Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu 3.1.2019 Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 foresavo.fi 1

Sisällysluettelo 1 Raportin sisältökuvaus... 3 2 Pohjois-Savon väestökehitys, ennusteet ja tavoitteet sekä koulutusrakenne... 4 2.1 Väestökehitys- ja ennusteet... 4 2.2 Väestön koulutusrakenne... 6 3 Lukiokoulutus... 8 3.1 Pohjois-Savon lukioverkko ja koulutuksen kustannukset... 8 3.2 Lukiokoulutuksen kehityksestä Pohjois-Savossa... 8 3.3 Ylioppilastutkinnon suorittaneet, opintojen kulku ja siirtyminen jatko-opintoihin... 10 4 Ammatillinen 2-aste... 14 4.1 Ammatillinen koulutuksen kehityksestä... 14 4.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen... 25 4.3 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen työllistyminen... 39 4.4 Opintojen kulku ja jatko-opinnot... 41 LÄHTEET... 45 LIITTEET... 46 2

1 Raportin sisältökuvaus Tämä raportti on tilastokatsaus lukio- ja ammatillisen koulutuksen nykytilaan ja kehitykseen. Aluksi esitetään väestökehitys ja -tavoitteet, koulutukseen tuleva ikäluokka, koulutusrakenne ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Lukiokoulutuksesta tarkastellaan opiskelija- sekä tutkintomääriä, koulutuksen kustannuksia ja hakeutumista jatko-opintoihin. Raportin laajin osio koskee ammatillista nuorten koulutusta. Tarkastelussa on mm. opiskelijamäärät, suoritetut tutkinnot, koulutuksen hakutietoja, valmistuneiden työllistymistietoja sekä valmistuneiden alueellista työllistymistä. Tarkastelutasona on pääasiassa maakuntataso, mutta joidenkin tietojen kohdalla tarkastelua on tehty yksityiskohtaisemmin oppilaitostasolla. Valmistuneiden työllistymistarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. Aiemmista raporteista poiketen, joissakin tarkasteluissa on käytössä uusi kansallinen koulutusalaluokitus. Näin on etenkin valmistuneiden sijoittumistarkastelussa. Kyseisen luokittelun kuvauksen löydät tilastokeskuksen sivuilta. 3

2 Pohjois-Savon väestökehitys, ennusteet ja tavoitteet sekä koulutusrakenne 2.1 Väestökehitys- ja ennusteet Pohjois-Savon väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 246 653 henkilöä (taulukko 1). Pohjois-Savon väestön määrä kääntyi kasvuun 2011-2013. Suurin kasvun tekijä oli Kuopion 1,0-1,2 % vuosikasvu. 2014 alkaen maakunnan väestömäärä on ollut taas hitaassa laskussa, viime vuonna väki väheni 1087 henkeä. Maakunnan väestötappio lisääntyi vuoden 2017 aikana ja Kuopion kasvu hidastui 494 henkeen (+ 0,4 %). Sisä-Savossa pitkään jatkunut muuttotappio saatiin pysähtymään, mutta vuosi 2017 näyttää taas heikommalle. Erittäin vahvan teollisuuden kotikunta Vieremä on kääntänyt väestökehitystään paremmaksi. Kokonaisuudessa vahvat teollisuuden vientialueet Ylä-Savo ja Varkauden seutu kärsivät muuttotappiosta. Koko maakunnan väkimäärä väheni tammi-syyskuussa -645, vuosi sitten tähän aikaan -710 ja vuonna 2016 vain -63. Maan sisäinen muuttoliike oli -211 tappiolla (-297), siirtolaisia saatiin lisää 284 (287) ja kuolleita oli -718 enemmän (-700) kuin syntyneitä. Kuopion seutu on ainoa väestöään lisäävä seutu. Ylä-Savon ja Koillis-Savon tappiot ovat vähän pienentyneet, Varkauden seudun ja Sisä-Savon kasvaneet vuoden takaisesta. Pohjois-Savo on ollut muuttoliikkeessä lievästi tappiollinen 25-34 -vuotiaiden ikäryhmässä. Muuttovoittoisia tässä ikäryhmässä ovat Leppävirta, Siilinjärvi, Suonenjoki ja Tervo. Suuri osa Kuopion muuttovoitosta tulee alle 25-vuotiaista. Maahanmuutto on kasvanut vuotuiseen 620 830 tulijaan ja maastamuutto on keskimäärin 280, joten maahanmuuttajien vuotuinen nettolisäys on ollut keskimäärin 550 vuodessa. Suurin osa ulkomaalaista muuttajista sijoittuu Kuopioon Taulukko 1. Pohjois-Savon väestö v. 2017 sekä trendiennuste ja omavaraislaskelma v. 2020-2040 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Toteutunut Trendiennuste Omavaraislaskelma 2017 2020 2025 2030 2035 2040 2020 2025 2030 2035 2040..Kuopio *) 118 209 121 001 124 280 127 067 129 011 130 164 117 019 117 566 117 099 115 559 113 317..Siilinjärvi 21 657 22 418 22 837 22 991 22 998 22 929 22 069 22 332 22 677 23 037 23 304 Kuopion seutukunta 139 866 143 419 147 117 150 058 152 009 153 093 139 088 139 898 139 776 138 596 136 621..Iisalmi 21 639 22 080 22 019 21 909 21 726 21 469 21 884 21 686 21 453 21 133 20 693..Kiuruvesi 8 283 8 197 7 851 7 559 7 303 7 063 8 444 8 266 8 123 7 989 7 832..Keitele 2 309 2 232 2 129 2 047 1 974 1 906 2 267 2 170 2 088 2 006 1 911..Lapinlahti 9 692 9 677 9 406 9 155 8 944 8 742 9 832 9 666 9 557 9 455 9 307..Pielavesi 4 624 4 429 4 207 4 026 3 889 3 768 4 484 4 286 4 145 4 035 3 922..Sonkajärvi 4 075 3 948 3 706 3 516 3 360 3 223 4 124 3 973 3 847 3 722 3 579..Vieremä 3 685 3 659 3 573 3 502 3 432 3 365 3 757 3 737 3 748 3 767 3 788 Ylä-Savon seutukunta 54 307 54 222 52 891 51 714 50 628 49 536 54 792 53 784 52 961 52 107 51 032..Suonenjoki 7 266 7 244 7 149 7 081 7 007 6 927 7 070 6 816 6 603 6 405 6 197..Rautalampi 3 255 3 186 3 073 2 988 2 915 2 853 3 174 3 036 2 921 2 807 2 677..Tervo 1 585 1 503 1 436 1 392 1 357 1 322 1 500 1 398 1 304 1 215 1 114..Vesanto 2 094 2 069 1 970 1 882 1 813 1 750 2 076 1 954 1 848 1 747 1 644 Sisä-Savon seutukunta 14 200 14 002 13 628 13 343 13 092 12 852 13 820 13 204 12 676 12 174 11 632..Kaavi 3 048 3 001 2 874 2 778 2 695 2 622 3 032 2 904 2 805 2 714 2 611..Rautavaara 1 698 1 610 1 503 1 411 1 342 1 289 1 620 1 501 1 393 1 295 1 200..Tuusniemi 2 597 2 634 2 572 2 516 2 465 2 411 2 586 2 458 2 344 2 240 2 136 Koillis-Savon seutukunta 7 343 7 245 6 949 6 705 6 502 6 322 7 238 6 863 6 542 6 249 5 947..Varkaus 21 155 20 541 19 747 19 102 18 550 18 028 21 097 20 535 19 995 19 389 18 679..Leppävirta 9 782 9 269 8 809 8 428 8 120 7 857 9 614 9 297 9 029 8 780 8 494 Varkauden seutukunta 30 937 29 810 28 556 27 530 26 670 25 885 30 711 29 832 29 024 28 169 27 173 POHJOIS-SAVO 246 653 248 698 249 141 249 350 248 901 247 688 245 649 243 581 240 979 237 295 232 405 KOKO MAA 5 513 130 5 595 213 5 690 988 5 769 032 5 825 225 5 861 491 5 493 500 5 503 364 5 495 578 5 462 188 5 403 173 Muuttoliikkeen sisältävä laskelma (trendiennuste), jossa on otettu huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden vaikutus väestönkehitykseen. *) ml. Juankoski Omavaraislaskelma ilmaisee, millainen tuleva väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä Omavaraislaskelmassa on otettu huomioon vain syntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutus kunnan väestönkehitykseen. Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2018-2021 on asetettu kunnianhimoinen väestötavoite vuodelle 2040, noin 278 000 henkilöä (kuva 1). Tavoitteessa maakunnan väestötavoitetta on nostettu nykyisestä tavoitteesta 20 4

000 henkilöllä vuoteen 2040. Keskimääräinen vuosikasvu maakunnassa olisi 0,4 % vuodessa. Työvoimaosuutta on nostettu 5 %-yksiköllä. Työvoimaosuus on nostettu Uudenmaan nykyiselle tasolle kaikilla muilla seuduilla paitsi Koillis-Savossa. Tämä laskee koko maakunnan keskimääräistä työvoimaosuutta alle Uudenmaan tason. Tavoite on erittäin vaativa saavuttaa, mutta tavoite on haluttu asettaa, koska seuduittain tarkasteltuna pula työvoimasta olisi nykyisellä tavoitetasolla tulossa Ylä-Savoon ja Varkauden seudulle ja hieman pienempänä Sisä-Savoon ja Koillis-Savoon. Kuopion seutu pärjäisi kaikissa vaihtoehdoissa, luonnollisesti nykyisellä ja tavoitetasolla paremmin kuin kehitystrendissä. Kuvio 1. Koulutuksen mitoituksen kannalta keskeistä on koulutukseen tulevan ikäluokan (16-18 ka.) määrä ja kehitys (taulukko 2). Vuonna 2017 ikäluokan koko Pohjois-Savossa oli 2 707 henkilöä, joka noin 400 vähemmän kuin vuonna 2010. Tilastokeskuksen ennuste arvioi ikäluokan koon olevan noin 2 500 vuonna 2030. Viime vuoden väestötilaston ja ennusteen mukaan pääasiassa Kuopion ja Iisalmen koulutukseen tuleva ikäluokka kasvaa vuoteen 2030 mennessä. Taulukko 2. 16-vuotiaiden ikäluokkakehitys ja ennuste Pohjois-Savossa ja sen kunnissa (Tilastokeskus). Tot. 2010 Tot. 2015 Tot. 2017 Ennuste 2030 Muutos % 17-30 Pohjois-Savon maakunta 3089 2709 2707 2513-7,2..Iisalmi 253 250 220 239 8,6..Kaavi 37 45 36 28-22,2..Keitele 23 24 22 16-27,3..Kiuruvesi 138 85 89 78-12,4..Kuopio 1344 1277 1243 1253 0,8..Lapinlahti 119 114 120 96-20,0..Leppävirta 128 116 106 76-28,3..Pielavesi 76 54 41 38-7,3..Rautalampi 30 34 36 26-27,8..Rautavaara 17 6 22 11-50,0..Siilinjärvi 335 281 333 315-5,4..Sonkajärvi 64 41 40 29-27,5..Suonenjoki 87 76 71 70-1,4..Tervo 18 12 23 8-65,2..Tuusniemi 27 14 31 22-29,0..Varkaus 304 226 212 159-25,0..Vesanto 32 12 12 12 0,0..Vieremä 57 42 50 37-26,0 5

2.2 Väestön koulutusrakenne Väestön koulutusrakenne on noussut kuluneiden vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet omalta osaltaan väestön eläköityminen ja ikääntyminen. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus on 1 % korkeampi kuin koko maassa (taulukko 3). Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 5 % korkeampi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 3 % alhaisempi kuin koko maassa. Ilman tutkintoa olevien osuus on hieman alhaisempi kuin koko maassa. Pohjois-Savon kuntakohtaiset luvut ovat liitteessä 1. Taulukko 3. 15-vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan / % 15-vuotta täyttäneistä maakunnittain sekä koulutustaso 1 (Tilastokeskus). Maakunta 2017 15 vuotta täyttänyt Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Tutkinnon suorittaneita yhteensä Korkea-aste Toinen aste väestö yhteensä Henk. % 15 vuotta täyttäneistä Henk. % 15 vuotta täyttäneistä Henk. % 15 vuotta täyttäneistä Henk. % 15 vuotta täyttäneistä Koulutustaso* (VKTM-indeksi) KOKO MAA 4 622 706 1 288 058 28 3 334 648 72 1 432 276 31 1 863 943 40 367 Uusimaa 1 378 234 377 752 27 1 000 482 73 521 993 38 467 531 34 412 Varsinais-Suomi 405 417 113 603 28 291 814 72 123 130 30 165 304 41 362 Satakunta 187 493 57 556 31 129 937 69 47 516 25 80 635 43 319 Kanta-Häme 145 430 42 527 29 102 903 71 40 255 28 61 077 42 337 Pirkanmaa 429 145 109 273 25 319 872 75 136 920 32 179 060 42 379 Päijät-Häme 171 308 52 724 31 118 584 69 44 998 26 72 068 42 326 Kymenlaakso 151 181 45 628 30 105 553 70 38 000 25 66 545 44 318 Etelä-Karjala 111 982 33 504 30 78 478 70 29 547 26 48 144 43 330 Etelä-Savo 128 111 38 853 30 89 258 70 32 023 25 56 068 44 319 Pohjois-Savo 209 814 56 524 27 153 290 73 57 707 28 93 628 45 347 Pohjois-Karjala 139 717 38 717 28 101 000 72 35 735 26 64 242 46 337 Keski-Suomi 231 376 61 245 26 170 131 74 67 911 29 100 248 43 362 Etelä-Pohjanmaa 158 539 47 273 30 111 266 70 39 454 25 70 412 44 322 Pohjanmaa 149 467 43 337 29 106 130 71 44 843 30 60 196 40 354 Keski-Pohjanmaa 55 712 16 895 30 38 817 70 13 882 25 24 422 44 326 Pohjois-Pohjanmaa 329 678 85 091 26 244 587 74 96 308 29 145 813 44 370 Kainuu 63 391 18 092 29 45 299 71 15 412 24 29 463 46 322 Lappi 152 064 41 502 27 110 562 73 39 635 26 69 600 46 336 AHVENANMAA 24 647 7 962 32 16 685 68 7 007 28 9 487 38 332 Koulutuksen ulkopuolella olevien osuudella on merkitystä mm. nuorisotakuun toteutumisen kannalta. Lisäksi yhteishaussa tapahtuneet muutokset vaikeuttavat koulutuksen ulkopuolella olevien hakeutumista koulutukseen, sillä ensisijalla ovat juuri perusasteen opintonsa päättäneet. Pohjois-Savossa koulutuksen ulkopuolella ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 17-24-vuotiaiden osuus (6,6 %) vastaavan ikäisestä väestöstä on alhaisempi kuin koko maassa (8,3 %). Niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut viime vuosina laskussa. 1 Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. 6

Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet* 17-24-vuotiaat, lkm ja % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKANET). lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Koko maa 60016 11,4 60012 11,4 59602 11,2 57803 10,8 50341 9,4 46 085 8,6 43 702 8,3 42853 8,3 Pohjois-Savo 2328 9,6 2253 9,3 2267 9,4 2236 9,2 1877 7,7 1 820 7,5 1618 6,8 1549 6,6 Iisalmi 199 9,0 191 9,0 181 8,6 188 8,9 155 7,4 165 8,2 145 7,5 132 7 Juankoski 28 7,3 28 7,7 29 8,4 31 9,2 38 11,4 32 10,2 Kaavi 26 12,9 26 12,7 23 10,7 35 16,5 32 16,3 29 15,6 26 14,4 26 13,5 Keitele 21 11,9 17 9,6 17 9,2 23 12,6 15 9,1 13 9,0 13 9,4 13 9,5 Kiuruvesi 94 12,2 88 11,5 90 12,0 90 12,0 73 9,7 73 9,9 71 9,9 58 8,5 Kuopio 1083 8,6 1046 8,3 1048 8,2 1043 8,0 849 6,4 874 6,4 772 5,5 764 5,5 Lapinlahti 108 11,8 108 12,3 95 11,3 88 10,9 80 10,4 72 9,7 61 8,5 61 8,7 Leppävirta 71 9,2 79 10,8 65 9,6 62 9,8 55 9,1 52 8,6 54 8,8 58 9,5 Maaninka 19 7,8 24 10,1 24 9,9 33 14,0 19 8,8 Pielavesi 42 11,9 34 10,1 32 9,7 29 8,9 30 9,7 32 10,4 32 10,6 24 8,3 Rautalampi 25 10,9 21 9,7 26 12,5 22 10,5 26 12,3 20 9,9 20 10,8 17 9,6 Rautavaara 26 19,2 13 10,3 14 12,2 11 10,2 10 10,5 8 8,8 9 10 8 9,9 Siilinjärvi 140 8,4 143 8,5 158 9,3 150 8,6 145 8,4 119 7,0 115 6,8 112 6,8 Sonkajärvi 36 10,2 48 13,5 48 13,6 38 11,3 35 10,4 33 10,2 30 10,2 20 7,4 Suonenjoki 73 13,5 74 13,9 85 15,9 79 15,0 61 11,9 73 14,4 57 11,5 56 12,2 Tervo 13 10,2 11 9,3 8 7,0 11 10,2 8 8,0 8 8,9 7 8,5 5 6,4 Tuusniemi 31 15,4 26 13,8 19 11,3 26 16,0 21 12,9 15 9,5 19 12,5 14 10,5 Varkaus 226 11,1 225 11,0 242 11,9 209 10,2 172 8,5 163 8,3 155 8,3 153 8,5 Vesanto 27 18,2 18 12,4 22 15,1 20 14,1 16 11,9 14 10,6 11 8,8 11 9,6 Vieremä 40 11,6 33 9,8 41 12,5 48 14,6 37 12,0 25 8,5 21 7,1 17 6 Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 7

