Yleisesittely kiertotaloudesta

Samankaltaiset tiedostot
Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Suunnittelu (ekodesign) kiertotalouden näkökannalta

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

YHTEISTYÖLLÄ MENESTYSTÄ KIERTOTALOUDESTA OULUN YLIOPISTO KIERTOTALOUSOSAAJANA Kiertotalous Oulu -työpaja,

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Kiertotalous koulutuksessa mitä ja miksi?

Minkälainen on tulevaisuutemme?

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials

Kiertotalouden edistäminen

Jätehuollosta kiertotaloushuoltoon Satu Hassi Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Bio- ja ympäristökysymykset

Elinkaaritarkastelu osana materiaaliviisasta tuotekehitystä

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Kiertotalous teollisuudessa

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät

Meriteollisuudelle sopivat aiheet 2016 hauissa. Elina Holmberg, Tekes EU:n Horisontti rahoitusmahdollisuudet meriteollisuudelle 21.8.

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kestävä rakentaminen - ilmastoteko

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Elinkaariajattelu ja kiertotalous

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Kommenttipuheenvuoro. Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy Finlandia-talo VTT beyond the obvious 1

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

Kiertotalous mitä se on? Mahdollisuuksia, oppeja ja haasteita

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kestävä ja turvallinen kiertotalous - SIRKKU

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Kemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? Pirkko Kivelä, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7

Kiertotalouden mahdollisuudet. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Lappeenranta Nani Pajunen, Sitra

Tutkimuksen näkökulmia

CIRCWASTE FINLAND -Motiva kiertotalouden palvelukeskuksena C2

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Hiilineutraali kiertotalous

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

UIR Urban Infra Revolution

EU:n kiertotalouspaketti, toimintasuunnitelma. Merja Saarnilehto, YM Eduskunta, SuV työjaoston ja YVa yhteiskokous

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Älykäs ja ekologinen

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan?

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Kestävän tulevaisuuden ja kiertotalouden tekijät osaamistarpeet ja koulutus

KIERROLLA KÄRKEEN Vanhempi neuvonantaja Timo Mäkelä Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari , Kuopio Hille Hyytiä

Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille?

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

SUOMEN KIERTOTALOUSTIEKARTAN TOIMEENPANO Mari Pantsar, Johtaja, Sitra

Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle

Yritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Vaatimukset pakkauksille muuttuvat ja pakkaukset vaatimusten mukana

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kiertotalous ei pelkkä mahdollisuus vaan myös välttämättömyys. Betonipäivät Kari Herlevi,

14060/1/14 REV 1 1 DG E 1A. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 20. lokakuuta 2014 (OR. en) 14060/1/14 REV 1

KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA

Jätteestä ekokaivokseksi. Kemian Päivät Jutta Laine-Ylijoki VTT

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Kiertotalouden ratkaisuihin kaivataan kuluttajanäkökulmaa

ClimBus Business Breakfast Oulu

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

Transkriptio:

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Yleisesittely kiertotaloudesta Alihankintamessut 2015 Dr. Päivi Kivikytö-Reponen

Miksi kiertotalous? Voiko nykyinen ylikulutus jatkua? Tänävuonna torstaina 13. elokuuta ihmiset olivat kuluttaneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Ylikulutuspäivä tuli tänä vuonna ennätyksellisen aikaisin, lähes viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Ylikulutuspäivän aikaistumiseen vaikuttaa eniten kasvanut hiilijalanjälkemme. Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Tänä vuonna ylikulutuspäivä tuli aiemmin kuin koskaan ennen. Viime vuonna ylikulutuspäivä oli 19. elokuuta. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin. Katso lisää http://www.overshootday.org/ 21/09/2015 2

Ajurit ja haasteet Rakenteiden keventäminen, materiaalitehokkuus, resurssitehokkuuus Energian hinta Energiatehokkuus Kestävät energiaratkaisut Prosessitehokkuus Kriittiset materiaalit Vaaralliset materiaalit Hintakilpailu Kansallinen strategia, rahoitusmahdollisuudet Lisääntyvä automaatio ja digitalisaatio Uudet raaka-ainelähteet, Urban mine, kierrätys, sekundäärimateriaalit Uudelleenkäyttö, Uudelleenvalmistus Jätemäärät, valmistuksen materiaalihäviöt Köyhemmät/vaikeammat (primääri) malmivarat Tiukentuva lainsäädäntö 21/09/2015 3

