ILMANLAATU JA ENERGIA RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa
RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa Helena Saari Jatta Salmi Mika Vestenius Katja Lovén ILMATIETEEN LAITOS ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki 18.7.
RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Puolivuotisyhteenveto jaksolta 1.1. 3.6. 1. Yleistä Rauman Sinisaaressa sijaitsevalla ilmanlaadun mittausasemalla mitataan rikkidioksidin (SO 2) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia sekä säätietoja (tuulen suunta ja nopeus). Mittausasema on perustettu Rauman metsäteollisuuden ilmanlaadun tarkkailua varten. Tarkkailuun osallistuvat Metsä-Fibre Oy Rauman tehtaat, Rauman Biovoima Oy ja Forchem Oy. Tässä puolivuotisraportissa esitetään mittaustulokset ajanjaksolta 1.1. 3.6.. Mitattuja ilmanlaatutietoja ja sääparametrien arvoja voi seurata reaaliaikaisesti verkkosivujen kautta: http://ilmanlaatu.fmi.fi/sinisaari/. Ilmanlaatusivuilla on esitetty myös mitattujen pitoisuuksien perusteella lasketut ilmanlaadun indeksin arvot, jotka kuvaavat vallitsevaa ilmanlaadun tilannetta sanallisella asteikolla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono, erittäin huono. Indeksin laskentaan käytetään rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden tuntipitoisuuksia. Mitatut pitoisuudet ja ilmanlaatuindeksin arvot ovat nähtävillä verkkosivuilla reaaliaikaisesti ja historiatietoina. Selitteet raportissa käytetyille yksiköille ja lyhenteille: µg/m 3 µg(s)/m 3 SO 2 TRS m/s N E S W mikrogrammaa (= gramman miljoonasosaa) kuutiometrissä ilmaa (pitoisuus) mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa rikkinä ilmaistuna (pitoisuus), haisevien rikkiyhdisteiden kokonaispitoisuus ilmaistaan ko. yksiköissä rikkidioksidi Total Reduced Sulphur = haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä metriä sekunnissa (tuulen nopeus) pohjoinen (tuulen suunta), kun tuulee pohjoisesta tuulen suunta on o tai 36 o itä (tuulen suunta), kun tuulee idästä tuulen suunta on 9 o etelä (tuulen suunta), kun tuulee etelästä tuulen suunta on 18 o länsi (tuulen suunta), kun tuulee lännestä tuulen suunta on 27 o
µg/m³ µg/m³ 2. Rikkidioksidipitoisuudet (SO2) 1 Rikkidioksidin tuntipitoisuudet Rauman Sinisaaressa 1.1. 3.6. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1.1. 21.1. 1.2. 2.3. 22.3. 11.4. 1.5. 21.5. 1.6. 3.6. 8 Rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet Rauman Sinisaaressa 1.1. 3.6. 7 6 5 4 3 2 1 1.1. 31.1. 2.3. 1.4. 1.5. 31.5. 3.6.