3 Lukiokoulutus 3.1 Pohjois-Savon lukioverkko ja koulutuksen kustannukset Lukiokoulutusta järjestetään Pohjois-Savossa 15 kunnassa ja 21 lukiossa. Lukiokoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohden vaihtelevat suuresti Pohjois-Savon kunnissa. Kalleinta lukio-opiskelu suhteessa yksikkökustannuksiin vuonna 2017 oli Rautavaaralla, noin 25 000 /opiskelija. Alhaisimmat kustannukset ovat suurimmissa kunnissa (taulukko 5). Koko maassa yksikkökustannukset ovat noin 7 600, samalla tasolla kuin Pohjois-Savossa. Pohjois-Karjalassa kustannukset opiskelijaa kohden ovat noin 7 900 ja Etelä-Savossa noin 6 900. Taulukko 5. Lukiokoulutuksen käyttökustannukset /opiskelija vuonna 2017 (OPH/opetustoimen kustannusraportti). Opiskelijoita /opiskelija Muutos % ed. vuoteen 006873 Rautavaaran kunta 17 24 882-4,00 009253 Vieremän kunta 43 17 166 10,00 008573 Tuusniemen kunta 45 14 449 5,00 005953 Pielaveden kunta 72 11 543 11,00 007623 Sonkajärven kunta 54 10 822 22,00 004203 Leppävirran kunta 111 9 443 10,00 006863 Rautalammin kunta 89 9 361 1,00 009213 Vesannon kunta 62 8 715-12,00 002633 Kiuruveden kaupunki 146 8 223 2,00 016751 Portaanpää ry. 15 8 037-29,00 007783 Suonenjoen kaupunki 89 7 966-10,00 001403 Iisalmen kaupunki 335 7 850 2,00 004023 Lapinlahden kunta 200 7 756-6,00 002973 Kuopion kaupunki 2 452 6 956 0,00 007493 Siilinjärven kunta 283 6 860-5,00 031816 Savon koulutuskuntayhtymä (VARKAUS) 295 5 617-12,00 Koko maa 100 879 7 573 0,00 3.2 Lukiokoulutuksen kehityksestä Pohjois-Savossa Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa. Vuosina 2014-2017 opiskelijamäärissä on kuitenkin ollut maltillista kasvua. Koko maassa opiskelijamäärät ovat laskeneet noin -7 % vuodesta 2010 vuoteen 2017 (taulukko 6). Pohjois-Savossa laskua on ollut noin -11 %. Kuopiossa opiskelijamäärä on kasvanut noin 9 %. Siilinjärvellä opiskelijamäärä oli pitkään noin 270, mutta vuonna 2017 määrä nousi 320 opiskelijaan. Iisalmessa laskua on -23,3 % ja Varkaudessa -24,5 %. Prosentuaalisesti opiskelijamääriään ovat kasvattaneet eniten Kallaveden lukio ja Kuopion klassillinen lukio. Pienistä kunnista opiskelijamääriään ovat onnistuneet säilyttämään Vesanto ja Tuusniemi. 8

Taulukko 6. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät Pohjois-Savon kunnissa ja koko maassa (Vipunen). Opiskelijat 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos % 10-17 Iisalmen Kaupunki 447 451 397 369 312 335 343 343-23,3 Juankosken Kaupunki 103 103 89 77 76 72 75-100,0 Karttulan Kunta 35-100,0 Kiuruveden Kaupunki 242 183 172 165 145 141 149 144-40,5 Kuopion Kaupunki 2 342 2 233 2 210 2 326 2 298 2 318 2 433 2 544 8,6 Juankosken lukio 64 Kallaveden lukio/kuopion aik.l 542 679 661 676 657 686 712 680 25,5 Karttulan lukio 46 58 40 21 Kuopion aikuislukio 201-100,0 Kuopion klassillinen lukio 564 553 547 567 585 631 639 632 12,1 Kuopion Lyseon lukio 464 453 458 455 450 459 463 472 1,7 Kuopion taidelukio Lumit 571 502 486 490 510 462 531 578 1,2 Nilsiän lukio 98 75 80 88 118 Lahden Rudolf Steiner -Koulun Kannatusyhdistys Ry 45 49 38 37-100,0 Lapinlahden Kunta 228 216 190 190 183 186 200 205-10,1 Leppävirran Kunta 136 114 114 117 138 129 118 110-19,1 Nilsiän Kaupunki 101 108 106-100,0 Pielaveden Kunta 110 97 92 74 75 79 74 70-36,4 Portaanpää Ry 28 27 22 25 27 33 22 11-60,7 Rautalammin Kunta 100 100 99 79 82 97 88 90-10,0 Rautavaaran Kunta 27 20 17 14 19 16 17 17-37,0 Savon Koulutuskuntayhtymä - Varkauden lukio 404 366 372 337 305 292 296 305-24,5 Siilinjärven Kunta 309 284 282 276 271 272 270 310 0,3 Sonkajärven Kunta 63 61 71 68 72 73 59 52-17,5 Suonenjoen Kaupunki 100 103 92 89 89 93 93 85-15,0 Tuusniemen Kunta 47 55 55 61 56 49 45 47 0,0 Vesannon Kunta 52 58 52 35 49 46 63 58 11,5 Vieremän Kunta 48 43 51 55 53 51 46 41-14,6 Pohjois-Savo 4 967 4 671 4 521 4 394 4 250 4 282 4 391 4 432-10,8 Koko maa 111 778 109 046 107 412 105 898 103 914 104 060 103 550 103 753-7,2 Peruskoulun päättäneiden 9-luokkalaisten hakeutuminen lukiokoulutukseen on lähes samalla tasolla kuin ko maassa (taulukko 7). Pohjois-Savossa lukiokoulutukseen vuonna 2016 hakeutui 51,5 % peruskoulun päättäneistä. Lukiokoulutus on viime vuosina vuotena hieman kasvattanut suosiotaan. Ammatilliseen koulutukseen hakeutui puolestaan 44,2 %. Ei lainkaan tutkintotavoitteista koulutusta jatkaneiden osuus vuonna 2016 oli 2,4 %, kun se vuonna 2010 oli 10,3 %. Tilanteen muutosta selittää mm. vuonna 2014 tapahtunut yhteishaun muutos, jossa ensisijalla hakutilanteessa ovat peruskoulun päättäneet. Taulukossa 7 olevat tiedot herättävät kuitenkin kysymyksen siitä, missä määrin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset tai lisäykset näkyvät luvuissa. Esimerkiksi Uudellamaalla aloituspaikkoja lisättiin, kun taas Pohjois-Savossa aloituspaikat vähenivät noin 250 vuodesta 2013 vuoteen 2014. Eniten ammatillisen koulutukseen hakeutuminen on vähentynyt Iisalmessa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Kiuruvedellä sekä vähäisemmin Lapinlahdella. 9

Taulukko 7. Peruskoulun päättäneiden hakeutuminen jatko-koulutukseen (lukio, ammatillinen) koko maassa ja maakunnittain vuosina 2014, 2015 ja 2016 (Tilastokeskus). Peruskoulun 9. Jatkoi heti Jatkoi heti Jatkoi heti opiskelua Jatkoi heti opiskelua Ei jatkanut heti Jatkoi heti Jatkoi heti Jatkoi heti opiskelua Jatkoi heti opiskelua luokan opiskelua opiskelua valmentavassa tai peruskoulun edellä opiskelua opiskelua valmentavassa tai peruskoulun Ei jatkanut heti päättäneet lukiokoulutuk ammatillisessa valmistavassa lisäopetuksessa (10- mainituissa lukiokoulutuk ammatillisessa valmistavassa lisäopetuksessa (10- edellä mainituissa yhteensä sessa koulutuksessa koulutuksessa luokka) koulutuksissa sessa % koulutuksessa koulutuksessa % luokka) % koulutuksissa % KOKO MAA 2014 57853 29857 24357 414 688 2537 51,6 42,1 0,7 1,2 4,4 2015 58224 30558 24332 1118 626 1590 52,5 41,8 1,9 1,1 2,7 2016 57615 30364 24459 931 435 1426 52,7 42,5 1,6 0,8 2,5 Uudenmaan maakunta 2014 16192 9553 5529 122 314 674 59,0 34,1 0,8 1,9 4,2 2015 16481 9784 5621 310 294 472 59,4 34,1 1,9 1,8 2,9 2016 16467 9975 5560 260 226 446 60,6 33,8 1,6 1,4 2,7 Varsinais-Suomen maakunta 2014 4951 2483 2225 10 40 193 50,2 44,9 0,2 0,8 3,9 2015 5019 2568 2210 85 44 112 51,2 44,0 1,7 0,9 2,2 2016 4982 2604 2166 76 37 99 52,3 43,5 1,5 0,7 2,0 Satakunnan maakunta 2014 2420 1180 1127 8 19 86 48,8 46,6 0,3 0,8 3,6 2015 2465 1244 1112 34 13 62 50,5 45,1 1,4 0,5 2,5 2016 2322 1119 1123 21 10 49 48,2 48,4 0,9 0,4 2,1 Kanta-Hämeen maakunta 2014 1935 958 907 13 16 41 49,5 46,9 0,7 0,8 2,1 2015 1997 959 964 39 7 28 48,0 48,3 2,0 0,4 1,4 2016 1940 920 941 34 0 45 47,4 48,5 1,8 0,0 2,3 Pirkanmaan maakunta 2014 5017 2650 2084 34 90 159 52,8 41,5 0,7 1,8 3,2 2015 5187 2681 2256 85 76 89 51,7 43,5 1,6 1,5 1,7 2016 4996 2665 2125 72 40 94 53,3 42,5 1,4 0,8 1,9 Päijät-Hämeen maakunta 2014 2137 1025 931 24 0 157 48,0 43,6 1,1 0,0 7,3 2015 2127 1070 916 60 29 52 50,3 43,1 2,8 1,4 2,4 2016 2103 1026 946 52 32 47 48,8 45,0 2,5 1,5 2,2 Kymenlaakson maakunta 2014 1967 908 907 23 21 108 46,2 46,1 1,2 1,1 5,5 2015 1950 937 937 34 11 31 48,1 48,1 1,7 0,6 1,6 2016 1859 897 893 22 12 35 48,3 48,0 1,2 0,6 1,9 Etelä-Karjalan maakunta 2014 1338 616 665 17 5 35 46,0 49,7 1,3 0,4 2,6 2015 1344 650 628 36 1 29 48,4 46,7 2,7 0,1 2,2 2016 1354 669 645 21 1 18 49,4 47,6 1,6 0,1 1,3 Etelä-Savon maakunta 2014 1642 743 780 26 14 79 45,2 47,5 1,6 0,9 4,8 2015 1516 722 702 50 7 35 47,6 46,3 3,3 0,5 2,3 2016 1526 728 737 39 1 21 47,7 48,3 2,6 0,1 1,4 Pohjois-Savon maakunta 2014 2639 1235 1209 29 40 126 46,8 45,8 1,1 1,5 4,8 2015 2643 1262 1189 72 28 92 47,7 45,0 2,7 1,1 3,5 2016 2541 1309 1122 37 13 60 51,5 44,2 1,5 0,5 2,4 Pohjois-Karjalan maakunta 2014 1758 807 850 22 2 77 45,9 48,4 1,3 0,1 4,4 2015 1786 866 814 37 18 51 48,5 45,6 2,1 1,0 2,9 2016 1686 803 819 28 0 36 47,6 48,6 1,7 0,0 2,1 Keski-Suomen maakunta 2014 2928 1445 1323 9 17 134 49,4 45,2 0,3 0,6 4,6 2015 2815 1387 1282 51 20 75 49,3 45,5 1,8 0,7 2,7 2016 2880 1420 1341 42 6 71 49,3 46,6 1,5 0,2 2,5 Etelä-Pohjanmaan maakunta 2014 2230 1062 1054 16 22 76 47,6 47,3 0,7 1,0 3,4 2015 2226 1121 1017 22 21 45 50,4 45,7 1,0 0,9 2,0 2016 2234 1140 1018 23 11 42 51,0 45,6 1,0 0,5 1,9 Pohjanmaan maakunta 2014 2047 1004 871 7 9 156 49,0 42,6 0,3 0,4 7,6 2015 1912 974 849 13 2 74 50,9 44,4 0,7 0,1 3,9 2016 1994 1018 922 11 5 38 51,1 46,2 0,6 0,3 1,9 Keski-Pohjanmaan maakunta 2014 818 405 383 5 4 21 49,5 46,8 0,6 0,5 2,6 2015 818 400 369 21 4 24 48,9 45,1 2,6 0,5 2,9 2016 715 312 364 23 2 14 43,6 50,9 3,2 0,3 2,0 Pohjois-Pohjanmaan maakunta2014 5036 2392 2266 30 58 290 47,5 45,0 0,6 1,2 5,8 2015 5144 2559 2238 102 37 208 49,7 43,5 2,0 0,7 4,0 2016 5261 2494 2380 129 38 220 47,4 45,2 2,5 0,7 4,2 Kainuun maakunta 2014 788 377 361 10 7 33 47,8 45,8 1,3 0,9 4,2 2015 815 375 378 25 8 29 46,0 46,4 3,1 1,0 3,6 2016 782 388 363 10 0 21 49,6 46,4 1,3 0,0 2,7 Lapin maakunta 2014 1969 990 876 9 10 84 50,3 44,5 0,5 0,5 4,3 2015 1925 972 835 41 5 72 50,5 43,4 2,1 0,3 3,7 2016 1935 852 985 31 1 66 44,0 50,9 1,6 0,1 3,4 3.3 Ylioppilastutkinnon suorittaneet, opintojen kulku ja siirtyminen jatko-opintoihin Ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä Pohjois-Savossa on vuosien 2010-2016 välillä laskenut 180 tutkinnolla. Vuonna 2016 Pohjois-Savossa ylioppilastutkinnon suoritti reilut 1 300 opiskelijaa. Koko maassa tutkintojen määrä on laskenut noin 1 700 tutkinnolla (taulukko 8). Tutkintomäärät ovat kasvaneet pääasiassa vain muutamassa Kuopion lukiossa. 10

Taulukko 8. Ylioppilastutkinnon suorittaneet Pohjois-Savon kunnissa ja koko maassa vuosina 2010-2016 (Vipunen). Ylioppilastutkinnon suorittaneet 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Iisalmen Kaupunki 141 111 156 128 132 100 108 Juankosken Kaupunki 45 34 32 28 23 23 18 Kiuruveden Kaupunki 68 57 50 58 52 53 42 Kuopion Kaupunki 715 710 704 690 732 732 734 Kallaveden lukio/kuopion aik.l 180 202 226 212 222 234 235 Karttulan lukio 13 14 17 17 19 Kuopion aikuislukio 38 15 Kuopion klassillinen lukio 167 170 179 168 159 181 184 Kuopion Lyseon lukio 127 150 136 131 145 135 143 Kuopion taidelukio Lumit 167 173 149 132 151 136 146 Nilsiän lukio 23 30 38 27 26 Lapinlahden Kunta 72 66 65 65 58 59 63 Leppävirran Kunta 55 51 37 41 30 39 42 Nilsiän Kaupunki 28 27 Pielaveden Kunta 36 37 23 31 26 25 22 Portaanpää Ry 4 1 3 4 2 5 8 Rautalammin Kunta 23 23 24 30 16 19 19 Rautavaaran Kunta 9 12 6 8 1 5 4 Savon Koulutuskuntayhtymä - Varkauden lukio 130 112 106 117 122 103 100 Siilinjärven Kunta 103 105 106 92 94 94 89 Sonkajärven Kunta 20 15 17 21 16 18 22 Suonenjoen Kaupunki 30 26 32 26 24 27 24 Turun Normaalikoulu 1 Tuusniemen Kunta 22 12 12 16 19 11 19 Vesannon Kunta 12 10 12 20 13 14 5 Vieremän Kunta 28 12 10 12 11 17 16 Yhteensä Pohjois-Savo 1 514 1 422 1 422 1 387 1 371 1 344 1 335 Yhteensä Koko maa 32 695 32 807 32 002 32 125 32 064 31 081 30 986 Vuonna 2012 Pohjois-Savossa aloitti lukiokoulutuksen 1 340 oppilasta (taulukko 9). Vuoden 2016 loppuun mennessä tutkinnon oli suorittanut 83,2 %. Koko maassa vastaava osuus oli 80,6 %. Muualle opiskelemaan siirtyneiden osuus (ei opiskellut enää lukiossa) oli Pohjois-Savossa 5,2 %, eli lähes sama kuin koko maassa. 11