Toimenpiteet - suunnittelulla vaikutetaan jätteen määrään Joka vuosi Euroopan unionissa käytetään lähes 15 tonnia materiaaleja henkilöä kohden. Jokainen EU:n kansalainen synnyttää keskimäärin yli 4,5 tonnia jätettä vuodessa. Siitä lähes puolet päätyy kaatopaikoille. Kiertotalouteen siirryttäessä painopiste siirtyy nykyisten materiaalien ja tuotteiden uudelleenkäyttöön, korjaamiseen, uudistamiseen ja kierrättämiseen. Aikaisemmin jätteenä pidetty materiaali voidaan muuttaa resurssiksi. Tuotteet suunnitellaan tarkoituksella sellaisiksi, että ne sopivat materiaalien kiertokulkuun. Suotuisa poliittinen ympäristö - Kiertotalouden suunnittelu ja siihen liittyvä innovointi - Jätepolitiikan ja tavoitteiden nykyaikaistaminen - Resurssitehokkuustavoitteiden asettaminen Source: COM(2014) 398 final/2, KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa Source: Kiertotalous ISBN 978-92-79-37813-3, KH-04-14-408-FI-C, doi:10.2779/81540, Anders Wijkman and Kristian Skånberg, The Circular Economy and Benefits for Society Swedish Case Study Shows Jobs and Climate as Clear Winners, The Club of Rome, April 2015 21/09/2015 4

Kiertotalouden suunnittelu 1. vähennetään tietyn palvelun tarjoamiseen tarvittavien materiaalien määrää (keventäminen); 2. pidennetään tuotteiden käyttöikää (kesto); 3. vähennetään energian ja materiaalien käyttöä tuotanto- ja käyttövaiheissa (tehokkuus); 4. vähennetään vaarallisten tai vaikeasti kierrätettävien materiaalien käyttöä tuotteissa ja tuotantoprosesseissa (korvaaminen); 5. luodaan markkinoita uusioraaka-aineille (standardien, julkisten hankintojen jne. perusteella); 6. suunnitellaan tuotteita, jotka ovat helppoja huoltaa, korjata, päivittää, valmistaa uudestaan tai kierrättää (ekosuunnittelu); 7. kehitetään tämän osalta tarvittavat palvelut kuluttajia varten (huolto- ja korjauspalvelut jne.); 8. tarjotaan kuluttajille kannustimia jätteen vähentämiselle ja jätteiden korkeatasoiselle erottelulle ja tuetaan sitä; 9. tarjotaan kannustimia erottelulle ja keräysjärjestelmille, joiden avulla minimoidaan kierrätyksen ja uudelleenkäytön kustannuksia; 10. helpotetaan toimien ryhmittelyä, jotta estetään se, että sivutuotteista tulee jätettä (teollinensymbioosi); 11. pyritään antamaan kuluttajille laajempi ja parempi mahdollisuus vuokrata, lainata tai jakaa palveluja vaihtoehtona tuotteiden omistamiselle, mutta turvataan samalla kuluttajien edut (kustannusten, suojelun, tiedotuksen, sopimusehtojen ja vakuutusnäkökohtien jne.) osalta. Source: COM(2014) 398 final/2, KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa 21/09/2015 5

