LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 129/2004/4 Dnro LSY-2002-Y-389 Annettu julkipanon jälkeen 31.12. 2004 ASIA Madesnevan, Susinevan ja Vähä-Hautanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus sekä lupa aloittaa työt Madesnevan uudisalueella muutoksenhausta huolimatta, Jalasjärvi LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Madesneva, Susineva ja Vähä-Hautaneva sijaitsevat Jalasjärven kunnassa keskustaajamasta noin 15 km etelään tai kaakkoon. Ne ovat toiminnassa olevia turvetuotantoalueita, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 298,3 ha. Vapo Oy on 30.12.2002 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Madesnevan, Susinevan ja Vähä-Hautanevan turvetuotannolle sekä lupaa käynnistää toimenpiteet Madesnevan uudisalueella mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija on kuulemisen jälkeen 3.12.2004 lisännyt hakemukseen Vähä-Hautanevan kuivatuskentän. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 101 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d-kohta Vesilain 10 luvun 6 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c-kohta
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Madesneva, Susineva ja Vähä-Hautaneva ovat toiminnassa olevia turvesoita. Hakija omistaa soista osan ja on vuokrannut osan tuotantoalueista yksityisiltä maanomistajilta sopimuksin, joiden voimassaolo päättyy vuosina 2011-2022. Vähä-Hautanevalla on tehty kaksi suullista ojien kaivamis- ja kunnossapitosopimusta. Madesnevan tuotantoalueesta on tehty ennakkoilmoitus Vaasan vesi- ja ympäristöpiirille, joka on antanut siitä tarkastuslausunnon 20.2.1995. Lausunnon mukaan hakijan on mm. tarkkailtava vesiensuojelurakenteiden toimivuutta, kuivatusvesien määrää ja laatua sekä vaikutuksia vesistössä. Etelä-Pohjanmaan voimassa olevassa seutukaavassa suot on merkitty turvetuotantoalueina. Vireillä olevassa maakuntakaavaehdotuksessa esitetään, että turvetuotantoon tulee ensisijaisesti ottaa entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luontotai kulttuuriarvot eivät ole merkittäviä. Kyrönjoen vesistöalueella on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Madesneva, Susineva ja Vähä-Hautaneva sijaitsevat Kyrönjoen vesistöalueella Hirvijoen (42.08) valuma-alueella. Tuotantoalueiden kuivatusvedet johdetaan laskuojien kautta Madesluomaan ja siitä edelleen Hirvijokeen, Hirvijärveen sekä Jalasjoen ja Jalasjärven kautta Kyrönjokeen. Tuotantoalueilta vedet virtaavat laskuojien kautta Madesluomaan (keskivirtaama 0,3 m 3 /s) ja siitä 3,5-5 km:n päässä sijaitsevaan Hirvijokeen. Tuotantokelpoisten alueiden pinta-ala on noin 3,7 % Madesluoman valuma-alueen pinta-alasta (79,8 km 2 ). Madesluomalla ei hakemuksen mukaan ole virkistyskäyttöarvoa eikä sen vettä käytetä talousvetenä. Hirvijoen valuma-alueen pinta-alasta on hakijan turvetuotantoalueiden osuus noin 3 %. Madesluoma tuotantoalueiden alapuolella on veden laadultaan rehevää (kokonaistyppi 1 200 µg/l, kokonaisfosfori 100 µg/l). Hirvijoen vesi tuotantoalueiden alapuolella Mäntykoskessa on hyvin ravinteikasta (kokonaistyppi keskimäärin 1 254 µg/l ja kokonaisfosfori 95 µg/l). Kyrönjoen vesistöalueen latvaosat ovat yleiseltä käyttökelpoisuus- ja virkistyskäyttöluokaltaan tyydyttäviä tai välttäviä. Hirvijokeen tuleva kuormitus on pääosin maa- ja metsätaloudesta peräisin olevaa hajakuormitusta.