Taulukko 9. Vuonna 2013 lukiokoulutuksen aloittaneiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä (Tilastokeskus). Muu Ei tutkintoa eikä Ei tutkintoa eikä Ei tutkintoa eikä Uudet opiskelijat Ylioppilastutkinto tutkinto Ei tutkintoa, opiskeli Ei tutkintoa, opiskeli opiskellut, oli opiskellut, oli opiskellut, oli 2013, yhteensä 2016 2016 lukiossa 2016 muualla 2016 työssä 2016 työtön 2016 muualla 2016 Koko maa 31884 80,6 0,6 11,5 4,9 0,6 0,3 1,4 Uusimaa 10419 79,3 0,3 14,3 3,7 0,7 0,2 1,4 Varsinais-Suomi 2642 84,3 0,5 9,6 3,1 0,7 0,4 1,5 Satakunta 1251 78,3 1,0 10,3 7,8 0,7 0,6 1,4 Kanta-Häme 892 84,8 0,1 8,3 5,0 0,2 0,2 1,3 Pirkanmaa 2780 77,9 0,7 15,8 3,4 0,4 0,2 1,5 Päijät-Häme 1066 80,1 0,7 9,9 5,8 1,2 0,5 1,8 Kymenlaakso 825 81,8 0,2 9,3 4,7 0,7 0,8 2,3 Etelä-Karjala 669 81,9 0,4 9,6 5,8 0,4 0,0 1,8 Etelä-Savo 776 84,8 1,8 6,1 5,5 0,3 0,3 1,3 Pohjois-Savo 1340 83,2 0,8 9,2 5,2 0,3 0,3 1,0 Pohjois-Karjala 884 85,0 0,5 7,1 5,4 0,6 0,6 0,9 Keski-Suomi 1634 81,3 0,9 9,1 6,7 0,3 0,3 1,5 Etelä-Pohjanmaa 1177 78,3 1,4 10,2 7,9 0,8 0,1 1,4 Pohjanmaa 1097 85,8 0,5 7,2 4,8 0,5 0,3 1,0 Keski-Pohjanmaa 433 84,3 1,6 5,1 6,7 0,0 0,7 1,6 Pohjois-Pohjanmaa 2530 79,1 0,7 10,4 7,2 0,7 0,3 1,5 Kainuu 411 77,4 1,2 10,5 8,0 0,0 1,7 1,2 Lappi 874 77,6 0,9 11,3 7,7 0,8 0,3 1,4 Ahvenanmaa - Åland 159 93,7 0,0 4,4 1,3 0,6 0,0 0,0 Tuntematon 25 72,0 0,0 12,0 4,0 4,0 0,0 8,0 Ylioppilastutkinnon vuonna 2016 suorittaneiden välitön hakeutuminen jatko-opintoihin on esitetty taulukossa 10. Noin 1 300 Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneista 14,1 % haki sekä amk- että yliopistokoulutukseen. Pelkästään amk-koulutukseen haki noin 18 % ylioppilasta ja yliopistoon noin 41 %. Ylioppilastutkinnon suorittaneista neljäsosa ei hakenut kirjoitusvuonna jatko-opintoihin. Osuus on samalla tasolla kuin koko maassa. 12

Taulukko 10. Uusien ylioppilaiden välitön hakeminen jatko-opintoihin vuonna 2016 maakunnittain (Tilastokeskus). Vain yliopistokoulutukseen ylioppilasvuonna hakeneet Ylioppilaat yhteensä Ammatilliseen koulutukseen ylioppilasvuonna hakeneet Vain amk-koulutukseen ylioppilasvuonna hakeneet Sekä amk- että yliopistokoulutukseen ylioppilasvuonna hakeneet Koko maa 30980 1,7 17,7 15,0 40,7 24,9 Pirkanmaa 2730 1,7 18,6 14,6 43,1 22,0 Uusimaa 10189 1,6 12,9 12,1 41,3 32,1 Päijät-Häme 1058 2,4 21,2 15,5 41,6 19,4 Etelä-Pohjanmaa 1038 2,0 24,0 13,7 39,2 21,1 Varsinais-Suomi 2638 2,0 17,5 16,5 49,4 14,6 Pohjois-Pohjanmaa 2360 1,5 16,9 17,5 43,9 20,3 Etelä-Karjala 637 1,3 19,9 16,3 43,8 18,7 Pohjanmaa 1093 1,4 22,1 20,7 31,0 24,8 Pohjois-Savo 1335 2,2 17,6 14,1 41,3 24,7 Keski-Pohjanmaa 462 2,2 28,1 18,8 28,4 22,5 Keski-Suomi 1529 2,2 22,0 18,2 38,1 19,5 Etelä-Savo 758 2,6 21,6 14,4 36,5 24,8 Pohjois-Karjala 871 3,2 18,7 17,6 39,7 20,8 Kanta-Häme 891 0,7 25,9 15,3 34,5 23,7 Lappi 908 1,4 17,5 17,7 35,0 28,3 Satakunta 1101 1,4 22,2 18,3 39,0 19,3 Kymenlaakso 826 1,2 23,5 16,2 39,1 20,0 Kainuu 372 1,1 21,8 20,7 36,3 20,2 Ahvenanmaa - Åland 175 0,6 5,7 4,6 17,7 71,4 Ei hakenut ylioppilasvuonna jatkoopintoihin 13

4 Ammatillinen 2-aste Pohjois-Savossa ammatillisen koulutuksen järjestämislupa on kahdeksalla koulutuksen järjestäjällä (suluissa toimipaikat: - Savon koulutuskuntayhtymä; Savon ammatti- ja aikuisopisto, Savon oppisopimuskeskus ja Varkauden lukio (Kuopio, Muuruvesi, Toivala, Rissala, Varkaus ja Iisalmi) - Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä; Ylä-Savon ammattiopisto (Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio) - Pelastusopisto (Kuopio, Sisäasiainministeriön alainen) - Tri Matthias Ingmanin säätiö; Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos (Siilinjärvi) - Kuopion talouskoulun kannatusyhdistys ry; Palvelualan opisto (Kuopio) - Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry; Kuopion konservatorio (Kuopio) - Pohjois-Savon kansanopistoseura; Pohjois-Savon opisto (Kuopio) - Portaanpään kristillisen kansanopiston kannatusyhdistys ry; Portaanpään kristillinen opisto (Lapinlahti) 4.1 Ammatillinen koulutuksen kehityksestä Ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on Pohjois-Savossa pudonnut vuosien 2010-2017 aikana noin 1 000 opiskelijalla (taulukko 12). Opiskelijamäärät ovat kasvaneet vain sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketaloudessa ja hallinnossa. Tekniikan ja liikenteen aloilla opiskelijamäärä on pudonnut yli 500 ja matkailuja ravitsemisaloilla noin 360. 14

Taulukko 11. Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien kehitys 2010-2017 Pohjois-Savossa koulutus- ja opintoaloittain (Vipunen) Opiskelijat 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos 10-17 Humanistinen ja kasvatusala 137 138 128 100 92 130 134 122-15 Kielitieteet 60 61 62 34 29 62 59 64 4 Opetus- ja kasvatustyö 77 77 66 66 63 68 75 58-19 Kulttuuriala 457 476 443 471 419 348 342 331-126 Käsi- ja taideteollisuus 207 209 168 173 145 109 65 55-152 Viestintä ja informaatiotieteet 190 207 215 235 216 177 205 212 22 Musiikki 60 60 60 63 58 62 72 64 4 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 606 613 605 667 683 708 681 682 76 Liiketalous ja kauppa 606 613 605 667 683 708 681 682 76 Luonnontieteiden ala 191 146 119 113 116 129 135 146-45 Tietojenkäsittely 191 146 119 113 116 129 135 146-45 Tekniikan ja liikenteen ala 3 097 3 030 3 002 2 987 2 881 2 743 2 649 2 544-553 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 675 690 676 693 706 706 658 614-61 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 503 503 483 449 389 333 285 277-226 Sähkö- ja automaatiotekniikka 449 389 367 355 326 294 283 291-158 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 79 110 124 153 192 195 198 210 131 Graafinen ja viestintätekniikka 18 13 10 1-18 Elintarvikeala ja biotekniikka 142 152 159 144 154 135 116 104-38 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 465 468 458 478 419 400 395 345-120 Tekstiili- ja vaatetustekniikka 54 58 46 54 48 38 32 26-28 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 556 540 565 541 531 533 543 548-8 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 156 107 114 119 116 109 139 129-27 Luonnonvara- ja ympäristöala 468 508 531 471 427 386 387 327-141 Maatilatalous 356 330 333 308 295 255 234 193-163 Puutarhatalous 73 60 74 75 53 42 44 44-29 Metsätalous 14 89 94 55 67 82 108 90 76 Luonto- ja ympäristöala 25 29 30 33 12 7 1-25 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 948 980 946 1 011 1 033 1 010 1 087 1 088 140 Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) 784 793 779 826 867 844 881 863 79 Farmasia ja muu lääkehuolto 15 29 11 31 10 33 24 41 26 Kauneudenhoitoala 149 158 156 154 156 133 182 184 35 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 850 823 763 759 701 612 520 489-361 Matkailuala 70 64 43 40 40 32 33 47-23 Majoitus- ja ravitsemisala 726 703 663 670 606 549 443 388-338 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 49 53 57 49 55 31 44 54 5 Puhdistuspalvelut 5 3-5 Muu koulutus 297 279 294 351 276 253 270 247-50 Palo- ja pelastusala 297 279 294 351 276 253 270 247-50 Yhteensä 7 051 6 993 6 831 6 930 6 628 6 319 6 205 5 976-1 075 Vuonna 2018 ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja oli Pohjois-Savossa 1 917 (taulukko 12). Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli vielä yli 2 600. Aloituspaikkojen väheneminen ei johdu pelkästään koulutuksenjärjestäjien päätöksistä, vaan on seurausta ministeriön päätöksistä. Vuonna 2016 ensisijaisia hakijoita oli 1 811. Hakijoiden suhde (vetovoimaluku) oli 0,84. Vuonna 2018 aloituspaikkoja oli 1 917, ensisijaisia hakijoita 1 614 ja vetovoimaluku 0,86. Aloituspaikat ovat laskeneet vuosien 2016-17 aikana tekniikan, matkailun, luonnonvara- ja soten aloilla. Kulttuurialalla paikat ovat nousseet hieman vuosien 16-17 välillä, joskin aiemmin paikkojen määrä putosi voimakkaasti. Humanistinen ja kasvatusalalla vetovoimaindeksi ja on hieman noussut tarkasteluvuosien välillä, mutta koko maan vetovoima on vielä parempi. Kulttuurialalla vetovoima on niin ikään noussut, vuonna 2018 se oli 0,99. Luonnontieteissä (tietojenkäsittely) vetovoima on säilynyt hyvällä tasolla (yli 1). 15

Luonnonvara-alalla vetovoima on ollut varsin heikkoa, vuonna 2018 se oli 0,69. Vetovoima oli kuitenkin vuonna 2016 vielä heikompi, vain 0,57. Matkailualalla vetovoima on ollut vielä heikompi, vuonna 2018 se oli vain 0,50. Sosiaali- ja terveysalalla vetovoima on säilynyt tarkasteluvuosien välillä ennallaan. Tekniikan ja liikenteen ala on kamppaillut pitkään vetovoimansa kanssa. Vuonna 2018 vetovoima (0,86) oli kuitenkin hieman korkeampi kuin vuonna 2017. Liiketalouden ja hallinnon alalla 1.sijaisten hakijoiden määrä suhteessa on hieman laskenut, vuonna 2018 se oli 0,83. Palo- ja pelastusalalle haki vuonna 2018 yhteensä noin 1 000 hakijaa ja aloituspaikkoja oli 172, eli vetovoimaluku oli 5,9. Vuonna 2017 vetovoimaluku oli 3,8. Koko maassa vetovoimaisimpia aloja ovat sosiaali- ja terveysala, humanistinen ja kasvatusala sekä luonnontieteet. VETOVOIMALUKUVERTAILU Vuosi 2018 P-Savo Koko maa Humanistinen ja kasvatusala 0,93 1,10 Kulttuuriala 0,99 1,04 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 0,83 0,83 Luonnontieteiden ala 1,14 1,09 Tekniikan ja liikenteen ala 0,86 0,88 Luonnonvara- ja ympäristöala 0,69 0,73 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1,05 1,06 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 0,50 0,56 Yhteensä 0,86 0,89 VETOVOIMALUKUVERTAILU Vuosi 2017 PSAVO KOKO MAA Humanistinen ja kasvatusala 0,81 1,10 Kulttuuriala 0,60 1,01 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 0,96 0,88 Luonnontieteiden ala 1,17 1,08 Tekniikan ja liikenteen ala 0,82 0,89 Luonnonvara- ja ympäristöala 0,68 0,74 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1,09 1,15 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 0,58 0,59 Yhteensä 0,84 0,91 Opintoalakohtaisia tietoja käydään läpi oppilaitoskohtaisessa tarkastelussa. 16

Taulukko 12. Ammatilliseen peruskoulutuksen aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 2017 ja 2018 Pohjois-Savossa (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala 42 40 88 45 28 0,95 1,07 0,67 Kulttuuriala 166 139 272 115 96 0,84 0,69 0,58 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 206 194 595 239 187 0,94 1,16 0,91 Luonnontieteiden ala 36 47 134 60 45 1,31 1,67 1,25 Tekniikan ja liikenteen ala 962 879 1 484 918 743 0,91 0,95 0,77 Luonnonvara- ja ympäristöala 193 110 320 133 84 0,57 0,69 0,44 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 374 409 749 418 335 1,09 1,12 0,90 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 255 136 417 150 109 0,53 0,59 0,43 Yhteensä 2 234 1 954 2 673 2 008 1 626 0,87 0,90 0,73 Vuosi 2017 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala 52 42 88 39 30 0,81 0,75 0,58 Kulttuuriala 138 83 171 65 58 0,60 0,47 0,42 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 203 194 532 245 190 0,96 1,21 0,94 Luonnontieteiden ala 36 42 137 56 44 1,17 1,56 1,22 Tekniikan ja liikenteen ala 970 800 1 425 826 693 0,82 0,85 0,71 Luonnonvara- ja ympäristöala 185 126 340 131 105 0,68 0,71 0,57 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 368 400 765 404 331 1,09 1,10 0,90 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 214 124 390 152 117 0,58 0,71 0,55 Yhteensä 2 166 1 811 2 539 1 864 1 566 0,84 0,86 0,72 Vuosi 2018 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala 42 39 78 33 32 0,93 0,79 0,76 Kulttuuriala 114 113 223 86 67 0,99 0,75 0,59 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 196 163 473 206 162 0,83 1,05 0,83 Luonnontieteiden ala 36 41 128 46 38 1,14 1,28 1,06 Tekniikan ja liikenteen ala 902 774 1 342 778 641 0,86 0,86 0,71 Luonnonvara- ja ympäristöala 149 103 326 113 90 0,69 0,76 0,60 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 310 324 630 314 257 1,05 1,01 0,83 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 168 84 266 94 59 0,50 0,56 0,35 Yhteensä 1 917 1 641 2 320 1 641 1 346 0,86 0,86 0,70 17