Prosenttia ohjearvosta SO2 (µg/m³) 1 2 3 4 5 6 TUNTIARVOJEN lukumäärä 739 672 743 713 744 72 kattavuus (%) 99,3 1 99,9 99 1 1 keskiarvo,5 1,3,9 1,,6 1, 99. %-piste 2 11 13 12 7 11 korkein arvo 6 18 22 16 17 74 VRK-ARVOJEN lukumäärä 31 28 31 29 31 3 2. korkein arvo 1 5 5 3 2 2 korkein arvo 1 6 5 5 4 15 Rikkidioksidipitoisuuden puolen vuoden keskiarvo oli alkuvuonna Rauman Sinisaaressa,9 µg/m³. Rikkidioksidin tuntiohjearvoon (25 µg/m³) verrattavat pitoisuudet vaihtelivat välillä 2 13 µg/m³ eli 1 5 % ohjearvosta. Vuorokausiohjearvoon (8 µg/m³) verrattavat pitoisuudet vaihtelivat välillä 1 5 µg/m³ eli 1 7 % ohjearvosta. Suurin tuntipitoisuus, 74 µg/m³, mitattiin kesäkuun 25. päivä iltapäivällä ja korkein vuorokausipitoisuus 15 µg(s)/m³ samana päivänä. Normaalia suuremmat pitoisuudet aiheutuivat tällöin teollisuuden häiriöpäästöistä. Rauman Biovoima Oy:llä oli ongelmia juhannusseisokin jälkeisessä käynnistyksessä ja myös Metsä Fibre Oy:n sellutehtaalla oli meesauunilla häiriöpäästöjä. Tuulen suunta oli tehtailta mittauspisteelle päin lähes koko päivän. Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi-kesäkuussa 12 1 8 6 4 2 ohjearvotaso I II III IV V VI tunti vrk
µg(s)/m³ µg(s)/m³ 3. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet (TRS) 5 Haisevien rikkiyhdisteiden tuntipitoisuudet Rauman Sinisaaressa 1.1. 3.6. 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1.1. 21.1. 1.2. 2.3. 22.3. 11.4. 1.5. 21.5. 1.6. 3.6. 1 Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuudet Rauman Sinisaaressa 1.1. 3.6. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1.1. 31.1. 2.3. 1.4. 1.5. 31.5. 3.6.
Prosenttia ohjearvosta TRS (µg/m³) 1 2 3 4 5 6 TUNTIARVOJEN lukumäärä 736 672 743 714 744 72 kattavuus (%) 98,9 1 99,9 99,2 1 1 keskiarvo,3,5,3,4,3,4 99. %-piste 1,5 1,6,9 1,6 1, 1,7 korkein arvo 3,4 2,6 2,6 3,3 3,1 4,2 VRK-ARVOJEN lukumäärä 3 28 31 3 31 3 2. korkein arvo,7,7,5,6,6,9 korkein arvo,8 1,,7,8,7 1, Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuden puolen vuoden keskiarvo oli alkuvuonna Rauman Sinisaaressa,4 µg(s)/m³. Suurin tuntipitoisuus, 4,2 µg(s)/m³, mitattiin kesäkuun 21. päivä aamulla ja korkein vuorokausipitoisuus 1, µg(s)/m³ puolestaan 19.6.. Vuorokausiohjearvoon 1 µg(s)/m³ verrattavat pitoisuudet vaihtelivat puolivuotisjaksolla välillä,5,9 µg(s)/m³ eli 5 9 % ohjearvosta. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi-kesäkuussa 12 1 8 6 4 2 ohjearvotaso I II III IV V VI 4. Ilmanlaatuindeksi Indeksillä ilmaistuna ilmanlaatu oli Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa hyvää 99 % ja tyydyttävää 1 % päivistä. Välttävän, huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun päiviä ei jaksolla esiintynyt. Tässä tarkastelussa mittauspäivän indeksi määräytyy ilmanlaadultaan huonoimman tunnin mukaan. Koska ilmanlaatuindeksin arvon määrittelyt perustuvat pääosin mitattujen ilman epäpuhtauksien pitoisuuksista aiheutuviin terveysvaikutuksiin, on Rauman Sinisaaressa voinut mittausjaksolla esiintyä hajuhaittoja, vaikka indeksin arvo osoittaisi hyvää tai tyydyttävää ilmanlaatua.