3 Hakemuksen mukaan Mustajoen, Hirvijoen, Jalasjärven ja Jalasjoen kalastoon kuuluvat mm. ahven, hauki, made ja särki. Puroista ja koskialueilta on tavattu myös kivennuoliaista, kivisimppua, purotaimenta, harjusta ja puronieriää, joista kaksi viimeksi mainittua ovat istutettuja. Hirvijoessa harjoitetaan pienimuotoista kalastusta lähinnä katiskoilla ja ongilla. Suojeltavat kohteet Hakemuksen mukaan Madesnevan, Susinevan ja Vähä-Hautanevan välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita eikä pohjavesialueita. Lähin suojelualue Haukilamminneva sijaitsee noin 4 km:n päässä Susinevalta. Lähellä ei sijaitse arvokkaita pienvesiä. Asutus ja maankäyttö Soiden ympäristössä harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. Lähimmät pellot rajoittuvat tuotantoalueisiin. Alle 500 m:n etäisyydellä Madesnevalta on 13, Vähä-Hautanevalta noin 20 ja Susinevalta 2 asuinrakennusta. Lähin asuinrakennus on noin 100 m:n päässä Madesnevalta. Neljällä lähitiloista on oma kaivo. Parkano-Seinäjoki rata sijaitsee välittömästi Vähä-Hautanevan tuotantoalueen länsipuolella ja 1-2 km:n päässä muista tuotantoalueista. Madesnevan tuotantoalueen halki kulkee kylätie. TURVETUOTANTO Madesnevan turvetuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1981. Hakijan hallussa on noin 267 ha. Tuotantokelpoista aluetta on 203,7 ha, josta valmistelussa olevaa ojitettua aluetta on noin 80 ha. Tukialuetta on noin 63 ha. Tuotantoa on harjoitettu vain vuosina 1996, 1997 ja 1999 ja sen suunnitellaan jatkuvan vuoteen 2020. Susinevan turvetuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1979. Hakijan hallussa on noin 69 ha, josta tuotantokelpoista aluetta on 23,9 ha. Loput alueet ovat tukialueena lukuun ottamatta noin 20 hehtaaria, joka on luovutettu maatalouskäyttöön. Tuotanto on aloitettu vuonna 1982, mutta sitä ei ole harjoitettu vuosina 2000-2001. Tuotannon suunnitellaan jatkuvan vuoteen 2010. Vähä-Hautanevan turvetuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1980. Hakijan hallussa on noin 98 ha, josta tuotantokunnossa on 70,7 ha ja tukialuetta noin 11 ha. Tuotanto on aloitettu vuonna 1983, mutta sitä ei ole harjoitettu vuosina 1999-2001. Tuotannon suunnitellaan jatkuvan vuoteen 2020. Tuotantoalueiden jälkikäytöstä päättävät maanomistajat. Käyttö voi olla maa- tai metsätalous.
4 Kaikilla alueilla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta. Susinevalla on tuotettu myös palaturvetta. Tuotanto on vaihdellut paljon vuosittain, mutta sen arvioidaan tulevaisuudessa olevan Madesnevalla 100 000 m 3 /v, Susinevalla 8 000 m 3 /v ja Vähä-Hautanevalla 40 000 m 3 /v. Madesnevalla ja Vähä-Hautanevalla tuotannossa käytetään hakumenetelmää ja Susinevalla imuvaunua ja mekaanista kokoojavaunua. Turve varastoidaan yhteen aumaan Vähä-Hautanevalla ja Susinevalla, joilla tuotantoa harjoitetaan yhdellä lohkolla. Madesnevalla alue on jaettu kahdeksaan lohkoon. Tuotantopäiviä on kullakin alueella kesän aikana 30-50 ja turve kuljetetaan Seinäjoelle ja Tampereelle. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Hakemuksen mukaan Madesnevan, Susinevan ja Vähä-Hautanevan kuivatusvedet on suunniteltu puhdistettavaksi seuraavin vesiensuojelurakentein: - sarkaojien lietesyvennykset - päisteputket tai päisteputkipidättimet - laskeutusaltaat Tuotantoalueille on rakennettu lietesyvennykset ja päisteputkipidättimet. Madesnevalle on tehty 7 laskeutusallasta vuosina 1995-1996. Vähä-Hautanevalla on 2 vuosina 1992-1994 rakennettua laskeutusallasta ja Susinevalla 2 vuonna 1992 rakennettua laskeutusallasta. Sarkaojissa olevista lietesyvennyksistä vedet johdetaan päisteputkien tai veden viipymää pidentävien päisteputkipidättimien kautta kokoojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan kunkin lohkon osalta erikseen laskeutusaltaisiin, jotka on varustettu patolaitteilla ja pintapuomeilla. Kertyvä liete kerätään altaiden viereen rakennettaville läjitysalueille. Kuivatusvedet johdetaan alapuoliseen laskuojaan. Hakemuksen mukaan pintavalutukseen sopivia alueita ei ole kuin osittain Madesnevalla ja kemikalointi tekisi hankkeesta kannattamattoman. Hakija on esittänyt vesienkäsittelyn tehostamiseksi seuraavaa: - Madesneva, 3 virtaamansäätöpatoa noin 90 ha:n vesille ja 2 pintavalutuskenttää noin 110 ha:n vesille. Toinen pintavalutuskentistä on 2,8 % ja toinen 4,6 % yläpuolisen turpeennostoalueen pinta-alasta. - Susineva 2 virtaamansäätöpatoa - Vähä-Hautaneva 2 virtaamansäätöpatoa.