Ingmanin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen aloituspaikoissa tapahtui muutos vuodelle 2017 ja 2018. Vuonna 2017 alkoi media-alan ja kuvallisen ilmaisun koulutus ja vuonna 2018 puuteollisuuden perustutkintokoulutus. Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli 84 kun vuonna 2014 niitä oli 120. Vuonna 2017 aloituspaikkoja oli 109. Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa (vetovoima) ei ole viime vuosina ollut paras mahdollinen. (taulukko 13). Vuonna 2016 vetovoima oli 0,94 ja vuonna 2018 se oli vain 0,68. Taulukko 13. Ingmanin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 2017 ja 2018 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Kulttuuriala 96 90 167 73 63 0,94 0,76 0,66 Käsi- ja taideteollisuus 48 10 29 11 10 0,21 0,23 0,21 Viestintä ja informaatiotieteet 48 80 148 63 53 1,67 1,31 1,10 Yhteensä 96 90 167 73 63 0,94 0,76 0,66 Vuosi 2017 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Kulttuuriala 116 50 101 45 41 0,43 0,39 0,35 Käsi- ja taideteollisuus 60 7 33 7 7 0,12 0,12 0,12 Viestintä ja informaatiotieteet 56 43 80 38 34 0,77 0,68 0,61 Tekniikan ja liikenteen ala 16 19 43 16 14 1,19 1,00 0,88 Graafinen ja viestintätekniikka 16 19 43 16 14 1,19 1,00 0,88 Yhteensä 132 69 125 61 55 0,52 0,46 0,42 Vuosi 2018 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Kulttuuriala 64 64 102 48 37 1,00 0,75 0,58 Käsi- ja taideteollisuus 15 3 6 3 3 0,20 0,20 0,20 Viestintä ja informaatiotieteet 49 61 98 45 34 1,24 0,92 0,69 Tekniikan ja liikenteen ala 45 10 25 8 6 0,22 0,18 0,13 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 15 1 6 1 1 0,07 0,07 0,07 Tekstiili- ja vaatetustekniikka 30 9 19 7 5 0,30 0,23 0,17 Yhteensä 109 74 122 56 43 0,68 0,51 0,39 Kuopion konservatoriossa aloituspaikkoja oli 24-25 vuosina 2010-2014. Tämän jälkeen aloituspaikat kaksinkertaistuivat vuosille 2015-2016. Kyseisinä vuosina muutos johtui siitä, että konservatorio laittoi Opintopolkuun vapaat aloituspaikat sekä pk- että yo-puolelle täysimääräisinä. Käytännössä siis ei ollut erillisiä pk- ja yo-ryhmiä vaan oppilaitos valitsi 26 parasta hakijaa riippumatta koulutaustasta. Vuosina 2017 ja 2018 aloituspaikkoja oli 22. Vuosina 2016 ja 2017 ensisijaisia hakijoita oli reilut 30. Vetovoimaluku on säilynyt kahtena edellisvuonna ennallaan. Taulukko 14. Kuopion konservatorion aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 2017 ja 2018 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Kulttuuriala 52 37 75 26 24 0,71 0,50 0,46 Musiikki 52 37 75 26 24 0,71 0,50 0,46 Yhteensä 52 37 75 26 24 0,71 0,50 0,46 Vuosi 2017 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Kulttuuriala 22 33 72 20 17 1,50 0,91 0,77 Musiikki 22 33 72 20 17 1,50 0,91 0,77 Yhteensä 22 33 72 20 17 1,50 0,91 0,77 Vuosi 2018 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Kulttuuriala 22 31 60 16 14 1,41 0,73 0,64 Musiikki 22 31 60 16 14 1,41 0,73 0,64 Yhteensä 22 31 60 16 14 1,41 0,73 0,64 Palvelualan opiston (ent. Kuopion talouskoulu) aloituspaikat ovat viimevuosina vakiintuneet noin 50 paikkaan. Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli vielä 110. Talouskoulun osalta on merkittävää, että koulutuksen vetovoima 18

on ollut heikko, joskin parannusta on tapahtunut. Vuonna 2016 vetovoima oli vain 0,27, mutta on nyt 0,53. Vuonna 2017 se oli vain 0,38. Tarkastelussa tulee huomioida vuonna 2014 tapahtunut yhteishaun muutos, jossa ensisijalla hakutilanteessa ovat peruskoulun päättäneet. Taulukko 15. Palvelualan opiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 017 ja 2018 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 55 15 84 15 9 0,27 0,27 0,16 Majoitus- ja ravitsemisala 40 11 70 12 7 0,28 0,30 0,18 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 15 4 22 3 2 0,27 0,20 0,13 Yhteensä 55 15 84 15 9 0,27 0,27 0,16 Vuosi 2017 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 50 19 69 22 16 0,38 0,44 0,32 Majoitus- ja ravitsemisala 35 13 56 15 9 0,37 0,43 0,26 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 15 6 15 7 7 0,40 0,47 0,47 Yhteensä 50 19 69 22 16 0,38 0,44 0,32 Vuosi 2018 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 50 22 47 20 10 0,44 0,40 0,20 Majoitus- ja ravitsemisala 35 14 35 13 7 0,40 0,37 0,20 Puhdistuspalvelut 15 8 15 7 3 0,53 0,47 0,20 Yhteensä 50 22 47 20 10 0,44 0,40 0,20 Pohjois-Savon opiston aloituspaikat ovat vakiintuneet 20 paikkaan. Samoin on tilanne ensisijaisten hakijoiden kohdalla (taulukko 16). Hakijamäärät (1. sijaiset ) ovat pudonneet vuosien 2010-2018 aikana. Vuonna 2010 ensisijaisia hakijoita oli 65 kun vuonna 2018 heitä oli 20. Em. mainitut muutokset heijastuvat suoraan vetovoimalukuun, joka vuonna 2010 oli 3,25, kun se vuonna 2018 oli 0,91. Koulutuksen vetovoima on muutaman vuoden ollut aika vakiintunut (taulukko 16). Muutoksissa tulee huomioida yhteishaun uudistus, jossa etusijalla ovat juuri peruskoulun päättäneet. Tämä tulee huomioida myös muiden oppilaitosten kohdalla. Oppilaitoksen tiedoissa tulee huomioida opintoalakohtainen muutos, eli syksyllä -18 alkoi uusilla tutkinnon perusteilla Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto Taulukko 16. Pohjois-Savon opiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 2017 ja 2018 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala 20 17 32 20 9 0,85 1,00 0,45 Kielitieteet 20 17 32 20 9 0,85 1,00 0,45 Yhteensä 20 17 32 20 9 0,85 1,00 0,45 Vuosi 2017 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala 20 17 32 13 10 0,85 0,65 0,50 Kielitieteet 20 17 32 13 10 0,85 0,65 0,50 Yhteensä 20 17 32 13 10 0,85 0,65 0,50 Vuosi 2018 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala 22 20 36 18 17 0,91 0,82 0,77 Opetus- ja kasvatustyö 22 20 36 18 17 0,91 0,82 0,77 Yhteensä 22 20 36 18 17 0,91 0,82 0,77 Portaanpään kristillisen opiston aloituspaikat ovat vaihdelleet 22 ja 32 paikan välillä. Hakijamäärässä ei viime vuosina ole tapahtunut merkittävää muutosta (taulukko 17). Vuodesta 2010 vetovoima on ei ole merkittävästi muuttunut, sillä vuonna 2010 vetovoimaluku oli 1,2, kun se vuonna 2016 oli 1,05 ja vuonna 2018 0,95. Vuoden 2017 laskua vetovoimassa selittää se, että hakijamäärä säilyi ennallaan mutta aloituspaikat kasvoivat. 19

Taulukko 17. Portaanpään kristillisen opiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 2017 ja 2018 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala 22 23 56 25 19 1,05 1,14 0,86 Opetus- ja kasvatustyö 22 23 56 25 19 1,05 1,14 0,86 Yhteensä 22 23 56 25 19 1,05 1,14 0,86 Vuosi 2017 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala 32 25 60 26 20 0,78 0,81 0,63 Opetus- ja kasvatustyö 32 25 60 26 20 0,78 0,81 0,63 Yhteensä 32 25 60 26 20 0,78 0,81 0,63 Vuosi 2018 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Humanistinen ja kasvatusala 20 19 43 15 15 0,95 0,75 0,75 Opetus- ja kasvatustyö 20 19 43 15 15 0,95 0,75 0,75 Yhteensä 20 19 43 15 15 0,95 0,75 0,75 Palo- ja pelastusalalle haki vuonna 2018 yhteensä noin 1 000 hakijaa (lähes 400 enemmän kuin vuonna 2017) ja aloituspaikkoja oli 172, eli vetovoimaluku oli 5,9. Vuonna 2017 vetovoimaluku oli 3,8. Savon ammatti- ja aikuisopiston aloituspaikat ovat pudonneet huomattavasti vuodesta 2010 (1 963 paikkaa) vuoteen 2017 (1 359 paikkaa) (taulukko 18). Vuonna 2010 ensisijaisia hakijoita oli 2 670 ja vuonna 2017 heitä oli 1 200. Tähän on vaikuttanut yhteishaun uudistus, jossa etusijalla ovat juuri peruskoulun päättäneet. Tämä tulee huomioida myös muiden oppilaitosten kohdalla. Vuonna 2018 Savon ammatti- ja aikuisopiston vetovoimaluku oli 0,88 eli samalla tasolla kuin kahtena aiempana vuonna. Vuosina 2010 ja 2013 luku oli noin 1,4. Tässä tulee huomioida em. yhteishaun muutos. Koulutusaloittain vuonna 2017 paras vetovoima oli pienellä luonnontieteiden alalla (tietojenkäsittely) (1,14). Seuraavana olivat tekniikka- ja liikenne (0,88) sekä liiketalous- hallinto (0,83). Tekniikan ja liikenteen alalla on opintoaloittain suurta vaihtelua. Vetovoimaisimmat opintoalat olivat turvallisuusala (1,70), sähkö- ja automaatiotekniikka (1,03), tietotekniikka (1,02) sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikka (1,01). Rakentamisen vetovoima oli 0,59 ja elintarvikealan vain 0,58. Koulutusaloista kaikkein alhaisin vetovoima oli vuonna 2017 luonnonvara- ja ympäristöalalla (0,67) sekä majoitus- ja ravitsemisalalla (0,50). 20

Taulukko 18. Savon ammattiopiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 2017 ja 2018 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. Valitut suhteessa sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Kulttuuriala 18 12 41 16 9 0,67 0,89 0,50 Viestintä ja informaatiotieteet 18 12 41 16 9 0,67 0,89 0,50 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 206 194 595 239 187 0,94 1,16 0,91 Liiketalous ja kauppa 206 194 595 239 187 0,94 1,16 0,91 Luonnontieteiden ala 36 47 134 60 45 1,31 1,67 1,25 Tietojenkäsittely 36 47 134 60 45 1,31 1,67 1,25 Tekniikan ja liikenteen ala 763 692 1 232 744 598 0,91 0,98 0,78 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 182 122 351 139 120 0,67 0,76 0,66 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 90 51 222 59 52 0,57 0,66 0,58 Sähkö- ja automaatiotekniikka 72 72 293 80 67 1,00 1,11 0,93 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 54 49 176 58 44 0,91 1,07 0,81 Elintarvikeala ja biotekniikka 48 25 116 32 19 0,52 0,67 0,40 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 121 98 287 118 74 0,81 0,98 0,61 Tekstiili- ja vaatetustekniikka 20 11 35 13 9 0,55 0,65 0,45 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 136 185 451 196 149 1,36 1,44 1,10 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 40 79 244 87 64 1,98 2,18 1,60 Luonnonvara- ja ympäristöala 98 46 155 58 40 0,47 0,59 0,41 Maatilatalous 18 12 28 14 9 0,67 0,78 0,50 Puutarhatalous 34 16 45 21 11 0,47 0,62 0,32 Metsätalous 46 18 91 23 20 0,39 0,50 0,43 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 358 396 734 404 322 1,11 1,13 0,90 Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) 304 308 586 337 267 1,01 1,11 0,88 Kauneudenhoitoala 54 88 233 72 55 1,63 1,33 1,02 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 182 106 342 120 88 0,58 0,66 0,48 Matkailuala 20 10 85 15 12 0,50 0,75 0,60 Majoitus- ja ravitsemisala 144 85 276 99 70 0,59 0,69 0,49 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 18 11 22 6 6 0,61 0,33 0,33 Yhteensä 1 661 1 493 2 153 1 582 1 289 0,90 0,95 0,78 21

Vuosi 2017 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. Valitut suhteessa sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 203 194 532 245 190 0,96 1,21 0,94 Liiketalous ja kauppa 203 194 532 245 190 0,96 1,21 0,94 Luonnontieteiden ala 36 42 137 56 44 1,17 1,56 1,22 Tietojenkäsittely 36 42 137 56 44 1,17 1,56 1,22 Tekniikan ja liikenteen ala 745 600 1 134 624 510 0,81 0,84 0,68 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 160 120 320 132 110 0,75 0,83 0,69 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 80 42 174 47 39 0,53 0,59 0,49 Sähkö- ja automaatiotekniikka 80 69 254 84 77 0,86 1,05 0,96 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 60 58 165 68 56 0,97 1,13 0,93 Elintarvikeala ja biotekniikka 40 23 92 27 18 0,58 0,68 0,45 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 105 57 229 74 41 0,54 0,70 0,39 Tekstiili- ja vaatetustekniikka 20 5 25 4 1 0,25 0,20 0,05 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 142 159 406 144 127 1,12 1,01 0,89 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 40 60 221 46 36 1,50 1,15 0,90 Graafinen ja viestintätekniikka 18 7 31 9 5 0,39 0,50 0,28 Luonnonvara- ja ympäristöala 96 61 200 66 58 0,64 0,69 0,60 Maatilatalous 20 13 25 15 11 0,65 0,75 0,55 Puutarhatalous 30 11 38 11 9 0,37 0,37 0,30 Metsätalous 46 37 147 40 38 0,80 0,87 0,83 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 350 386 743 389 320 1,10 1,11 0,91 Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) 290 296 563 307 259 1,02 1,06 0,89 Farmasia ja muu lääkehuolto 20 15 60 26 18 0,75 1,30 0,90 Kauneudenhoitoala 40 75 233 63 44 1,88 1,58 1,10 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 146 93 316 117 89 0,64 0,80 0,61 Matkailuala 20 13 75 23 14 0,65 1,15 0,70 Majoitus- ja ravitsemisala 110 75 255 90 71 0,68 0,82 0,65 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 16 5 8 4 4 0,31 0,25 0,25 Yhteensä 1 576 1 376 2 067 1 446 1 210 0,87 0,92 0,77 22

Vuosi 2018 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Kulttuuriala 18 14 45 16 11 0,78 0,89 0,61 Viestintä ja informaatiotieteet 18 14 45 16 11 0,78 0,89 0,61 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 196 163 473 206 162 0,83 1,05 0,83 Liiketalous ja kauppa 196 163 473 206 162 0,83 1,05 0,83 Luonnontieteiden ala 36 41 128 46 38 1,14 1,28 1,06 Tietojenkäsittely 36 41 128 46 38 1,14 1,28 1,06 Tekniikan ja liikenteen ala 657 580 1 081 589 475 0,88 0,90 0,72 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 150 88 314 98 85 0,59 0,65 0,57 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 80 55 193 60 52 0,69 0,75 0,65 Sähkö- ja automaatiotekniikka 80 82 281 86 77 1,03 1,08 0,96 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 60 61 181 64 51 1,02 1,07 0,85 Elintarvikeala ja biotekniikka 40 23 101 33 19 0,58 0,83 0,48 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 65 59 154 67 43 0,91 1,03 0,66 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 142 144 403 139 114 1,01 0,98 0,80 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 40 68 217 52 34 1,70 1,30 0,85 Luonnonvara- ja ympäristöala 60 40 160 45 38 0,67 0,75 0,63 Puutarhatalous 20 11 41 12 8 0,55 0,60 0,40 Metsätalous 40 29 119 33 30 0,73 0,83 0,75 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 292 312 599 297 246 1,07 1,02 0,84 Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) 272 257 520 269 225 0,94 0,99 0,83 Kauneudenhoitoala 20 55 159 31 21 2,75 1,55 1,05 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 100 50 208 61 39 0,50 0,61 0,39 Matkailuala 20 10 69 14 8 0,50 0,70 0,40 Majoitus- ja ravitsemisala 80 40 167 47 31 0,50 0,59 0,39 Yhteensä 1 359 1 200 1 825 1 234 1 009 0,88 0,91 0,74 23

Ylä-Savon ammattiopistossa aloituspaikat ovat pudonneet 80 paikalla vuosien 2010 ja 2018 välillä. Ensisijaisia hakijoita vuonna 2010 oli 534, kun vuonna 2018 hakijoita oli 275. Kaikkien alojen yhteinen vetovoimaluku oli 1,3 vuonna 2010, kun se oli 0,82 vuonna 2018 (taulukko 19). Vetovoima on säilynyt viime vuosina ennallaan. Koulutusaloittain korkein vetovoima vuonna 2018 oli tekniikan ja liikenteen alalla (0,92). Opintoalojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Suurista opintoaloista korkein vetovoima oli ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa (1,20) sekä rakentamisessa (0,90). Kone- ja metalliala vetovoima oli 0,70. Luonnonvara-alalla vetovoima oli 0,71, kauneudenhoitoalalla sekä matkailussa 0,67. Taulukko 19. Ylä-Savon ammattiopiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2016, 2017 ja 2018 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU Vuosi 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset Kaikki Valitut 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Valitut suhteessa Tekniikan ja liikenteen ala 199 187 339 176 145 0,94 0,88 0,73 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 58 63 170 57 41 1,09 0,98 0,71 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 50 20 82 24 20 0,40 0,48 0,40 Sähkö- ja automaatiotekniikka 18 16 80 19 16 0,89 1,06 0,89 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 14 29 56 30 18 2,07 2,14 1,29 Elintarvikeala ja biotekniikka 13 10 36 9 7 0,77 0,69 0,54 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 10 5 20 5 3 0,50 0,50 0,30 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 36 44 105 41 40 1,22 1,14 1,11 Luonnonvara- ja ympäristöala 89 56 154 67 36 0,63 0,75 0,40 Maatilatalous 89 56 154 67 36 0,63 0,75 0,40 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 16 13 32 14 13 0,81 0,88 0,81 Kauneudenhoitoala 16 13 32 14 13 0,81 0,88 0,81 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 18 15 59 15 12 0,83 0,83 0,67 Majoitus- ja ravitsemisala 18 15 59 15 12 0,83 0,83 0,67 Yhteensä 322 271 509 272 206 0,84 0,84 0,64 Vuosi 2017 Aloituspaikat 1. Ensisijaiset Kaikki Valitut suhteessa Valitut sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Tekniikan ja liikenteen ala 209 181 335 186 169 0,87 0,89 0,81 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 58 43 150 48 41 0,74 0,83 0,71 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 50 41 88 44 41 0,82 0,88 0,82 Sähkö- ja automaatiotekniikka 18 12 54 14 13 0,67 0,78 0,72 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 20 14 40 14 14 0,70 0,70 0,70 Elintarvikeala ja biotekniikka 13 10 30 10 7 0,77 0,77 0,54 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 10 5 23 5 5 0,50 0,50 0,50 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 40 56 144 52 48 1,40 1,30 1,20 Luonnonvara- ja ympäristöala 89 65 159 65 47 0,73 0,73 0,53 Maatilatalous 89 65 159 65 47 0,73 0,73 0,53 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 18 14 41 15 11 0,78 0,83 0,61 Kauneudenhoitoala 18 14 41 15 11 0,78 0,83 0,61 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 18 12 58 14 12 0,67 0,78 0,67 Majoitus- ja ravitsemisala 18 12 58 14 12 0,67 0,78 0,67 Yhteensä 334 272 509 280 239 0,81 0,84 0,72 Aloituspaikat 1. Ensisijaiset Kaikki Valitut suhteessa Valitut sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) Kulttuuriala 10 4 21 6 5 0,40 0,60 0,50 Käsi- ja taideteollisuus 10 4 21 6 5 0,40 0,60 0,50 Tekniikan ja liikenteen ala 200 184 323 187 160 0,92 0,94 0,80 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 60 54 157 52 41 0,90 0,87 0,68 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 50 35 94 38 34 0,70 0,76 0,68 Sähkö- ja automaatiotekniikka 18 26 80 27 24 1,44 1,50 1,33 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 18 15 42 16 11 0,83 0,89 0,61 Elintarvikeala ja biotekniikka 14 6 26 6 4 0,43 0,43 0,29 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 40 48 135 51 46 1,20 1,28 1,15 Luonnonvara- ja ympäristöala 89 63 177 69 52 0,71 0,78 0,58 Maatilatalous 89 63 177 69 52 0,71 0,78 0,58 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 18 12 45 18 11 0,67 1,00 0,61 Kauneudenhoitoala 18 12 45 18 11 0,67 1,00 0,61 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 18 12 31 13 10 0,67 0,72 0,56 Majoitus- ja ravitsemisala 18 12 31 13 10 0,67 0,72 0,56 Yhteensä 335 275 519 292 238 0,82 0,87 0,71 24

Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden määrät ovat vaihdelleet viime vuosina 2 000 molemmin puolin (taulukko 20). Joillakin aloilla vuositason vaihtelua selittää muutokset johtuen sisäänottomääristä. Pohjois-Savossa tutkintomäärät ovat kasvaneet merkittävimmin tarkasteluvuosina liiketaloudessa ja hallinnossa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Tutkintomäärät ovat laskeneet selvimmin tekniikan alalla, matkailussa. muussa koulutuksessa (palo- ja pelastusala) sekä luonnontieteissä. Oppilaitoskohtaiset tutkintomäärät ovat liitteessä 2. Taulukko 20. Ammatilliset perustutkinnot Pohjois-Savossa vuosina 2010-2016 (opetussuunnitelmaperusteinen, oppilaitosmuotoinen (VIPUNEN). Tutkinnon suorittaneet 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Humanistinen ja kasvatusala 32 14 38 36 31 45 47 40 Humanistiset ja taidealat 22 16 20 15 23 23 23 Terveys- ja hyvinvointialat 10 14 22 16 16 22 24 17 Kulttuuriala 118 119 146 101 143 145 124 96 Humanistiset ja taidealat 118 119 146 101 143 145 124 96 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 142 154 191 171 177 198 228 214 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 142 154 191 171 177 198 228 214 Luonnontieteiden ala 63 57 45 38 30 29 25 29 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 63 57 45 38 30 29 25 29 Tekniikan ja liikenteen ala 828 840 841 858 805 868 816 772 Humanistiset ja taidealat 41 32 37 40 43 42 34 45 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 1 28 26 33 47 50 59 Tekniikan alat 700 735 697 718 653 679 652 577 Palvelualat 87 72 79 74 76 100 80 91 Luonnonvara- ja ympäristöala 169 163 133 159 151 168 117 143 Luonnontieteet 18 6 9 2 13 6 4 1 Maa- ja metsätalousalat 151 157 124 157 138 162 113 142 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 279 273 305 293 291 317 266 342 Terveys- ja hyvinvointialat 228 221 254 246 251 250 233 298 Palvelualat 51 52 51 47 40 67 33 44 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 200 208 210 209 206 217 212 153 Palvelualat 200 208 210 209 206 217 212 153 Muu koulutus 205 193 208 167 206 171 177 161 Palvelualat 205 193 208 167 206 171 177 161 Yhteensä 2 036 2 021 2 117 2 032 2 040 2 158 2 012 1 950 4.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2013-2016 (31.7.2016) Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 7 642 opiskelijaa. Vuoden 2016 lopussa tutkinnon suorittaneista oli työllisiä 49 %, joka on 3- % yksikköä korkeampi kuin edellisellä seurantakaudella 2. Koko maassa työllisten osuus on samalla tasolla. Etelä-Savossa työllisten osuus oli 43 % ja Pohjois-Karjalassa 42 %. Tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne vuoden kuluttua valmistumisesta osoittaa, että Pohjois-Savo sijoittuu keskikastiin maakuntien välisessä vertailussa (taulukko 21). Työllistymisaste on hieman kasvanut heikomman vuoden jälkeen niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa. Paras työllisyystilanne vuoden kuluttua 2 2013-31.7.2016 25

valmistumisesta vuonna 2016 on Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Heikoin tilanne on puolestaan Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa. Taulukko 21. Perustutkinnon (op.suun.perust.) suorittaneiden työllistyminen vuosina 2013, 2014, 2015 ja 2016 vuoden kuluttua valmistumisesta maakunnittain (Vipunen). 1 v. tutkinnon jälkeen % r 2013 2014 2015 2016 Perustutkinto (op.suun.perust) Päätoiminen työllinen Päätoiminen työllinen Päätoiminen työllinen Päätoiminen työllinen Ahvenanmaa - Åland 55,7 % 60,5 % 55,1 % 54,7 % Uusimaa 57,4 % 53,9 % 51,8 % 54,1 % Pohjanmaa 54,7 % 50,7 % 49,2 % 50,8 % Varsinais-Suomi 49,6 % 47,3 % 45,7 % 48,1 % Päijät-Häme 50,5 % 46,3 % 48,7 % 48,0 % Pirkanmaa 48,2 % 42,6 % 45,2 % 47,8 % Etelä-Pohjanmaa 48,3 % 44,2 % 42,6 % 47,1 % Keski-Pohjanmaa 51,8 % 47,6 % 45,6 % 46,9 % Kanta-Häme 45,9 % 45,8 % 46,4 % 46,8 % Lappi 43,5 % 41,3 % 39,2 % 45,8 % Pohjois-Savo 48,9 % 48,0 % 44,0 % 45,6 % Satakunta 46,8 % 42,3 % 41,3 % 44,8 % Kainuu 39,9 % 39,7 % 37,3 % 44,6 % Pohjois-Pohjanmaa 45,1 % 43,2 % 42,7 % 44,1 % Keski-Suomi 40,3 % 39,4 % 39,1 % 42,7 % Etelä-Savo 44,3 % 40,3 % 39,3 % 42,3 % Kymenlaakso 41,0 % 39,5 % 37,7 % 41,6 % Etelä-Karjala 45,6 % 39,8 % 38,2 % 38,5 % Pohjois-Karjala 38,8 % 39,6 % 38,8 % 38,0 % Yhteensä 48,8 % 45,9 % 45,0 % 47,4 % Koulutus- ja opintoaloittain tarkasteltuna parhaiten ovat työllistyneet palo- ja pelastusalalta (71,4 %, turvallisuuspalvelut) ja terveys- ja hyvinvointialoilta valmistuneet (59,3 %) (kuvio 3 ja taulukko 22). Koulutusvolyymiltaan suurimmalta tekniikan alalta valmistuneiden työllistymisaste on 45,6 %. Alan sisällä on kuitenkin vaihtelua. Rakentamisesta valmistuneilla työllistymisaste on 49,1 %, kun taas materiaali- ja prosessitekniikassa työllisten osuus oli 37,8 %. Maakunnan kannalta keskeiseltä kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikassa työllisyys oli 46,4 % ja työttömien osuus oli 25,9 %. Humanistisilta ja taidealoilta valmistuneissa työllisten osuus valmistuneista oli 31 % ja työttömien 23,4 %. Taidealalla puolestaan työllisten osuus on vain 27,8 % mutta ammatillinen perustutkinto on usein väylänä jatko-opintoihin. Tämä näkyykin siinä, että valmistuneista noin 37 % on joko päätoiminen tai työn ohessa opiskeleva. Työttömien osuus on kuitenkin myös varsin korkea (24,8 %). Kielten aloilla työllisten osuus on 55,6 % ja työttömien osuus varsin alhainen (12,3 %). Hallinnon ja kaupan alalta valmistuneiden työllisyysaste on 48,1 % ja työttömien 19,7 %. Tietojenkäsittelyn kohdalla työllisten osuus on kaikkein alhaisin koulutusaloittain, vain 17,1 % ja työttömien osuus korkein 36,4%. Toisaalta jatko-opiskelijoiden osuus on myös varsin korkea, noin 33 %. Pienellä ympäristöalalta valmistuneiden työllistymisaste oli 36 %. Tutkinnon suorittaneista opiskelemassa oli 32 %. Maa- ja metsätaloudessa työllisten osuus oli noin 35 %. Maataloudessa jatko-opiskelijoiden osuus on korkea, noin 35 %. 26

Palvelualoilta valmistuneiden työllisten osuus oli 62,1 % ja työttömien 12,2 %. Tutkinnon jälkeen opiskelemaan oli siirtynyt noin 20 %. Tarkempaa tarkastelua varten on hyvä perehtyä 2016 kansalliseen koulutusalaluokitteluun. Tutkintokohtaiset luvut ja %-osuudet on esitetty liitteessä 3. Kuvio 3. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2013-31.7.2016 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). 27

Taulukko 22. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2013-31.7.2016 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Pohjois-Savo Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Pohjois-Savo Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Tutkinnot yhteensä 7642 3724 1526 909 873 107 503 Tutkinnot yhteensä 48,7 20,0 11,9 11,4 1,4 6,6 02 Humanistiset ja taidealat 713 221 167 115 136 4 74 02 Humanistiset ja taidealat 31,0 23,4 16,1 19,1 0,6 10,4 021 Taidealat 632 176 157 100 131 4 68 021 Taidealat 27,8 24,8 15,8 20,7 0,6 10,8 023 Kielet 81 45 10 15 5 0 6 023 Kielet 55,6 12,3 18,5 6,2 0,0 7,4 04 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 730 351 144 83 81 10 71 04 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 48,1 19,7 11,4 11,1 1,4 9,7 041 Kauppa ja hallinto 730 351 144 83 81 10 71 041 Kauppa ja hallinto 48,1 19,7 11,4 11,1 1,4 9,7 05 Luonnontieteet 25 9 7 3 5 0 1 05 Luonnontieteet 36,0 28,0 12,0 20,0 0,0 4,0 052 Ympäristöalat 25 9 7 3 5 0 1 052 Ympäristöalat 36,0 28,0 12,0 20,0 0,0 4,0 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 258 44 94 29 57 11 34 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 17,1 36,4 11,2 22,1 4,3 13,2 061 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 258 44 94 29 57 11 34 061 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 17,1 36,4 11,2 22,1 4,3 13,2 07 Tekniikan alat 2584 1178 701 202 280 60 223 07 Tekniikan alat 45,6 27,1 7,8 10,8 2,3 8,6 071 Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka 1307 606 339 95 147 44 120 071 Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka 46,4 25,9 7,3 11,2 3,4 9,2 072 Materiaali- ja prosessitekniikka 489 185 156 51 56 2 41 072 Materiaali- ja prosessitekniikka 37,8 31,9 10,4 11,5 0,4 8,4 073 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 788 387 206 56 77 14 62 073 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 49,1 26,1 7,1 9,8 1,8 7,9 08 Maa- ja metsätalousalat 448 160 89 71 76 1 52 08 Maa- ja metsätalousalat 35,7 19,9 15,8 17,0 0,2 11,6 081 Maatalous 416 149 78 69 72 0 48 081 Maatalous 35,8 18,8 16,6 17,3 0,0 11,5 082 Metsätalous 32 11 11 2 4 1 4 082 Metsätalous 34,4 34,4 6,3 12,5 3,1 12,5 09 Terveys- ja hyvinvointialat 1021 605 96 158 108 3 54 09 Terveys- ja hyvinvointialat 59,3 9,4 15,5 10,6 0,3 5,3 091 Terveys 954 568 80 151 104 3 51 091 Terveys 59,5 8,4 15,8 10,9 0,3 5,3 092 Hyvinvointi 67 37 16 7 4 0 3 092 Hyvinvointi 55,2 23,9 10,4 6,0 0,0 4,5 10 Palvelualat 1863 1156 228 248 130 18 101 10 Palvelualat 62,1 12,2 13,3 7,0 1,0 5,4 101 Henkilökohtaiset palvelut 932 495 123 139 93 9 82 101 Henkilökohtaiset palvelut 53,1 13,2 14,9 10,0 1,0 8,8 103 Turvallisuuspalvelut 745 532 72 104 28 7 9 103 Turvallisuuspalvelut 71,4 9,7 14,0 3,8 0,9 1,2 104 Kuljetuspalvelut 186 129 33 5 9 2 10 104 Kuljetuspalvelut 69,4 17,7 2,7 4,8 1,1 5,4 28

Seuraavaksi tarkastellaan valmistuneiden sijoittumista oppilaitoksittain. Tarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. Ingmanin käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta tarkasteluvuosina valmistuneista oli vuoden 2016 lopussa työllisiä vain 26 %. Tässä tulee kuitenkin huomioida jatko-opiskelijoiden suuri osuus, joka on 36,6% (taulukko 23). Lisäksi oppilaitoksen opiskelijoiden joukossa on myös erityistukea tarvitsevia, joten koulutus parantaa näiden opiskelijoiden yleisiä työelämän taitoja ja ehkäisee syrjäytymistä. Taulukko 23. Ingmanin käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa perustutkinnon 2013-31.7.2016 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Ingmanin käsi- ja Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Ingmanin käsi- ja Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., taidet.oppil Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. taidet.oppil Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Tutkinnot yhteensä 262 68 66 36 60 1 31 Tutkinnot yhteensä 26,0 25,2 13,7 22,9 0,4 11,8 021 Taidealat 262 68 66 36 60 1 31 021 Taidealat 26,0 25,2 13,7 22,9 0,4 11,8 Kuopion konservatoriosta valmistuneilla työelämään valmistuneiden osuus on alhainen, vain 13,5 %. Pohjois- Savossa musiikin alan ammatillinen koulutus on tärkeä osa musiikin alan opintopolkua, eli maakunnassa voi alan opiskelua jatkaa ylemmillä asteilla. Tämä näkyy siinä, että ammatillisen tutkinnon suorittaneista oli opiskelijoita vuoden 2016 lopussa noin 68 %. Taulukko 24. Kuopion konservatoriossa perustutkinnon 2013-31.7.2016 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Kuopion konservatorio Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Kuopion konservatorio Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Tutkinnot yhteensä 74 10 9 39 11 1 4 Tutkinnot yhteensä 13,5 12,2 52,7 14,9 1,4 5,4 021 Taidealat 74 10 9 39 11 1 4 021 Taidealat 13,5 12,2 52,7 14,9 1,4 5,4 Palvelualan opistosta valmistuneiden työllisyysaste oli 54,8 %. Työttömien osuus oli 19,2 % Talouskoulun kohdalla on syytä huomioida pienet opiskelijamäärät. Taulukko 25. Palvelualan opistossa perustutkinnon 2013-31.7.2016 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Palvelualan opisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Palvelualan opisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Tutkinnot yhteensä 104 57 20 10 7 0 10 Tutkinnot yhteensä 54,8 19,2 9,6 6,7 0,0 9,6 101 Henkilökohtaiset palvelut 104 57 20 10 7 0 10 101 Henkilökohtaiset palvelut 54,8 19,2 9,6 6,7 0,0 9,6 29

Pelastusopiston perustutkinto tarjoaa lähes varman työllistymisen valmistuneille (taulukko 26). Tarkasteluvuosina valmistuneista 612 opiskelijasta oli työllisiä vuoden 2015 lopussa noin 77 % ja työttöminä vain 7,5 %. Työn ohessa opiskelevien osuus oli 13,2 %. Taulukko 26. Pelastusopistossa perustutkinnon 2013-31.7.2016 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Pelastusopisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Pelastusopisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. 10 Palvelualat 612 473 46 81 11 0 1 10 Palvelualat 77,3 7,5 13,2 1,8 0,0 0,2 103 Turvallisuuspalvelut 612 473 46 81 11 0 1 103 Turvallisuuspalvelut 77,3 7,5 13,2 1,8 0,0 0,2 Pohjois-Savon opistosta valmistuvat viittomakielen ohjaajat työllistyvät varsin hyvin. Valmistuneista oli työllisiä 56 % vuoden 2016 lopussa ja neljäsosa oli jatko-opiskelijoita. Taulukko 27. Pohjois-Savon opistossa perustutkinnon 2013-31.7.2016 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Pohjois-Savon opisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Pohjois-Savon opisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Tutkinnot yhteensä 81 45 10 15 5 0 6 Tutkinnot yhteensä 56 12 19 6 0 7 023 Kielet 81 45 10 15 5 0 6 023 Kielet 56 12 19 6 0 7 30

