo) kaatuminen on. Onnettomuudessa kuollut Henkilö, joka on kuollut onnettomuuden seurauksena 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta. Onnettomuudessa loukkaantunut Henkilö, joka ei ole kuollut, mutta on saanut onnettomuudessa vammoja, jotka vaativat hoitoa tai tarkkailua sairaalassa, hoitoa kotona (sairauslomaa) tai operatiivista hoitoa, esim. tikkejä. Mustelmia, naarmuja tms., joista ei aiheudu em. hoitoa, ei katsota loukkaantumiseksi. Tilastokeskus, Liikenneturva 2013
Liikenneviraston onnettomuusmääritelmiä Kuolemaan johtanut onnettomuus Onnettomuus, jonka seurauksena vähintään yksi henkilö on kuollut 30 vrk:n kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. Loukkaantumiseen johtanut onnettomuus Onnettomuus, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut, mutta vähintään yksi henkilö on loukkaantunut. Henkilövahinkoihin johtanut onnettomuus, henkilövahinkoonnettomuus (HEVA-onnettomuus) Kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet yhteensä. Omaisuusvahinkoihin johtanut onnettomuus Onnettomuus, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut tai loukkaantunut.
Onnettomuuskustannukset Onnettomuustyyppikohtaiset yksikköarvot vuonna 2016 Kuolemaan johtanut onnettomuus 3 109 921 Loukkaantumiseen johtanut onnettomuus 127 601 Henkilövahinko-onnettomuus keskimäärin 308 797 Omaisuusvahinko-onnettomuus 2 181 Tieliikenneonnettomuus keskimäärin 59 052
Uhrien luokitus OMAT UHRIT vain liikennemuodon omat uhrit ULKOPUOLISET UHRIT muiden liikennemuotojen uhrit + julkiset kuljettajat NETTOPERIAATE tarkastelussa mukana vain omat uhrit käyttäjä vertaa nettoperiaatteella ts. kuinka turvallinen kukin liikennemuoto on käyttää BRUTTOPERIAATE tarkastelussa mukana liikennemuodon omat ja ulkopuoliset uhrit yhteiskunnan kannalta tulee tarkastella liikennemuodon kaikkia uhreja siis bruttoperiaatteella
Onnettomuusriski? Googlaamalla löytyi mm.: Puhelimen käyttö ratissa nelinkertaistaa onnettomuusriskin Viritetyn kulkupelin onnettomuusriskin kasvusta lienee turhaa edes mainita Nuorilla kuljettajilla on korkea onnettomuusriski kunnes ajokokemus karttuu Kun valvonnasta on tieto etukäteen sekä autoilijat että motoristit vähentävät vauhtiaan valvotuille aluille saapuessaan ja näin onnettomuusriski pienenee Mitä riskillä oikein tarkoitetaan???
Onnettomuusriski R = A E R A E = = = onnettomuusriski onnettomuuksien määrä riskistö ( alttiina olon määrä)
Käsitteitä Riskistöllä (risk exposure) tarkoitetaan onnettomuuksille alttiina olemisen määrää mitataan esimerkiksi liikkumisen määrällä, matkojen määrällä tai matkoihin käytetyllä ajalla Onnettomuusriski (accident risk) on todennäköisyys onnettomuuden tapahtumiselle kyseisen altistumisen (toiminnan) yhteydessä eli riskistöön liittyvä vaarallisuuden aste. Onnettomuusriski = onnettomuuksien määrä / riskistö Onnettomuusaste (accident rate) = onnettomuuksien lukumäärä vuotuista liikennesuoritetta kohti (esim. onn./milj.ajon.km/vuosi) Onnettomuustiheys (accident density) = onnettomuuksien lukumäärä tiejakson pituutta kohti (onn./tiekm) Riskitekijä (risk factor) on asia, joka lisää onnettomuuden tapahtumisen todennäköisyyttä tietyssä toiminnassa.