5 Hakemuksen mukaan tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija on esittänyt, että sarkaojapidättimiä ja lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Käytössä olisivat päisteputkipidättimet ja laskeutusaltaat. Päästöt vesistöön Tuotantoalueilla ei ole ollut päästötarkkailua. Hakemuksessa esitetyt päästöt on arvioitu Länsi-Suomen turvetuotantoalueiden tarkkailutulosten perusteella ja päästöt ovat seuraavat (luonnonhuuhtoutuma on vähennetty): Mades- Vähä- Susineva neva Hautaneva kg/a kg/a kg/a Kokonaisfosfori 50 20 10 Kokonaistyppi 1 700 600 400 Kiintoaine 9 700 3 400 2 400 Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueelta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoja vastaavina pitoisuuksina noin 1 000 m:n vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta ja sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä. Madesnevalta on kuljetusreitti Harjunperän tielle ja siitä edelleen Peräseinäjoki-Seinäjoki tielle ja Yli-Vallin tielle. Tuotantoaikana toukosyyskuussa on kevyttä ja raskasta liikennettä 10-20 ajoneuvoa vuorokaudessa 30-50 vuorokauden ajan. Turve kuljetetaan rekkaautoilla 15-25 vuorokauden pituisen jakson aikana loka-huhtikuussa, jolloin raskasta liikennettä on 50-70 ajoneuvoa vuorokaudessa. Susinevalta on kuljetusreitti Harjunperän tielle ja siitä edelleen Peräseinäjoki-Seinäjoki tielle ja Yli-Vallin tielle. Tuotantoaikana toukosyyskuussa on kevyttä ja raskasta liikennettä 3-4 ajoneuvoa vuorokaudessa 30-50 vuorokauden ajan. Turve kuljetetaan rekka-autoilla 15-25 vuorokauden pituisen jakson aikana loka-huhtikuussa, jolloin raskasta liikennettä on 3-4 ajoneuvoa vuorokaudessa.
6 Vähä-Hautanevalta on kuljetusreitti Yli-Vallin tielle. Tuotantoaikana 30-50 vuorokauden aikana touko-syyskuussa on kevyttä ja raskasta liikennettä 10-20 ajoneuvoa vuorokaudessa. Turve kuljetetaan rekka-autoilla 15-25 vuorokauden pituisen jakson aikana lokahuhtikuussa, jolloin raskasta liikennettä on 15-20 ajoneuvoa vuorokaudessa. Varastointi ja jätteet Tuotannossa käytetään vuosittain aineita seuraavasti: polttoöljy voiteluöljy vaseliini l l kg Madesneva 90 000 600 130 Vähä-Hautaneva 37 000 250 50 Susineva 7 000 50 10 Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineet siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella. Tuotantoalueille laaditaan jätehuoltosuunnitelmat. Jätteitä arvioidaan kertyvän vuosittain seuraavasti: jäteöljyjä muuta öljyistä akku- talousjätettä aumanpeittol jätettä kg romua kg m 3 muovia kg Madesneva 600 100 30 3 5 000 Vähä-Hautaneva 250 40 13 1 2 000 Susineva 50 8 2 alle 1 400 Tuotantoalueille järjestetään keräyspisteet, joihin erilaiset jätteet kerätään. Ongelmajätteet toimitetaan edelleen ongelmajätelaitokselle ja muut jätteet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettaviksi tai käytetään kokonaisina tienrakentamiseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Alueiden lähellä ei ole arvokkaita luontokohteita, joihin turvetuotanto vaikuttaisi. Alueet ovat jo lähes kokonaan turvetuotannossa, joten tuotanto ei enää muuta maisemaa. Hakemuksen mukaan lähialueilla on paljon muita marjastuskohteita. Tuotantoajan ulkopuolella alueilla voidaan metsästää. Turvetuotannon työllistävä vaikutus on useita henkilötyövuosia. Lisäksi tuotanto vilkastuttaa ja sivuelinkeinona tukee muita elinkeinoja.