Portaanpään kristillisestä opistosta valmistuneiden työllistymisaste oli 55,2 % vuoden 2016 lopussa. Työttömien osuus oli noin 24%. Taulukko 28. Portaanpään kristillisessä opistossa perustutkinnon 2012-31.7.2015 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2015 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Portaanpään kr. opisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Portaanpään kr. opisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Tutkinnot yhteensä 67 37 16 7 4 0 3 Tutkinnot yhteensä 55,2 23,9 10,4 6,0 0,0 4,5 092 Hyvinvointi 67 37 16 7 4 0 3 092 Hyvinvointi 55,2 23,9 10,4 6,0 0,0 4,5 Savon ammatti- ja aikuisopistosta tarkasteluvuosina valmistuneiden työllistymisaste on 47,8 %. Koulutus- ja opintoaloittain työllistymisessä on suuria vaihteluista (taulukko 29). Volyymiltaan suurimalla tekniikan alalla valmistuneiden työllisyysaste oli 44,4 %. Opintoaloittain korkein työllisyysaste on rakentamisessa, noin 47 %. Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikassa työllisten osuus on 46 % ja työttömien osuus 28 %. Materiaali- ja prosessitekniikassa työllistyneiden osuus oli 38 %, työttömien noin 32 % ja jatko-opiskelijoiden osuus noin 22 %. Taidealalla työllisten osuus on 35 %, mutta opiskelijoiden osuus noin 28 %, eli alalta valmistuneet siirtyvät jatko-opintoihin. Työttömien osuus on kuitenkin myös korkea, noin 28 %. Tietojenkäsittelystä valmistuneet ovat työllistyneet heikosti. Vuoden 2016 lopussa työllisten osuus oli vain 16 % ja työttömien 40 %. Jatko-opiskelijoiden osuus oli kuitenkin korkea, noin 30%. Ympäristöalalta valmistuneista oli työllistynyt vuoden 2016 loppuun mennessä 36 %. Maa- ja metsätaloudessa työllisten osuus oli noin 35 %. Metsätaloudessa työttömien osuus on 34,4 %. Maatalouden opintoalalta valmistuneille on tyypillistä jatko-opiskelu (noin 32 %). Terveys- ja hyvinvointialoilta valmistuneet ovat työllistyneet koulutusaloittaisessa vertailussa parhaiten, 59,5 % valmistuneista oli työelämässä. Työttömien osuus oli 8,4 % ja opiskelijastatuksella olevien noin 27 %. Palvelualoilla työllisten osuus oli 55,3 %. Kuljetuspalveluiden kohdalla työllisten osuus oli jopa 71,2 % ja henk.koht. palveluissa 54,5 %. Turvallisuusalalta valmistuneiden työllisyysaste oli 44,4 %. Tarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. 31

Taulukko 29. Savon ammatti- ja aikuisopistossa perustutkinnon 2013-31.7.2016 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Savon ammatti- ja aikuisopisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Savon ammatti- ja aikuisopisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Tutkinnot yhteensä 5267 2518 1096 602 605 90 356 Tutkinnot yhteensä 47,8 20,8 11,4 11,5 1,7 6,8 02 Humanistiset ja taidealat 192 67 53 18 35 1 18 02 Humanistiset ja taidealat 34,9 27,6 9,4 18,2 0,5 9,4 021 Taidealat 192 67 53 18 35 1 18 021 Taidealat 34,9 27,6 9,4 18,2 0,5 9,4 04 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 730 351 144 83 81 10 61 04 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 48,1 19,7 11,4 11,1 1,4 8,4 041 Kauppa ja hallinto 730 351 144 83 81 10 61 041 Kauppa ja hallinto 48,1 19,7 11,4 11,1 1,4 8,4 05 Luonnontieteet 25 9 7 3 5 0 1 05 Luonnontieteet 36,0 28,0 12,0 20,0 0,0 4,0 052 Ympäristöalat 25 9 7 3 5 0 1 052 Ympäristöalat 36,0 28,0 12,0 20,0 0,0 4,0 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 209 34 84 20 43 11 17 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 16,3 40,2 9,6 20,6 5,3 8,1 061 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 209 34 84 20 43 11 17 061 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 16,3 40,2 9,6 20,6 5,3 8,1 07 Tekniikan alat 2019 897 571 161 215 47 128 07 Tekniikan alat 44,4 28,3 8,0 10,6 2,3 6,3 071 Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka 1004 460 269 73 109 34 59 071 Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka 45,8 26,8 7,3 10,9 3,4 5,9 072 Materiaali- ja prosessitekniikka 423 160 134 45 49 2 33 072 Materiaali- ja prosessitekniikka 37,8 31,7 10,6 11,6 0,5 7,8 073 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 592 277 168 43 57 11 36 073 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 46,8 28,4 7,3 9,6 1,9 6,1 08 Maa- ja metsätalousalat 187 66 36 20 35 1 29 08 Maa- ja metsätalousalat 35,3 19,3 10,7 18,7 0,5 15,5 081 Maatalous 155 55 25 18 31 0 26 081 Maatalous 35,5 16,1 11,6 20,0 0,0 16,8 082 Metsätalous 32 11 11 2 4 1 3 082 Metsätalous 34,4 34,4 6,3 12,5 3,1 9,4 09 Terveys- ja hyvinvointialat 954 568 80 151 104 3 48 09 Terveys- ja hyvinvointialat 59,5 8,4 15,8 10,9 0,3 5,0 091 Terveys 954 568 80 151 104 3 48 091 Terveys 59,5 8,4 15,8 10,9 0,3 5,0 10 Palvelualat 951 526 121 146 87 17 54 10 Palvelualat 55,3 12,7 15,4 9,1 1,8 5,7 101 Henkilökohtaiset palvelut 693 378 76 119 63 8 49 101 Henkilökohtaiset palvelut 54,5 11,0 17,2 9,1 1,2 7,1 103 Turvallisuuspalvelut 133 59 26 23 17 7 1 103 Turvallisuuspalvelut 44,4 19,5 17,3 12,8 5,3 0,8 104 Kuljetuspalvelut 125 89 19 4 7 2 4 104 Kuljetuspalvelut 71,2 15,2 3,2 5,6 1,6 3,2 32

Ylä-Savon ammattiopistosta tarkasteluvuosina valmistuneiden työllistymisaste on 43,9 % ja työttömien osuus 22,4 %. Koulutus- ja opintoaloittain on myös suuria vaihteluista (taulukko 30). Taidealoilta valmistuneiden työllisyysaste on noin 30 % ja työttömien osuus noin 28 %. Jatko-opiskelijoiden osuus on korkea, noin 31 %. Koulutusvolyymiltaan suurimmalla tekniikan alalla valmistuneiden työllisyysaste on 49,7 %. Rakentamisen opintoalalla työllisten osuus oli 56,1 % ja työttömien osuus 19,4 %. Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikassa työllisten osuus oli 48,2 % ja työttömien osuus 23,1 %. Koulutusvolyymiltään pienellä tietotekniikan alalla työllisten osuus oli vain 20,4 %, mutta jatko-opiskelijoiden osuus oli korkea, noin 47 %. Maataloudessa jatko-opiskelijoiden osuus on korkea, noin 35 % ja työllisten osuus 36 %. 33

Koulutusaloittain korkein työllisyysaste on palvelualoilta (51 %) valmistuneilla, kuljetuspalveluissa jopa 66 %. Tarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. Taulukko 30. Ylä-Savon ammattiopistossa perustutkinnon 2013-31.7.2016 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Työlliset Päätoimiset Varusmies/Si Muu tai tunt., Ylä-Savon ammattiopisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Ylä-Savon ammattiopisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus maastamuutt. Yhteensä 1175 516 263 119 170 15 92 Yhteensä 43,9 22,4 10,1 14,5 1,3 7,8 02 Humanistiset ja taidealat 104 31 29 7 25 1 11 02 Humanistiset ja taidealat 29,8 27,9 6,7 24,0 1,0 10,6 021 Taidealat 104 31 29 7 25 1 11 021 Taidealat 29,8 27,9 6,7 24,0 1,0 10,6 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 49 10 10 9 14 0 6 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 20,4 20,4 18,4 28,6 0,0 12,2 061 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 49 10 10 9 14 0 6 061 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 20,4 20,4 18,4 28,6 0,0 12,2 07 Tekniikan alat 565 281 130 41 65 13 35 07 Tekniikan alat 49,7 23,0 7,3 11,5 2,3 6,2 071 Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka 303 146 70 22 38 10 071 Kone-, prosessi-, energia- ja 17 sähkötekniikka 48,2 23,1 7,3 12,5 3,3 5,6 072 Materiaali- ja prosessitekniikka 66 25 22 6 7 0 6 072 Materiaali- ja prosessitekniikka 37,9 33,3 9,1 10,6 0,0 9,1 073 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 196 110 38 13 20 3 12 073 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 56,1 19,4 6,6 10,2 1,5 6,1 08 Maa- ja metsätalousalat 261 94 53 51 41 0 22 08 Maa- ja metsätalousalat 36,0 20,3 19,5 15,7 0,0 8,4 081 Maatalous 261 94 53 51 41 0 22 081 Maatalous 36,0 20,3 19,5 15,7 0,0 8,4 10 Palvelualat 196 100 41 11 25 1 18 10 Palvelualat 51,0 20,9 5,6 12,8 0,5 9,2 101 Henkilökohtaiset palvelut 135 60 27 10 23 1 14 101 Henkilökohtaiset palvelut 44,4 20,0 7,4 17,0 0,7 10,4 104 Kuljetuspalvelut 61 40 14 1 2 0 4 104 Kuljetuspalvelut 65,6 23,0 1,6 3,3 0,0 6,6 34

Valmistuneiden työllistymisen ohella on syytä huomioida, paljonko työttömiä on reservissä eri tutkinnon suorittaneissa. Taulukossa 31 on esitetty ns. laaja työttömyys 3 tutkintotasolla ja tutkinto tarkoittaa tässä yhteydessä viimeisintä tutkintoa, joka on suoritettu. Joillakin koulutusvolyymeiltaan suurilla tutkintotasoilla työttömien reservi on korkea. Näin on etenkin lähihoitajien, merkonomien, rakennusalan, kone- ja metallialan sekä rakennusalan perustutkinnon suorittaneiden kohdalla. Laajaa työttömyyttä tarkasteltaessa tulee siis huomioida eri tutkintojen kokonaisvolyymi mutta myös avoinna olevien työpaikkojen määrä. Olennaista on kuitenkin, että työttömien reservi tutkinnoittain tulee huomioida edes jossakin määrin koulutuksen mitoituksessa. Toki joillakin aloilla työttömien joukossa on sellaisia, jotka eivät enää syystä tai toisesta kykene tekemään oman alan töitä. 3 Yhdessä työttömät työn ja palveluissa olevat henkilöt ovat pohjana nk. laajan työttömyyden käsitteelle. 35

Taulukko 31. Laaja työttömyys Pohjois-Savossa tutkinnoittain (vuoden 2018 keskiarvo) (Työvoimahallinto) Koulutus (6) 07 Työllistym. 00 Työllistetty 02 Työtön 03 Lomautettu ed. palvelussa Yhteensä Koulutus (6) 07 Työllistym. 00 Työllistetty 02 Työtön 03 Lomautettu ed. palvelussa Yhteensä 201101 Peruskoulu 157 1974 104 348 2583 384103 Laitoshuoltajan at 7 40 1 4 52 301101 Ylioppilastutkinto 50 598 20 67 735 381301 Parturi-kampaaja 3 39 0 5 47 101151 Kansakoulu 21 500 53 38 612 351151 Asentaja-koneistaja 3 38 6 3 50 371101 Lähihoitaja, sos-terv. perustutk. 20 327 5 14 366 531163 Merkonomi (op), ei erityisalaa 6 38 1 3 48 331101 Merkonomi, liiketal. perustutkinto 29 314 3 33 379 351805 Pintakäsittelyalan perustutkinto 5 37 3 3 48 999999 Muu koulutus, aste tuntematon 16 227 4 22 269 381107 Catering-alan perustutkinto 3 37 2 6 48 531158 Merkonomi (op), liiket. markk. 21 195 5 8 229 331151 Merkantti, ei erityisalaa 4 36 1 1 42 201251 Keskikoulu 17 153 11 8 189 381108 Hotelli- ja ravintola-alan perust 3 36 2 6 47 352201 Rakennusalan perustutkinto 14 151 32 14 211 621102 Muotoilija (AMK) 10 36 2 3 51 351101 Kone- ja metallialan perustutkinto 16 120 17 12 165 381154 Keittäjä 3 32 0 3 38 101152 Kansalaiskoulu 7 102 12 7 128 381167 Ravintolakokki 4 32 1 1 38 351169 Metallimies, metallurg. muokkaaja 7 95 27 11 140 381159 Laitoshuoltaja,siivooja 4 31 0 6 41 389911 Muu maj., rav., talous, keskiaste 11 91 3 17 122 671101 Sairaanhoitaja (AMK) 1 31 0 1 33 352254 Rakennusmies, talonrakentaja 7 86 15 4 112 361902 Luonto- ja ympäristöalan perustutk 3 30 3 2 38 341101 Tieto- ja viestintätekn. perustutk. 8 84 1 12 105 551101 Teknikko, konetekniikka 2 30 6 0 38 381112 Hotelli-, ravintola-, catering pt 13 84 2 9 108 631107 Tradenomi, tietojenkäsittely 5 29 0 1 35 351360 Mekaanikko, autotekniikka 5 79 13 9 106 351499 Muu sähköalan peruskoulutus 3 28 5 1 37 352299 Muu rakennus, yhd.kunta peruskoul. 6 77 18 5 106 331153 Merkantti, myyntilinja 3 27 1 2 33 351401 Sähköalan perustutkinto 9 75 13 8 105 341199 Muu tiet.käs. perusk, keskiaste 1 27 1 2 31 381408 Logistiikan perustutkinto 9 75 3 4 91 351204 Kiinteistöpalvelujen perustutkinto 2 26 0 2 30 351162 Levyseppä-hitsaaja 8 72 18 7 105 374124 Koulunkäynnin ohjauksen at 5 26 3 3 37 361201 Puutarhuri, puutarhat. perustutk. 6 72 2 4 84 551501 Teknikko, rakennus, yhdyskunta 2 26 4 1 33 101999 Muu yleissiv. koul., al. perusaste 4 70 0 13 87 732101 KTM, liiketaloustieteet 3 26 0 1 30 351203 Talotekniikan perustutkinto 8 68 10 5 91 309999 Muu yleissiv. koulutus, keskiaste 3 25 0 3 31 399999 Muu koulutus, keskiaste 3 68 9 10 90 351501 Tietotekniikan perustutkinto 4 25 2 4 35 631101 Tradenomi, talous,hallinto,markkin. 17 68 3 3 91 371151 Perushoitaja, apuhoitaja 0 25 1 1 27 351459 Sähköasentaja 4 66 11 4 85 352253 Muurari 0 24 7 0 31 352101 Elintarvikealan perustutkinto 5 63 0 7 75 531199 Merkonomi (op), muu ala 3 24 0 0 27 531151 Merkonomi (op), talous, hall. 9 62 2 5 78 571101 Sairaanhoitaja, erikoissh. 0 24 0 1 25 334105 Myynnin at, myyjän at 5 61 2 5 73 653101 Ins., konetekniikka 2 24 0 0 26 351407 Sähkö- ja automaatiotekn perustutk 4 61 3 6 74 321158 Artesaani, puuseppä 1 23 1 3 28 201999 Muu yleissiv. koul., yl. perusaste 2 60 3 18 83 331951 Myyjä 3 23 1 1 28 351701 Puualan perustutkinto 5 59 4 12 80 351799 Muu puualan peruskoulutus 2 23 5 2 32 351301 Autoalan perustutkinto 13 57 6 10 86 352252 Kirvesmies 0 23 9 1 33 351502 Tieto- ja tietoliikennetekn. perus 6 56 0 5 67 361301 Metsäalan perust, metsätal. perust 6 23 6 3 38 909999 Yleissiv. koulutus, aste tunt. 6 55 3 11 75 381175 Suurtalouskokki, laitoskeitt. 2 23 3 3 31 321602 Audiovisuaalisen viestinnän pt 10 53 0 6 69 653501 Ins., rakennus, yhdysk. 1 23 3 0 27 321101 Artesaani, käsi-taideteoll.perust. 6 51 1 7 65 351159 Koneistaja 3 22 5 2 32 361101 Maatal.alan perust, maatilatal. pt 5 50 3 4 62 351603 Laboratorioalan perustutkinto 2 22 0 1 25 351755 Puuseppä (puuala) 8 43 6 4 61 351252 Kiinteistönhoitaja 4 21 0 3 28 351302 Ajoneuvoasentaja (perustutk) 6 42 4 4 56 352459 Ompelija 2 21 0 4 27 351704 Verhoilu-sisustusalan perustutkinto 7 42 1 7 57 371199 Muu terveys-, sos.alan peruskoul. 1 21 1 1 24 381204 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 4 42 1 2 49 361199 Muu maatilatalouden peruskoulutus 2 20 2 5 29 671201 Sosionomi (AMK), sosiaaliala 3 41 1 3 48 531101 Merkonomi, liiket. opistotutk. 4 20 1 2 27 742201 FM, tietojenkäsittely 2 20 1 1 24 36

Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen tutkinnon 2012-2015 suorittaneiden työllisten toimialat on esitetty taulukossa 32. Tarkasteltaessa kaikkia koulutusaloja, reilusta 4 700 perustutkinnon suorittaneesta 16,8 % on työllistynyt terveys- ja sosiaalipalveluihin, noin 14 % tukku- ja vähittäiskauppaan sekä hallinto- ja tukipalvelutoimintaan. Taidealoilta on työllistytty tyypillisesti kaupan alalle, hallinto- ja tukipalvelutoimintaan ja teollisuuteen. Kielissä yleisin valmistuneiden ja työllisten toimiala on sote-palvelut. Kaupan alalta valmistuneista noin puolet on luonnollisesti työllistynyt tukku- ja vähittäiskaupan toimialalle. Tietojenkäsittelystä valmistuneiden yleisimmät toimialat ovat hallinto, informaatio ja viestintä sekä kauppa. Tekniikan kohdalla yleisimmät työllisten toimialat ovat teollisuus, rakentaminen, hallinto- ja tukipalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Rakentamisen opintoalalta valmistuneiden kohdalla noin puolet on työllistynyt rakentamisen toimialalle. Maa- ja metsätalouden koulutusaloilta valmistuneet työllistyvät luonnollisesti eniten maa- ja metsätalouden toimialoille. Sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneet työllistyvät luonnollisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin (84 %). Palvelualoilta työllistytään julkiseen hallintoon, majoitus- ja ravitsemustoimintaan sekä hallintoon. Kuljetuspalveluiden opintoalalta noin 64 % on työllistynyt kuljetuksen ja varastoinnin toimialalle. 37

Taulukko 32. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2013-2016 suorittaneiden työllisten toimiala vuonna 2016 (Tilastokeskus). E Vesihuolto, G Tukku- ja M D Sähkö-, viemäri- ja vähittäiskaup Ammatillin O Julkinen T kaasu- ja jätevesihuolto, pa; I K en, hallinto ja Kotitalouk Toimial A B lämpöhuolto jätehuolto ja moottoriajon Majoitus- J Rahoitus- L tieteelline N maanpuolustus; Q R sien X at Maatalous, Kaivostoi C, muu F euvojen ja ja Informaati ja Kiinteistöa n ja Hallinto- ja pakollinen P Terveys- ja Taiteet, S Muu toiminta Toimiala yhteen metsätalous minta ja Teollisu jäähdytysliik ympäristön Rakentamin moottoripyöri H Kuljetus ravitsemis o ja vakuutust lan tekninen tukipalvel sosiaalivakuutu Koulutu sosiaalipal viihde ja palveluto työnantaji tuntemat Pohjois-Savo sä ja kalatalous louhinta us etoiminta puhtaanapito en en korjaus ja varastointi toiminta viestintä oiminta toiminta toiminta utoiminta s s velut virkistys iminta na; on Koulutus- ja opintoalat yhteensä 4741 3,8 0,4 10,4 0,1 0,2 7,9 13,5 4,5 7,0 0,8 0,3 0,4 1,8 13,6 11,9 1,0 16,8 1,4 2,5 1,1 0,5 02 Humanistiset ja taidealat 332 0,6 0,3 8,7 0,3 0,3 3,6 19,3 3,3 4,5 3,0 0,0 1,2 5,4 15,1 0,9 5,4 16,6 3,0 3,0 4,5 0,9 021 Taidealat 272 0,7 0,4 10,7 0,4 0,4 4,4 23,2 4,0 5,1 3,7 0,0 1,5 6,6 17,3 0,7 4,4 5,1 2,9 3,7 3,7 1,1 023 Kielet 60 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,7 0,0 1,7 0,0 0,0 0,0 0,0 5,0 1,7 10,0 68,3 3,3 0,0 8,3 0,0 04 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 454 1,5 0,2 4,4 0,0 0,0 1,8 45,4 2,9 4,2 0,9 3,1 1,8 2,9 18,7 2,2 0,2 2,6 3,5 1,3 1,5 0,9 041 Kauppa ja hallinto 454 1,5 0,2 4,4 0,0 0,0 1,8 45,4 2,9 4,2 0,9 3,1 1,8 2,9 18,7 2,2 0,2 2,6 3,5 1,3 1,5 0,9 05 Luonnontieteet 12 0,0 0,0 16,7 0,0 0,0 8,3 8,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,3 25,0 0,0 8,3 0,0 8,3 8,3 8,3 0,0 052 Ympäristöalat 12 0,0 0,0 16,7 0,0 0,0 8,3 8,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,3 25,0 0,0 8,3 0,0 8,3 8,3 8,3 0,0 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT 73 4,1 0,0 9,6 0,0 0,0 4,1 17,8 6,8 2,7 17,8 0,0 0,0 1,4 23,3 0,0 0,0 5,5 5,5 1,4 0,0 0,0 061 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (IC 73 4,1 0,0 9,6 0,0 0,0 4,1 17,8 6,8 2,7 17,8 0,0 0,0 1,4 23,3 0,0 0,0 5,5 5,5 1,4 0,0 0,0 07 Tekniikan alat 1393 3,4 1,1 27,9 0,2 0,4 22,8 13,1 5,2 2,6 0,3 0,0 0,5 2,5 14,4 1,7 0,3 1,2 0,6 1,1 0,4 0,4 071 Kone-, prosessi-, energia- ja sähköte 705 2,8 0,4 36,6 0,1 0,4 12,3 17,0 6,1 0,9 0,4 0,0 0,4 4,3 12,2 1,7 0,4 1,4 0,6 0,9 0,6 0,4 072 Materiaali- ja prosessitekniikka 241 1,7 1,7 32,8 0,4 0,4 5,4 17,4 3,3 12,0 0,4 0,0 0,8 0,8 16,6 0,8 0,0 0,4 1,7 2,5 0,4 0,4 073 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 447 5,4 1,8 11,6 0,2 0,4 48,5 4,5 4,7 0,2 0,0 0,0 0,4 0,7 16,6 2,0 0,2 1,3 0,2 0,7 0,2 0,2 08 Maa- ja metsätalousalat 234 48,7 0,4 4,3 0,0 0,0 3,8 12,0 3,4 2,6 0,4 0,0 0,4 2,1 9,0 0,4 3,0 1,7 2,6 3,0 1,3 0,9 081 Maatalous 219 47,5 0,5 4,1 0,0 0,0 3,7 12,3 3,2 2,7 0,5 0,0 0,5 2,3 9,6 0,5 3,2 1,8 2,7 3,2 1,4 0,5 082 Metsätalous 15 66,7 0,0 6,7 0,0 0,0 6,7 6,7 6,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6,7 09 Terveys- ja hyvinvointialat 773 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0 0,1 3,5 0,3 1,0 0,1 0,0 0,1 0,4 3,6 2,1 1,6 84,0 0,6 0,6 0,9 0,3 091 Terveys 724 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0 0,1 3,7 0,3 0,8 0,1 0,0 0,1 0,4 3,0 2,1 1,2 85,2 0,4 0,4 1,0 0,1 092 Hyvinvointi 49 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,1 0,0 0,0 0,0 0,0 12,2 2,0 6,1 65,3 4,1 4,1 0,0 2,0 10 Palvelualat 1470 0,4 0,1 2,0 0,2 0,1 1,6 8,1 6,9 16,6 0,2 0,1 0,0 0,6 16,5 34,8 0,4 3,8 1,2 4,9 0,9 0,5 101 Henkilökohtaiset palvelut 645 0,6 0,0 1,7 0,2 0,0 0,3 15,0 1,1 37,5 0,2 0,0 0,0 0,5 23,1 0,3 0,3 4,2 2,0 10,4 1,7 0,9 103 Turvallisuuspalvelut 690 0,1 0,0 1,4 0,3 0,0 1,4 2,3 1,3 0,3 0,3 0,1 0,0 0,9 11,0 73,9 0,6 4,2 0,4 0,7 0,3 0,3 104 Kuljetuspalvelut 135 0,7 0,7 6,7 0,0 1,5 8,1 4,4 63,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 13,3 0,0 0,0 0,0 0,7 0,0 0,0 0,0 38

4.3 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen työllistyminen Peruslähtökohtana ammatillisessa koulutuksessa on, että se tuottaa uutta työvoimaa oppilaitoksen sijaintimaakunnan tai seutukunnan tarpeisiin. Tämä näkyy myös Pohjois-Savossa, sillä maakunnassa toisen asteen ammatillisen tutkinnon 2013-2016 suorittaneista noin 70 % on työllistynyt opiskelumaakuntaan (taulukko 33). Lukumääräisesti tutkinnon suorittaneita on työllistynyt Pohjois-Savon ulkopuolelle eniten Uudellemaalle (355 henk). Etelä-Savoon työllistyneitä 146 henkilöä ja Pohjois-Pohjanmaalle 154. Myös Pirkanmaa, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi erottuvat myös maakuntina, jonne tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet. Huomionarvoinen seikka asuinmaakuntatarkastelussa on, että lähes kaikilla suuren volyymin opintoaloilla Pohjois-Savoon työllistyneiden osuus on selvästi keskiarvoa suurempi. Poikkeuksia ovat maatalous ja palo- ja turvallisuusala. 39

Taulukko 33. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen tutkinnon 2013-2016 suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna 2016 (Tilastokeskus). Koko maa 01 02 04 05 06 08 11 Työll. % 12 14 Etelä- 15 17 16 Keski- Pohjois- 21 Ahvena yhteens Uusima Varsinai Satakun Kanta- Pirkanm 07 Päijät-Kymenl 09 Etelä- 10 Etelä- Pohjois- Pohjois- Pohjois- 13 Keski- Pohjan Pohjan Pohjan Pohjan 18 nmaa - Pohjois-Savo ä a s-suomi ta Häme aa Häme aakso Karjala Savo Savo Savoon Karjala Suomi maa maa maa maa Kainuu 19 Lappi Åland Koulutus- ja opintoalat yhteensä 4741 355 60 44 38 121 46 38 31 146 3308 69,8 106 134 20 32 12 154 55 38 3 02 Humanistiset ja taidealat 332 26 5 1 2 6 1 4 1 18 217 65,4 13 22 3 1 0 7 1 4 0 021 Taidealat 272 19 3 1 2 2 1 4 1 13 187 68,8 9 16 3 1 0 5 1 4 0 023 Kielet 60 7 2 0 0 4 0 0 0 5 30 50,0 4 6 0 0 0 2 0 0 0 04 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 454 29 1 0 0 8 2 1 0 15 368 81,1 5 12 0 0 1 6 5 1 0 041 Kauppa ja hallinto 454 29 1 0 0 8 2 1 0 15 368 81,1 5 12 0 0 1 6 5 1 0 05 Luonnontieteet 12 1 0 0 0 1 0 0 0 0 7 58,3 0 0 0 0 0 1 0 2 0 052 Ympäristöalat 12 1 0 0 0 1 0 0 0 0 7 58,3 0 0 0 0 0 1 0 2 0 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 73 1 0 1 0 0 1 1 1 0 61 83,6 0 4 0 0 0 1 2 0 0 061 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 73 1 0 1 0 0 1 1 1 0 61 83,6 0 4 0 0 0 1 2 0 0 07 Tekniikan alat 1393 64 10 1 2 18 5 0 1 37 1134 81,4 30 21 3 1 4 44 13 5 0 071 Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikk 705 27 7 1 0 7 3 0 1 23 597 84,7 8 10 1 1 1 15 3 0 0 072 Materiaali- ja prosessitekniikka 241 20 2 0 1 6 0 0 0 4 178 73,9 9 4 2 0 1 7 3 4 0 073 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 447 17 1 0 1 5 2 0 0 10 359 80,3 13 7 0 0 2 22 7 1 0 08 Maa- ja metsätalousalat 234 6 1 0 2 1 0 0 1 11 162 69,2 14 9 2 1 4 13 5 2 0 081 Maatalous 219 6 1 0 2 1 0 0 1 11 147 67,1 14 9 2 1 4 13 5 2 0 082 Metsätalous 15 0 0 0 0 0 0 0 0 0 15 100,0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 09 Terveys- ja hyvinvointialat 773 36 1 1 2 17 5 3 3 20 630 81,5 7 13 0 0 0 21 9 5 0 091 Terveys 724 34 1 0 2 15 5 3 3 18 594 82,0 7 11 0 0 0 20 6 5 0 092 Hyvinvointi 49 2 0 1 0 2 0 0 0 2 36 73,5 0 2 0 0 0 1 3 0 0 10 Palvelualat 1470 192 42 40 30 70 32 29 24 45 729 49,6 37 53 12 29 3 61 20 19 3 101 Henkilökohtaiset palvelut 645 35 1 1 0 17 2 2 2 16 512 79,4 15 13 1 1 0 11 8 8 0 103 Turvallisuuspalvelut 690 155 40 39 30 53 30 27 21 27 97 14,1 20 37 11 28 3 47 11 11 3 104 Kuljetuspalvelut 135 2 1 0 0 0 0 0 1 2 120 88,9 2 3 0 0 0 3 1 0 0 40

4.4 Opintojen kulku ja jatko-opinnot Opintojen läpäisyllä tarkoitetaan tiettynä vuotena ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneiden valmistumista tavoiteajassa (3,5-4 vuotta). Läpäisyn mittaamiseen ei ole yhtenäistä ja kritiikitöntä mittaristoa, joten tässä yhteydessä käytetään sekä tilastokeskuksen että opetushallituksen tilastopalvelun (Vipunen) saatavia tietoja, koska tilastokeskukselta ei saa oppilaitoskohtaisia tietoja. Tilastokeskuksen tiedoista on tarkasteluun nostettu vain koulutusalakohtainen vertailu. Opetushallituksen tilastojen perusteella kaudella 2012/13 ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneiden läpäisy (3,5 v.) koko maassa oli 72,5 % (taulukko 34). Pohjois-Savossa läpäisy oli 76,1 %. Koko maan ja Pohjois- Savon läpäisy on laskenut noin 2 %-yksikköä verrattuna ed. seurantakauteen. (2011-12). Etelä-Savossa läpäisy oli 77,5 % ja Pohjois-Karjalassa läpäisy oli puolestaan 73,9 %. Oppilaitoksittain tarkasteltuna Pohjois-Savossa korkeimmat läpäisyt olivat Pohjois-Savon opistolla (100 %) ja Pelastusopistolla (97,1 %). Alhaisin oli puolestaan Palvelualan opistolla (66,7 %). Savon ammatti- ja aikuisopiston läpäisy oli 72,9 % ja Ylä-Savon ammattiopiston hyvällä 82 % tasolla. Ingmannin läpäisy oli noin 86 % ja Portaanpään 71 %. Koko maakunnan tasoa nostaa merkittävästi Pelastusopiston korkea läpäisy, mutta kaiken kaikkiaan läpäisy on hyvällä tasolla. Koulutusaloista korkein läpäisy on palo- ja pelastusalalla, humanistisella ja kasvatusalalla sekä liiketaloudessa. Alhaisin läpäisy on puolestaan matkailu- ja ravitsemisalalla (65,3 %) 41

Taulukko 34. Ammatillisen peruskoulutuksen (opetussuun. perusteinen) 2012/2013 aloittaneiden läpäisy (3,5 v.) maakunnittain, Pohjois-Savon koulutuksen järjestäjittäin ja koulutusaloittain (Vipunen) Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 3 vuotta 3,5 vuotta 2012/2013 koko maa 69,7 % 72,5 % Pohjanmaa 79,2 % 80,8 % Kainuu 74,9 % 78,6 % Keski-Pohjanmaa 74,0 % 78,2 % Etelä-Pohjanmaa 73,7 % 77,8 % Etelä-Savo 74,7 % 77,5 % Pohjois-Savo 73,9 % 76,1 % Kanta-Häme 72,0 % 75,6 % Keski-Suomi 72,0 % 75,6 % Pohjois-Pohjanmaa 71,4 % 74,2 % Pohjois-Karjala 67,9 % 73,9 % Satakunta 70,5 % 73,8 % Päijät-Häme 70,2 % 73,0 % Varsinais-Suomi 68,6 % 71,2 % Pirkanmaa 69,9 % 71,2 % Uusimaa 66,1 % 68,1 % Kymenlaakso 64,5 % 66,6 % Lappi 62,9 % 65,7 % Etelä-Karjala 40,5 % 41,5 % Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 3 vuotta 3,5 vuotta Kuopion Konservatorion Kannatusyhdistys Ry 80,0 % 80,0 % Kuopion Talouskoulun Kannatusyhdistys Ry 63,6 % 66,7 % Pelastusopisto 96,9 % 97,1 % Pohjois-Savon Kansanopistoseura R.Y. 100,0 % 100,0 % Portaanpää Ry 71,4 % 71,4 % Savon Koulutuskuntayhtymä 69,6 % 72,9 % Tohtori Matthias Ingmanin Säätiö 81,8 % 86,4 % Ylä-Savon Koulutuskuntayhtymä 80,2 % 82,2 % Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 3 vuotta 3,5 vuotta Humanistinen ja kasvatusala 76,9 % 83,3 % Kulttuuriala 75,0 % 78,6 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 73,6 % 78,6 % Luonnontieteiden ala 58,3 % 72,7 % Tekniikan ja liikenteen ala 72,9 % 76,6 % Luonnonvara- ja ympäristöala 70,4 % 72,5 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 72,7 % 74,1 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 63,6 % 65,3 % Palo- ja pelastusala 96,9 % 97,1 % 42