Onnettomuusriskin pienentäminen Onnettomuusriskiä voidaan pienentää kahdella tapaa: 1. Siirtämällä liikennettä vaarallisesta luokasta turvallisempaan 2. Alentamalla onnettomuuden todennäköisyyttä tietyssä riskiluokassa
Onnettomuuskuutio Loukkaantumisriski = Onnettomuusriski Loukkaantuneet/onnettomuus Loukkaantuneiden määrä = Riskistö Onnettomuusriski Loukkaantuneet/onnettomuus Lähde: Salusjärvi 1981
Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kolmella tavalla: 1. Vähentämällä liikenteen määrää (riskistön pienentäminen) 2. Vähentämällä tietyn riskistön onnettomuuksien todennäköisyyttä (onnettomuusriskin pienentäminen) 3. Lieventämällä onnettomuuksien seurauksena syntyviä vammoja (seurausten lieventäminen)
Loukkaantuneiden lukumäärän kolme alentamistapaa Lähde: Salusjärvi 1981
Liikenneturvallisuustoimenpiteiden ryhmittely TOIMENPITEEN VAIKUTUS TOIMENPIDE KOHDISTUU Liikenneympäristöön Tienkäyttäjään Kuljettajaan Ajoneuvoon Riskistön muuttaminen Liikenteen rajoittaminen Liikenteen erottelu Matkatottumusten muutokset Julkinen liikenne Ajokorttivaatimukset Ajoneuvon mittoja ja kuormausta koskevat määräykset Onnettomuus- tai loukkaantumisriskin muuttaminen Tien standardin muutos (leveys, keli, valaistus) Nopeusrajoitukset Kulkumuodon muutokset Liikenneopetus Rajoitusten noudattaminen Kuljettajakoulutus Alkoholi Nopeusvalvonta Ajoominaisuudet Katsastus Rakenteellinen nopeusraja Onnettomuuksien seurausten muutos Tien lähialueen muutokset (peräänantavat pylväät, kaiteet) Turvavyöt Kypärä Korin passiivinen turvallisuus Lähde: Salusjärvi 1981
Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tilastokeskus, Liikenneturva, VALT
Onnettomuusrekisterit ja -tilastot Tietoja liikenneonnettomuuksista kerätään Suomessa kolmella taholla: 1. Poliisin tietojärjestelmään (PATJA) Tilastokeskuksen ylläpitämän virallisen tilaston perusta 2. Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkorekisteriin (LVK) 3. Sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteriin (HILMO) Tilastokeskus tuottaa Suomen viralliseen tilastoon kuuluvaa Tieliikenneonnettomuustilastoa kuukausittain. Liikennevirasto saa tieliikenneonnettomuustiedot Tilastokeskukselta ja tuottaa vuosittain tilastoselvitykset Liikenneonnettomuudet maanteillä ja Hirvieläinonnettomuudet maanteillä. Onnettomuustietoinstituutti tuottaa vuosittain Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilaston ja tutkijalautakunta-aineistoihin perustuvia tilastoja. Vesiliikenne- ja ilmailuonnettomuustilastot tuottaa Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi).
Tilastokeskuksen tilastot Tilastokeskus saa poliisiasiain tietojärjestelmään (PATJA) tallennetut tieliikenneonnettomuustiedot poliisilta. Tilastokeskus täydentää aineistoa: kuolemansyytilaston tiedoilla kuolleista Liikenneviraston Digiroad-tietojärjestelmän tiedoilla tapahtumapaikasta pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOn tiedoilla oikeustilaston pakkokeinoaineistolla liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tiedoilla kuolemaan johtaneista rattijuopumusonnettomuuksista Trafin ajokortti- ja moottoriajoneuvotiedoilla. Peittävyys (tilastoidun otoksen suhde perusjoukkoon): kuolemaan johtaneitten onnettomuuksien osalta 100 % loukkaantuneiden osalta noin 30 %, vaihtelee onnettomuustyypeittäin Kaikki onnettomuudet eivät tule poliisin tietoon (vahinkojen pienuus ja korvauksesta sopiminen)
Onnettomuustietokeskuksen tilastot OTIn vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto onnettomuudet, joista on maksettu korvausta liikennevakuutuksesta aineisto perustuu lähinnä vakuutuksenottajien vahinkoilmoituksiin omaisuusvahinkojen osalta kattavin tilasto Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet Suomessa tulokset kootaan vuosittain ilmestyviin raportteihin, lisäksi erillistutkimuksia.