7 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Hakemuksen mukaan turvetuotannon vesistövaikutukset näkyvät Hirvijoessa lähinnä kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien nousuna. Jalasjärveen sen ei voida olettaa aiheuttavan merkittävää lisäkuormaa. Ojiin rajoittuville kiinteistöille ei myöskään aiheudu vettymishaittoja, koska hakija pitää ojat kunnossa. Hakemuksen mukaan Madesluomalla ei ole kalastuksellista merkitystä. Tuotantoalueiden kuormitus ei aiheuta Hirvijoessa sellaisia veden laadun muutoksia, jotka haittaisivat kalastoa tai kalastusta. Tuotannosta peräisin oleva näkyvä pöly voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Turvetuotanto ei kuitenkaan aiheuta terveysriskiä, joka voitaisiin epidemiologisin menetelmin todeta. Haittaa voidaan vähentää menetelmien valinnalla ja huomioimalla tuulen suunta ja voimakkuus tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Pöly saattaa tahrata kasvillisuutta mm. marjoja tuotantoalueen lähellä. Haitta on väliaikainen ja pölyn lannoitusvaikutus ja kuivatus voivat myös edistää kasvien kasvua. Vallitsevat tuulet puhaltavat tuotantoaikana lähinnä etelästä ja lännestä. Vähä-Hautanevan tuotantoalueen ja radan välissä on metsäinen suojavyöhyke ja vallitseva tuulen suunta on tuotantoaikana radasta poispäin ja rata sijaitsee muista tuotantoalueista niin kaukana, ettei pöly aiheuta sille haittaa. Hakemuksessa arvioidaan, että tuotanto tai kuljetukset eivät aiheuta melun ohjearvojen ylityksiä asuinalueilla. Paloviranomaiset hyväksyvät alueiden paloturvallisuussuunnitelmat. Tuotantoalueille nimetään palo- ja pelastusorganisaatiot. Poikkeustilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotantoalueiden toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti hakijan Länsi-Suomen tuotantoalueiden tarkkailun perusteella. Tuotantoalueilla tehdään täydentävää päästötarkkailua kahtena vuonna tulevalla lupakaudella. Näytteet otetaan touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa vesiensuojelurakenteiden alapuolelta.
8 Vaikutustarkkailu Tuotannon vaikutuksia vesistöön ja kalatalouteen on tarkoitus seurata viranomaisten hyväksymällä tavalla. Hakija ei pidä tarpeellisena pöly-, melu- tai pohjavesitarkkailua. KORVAUKSET Hakemuksen mukaan tuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa vesistöjen kalataloudelle. TARKASTUS Ympäristölupavirasto on 2.10.2003 suorittanut asiassa tarkastuksen, jonka muistio on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksessa todettiin, että Vähä-Hautanevan alue on ollut kolme kesää poissa tuotannosta ja tuotanto jatkunee vuoteen 2020. Hakijan mukaan virtaamansäätö on riittävä menetelmä eikä hakija halua tehdä muuta vesienkäsittelyn tehostamiseksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Madesnevan alueella aumat sijoitettaisiin alueen läpi menevän kylätien varteen ja virtaamansäätöpato 3:n läheisyyteen. Pintavalutuskentän 1 vieressä oleva alue ei ole hakijan hallinnassa, mutta se voisi sopia nyt alimitoitetun kentän laajennukseksi niin, että kentän pinta-ala kasvaisi 1/3. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Jalasjärven kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 2.2.-3.3.2004 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 26.1.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Jalasjärven kunnalta sekä Ratahallintokeskukselta. Lisäksi asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Jalasjärven-Peräseinäjoen Kunnallissanomat -lehdessä 2.2.2004. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on huomauttanut, että valtioneuvoston periaatepäätös edellyttää turvetuotannon vähentävän fosfori- ja typpikuormituksen määrää vuoden 1993 tasosta 30 % vuoteen 2005 mennessä. Vähä-Hautanevan ja Susinevan tuotantoalueille voidaan myöntää ympäristölupa, koska tuotanto päättyy tällä lupajaksolla. Madesnevalla tuotanto jatkuu vuoteen 2020 saakka. Ym-
9 Muistutukset ja mielipiteet päristökeskus ei ole pitänyt virtaamansäätöä riittävänä noin 90 ha:n alueen kuivatusvesien käsittelymenetelmänä. Tälle alueelle lupaa ei tule myöntää. Madesnevan muulle osalle voidaan myöntää ympäristölupa. Virtaamansäädön puhdistustehoa tulee tarkkailla. Tarkkailun tulokset on lähetettävä ympäristökeskukselle ja ympäristölautakunnalle. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että vesiensuojelutoimenpiteitä tulee tehostaa huomattavasti nykyisestä. Hakemuksessa on vähätelty tuotantoalueen alapuolisen vesistön kala- ja rapukantojen tilaa ja aliarvioitu sen potentiaalia. Kalataloudellista haittaa ei voida kokonaan estää vesiensuojelun tehostamisellakaan, joten luvan saajan on maksettava TE-keskukselle kalatalousmaksua yhteensä 5 000 euroa vuodessa Löyhinkinevan, Liikanevan, Madesnevan, Susinevan ja Vähä-Hautanevan turvetuotannon kalaja rapukannoille aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Lisäksi luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kalatalousyksikölle 3 kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna muiden Kyrönjoella toimivien tarkkailuvelvollisten kanssa. Lupaehdot on määrättävä tarkistettaviksi. 3) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on todennut, että esitetyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat pääosin riittävät. Soilla, joilla tuotanto jatkuu vuoteen 2020, vesienkäsittely on toteutettava niin, että se vastaa pintavalutuskentän puhdistustasoa. Tarkkailuohjelmaan tulee lisätä näytteenotto myös talvikaudella. Madesnevalla tulee olla jatkuvatoiminen virtaamanmittaus, jotta kuormitus voidaan laskea luotettavasti. Alueella olevien polttoainesäiliöiden tulee olla joko kaksoisvaippasäiliöitä tai niiden tulee olla tiiviillä alustalla maaperän likaantumisen estämiseksi. Jätteet, erityisesti aumamuovit, tulee kerätä asianmukaisesti. 4) Jalasjärven kunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen johdosta. 5) AA (Huvila RN:o 8:170, Valli, Jalasjärvi) on huomauttanut, että hänen kiinteistönsä, jossa asutaan ympärivuotisesti, sijaitsee alle sadan metrin päässä Madesnevan tuotantoalueen reunasta. Tuotannosta ei saa aiheutua pöly- ja meluhaittaa ja sen vuoksi on taattava riittävä suojaetäisyys ja suojapuustoa myös tuotantoalueen puolelle ja aumat on sijoitettava suon toiselle laidalle. Hänen käsityksensä mukaan pölyhaitta on ilmeinen ja hän on toivonut katselmuksen järjestämistä. 6) BB (Ventelä RN:o 39:5, Valli, Jalasjärvi) on huomauttanut, että hänen tilallaan on porakaivo, josta on saatu runsaasti hyvää ruokaja käyttövettä sekä kalliopohjainen lähdelampi, jonka rannalla on ko-
10 Hakijan vastine ja täydennys ko suvun käyttämä vapaa-ajanasunto. Jos hakijan toimenpiteet vaikuttavat veden laatuun tai miljöön rauhallisuuteen muistuttaja on vaatinut, että luvan hakija takaa kaivon kunnostamalla jatkuvan hyvän veden saannin ja maksaa korvauksen tilan ja vapaaajanasuntojen käyttö- ja myyntiarvon alenemisesta. Pohjaveden puhtautta ja korkeutta sekä ilman laatua on seurattava jatkuvasti. 7) CC (Koriasalo RN:o 39:1, Valli, Jalasjärvi) on huomauttanut, että hänen talonsa vesi tulee porakaivosta ja se on kirkasta ja ruokavedeksi kelpaavaa. Lisäksi luonto ja ilma on vielä puhdasta, mikä tekee paikasta ihanteellisen asua. Jos hakijan toimenpiteet vaikuttavat hänen elinolosuhteisiinsa tai terveydentilaansa (ilman laatu, veden laatu ja määrä), hän tulee vaatimaan korvauksia niiden heikkenemisestä ja talon käyttö- ja myyntiarvon alenemisesta. Hakija on todennut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta, että se on suunnitellut parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset vesiensuojelurakenteet ottaen huomioon jäljellä olevan tuotantoajan ja tuotantokenttiä ympäröivät suoalueet. Luvan myöntäminen ei estä vesiensuojelulle vuoteen 2005 asetettujen tavoitteiden toteutumista eikä tuotannosta ole ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle. Madesnevalla olevan noin 90 ha:n alueen kuivatusvesiä ei tässä vaiheessa ole mahdollista käsitellä pintavalutuksella alueen korkeussuhteiden, veden virtaussuuntien ja sopivien alueiden puuttumisen vuoksi. Tulevaisuudessa vesienkäsittelyä voidaan tehostaa tuotannosta poistuville alueille tehtävillä ruokohelpikentillä. Muutoin lausunnosta ei ole ollut huomauttamista. Hakija on paljoksunut Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen esittämää kalatalousmaksuvaatimusta, kun otetaan huomioon nykyinen ja voimakkaasti pienenevä tuotantoala sekä vaikutusalueen luontainen merkitys kalatalouden kannalta. Hakijan mielestä kaikille viidelle tuotantoalueelle yhteensä 400 euroa vuodessa on riittävä kalataloudellisen haitan estämiseksi. Tarkkailuvaatimuksesta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnosta hakija on todennut, että hakija ei pidä tarpeellisena näytteenoton laajentamista talvikauteen eikä ympärivuotisen virtaamanmittauspisteen perustamista Madesnevalle. Ne edellyttäisivät talvellakin sulana pysyvien ja riittävän pudotuskorkeuden omaavien mittakaivojen rakentamista, mikä on vaikeaa alavilla ja tulvaherkillä suoalueilla. Noin 15 km:n päässä hankealueista sijaitsee kaksi ympärivuotista tarkkailupistettä. Lähimmät alapuoliset vesistöt ovat 2-3 kilometrin matkalta lähinnä kuivatuksen tarkoitettuja pelto- ja laskuojia, joilla ei ole virkistyskäyttöarvoa. Muutoin lausunnosta ei ole ollut huomauttamista.