Kiertotalouteen liittyvä osaaminen VTT:llä Niukat ja kompleksiset malmit ja rikastus Hydrometallurgiset laitteistot, bioliuotus ja termokemian osaaminen Uusiutuvan biomassan maksimointi tuotteissa Prosessien jätteiden turvallinen käsittely ja hyödyntäminen Vesikiertojen hallinta ja veden puhdistus Vaihtoehtoiset raaka-aineet Matalaenergiaprosessit VTT Flexmet arvoaineiden talteenotto, erottelu ja karakterisointi Jätteiden tutkimuslaboratorio Materiaalin hallinta: kierrätys Jätteet resurssiksi, konseptit jätteen hallintaan 80 % ympäristövaikutuksista tehdään suunnitteluvaiheessa Energian ja materiaalin vähentäminen tavoitteena Materiaalin hallinta: uudelleen käyttö, uudelleen valmistus VTT Ekosuunnittelu + Elinkaarianalyysi (LCA) Tuotteistaminen, pilotointi Arvoketjun innovaatio ja business dynamiikka Riskien arviointi ja ennakointi Uudet liiketoimintamallit VTT materiaalin kehitys ja suunnittelu VTT ainetta lisäävä valmistus (AM) VTT Propertune mallinnus, materiaalin funktionaalisuus: kulumisen, korroosion, kitkan virumisen ja väsymisen hallinta 21/09/2015 6

Kiertotalouteen liittyvä teknologiaosaaminen VTT:llä Kierrätystekstiilikonseptit Jätteistä ja romusta metalliksi Muovin uudelleenprosessointi ja uudelleenkäyttö Jätteen ja sivuvirtojen arvonnosto uudet tuotteet Suunnittelu ja ennakointi 2 X 21/09/2015 7

Sekundääriraaka-aineista funktionaalisia komposiitteja TARVE Perinteisesti vaativien olosuhteiden komposiittimateriaalit valmistetaan puhtaista raakaaineista. On kuitenkin olemassa sovelluksia, joissa voidaan saavuttaa riittävä toiminnallisuus myös sekundääripohjaisilla materiaaleilla. Esimerkkeinä materiaalit, joilla lisätään kulumisen ja korroosion kestoa vaativissa sovelluksissa. LÄHESTYMISTAPA Pyritään löytämään sopivia teollisia sivuvirtoja raakaaineiksi metallimatriisikomposiittimateriaaleihin. Erityisesti materiaalin sisäisiin rajapintoihin kohdistetaan tutkimusta, hydrometallurgisten ja jauheteknologian prosessien yhdistäminen. HYÖDYT Alennamme materiaalien hiilijalanjälkeä ja sitoutunutta energiaa, lisäksi pääsemme jätteistä eroon. Sustainable Composites based on secondary raw materials 21/09/2015 8

Parempaa suorituskykyä, turvallisempaa ja kustannustehokkaanpaa prosessointia TARVE Energia, materiaali ja kustannustehokkuuden lisääminen. LÄHESTYMISTAPA Nanokokoisen kovametallijauheen syntetisointimenetelmän kehitys käyttäen vesiliukoisia raaka-aineita. HYÖDYT Uudella tavalla prosessoidun materiaalin kehitys. Jauheteknologian prosessien turvallisuuden ja suorituskyvyn lisääminen. Improved Efficiency and Safety Project: founded by Finnish Academy (2013-2017) 21/09/2015 Publication: U. Kanerva, J. Lagerbom, M. Karhu, A. Kronlöf, T. Laitinen, E. Turunen, Synthesis of nano-wc from water soluble raw materials: Effects of 9 tungsten source and synthesis atmosphere on chemical and phase structure evolution, Int. Journal of Refractory Metals and Hard Materials 50 (2015) 65 71

Ekodesign (ekosuunnittelu) konseptikehitys TARVE 80% ympäristövaikutuksista syntyy jo suunnitteluvaiheessa. Ympäristöarvioinnin tekeminen vasta tuotteen valmistuttua on liian myöhäistä. LÄHESTYMISTAPA Projektissa kehitettiin Eco-design konsepteja ja menetelmiä VTT:lle. Menetelmiä hyödynnetään kaupallisissa toimeksiannoissa. HYÖDYT Ympäristövaikutuksien huomiointi yhdessä teknoekonomisen tarkastelun kanssa. Elinkaaren erikohtien ympäristövaikutusten arviointi suunnitteluvaiheessa. Ympäristöministeriö (www.ym.fi) Concepts and Methods for Eco-design 21/09/2015 10

TECHNOLOGY FOR BUSINESS