Eri liikennemuotojen turvallisuus
Tieliikenteen kuolemat maailmassa vuonna 2015
Tieliikenteessä kuolleet maailmassa Trafi: Suomen tieliikenteen turvallisuuden vuosikatsaus 2013
Tieliikenteessä kuolleet Pohjoismaissa
Tieliikenteessä kuolleet Suomessa Tieliikenteessä kuolleet 1/1985-3/2017. 12 viime kuukauden aikana kuolleet kuukausittain Tilastokeskus, Liikenneturva 2017
Tieliikenteessä kuolleet Suomessa
Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet Suomessa 1965 2009 Lukumäärä 18000 16000 14000 12000 10000 8000 Loukkaantuneet yhteensä Loukkaantuneet taajamissa Vuonna 2009 8 057 loukkaantunutta 6000 4000 2000 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Vuosi Huom. Vuonna 2003 tilastointi muuttunut Lähde: Tilastokeskus, Liikenneturva 2010
Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet Suomessa 2003 2009
Liikenneturvallisuustilanne Suomessa Tieliikenne Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2017 tieliikenteessä kuoli 212 ihmistä ja loukkaantui 5 577 ihmistä. Tieliikenteessä kuolleiden määrä oli samalla tasolla 1940-luvun alkupuolella. Autoja oli tuolloin alle 30 000, nyt niitä on 3,2 miljoonaa. Tieliikenteessä kuoli eniten ihmisiä 1960-luvulla, yli 9 000 tienkäyttäjää, lähes yhtä paljon menehtyi 1970-luvulla. Synkin vuosi oli 1972, jolloin tieliikenteessä kuoli 1 156 henkilöä. 1990-luvulla menehtyi lähes 5 000 tienkäyttäjää, 2000-luvulla noin 3 700. Taajamissa kuolleiden määrä on vähentynyt vuosien saatossa.
Kuolleet 100 miljoonaa autokilometriä kohti 1975 2009 Lähde: Tilastokeskus, Liikenneturva
Eri liikennemuodoissa kuolleiden määrä sataa miljoonaa henkilökilometriä kohti Lähde: LVM 38/2008, Liikenteen ja muiden toimintojen turvallisuuden vertailu 2004-2006
Eri liikennemuodoissa kuolleiden määrä sataa miljoonaa henkilötuntia kohti Lähde: LVM 38/2008, Liikenteen ja muiden toimintojen turvallisuuden vertailu 2004-2006
Eri toiminnoissa tapaturmaisesti kuolleet Lähde: LVM 38/2008, Liikenteen ja muiden toimintojen turvallisuuden vertailu 2004-2006
Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014
Miksi tieliikenteen turvallisuus ei Suomessa ole parhaiden maiden joukossa? Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että tieliikenteen turvallisuus on Euroopan parhaiden maiden joukossa. Vuonna 2011 tieliikenteessä kuolleiden määrä asukasta kohti oli Suomessa suurempi kuin 11 muussa Euroopan maassa. SUN-maiden turvallisuustasolla Suomessa olisi säästynyt vuosittain 77 ihmishenkeä! Liikennevirasto 2013: Miksi tieliikenteen turvallisuus Suomessa ei ole parhaiden maiden joukossa? http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2013-44_miksi_tieliikenteen_web.pdf
Miksi tieliikenteen turvallisuus ei Suomessa ole parhaiden maiden joukossa? Eroja: Rakenteelliset tekijät ja kulttuuri (Suomessa mm. suurin tieliikenteen ja erityisesti henkilöautoliikenteen suorite) Tieliikennestrategioiden kehittäminen ja painotukset Tieliikennekuolemien lukumäärät mm. kulkutavoittain, osallisten ikäryhmien mukaan, tietyypeittäin Välilliset tieliikenteen turvallisuusindikaattorit, kuten turvavyön käyttö ja henkilöautojen ikä. Liikennevirasto 2013: Miksi tieliikenteen turvallisuus Suomessa ei ole parhaiden maiden joukossa?