11 Jalasjärven kunnan lausunnosta ei ole ollut huomauttamista. BB:n ja CC:n tilat sijaitsevat Vähä-Hautanevan ja Madesnevan välissä. Lyhimmillään muistuttajien tiloille on Vähä-Hautanevalta 500-550 m ja Madesnevalta 200 m. Hakijan käsityksen mukaan Madesnevan ojitus ei vaikuta muistuttajien kaivojen veden laatuun ja antoisuuteen. Hankealueen ja muistuttajien kiinteistöjen etäisyydet huomioon ottaen tuotannosta ei aiheudu ohjearvot ylittävää melua. Pölyhaitta voidaan estää huomioimalla tuulen suunta ja pidättäytymällä toiminnasta lähimmillä tuotantokentillä lähinnä Madesnevalla silloin, kun tuuli puhaltaa tuotantoalueelta muistuttajien kiinteistöille päin ja kohtuuttoman pölyhaitan aiheutuminen olisi ilmeinen. AA:n tila rajautuu Madesnevaan ja lyhin etäisyys asuinrakennuksesta tuotantoalueen reunaan on noin 80 m. Hakija rajaa tuotannosta pois kaksi reunimmaista, kylätiehen saakka ulottuvan saran pohjoispäätä sekä samalla pituudella tilan rajaan päättyvien neljän saran loppupäätä, jolloin suojavyöhyke tilan ja tuotantoalueen välillä on itälänsisuunnassa 130 m ja koillis-lounaissuunnassa 110 m. Tuotantoalue pienenee noin 1 ha. Lähin auma-alue on tarkoitus sijoittaa noin 260 m:n päähän hakijan asuinrakennuksesta kylätien pohjoispuolelle. Mahdollisuus pölyhaitan esiintymiseen on olemassa. Haitta voidaan estää huomioimalla tuulen suunta ja pidättäytymällä toiminnasta lähimmillä tuotantosaroilla silloin, kun tuuli puhaltaa tuotantoalueelta muistuttajan kiinteistölle päin ja kohtuuttoman pölyhaitan aiheutuminen olisi ilmeinen. Hakija ei ole pitänyt toista katselmusta tarpeellisena. Hakemuksen muutos Hakija on muuttanut hakemustaan 3.12.2004 siten, että osa Vähä-Hautanevan tuotannosta kuivatetaan asfalttikentällä, jossa kuivatus on tuotantoalueella kuivatusta nopeampaa. Asfalttikenttä, jonka pinta-ala on 2 ha, sijaitsee noin 700 m:n päässä tuotantokentästä luoteeseen radan varressa. Alueella kuivataan märkäturvetta vuosittain noin 22 500 m 3 eli 3,5 ha:n nostoalueen turvemäärä. Turpeennosto on mahdollista aloittaa aikaisin keväällä ja sitä voidaan jatkaa syksyyn. Turve kuljetetaan tai pumpataan kentän eteläosassa olevaan aumaan ja levitetään puristettuna (ns. pikapalana) kuivamaan alustalle. Kuivunut turve kootaan kentän pohjoisosassa olevaan varastoaumaan. Asfalttikenttä toimi aiemmin turpeen rautatiekuljetusten lastausalueena. Hakija on arvioinut, ettei kentän käyttöönotto lisää pölyvaikutuksia, koska alue on metsien ympäröimä. Lisääntyvä liikenne voi aiheuttaa melua tuotanto- ja kuivatusalueen välissä sijaitsevalle kiinteistölle. Kentän reunaojat pidetään kunnossa ja niiden yhtymäkohtaan tehdään lietetasku, joka tyhjennetään tarvittaessa. Siitä vedet kulkevat kahden tilan ja rautatien ojia pitkin Sanasluomaan, joka muuttuu Hirvijoeksi. Kentältä tuleva kuormitus pidättyy kasvittuneisiin ojiin eikä vesistöön tule merkittäviä päästöjä.