Kuviossa 4 on esitetty tilastokeskuksen läpäisytiedot koulutusaloittain (huom. koulutusalaluokittelu on muuttunut suhteessa aiempiin vuosiin). Kuviossa on huomioitava eri aloitusvuosi kuin opetushallituksen tilastoissa. Tilastokeskuksen tiedoissa läpäisyaste on 69,2 %. Korkeimmat läpäisyt (yli 70 %) ovat palvelualoilla, kaupan ja hallinnonaloilla sekä maa- ja metsätaloudessa. Alhaisimmat läpäisyt ovat luonnontieteissä (58,3 %), humanistisilla aloilla (63,2 %) sekä tietojenkäsittelyssä (64 %). Terveys- ja hyvinvointialoilla läpäisy on 65,4 %. Kuvio 4. Pohjois-Savon vuoden 2013 ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä (Tilastokeskus) Vuosina 2013-2017 toisen asteen perustutkinnon 7 642 suorittaneista noin 23 % oli opiskelijoita vuoden 2016 lopussa (taulukko 35). Humanistisilta ja taidealoilta tutkinnon suorittaneista opiskelijoiden osuus oli noin 34 %. Noin 10 % tavoitteena oli toinen ammatillinen tutkinto ja noin 18% ammattikorkeakoulututkinto. Kaupan ja hallinnon aloilla noin 12 % tutkinnon suorittaneesta tavoitteli ammattikorkeakoulututkintoa. Tietojenkäsittelyssä jatko-opiskelijoiden osuus oli 33,3 % ja yleisin tavoitetutkinto oli amk-tutkinto. Koulutusvolyymiltaan suurimmalla tekniikan alalla noin 2 600 tutkinnon suorittaneesta 18 % tavoitteli uutta tutkintoa. Maa- ja metsätaloudessa jatko-opiskelijoiden osuus on varsin korkea (31,7 %). Noin 12 % tavoitteli toista perustutkintoa tai amk-tutkintoa. 43

Terveys- ja hyvinvointialoilla opiskelijoiden osuus valmistuneista oli noin 26 %. Alalta valmistuneista noin 21% tavoitteli ammattikorkeakoulututkintoa. Palvelualoilla noin 20 % tavoitteli uutta tutkintoa. Korkein osuus on henkilökohtaisten palveluiden opintoalalla (mm. matkailu), noin 11 % tutkinnon suorittaneista tavoitteena oli amk-tutkinto. Taulukko 35. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon 2013-31.6.2015 suorittaneiden jatko-opintojen tavoitetutkinto vuonna 2016 (Tilastokeskus). AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO TAVOITETUTKINTO Tutkinnon 31 32 33 Erikoisam Ammattiko 63 Alempi 71 Ylempi 72 Ylempi 91 suorittaneita Joista jatkoopiskelijoita Lukiokou Ammatillinen Ammatti mattitutki rkeakoulut korkeakoulut ammattikorke korkeakoulut Koulutusaste yhteensä lutus peruskoulutus tutkinto nto utkinto utkinto akoulututkinto utkinto tuntematon Tutkinnot yhteensä 7642 22,8 0,3 6,2 2,0 0,3 11,9 1,3 0,0 0,1 0,6 02 Humanistiset ja taidealat 713 34,1 0,3 9,8 1,5 0,1 17,3 3,8 0,0 0,3 0,8 021 Taidealat 632 35,3 0,3 10,3 1,7 0,0 18,0 3,5 0,0 0,3 0,9 023 Kielet 81 24,7 0,0 6,2 0,0 1,2 11,1 6,2 0,0 0,0 0,0 04 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 730 22,3 0,3 6,0 1,8 0,4 11,8 1,2 0,0 0,0 0,8 041 Kauppa ja hallinto 730 22,3 0,3 6,0 1,8 0,4 11,8 1,2 0,0 0,0 0,8 05 Luonnontieteet 25 32,0 0,0 12,0 4,0 0,0 8,0 8,0 0,0 0,0 0,0 052 Ympäristöalat 25 32,0 0,0 12,0 4,0 0,0 8,0 8,0 0,0 0,0 0,0 06 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 258 33,3 1,6 9,7 0,4 0,0 17,4 3,5 0,0 0,0 0,8 061 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 258 33,3 1,6 9,7 0,4 0,0 17,4 3,5 0,0 0,0 0,8 07 Tekniikan alat 2584 17,9 0,1 5,5 2,6 0,0 8,2 0,7 0,0 0,0 0,7 071 Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka 1307 17,3 0,1 4,3 2,8 0,0 8,3 1,0 0,0 0,0 0,8 072 Materiaali- ja prosessitekniikka 489 21,9 0,2 9,2 3,7 0,2 7,2 0,6 0,0 0,0 0,8 073 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 788 16,5 0,1 5,1 1,6 0,0 8,8 0,4 0,0 0,0 0,5 08 Maa- ja metsätalousalat 448 31,7 0,7 11,6 5,4 0,0 12,7 0,0 0,0 0,0 1,3 081 Maatalous 416 32,7 0,7 12,3 5,3 0,0 13,0 0,0 0,0 0,0 1,4 082 Metsätalous 32 18,8 0,0 3,1 6,3 0,0 9,4 0,0 0,0 0,0 0,0 09 Terveys- ja hyvinvointialat 1021 26,2 0,3 2,3 1,0 0,6 20,9 1,0 0,0 0,0 0,2 091 Terveys 954 26,8 0,3 2,1 0,7 0,6 21,9 0,9 0,0 0,0 0,2 092 Hyvinvointi 67 16,4 0,0 4,5 4,5 0,0 6,0 1,5 0,0 0,0 0,0 10 Palvelualat 1863 19,9 0,4 6,4 1,4 0,8 9,3 1,1 0,1 0,1 0,4 101 Henkilökohtaiset palvelut 932 24,5 0,6 8,5 1,3 1,0 10,8 1,8 0,0 0,0 0,4 103 Turvallisuuspalvelut 745 17,6 0,1 5,0 1,2 0,7 9,4 0,5 0,1 0,3 0,3 104 Kuljetuspalvelut 186 6,5 0,5 1,6 2,7 0,0 1,1 0,0 0,0 0,0 0,5 44

LÄHTEET Ammatillisen koulutuksen järjestäjät OPH/opetustoimen kustannusraportit Pelastusopisto, opiskelijapalvelut Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma 2018-2021 Sotkanet Tilastokeskuksen väestöennusteet Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu http://www.stat.fi/tup/sijoittumispalvelu/index.html Työvoimahallinto Vipunen opetushallinnon tilastopalvelu 45

LIITTEET Liite 1. 15-vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan / % 15-vuotta täyttäneistä Pohjois-Savon kunnissa. (Tilastokeskus). 15 vuotta Ei perusasteen jälkeistä Tutkinnon suorittaneita täyttänyt tutkintoa yhteensä Korkea-aste Toinen aste väestö % 15 vuotta % 15 vuotta % 15 vuotta % 15 vuotta Koulutustaso* Kunta 2017 yhteensä Henk. täyttäneistä Henk. täyttäneistä Henk. täyttäneistä Henk. täyttäneistä (VKTM-indeksi)..Iisalmi 18 268 5 059 27,7 13 209 72,3 4 428 24,2 8 579 47,0 324..Kaavi 2 674 1 069 40,0 1 605 60,0 353 13,2 1 221 45,7 237..Keitele 2 034 750 36,9 1 284 63,1 338 16,6 934 45,9 260..Kiuruvesi 7 070 2 352 33,3 4 718 66,7 1 213 17,2 3 455 48,9 275..Kuopio 100 497 22 979 22,9 77 518 77,1 32 764 32,6 43 779 43,6 389..Lapinlahti 8 192 2 701 33,0 5 491 67,0 1 635 20,0 3 788 46,2 290..Leppävirta 8 437 2 596 30,8 5 841 69,2 2 034 24,1 3 752 44,5 312..Pielavesi 3 949 1 445 36,6 2 504 63,4 640 16,2 1 831 46,4 261..Rautalampi 2 813 1 002 35,6 1 811 64,4 556 19,8 1 234 43,9 280..Rautavaara 1 527 674 44,1 853 55,9 186 12,2 659 43,2 214..Siilinjärvi 17 301 4 045 23,4 13 256 76,6 5 468 31,6 7 553 43,7 383..Sonkajärvi 3 550 1 266 35,7 2 284 64,3 568 16,0 1 691 47,6 260..Suonenjoki 6 246 2 018 32,3 4 228 67,7 1 283 20,5 2 900 46,4 291..Tervo 1 441 530 36,8 911 63,2 244 16,9 658 45,7 258..Tuusniemi 2 311 789 34,1 1 522 65,9 408 17,7 1 092 47,3 270..Varkaus 18 496 5 464 29,5 13 032 70,5 4 713 25,5 8 190 44,3 319..Vesanto 1 878 775 41,3 1 103 58,7 296 15,8 796 42,4 242..Vieremä 3 130 1 010 32,3 2 120 67,7 580 18,5 1 516 48,4 286 Pohjois-Savo 209 814 56 524 26,9 153 290 73,1 57 707 27,5 93 628 44,6 347 KOKO MAA 4 622 706 1 288 058 27,9 3 334 648 72,1 1 432 276 31,0 1 863 943 40,3 367 46

Liite 2. Ammatilliset perustutkinnot Pohjois-Savossa vuosina 2010-2016 oppilaitoksittain (opetussuunnitelmaperusteinen, oppilaitosmuotoinen) (VIPUNEN). Ingmannin käsi- ja taideteoll. Opp. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kulttuuriala 72 67 78 55 80 70 67 68 Humanistiset ja taidealat 72 67 78 55 80 70 67 68 Audiovisuaaliset tekniikat ja media 17 15 16 2 17 25 9 17 Kuvataiteet 17 16 24 28 34 17 24 34 Käsityöalat 38 36 38 25 29 28 34 17 Yhteensä 72 67 78 55 80 70 67 68 Kuopion konservatorio 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kulttuuriala 18 15 11 18 18 30 19 Humanistiset ja taidealat 18 15 11 18 18 30 19 Musiikki ja esittävät taiteet 18 15 11 18 18 30 19 Yhteensä 18 15 11 18 18 30 19 Palvelualan opisto Kuopio 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 17 23 18 26 26 33 42 30 Palvelualat 17 23 18 26 26 33 42 30 Kotitalouspalvelut 3 4 9 5 8 2 Hotelli- ja ravintola-ala 17 23 15 22 17 28 34 28 Yhteensä 17 23 18 26 26 33 42 30 Pelastusopisto 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muu koulutus 205 193 208 167 206 171 177 161 Palvelualat 205 193 208 167 206 171 177 161 Suojeluala 205 193 208 167 206 171 177 161 Yhteensä 205 193 208 167 206 171 177 161 Pohjois-Savon opisto 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Humanistinen ja kasvatusala 22 16 20 15 23 23 23 Humanistiset ja taidealat 22 16 20 15 23 23 23 Kielten opiskelu 22 16 20 15 23 23 23 Yhteensä 22 16 20 15 23 23 23 Portaanpään kristillinen opisto 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Humanistinen ja kasvatusala 10 14 22 16 16 22 24 17 Terveys- ja hyvinvointialat 10 14 22 16 16 22 24 17 Lastenhoito ja nuorisotyö 10 14 22 16 16 22 24 17 Yhteensä 10 14 22 16 16 22 24 17 47

Savon ammattiopisto 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kulttuuriala 35 23 33 25 27 33 21 9 Humanistiset ja taidealat 35 23 33 25 27 33 21 9 Audiovisuaaliset tekniikat ja media 8 12 10 10 8 17 10 7 Käsityöalat 27 11 23 15 19 16 11 2 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 142 154 191 171 177 198 228 214 Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 142 154 191 171 177 198 228 214 Kauppa ja hallinto, monialaiset koulutusohjelmat 142 154 191 171 177 198 228 214 Luonnontieteiden ala 63 57 45 38 30 29 25 29 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 63 57 45 38 30 29 25 29 Tietojenkäsittely- ja tietoliikenne ICT), monialaiset koulutusohjelmat 63 57 45 38 30 29 25 29 Tekniikan ja liikenteen ala 633 653 650 663 609 676 627 577 Humanistiset ja taidealat 28 17 21 23 26 37 18 33 Audiovisuaaliset tekniikat ja media 10 1 1 8 Muoti, sisustussunnittelu ja teollinen muotoilu 18 16 20 15 26 37 18 33 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 1 18 15 20 29 39 49 Tietojenkäsittely- ja tietoliikenne ICT), monialaiset koulutusohjelmat 1 18 15 20 29 39 49 Tekniikan alat 536 570 552 566 501 526 511 422 Kemian tekniikka ja prosessit 30 27 16 10 11 17 22 24 Sähkö ja energia 109 108 15 Elektroniikka ja automatiikka 1 100 71 99 94 82 72 Mekaniikka ja metalliala 95 122 92 107 64 64 60 33 Moottoriajoneuvo-, laiva- ja lentokonetekniikka 68 89 84 84 88 83 85 74 Elintarvikeala 23 24 28 45 33 31 39 29 Materiaalitekniikka (lasi, paperi, muovi ja puu) 57 48 59 75 54 62 50 48 Tekstiilitekniikka (vaatteet, jalkineet ja nahkatuotteet) 14 12 12 18 14 18 15 9 Rakentaminen ja rakennussuunnittelu 140 139 146 156 138 157 158 133 Palvelualat 69 65 59 59 62 84 59 73 Suojeluala 38 37 28 28 37 40 30 43 Kuljetuspalvelut 31 28 31 31 25 44 29 30 Luonnonvara- ja ympäristöala 78 62 46 55 63 68 38 65 Luonnontieteet 18 6 9 2 13 6 4 1 Elinympäristöt ja luonto 18 6 9 2 13 6 4 1 Maa- ja metsätalousalat 60 56 37 53 50 62 34 64 Viljan ja karjantuotanto 26 24 14 26 16 24 19 20 Puutarhanhoito 27 26 17 19 21 26 12 14 Metsätalous 7 6 6 8 13 12 3 30 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 275 263 291 293 275 298 252 329 Terveys- ja hyvinvointialat 228 221 254 246 251 250 233 298 Hoitotyö 216 221 241 246 240 249 225 283 Farmasia 12 13 11 1 8 15 Palvelualat 47 42 37 47 24 48 19 31 Hiusten ja kauneudenhoitopalvelut 47 42 37 47 24 48 19 31 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 162 163 174 159 154 154 143 108 Palvelualat 162 163 174 159 154 154 143 108 Kotitalouspalvelut 4 2 5 11 7 9 9 7 Hotelli- ja ravintola-ala 129 141 146 135 134 129 123 95 Matkailu, turismi ja vapaa-aika 29 20 23 13 13 16 11 6 Yhteensä 1 388 1 375 1 430 1 404 1 335 1 456 1 334 1 331 48

Ylä-Savon ammattiopisto 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kulttuuriala 11 11 20 10 18 24 6 Humanistiset ja taidealat 11 11 20 10 18 24 6 Taidealat 11 11 20 10 18 24 6 Audiovisuaaliset tekniikat ja media 4 11 10 2 16 15 3 Käsityöalat 7 10 8 2 9 3 Tekniikan ja liikenteen ala 195 187 191 194 196 192 189 189 Humanistiset ja taidealat 13 15 16 17 17 5 16 12 Taidealat 13 15 16 17 17 5 16 12 Muoti, sisustussunnittelu ja teollinen muotoilu 13 15 16 17 17 5 16 12 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 10 11 13 18 11 10 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 10 11 13 18 11 10 Tietojenkäsittely- ja tietoliikenne ICT), monialaiset koulutusohjelmat 10 11 13 18 11 10 Tekniikan alat 164 165 145 151 152 153 141 149 Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka 108 93 69 85 75 87 74 76 Kemian tekniikka ja prosessit 9 5 8 1 4 3 Sähkö ja energia 36 34 Elektroniikka ja automatiikka 1 17 16 21 21 20 18 Mekaniikka ja metalliala 37 39 27 39 32 44 38 39 Moottoriajoneuvo-, laiva- ja lentokonetekniikka 25 15 17 29 18 19 16 19 Materiaali- ja prosessitekniikka 12 16 22 7 25 21 18 15 Elintarvikeala 12 9 15 3 18 16 15 15 Materiaalitekniikka (lasi, paperi, muovi ja puu) 7 7 4 7 5 3 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 44 56 54 59 52 45 49 58 Rakentaminen ja rakennussuunnittelu 44 56 54 59 52 45 49 58 Palvelualat 18 7 20 15 14 16 21 18 Kuljetuspalvelut 18 7 20 15 14 16 21 18 Kuljetuspalvelut 18 7 20 15 14 16 21 18 Luonnonvara- ja ympäristöala 91 89 76 87 70 88 59 78 Maa- ja metsätalousalat 91 89 76 87 70 88 59 78 Maatalous 91 89 76 87 70 88 59 78 Viljan ja karjantuotanto 91 89 76 87 70 88 59 78 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 4 10 14 16 19 14 13 Palvelualat 4 10 14 16 19 14 13 Henkilökohtaiset palvelut 4 10 14 16 19 14 13 Hiusten ja kauneudenhoitopalvelut 4 10 14 16 19 14 13 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 21 22 18 24 26 30 27 15 Palvelualat 21 22 18 24 26 30 27 15 Henkilökohtaiset palvelut 21 22 18 24 26 30 27 15 Hotelli- ja ravintola-ala 21 22 18 24 26 30 27 15 Yhteensä 322 319 319 315 326 353 295 295 49

Liite 3. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2013-31.7.2016 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2016 tutkinnoittain (prosenttikuvio ja lukumäärät) (Tilastokeskus). 50