Pyöräilyn turvallisuus Viimeisen kymmenen vuoden aikana pyöräilijöiden liikennekuolemien määrä on vähentynyt neljänneksellä ja loukkaantuneiden määrä 16 %. Vaikka pyöräilyn onnettomuusluvut ovat Suomessa kehittyneet 2000- luvulla suotuisasti, on pyöräily edelleen varsin turvaton kulkutapa (suoritteeseen suhteutettuna). Nyt kun pyöräilyä pyritään lisäämään, niin miten se vaikuttaa turvallisuuteen? Pääosa kuolemantapauksista on auton ja polkupyörän törmäyksiä. Yli 70 % henkilövahingoista tapahtuu risteyksissä, puolet pyörätien jatkeella risteyksessä. Suurin osa henkilövahingoista tapahtuu taajamissa. Loukkaantuneiden osalta tilastojen luotettavuus on heikompi kuin kuolleiden osalta, sillä kaikkia loukkaantumisia, erityisesti yksittäisonnettomuuksia, ei raportoida viranomaisen tietoon. Kuva: Liikenneturva
Safety in numbers Mm. Alankomaissa on todettu, että lisääntyvät pyöräilymäärät asukasta kohti pienentävät yksittäisen pyöräilijän riskiä joutua kuolemaan johtavaan onnettomuuteen. Safety in numbers -hypoteesin mukaan suuremmassa joukossa liikkuvan on epätodennäköisempää joutua onnettomuuteen kuin yksilön. Teoriaa ovat tutkineet mm. Jakobsen (2003), Leden et al. (2000), Bonham et al. (2006), Elvik (2009) ja Robinson (2005). Myös kun joukon (pyöräilijöiden) käytös muuttuu ennustettavammaksi ja tunnetuksi muiden silmissä (autoilijoiden), vähentää tämä todennäköisyyttä joutua onnettomuuteen. Liikenneturvan selvityksiä 1/2013: Pyöräilyn lisääntymisen yhteys turvallisuuteen
Henkilövahinko-onnettomuudet päätieverkolla Tiehallinto 2009
Rautatieliikenteen turvallisuus Trafi: Suomen rautateiden turvallisuuden vuosikatsaus 2015
Ilmailuonnettomuudet Trafi: Suomen ilmailun turvallisuuden vuosikatsaus 2013
Vesiliikenneonnettomuudet Trafi: Suomen turvallisuuden vuosikatsaus 2015
Liikenneturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä
Kuljettajan toiminnan eri vaiheet ja virhemahdollisuudet Tapahtumat liikenteessä Ei havaittu Liikennehavainnot Muut havainnot Ei ratkaistu Väärät ratkaisut Oikeat ratkaisut Muut ratkaisut Väärä toiminta Oikea toiminta Muut toiminnat Onnettomuus Lähes onnettomuus Hyvä tuuri Turvallinen ajo Lähde: Häkkinen, Luoma 1990
Ajotapahtumat ja niiden esiintymistiheys vilkkaassa liikenteessä Tapahtuma Lukumäärmäärä Aika Luku- Matka (km) Liikennetapahtuma 5 1 sekunnissa 300 1 Kuljettajan havaintoja 2 1 sekunnissa 120 1 Kuljettajan ratkaisuja 40 1 minuutissa 40 1 Kuljettajan suorituksia 30 1 minuutissa 30 1 Kuljettajan virheitä 1 2 minuutissa 1 2 Vaarallisia tilanteita 1 2 tunnissa 1 120 Lähesonnettomuuksia 1 1 kuukaudessa 1 2 000 Onnettomuuksia 1 7,5 vuodessa 1 150 000 Henkilövahinko-onnett. 1 100 vuodessa 1 2 000 000 Kuolemaan joht. onnett. 1 2 000 vuodessa 1 40 000 000 Laskentaperusteina on käytetty keskinopeutta 60 km/h ja vuotuista ajosuoritetta 20 000 km Lähde: Häkkinen, Luoma 1990
Pysähtymismatkoja (m) Jäinen päällyste (hid. 1,5 m/s2) Reaktiomatka(1s) Märkä tai luminen tie Paljas ja kuiva päällyste (hid. 3,5 m/s2) (hid. 7,0 m/s2) Jarrutusmatka Lähde: Liikenneturva, Pidä pelivaraa
Nopeus vähenee hitaasti 40 km/h 11 m 50 km/h 14 m 60 km/h 17 m 80 km/h 100 km/h 22 m 28m Taulukosta näkee, että 50 km/h ajavan nopeus on vielä 37 km/h kohdassa, jossa 40 km/h ajava on jo pysähtynyt. Lähde: Liikenneturva, Pidä pelivaraa
Nopeuden vaikutus Kun nopeus alenee: Havaintojen tekemiseen jää enemmän aikaa Pysähtymismatka- ja aika lyhenevät Mahdollisuudet hallita ajoneuvoa paranevat Onnettomuuden seuraukset ovat lievemmät Ajoneuvon turvatekniikasta on enemmän hyötyä Katso pysähtymismatka-animaatio liikenneturvan sivuilta: http://extrat.liikenneturva.fi/pysahtymismatka-auto/fi/
Nopeudenmuutos Eriasteisen vammautumisen todennäköisyyden riippuvuus nopeudenmuutoksesta auton matkustajalla. AIS = Abbreviated Injury Scale, AIS 2+ on lievää vaikeampi vamma, AIS 3+ on vakava vamma.