12 Kuuleminen hakemuksen muutoksesta YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Hakija on lisäksi pyytänyt lupaa johtaa vesiä toisen maalla sijaitsevaan ojaan. Toiminnan käynnistämisellä on kiire, minkä vuoksi se on tarpeen käynnistää mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija on valmis asettamaan 1 000 euron pankkitakauksen tai muun vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen. Ympäristölupavirasto on 10.12.2004 varannut kuivatusalueen viereisten ja alapuolisen ojan varrella sijaitsevien tilojen omistajille mahdollisuuden lausua näkemyksensä hakemuksen muutoksesta. Ratahallintokeskus on huomauttanut, että kuivatuskentän valumavesien johtamisesta saattaa aiheutua rautatien alittavan rummun ja sivuojan liettymistä, jos esitetty vesienkäsittely ei toimi suunnitellulla tavalla. Hakija on velvollinen suorittamaan sivuojien ja rumpujen rakentamis-, kunnostamis- ja kunnossapitotyöt, jotka aiheutuvat jäteveden johtamisesta. Lisäksi hakijalle tulee asettaa velvollisuus tehdä ja ajoittaa tuotanto ja turpeen varastointi niin, ettei tuotantoalueelta leviä turvepölyä rata-alueelle. Ympäristölupavirasto on 20.12.2004 antanut Länsi-Suomen ympäristökeskukselle mahdollisuuden lausua hakemuksen muutoksesta. Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Madesnevan, Susinevan ja Vähä-Hautanevan turvetuotantoon Jalasjärven kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee Madesnevalla 267 ha:n, Susinevalla 69 ha:n ja Vähä-Hautanevalla 98 ha:n hankealuetta sekä Vähä-Hautanevan turpeen 2 ha:n kuivatuskenttää. Kuivatuskentältä tulevat vedet saadaan johtaa toisen maalla sijaitsevaan ojaan. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Madesnevalla turvetta saadaan ottaa enintään 201 ha:n alueelta. Suunnitelmassa esitetystä turpeennostoalueesta rajataan pois tämän päätöksen liitteen 2 karttaan merkitty alue (noin 2,5 ha), joka on jätettävä suojavyöhykkeeksi ja jolle on istutettava puita. Susinevalla
13 Vesienkäsittely turvetta saadaan ottaa enintään 24 ha:n alueelta ja Vähä- Hautanevalla enintään 71 ha:n alueelta. Toimenpiteet on ajoitettava ja suoritettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueilta tulevat vedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Kuivatuskentältä tulevat vedet on johdettava laskeutusaltaan kautta. Madesnevalla kuivatusvedet on käsiteltävä ympärivuotisesti mitoitusohjeiden mukaisella pintavalutuskentällä. Laskeutusaltaiden A4, A5 ja A6 kautta noin 90 ha:n tuotantoalalta tulevat kuivatusvedet on käsiteltävä kasvillisuuskentällä, jonka pinta-ala on vähintään 7 ha. Kentän on oltava käytössä ympäri vuoden. Vähä-Hautanevalla kaikki kuivatusvedet on käsiteltävä kasvillisuuskentällä, jonka pinta-ala on vähintään 6 ha. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesiensuojelurakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Virtaamansäätöpadot on tehtävä 31.5.2005 mennessä. Pintavalutuskenttien on oltava käytössä ennen turpeennoston aloittamista ja viimeistään 31.7.2005 ja kasvillisuuskenttien viimeistään 1.5.2007. Kuivatuskentän laskeutusaltaan on oltava käytössä ennen kuivatustoiminnan aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteista on kolmen kuukauden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta esitettävä suunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava se tiedoksi Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä virtausta säätelevät padot, laskeutusaltaat ja muut vesienkäsittelyrakenteet sekä ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. Tuotan-
14 non päättymisen jälkeenkin rakenteet on säilytettävä ja niitä on hoidettava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsoman ajan. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto, turpeen varastointi, kuivatus ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Tuotantokenttien aumoja ei saa sijoittaa 400 metriä lähemmäksi asuinrakennuksia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22-7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet.