llmanlaatuindeksin vuorokauden maksimiarvot Rauman Sinisaaressa 1.1. - 3.6. 2 15 ERITTÄIN HUONO HUONO 1 VÄLTTÄVÄ 5 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ 1.1. 31.1. 2.3. 1.4. 1.5. 31.5. 3.6. Rauman Sinisaaressa mitattuja haisevien rikkiyhdisteiden tuntipitoisuuksia tarkastelemalla voidaan tilastollisesti arvioida, että tammi kesäkuussa hajutunteja olisi ollut viisi kappaletta (,1 % jakson tunneista). Tässä tarkastelussa on oletettu, että mitattu TRS-pitoisuus on kokonaisuudessaan rikkivetyä. Rikkivety aiheuttaa tunnistettavaa hajua pitoisuustasolla noin 3 5 µg(s)/m³ ja melko voimakasta tunnistettavissa olevaa hajua, kun pitoisuus on yli 6 µg(s)/m³. Sinisaaren haisevien rikkiyhdisteiden tuntipitoisuudet olivat mittausjaksolla noin 97 % ajasta alle 1 µg(s)/m³ eikä yli 6 µg(s)/m³ tuntipitoisuuksia esiintynyt mittausjaksolla lainkaan. 5. Pitoisuudet tuulensuunnittain Vallitsevat tuulensuunnat olivat Rauman Sinisaaressa vuoden alkupuoliskolla lännestä ja luoteesta. Sekä rikkidioksidin että haisevien rikkiyhdisteiden tuntipitoisuuksien keskiarvot olivat kuitenkin lounaan puoleisilla tuulilla yli kaksinkertaisia muilla tuulensuunnilla havaittuihin tuntikeskiarvoihin nähden. Seuraavissa kuvissa on esitetty koko mittausjakson tuulen suunta- ja nopeustietojen yhteenvedon lisäksi tuulen suunnan ja nopeuden vaikutus rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksiin ns. pitoisuusruusujen avulla. Pitoisuusruusu kuvaa tuntipitoisuuksien keskiarvoa eri tuulensuunnilla. Ruusun keskipisteestä lähtevän janan pituus sektorin kehäviivalle vastaa epäpuhtauden tuntipitoisuuksien keskiarvoa ko. tuulisektorissa. Tyynellä säällä havaittujen tuntipitoisuuksien keskiarvo on esitetty ympyrällä, jonka säteen pituus kuvaa keskipitoisuuden arvoa. Tuulen suunnalla tarkoitetaan meteorologiassa suuntaa, josta tuuli puhaltaa. Kun tuulta mitataan ja ilmoitetaan tuulen suunta, tarkoitetaan aina, että tuuli puhaltaa kyseisestä ilmansuunnasta havaitsijaa kohti. Niinpä etelätuuli puhaltaa etelästä ja länsituuli lännestä, jne. Tuulen suunnat ilmaistaan ns. kompassisuuntina. Tämä tarkoittaa, että kun tuulee idästä, tuulen suunta
on 9 o, kun tuulee etelästä, tuulen suunta on 18 o, jne. Samalla tavoin määräytyvät väli-ilmansuunnat asteina. Tuuliruusun keskipisteestä lähtevän janan pituus sektorin kehäviivalle vastaa ko. tuulisektorin tuulien prosentuaalista osuutta jakson tuulista. Tyynet tapaukset on kuvattu ympyrällä, jonka säteen pituus kertoo tyynien tilanteiden prosentuaalisen osuuden kaikista tuulihavainnoista. Jaksolla 1.1. 3.6. tyyniä tilanteita (tuulen nopeus alle,5 m/s) esiintyi alle 1 % ajasta. Tuuliruususta nähdään myös tuulten nopeusjakaumat tuulensuuntasektoreittain. Eri tuulennopeuksien prosentuaaliset osuudet saadaan vertaamalla sektoreiden kunkin nopeusluokan sektoripituutta prosenttiasteikkoon. Tuulen suunta ja nopeus mittausjaksolla 1.1. 3.6.. Pitoisuusruusut mittausjaksolla 1.1. 3.6.. SO 2 TRS Seuraavissa kuvissa on esitetty rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden yksittäisten tuntipitoisuuksien jakautuminen tuulen suunnan mukaan.
Rauma Sinisaari SO 2-tuntipitoisuudet tuulensuunnittain 1.1. 3.6.. Rauma Sinisaari TRS-tuntipitoisuudet tuulensuunnittain 1.1. 3.6..
ILMATIETEEN LAITOS puh. 29 539 1 Ilmanlaatu ja Energia ilmanlaatupalvelut@fmi.fi www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatupalvelut WWW.ILMATIETEENLAITOS.FI