Keskinopeuden muutoksen vaikutus loukkaantumis- ja kuolemanriskiin 60 40 Riskin muutos (%) 20 0-20 -40 Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Kuolemaan johtaneet onnettomuudet -60-15 -10-5 0 5 10 Keskinopeuden muutos (km/h)
Ylinopeus Ylinopeus ja väärä tilannenopeus ovat hyvin yleisiä. Liikenneviraston LAM-pisteillä suoritettujen mittausten mukaan pääteillä lähes puolet liikenteestä ajaa ylinopeutta. Raskaan liikenteen keskinopeus pääteillä on ajoneuvokohtaisen rajoituksen yläpuolella (Kesällä noin 83 km/h, talvella noin 81 km/h). Tutkijalautakuntien tietojen mukaan vuonna 2011 ylinopeutta ajoi joka neljäs kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa mukana ollut kuljettaja. Miksi? Yksilön kokema riski pieni Tienkäyttäjät kokevat lyhyemmän matka-ajan tavoittelemisen arvoisena, vaikka aikasäästöt ovat normaalimatkoilla erittäin vähäisiä. Trafi: Suomen tieliikenteen turvallisuuden vuosikatsaus 2013
Ajankohta HEVA-onnettomuuksista noin 35 % tapahtuu talviaikana, vaikka vain 25 % koko vuoden liikennesuoritteesta ajetaan talvella. Pimeän ajan onnettomuusriski on selvästi suurempi kuin valoisan ajan. Lisäys liikenneonnettomuuksien määrässä pimeän aikaan on keskimäärin noin 50 % verrattuna valoisan aikaan tapahtuneisiin onnettomuuksiin.
Mopoilijoiden ja henkilöautoilijoiden henkilövahingot iän mukaan 2013 Lähde: Liikenneturva 2013
Nuoret kuljettajat yhä harvempi 18-vuotias nuori hankkii ajokortin ajokortin suorittamista lykätään usein myöhemmälle iälle suurten kaupunkien toimiva joukkoliikenne ja nuorten ympäristötietoisuus. Trafi: Suomen tieliikenteen turvallisuuden vuosikatsaus 2013
Kuolleet ikäryhmittäin ikäryhmän 100 000 asukasta kohti vuonna 2009 Lähde: Tilastokeskus, Liikenneturva
Kuolemanriski iän ja onnettomuustypin mukaan (2005-2008) Lähde: LVM:n julkaisuja 20/2010
Ihminen/ sukupuoli
Ihminen/ alkoholi, väsymys 24 h valvominen = 1 humala Henkilövahingot rattijuopumistapauksissa vahingoittuneen iän mukaan. Kumulatiivinen kertymä 2006 2010. (Liikenneturva 2011c)
Asenteet Vertailutaulukko suomalaisten ja ruotsalaisten liikenneturvallisuusasenteista 2007. (Pöysti & Rajalin 2008)
Liikennekäyttäytymisen seuranta Liikenneministeriö käynnisti liikennekäyttäytymisen seurantajärjestelmän vuonna 1992. Seurantatietojen avulla täydennetään onnettomuustilastojen antamaa kuvaa liikenteen turvallisuuden kehityksestä sekä arvioidaan toteutettujen liikenneturvallisuustoimenpiteiden vaikutuksia. Liikennekäyttäytymismittausten päätavoite on käyttäytymismuutosten seuranta. Tietoja kerätään säännöllisin väliajoin samoilla menetelmillä ja samoissa tutkimuspaikoissa. Tietoja kerätään usean liikenneturvallisuusalalla toimivan organisaation yhteistyönä Esim. alkoholitapaukset liikennevirrassa, pyöräilykypärän käyttö, jalankulkijoiden ja autoilijoiden liikennevalojen noudattaminen.
Liikennekäyttäytymisen seuranta Liikennevalojen noudattaminen Liikenneturva 2013
Liikennekäyttäytymisen seuranta Pyöräilykypärän käyttö Liikenneturva 2015 https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/tutkittua/seurannat/liikennekayttaytymisen_seuranta.pdf
Liikennekäyttäytymisen seuranta Alkoholitapaukset Liikenneturva 2015 https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/tutkittua/seurannat/liikennekayttaytymisen_seuranta.pdf
Oppimispäiväkirjatehtävä Lue opetusmonisteesta luku: 10.1 Turvallisuusvaikutukset Pohtikaa ryhmässä, millainen liikennejärjestelmän ja eri liikennemuotojen turvallisuustilanne tulee olemaan 10 ja 20 vuoden kuluttua ja kuluessa ja miten ennakoituun kehitykseen tulisi reagoida.