15 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteyteen on rakennettava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua hakemuksessa olevan 20.5.2003 päivätyn ohjelman mukaisesti seuraavasti täydennettynä: - päästötarkkailua on tehtävä Madesnevalla ja Vähä-Hautanevalla kahtena vuonna heti tehostetun vesienkäsittelymenetelmän käyttöönoton jälkeen ja kahtena vuonna ennen tarkistushakemuksen tekemistä ja Susinevalla kahtena vuonna lupakauden aikana, - tarkkailuvuosina vesinäytteitä on otettava neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-tammikuu). Vähä-Hautanevalla näytteet on otettava kasvillisuuskentän alapuolelta ja yläpuolelta sekä kuivatuskentän laskeutusaltaan alapuolelta ja Madesnevalla pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolelta ja Susinevalla laskeutusaltaan alapuolelta - näytteiden mittaustuloksia verrataan samalla vesistöalueella sijaitsevien vertailusoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena samalla vesienkäsittelymenetelmällä varustettujen ja samalla vesistöalueella sijaitsevien vertailusoiden mittaustuloksia. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia tuotantoalueiden alapuolisessa vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tarkkailtava melun ja pölyn leviämistä ainakin Huvilan, Ventelän ja Koriasalon tiloilla sekä Vähä-Hautanevan kuivatuskentän läheisyydessä sijaitsevilla tiloilla Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
16 Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistö- ja kalataloustarkkailu voidaan toteuttaa osana Kyrönjoen alueen yhteistarkkailuja. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien ja kuivatuskentän vesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 15) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 2 400 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kala- ja rapukannoille sekä kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava tammikuun loppuun mennessä tai kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta vuodelta 2005. 16) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Susinevalla jäljellä olevan tuotantopinta-alan ja -ajan huomioon ottaen vesienkäsittelyn perustaso, johon virtaamansäätö sisältyy, on riittävä menetelmä. Madesnevalla ja Vähä-Hautanevalla tuotanto jatkuu vuoteen 2020 saakka, eikä vesienkäsittelyn perustaso tuotantoalueen pinta-ala huomioon ottaen ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Uusilla tuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa on vähintään mitoitusohjeiden (3,8 % valuma-alueesta) mukainen pintavalutuskenttä. Jos sopivaa pintavalutusaluetta ei ole
17 Lupamääräysten perustelut riittävästi käytettävissä, kuivatusvedet voidaan käsitellä kemikaloinnilla tai tuotantoaluetta on pienennettävä. Jo tuotannossa olevilla Madesnevan itäosan lohkoilla ja Vähä-Hautanevalla, joissa pintavalutusmenetelmän käyttöön ei ole mahdollisuuksia, kuivatusvedet määrätään käsiteltäväksi vähintään kasvillisuuskentän tehoisella menetelmällä. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida tuotannon loppuvaiheessa heikentää. Kun otetaan huomioon Madesnevan, Susinevan ja Vähä- Hautanevan sekä niiden ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pöly- ja melupäästöjen vaikutusten vähentämiseksi on rajattu turpeennostoaluetta lupamääräyksessä 1) ja on asetettu toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 6) ja 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 12) ja 13) ovat tarpeen vaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 16). Lupamääräys 15) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä ja päästötarkkailusta lupamääräyksistä 2) ja 12) ilmenevällä tavalla. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousmaksuvaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 15) ilmenevällä tavalla ja vaatimukset vesienkäsittelystä ja kalataloustarkkailusta lupamääräyksissä 2) ja 13). Jalasjärven ympäristö- ja rakennuslautakunnan vaatimukset vesienkäsittelyn tehostamisesta, päästötarkkailusta, polttoaineiden säilytyksestä ja jätteiden käsittelystä huomioidaan lupamääräyksissä 2), 8), 9) ja 12).
18 AA:n vaatimukset pöly- ja meluhaitan estämisestä on otettu huomioon lupamääräyksissä 1), 6) ja 7) ja lupamääräyksessä 13) hakijalle asetetaan velvoite tarkkailla pöly- ja meluhaitan esiintymistä. BB:n ja CC:n vaatimukset ympäristön viihtyisyydestä on otettu huomioon lupamääräyksistä 6), 7) ja 13) ilmenevällä tavalla. Turvetuotannolla ei ole vaikutusta kaivoveden laatuun ja määrään. Ratahallintokeskuksen vaatimukset ojan ja siihen liittyvien rakenteiden kunnossapidosta on otettu huomioon lupamääräyksessä 14) ja pölyn leviämisen rajoittamisesta lupamääräyksessä 6). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnan lopettaminen Tämä lupa on voimassa Susinevalla 31.12.2010 saakka sekä Madesnevalla ja Vähä-Hautanevalla toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 30.6.2014 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus Madesnevan ja Vähä-Hautanevan osalta lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista ja haitoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Luvan saajan on esitettävä viimeistään vuotta ennen kunkin lohkon tuotannon lopettamista Länsi-Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma lohkon jälkihoidosta, ympäristönsuojelutoimista ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta.
19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa myös ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristölupavirasto hyväksyy luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta Madesnevan uudisalueella ja Vähä-Hautanevan kuivatuskentällä ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Toiminta em. alueilla voidaan aloittaa, jos luvan saaja asettaa 2 000 euron vakuuden Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Madesnevan uudisalue on jo ojitettu, joten toiminnan aloittaminen ei aiheuta merkittäviä muutoksia ympäristössä. Vähä-Hautanevan kuivatuskentän ympäristövaikutukset ovat ennalta arvioiden vähäiset. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67, 100 ja 101 Jätelain 4 ja 6 Vesilain 10 luvun 6 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 4 590 euroa Asian vaatima työmäärä on asetuksessa esitetyn taulukon mukaista työmäärää suurempi, joten maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001).
20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy 31.1.2005. Valitusosoitus on liitteenä. Leena Simpanen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Raija Aaltonen Liiteet Kartat 1 ja 2 Valitusosoitus Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RA/ts
LIITE 1
LIITE 2
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 3 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.