Kainuun suhdannekatsaus kesäkuu 2019

Kainuun suhdannekatsaus kesäkuu 2019 SISÄLLYS 2 Suhdannekehitys 2 Kainuun maakunnan suhdannekehitys toimialaklustereittain 4 Kärkitoimialoihin sisältyvien klustereiden liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys 7 Biotalous 8 Kaivannaistoiminta 9 Metsä- ja puuklusteri 10 Energiaklusteri 11 ICT- ja elektroniikkaklusteri 12 Matkailuklusteri 13 Metalliklusteri 14 Elintarvikeklusteri 15 Kainuun kuntien suhdanteet 24 Taustatiedot ja käsitteet

SUHDANNEKEHITYS Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus, kevät 2019 Vuonna 2019 talouskasvu hidastuu selvästi. Suomen talouden kasvu hiipuu alle 1,5 prosentin vuosikasvuihin tulevina vuosina. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022 2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin. Julkinen talous vahvistuu ja tasapainottuu vuosikymmenen vaihteessa. Julkisen talouden sektoreista valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä. Julkinen talous alkaa jälleen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun sopeutustoimet päättyvät ja talouskasvu hidastuu. Vuonna 2019 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,7 %. Kotimainen kysyntä ylläpitää kasvua. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu vahvana. Käytettävissä olevien tulojen kasvua ylläpitävät hyvä työllisyyden kehitys sekä kiihtyvä ansiotason nousu. Yksityisten investointien kasvu jää vaisuksi. Erityisesti uusien asuntojen rakentaminen vähenee voimakkaasti. Vaikka maailmantalouden kasvunäkymät ovat heikentyneet, suurten suomalaisten teollisuusyritysten investointisuunnitelmat ovat hyvässä kasvussa. Tuotannollisten investointien kasvu lisää myös yritysten rakennusinvestointeja. Suomen viennin kasvua hidastaa ennustejaksolla maailmankaupan hidastuva kasvu. Vuonna 2020 talouskasvu hidastuu 1,4 prosenttiin. Ansiotason nousu tukee yksityisen kulutuksen kasvua. Ennustejaksolla tuonnin ja viennin arvo kasvavat sekä volyyminkasvun että hintojen nousun seurauksena. Vuonna 2021 BKT kasvu hidastuu 1,2 prosenttiin. Talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen nousu alkavat asteittain heikentää työvoiman kysynnän kasvua vuosina 2020 2021. Työttömyysasteen aleneminen finanssikriisiä edeltävän suhdannehuipun lukemiin lisää työmarkkinoiden kireyttä, mikä puolestaan vahvistaa palkankorotuspaineita ja synnyttää työvoimakapeikkoja talouteen. (Taloudellinen katsaus, kevät 2019, 14.4.2019. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:27. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-367-007-5) Kainuun suhdanteet jatkuivat vahvana vuonna 2018. Vuonna 2015 Kainuussa alkanut positiivinen rakennemuutos jatkuu yhä. Liikevaihto kasvoi selkeästi ja henkilöstömäärätkin positiivisesti. Tarkasteluissa mukana olleista Kainuun päätoimialaklustereista vuonna 2018 metsä- ja puuklusterissa oli vahva kokonaiskehitys ottaen huomioon sekä liikevaihdon että henkilöstömäärän kehityksen. Suurin liikevaihdon kehitys oli kuitenkin kaivannaistoiminnassa ja toiseksi suurin metsä- ja puuklusterissa. Liikevaihto väheni vuoden 2018 aikana metallija energiaklusterissa. Henkilöstömäärä kasvoi eniten ICT- ja elektroniikkaklusterissa ja toiseksi eniten matkailussa. Vähenemistä sen sijaan tapahtui hieman kaivannaistoiminnan henkilöstömäärässä. Kainuun maakunnan suhdannekehitys toimialaklustereittain Kaivannaistoiminnan liikevaihto kasvoi eniten, metsä- ja puuklusterissa myös vahvaa kasvua Kainuun maakunnan alueen eri toimialaklustereita vuositasolla tarkasteltaessa voimakkainta kehitys oli vuonna 2018 edellisen vuoden tapaan kaivannaistoiminnassa, jossa liikevaihto kasvoi 32,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Kaivannaistoiminnan liikevaihto vuonna 2018 oli 399 miljoonaa euroa. Kehitys oli melko vahvaa myös metsä- ja puuklusterissa, jossa liikevaihto kohosi vuonna 2018 2

yhteensä 21,1 prosenttia ollen 238 miljoonaa euroa. Kainuun biotalous toimialan liikevaihto kasvoi vuonna 2018 yhteensä 8,6 prosenttia. Biotalouden liikevaihto vuonna 2018 oli yli 552 miljoonaa euroa. ICT - ja elektroniikkaklusterissa vuoden 2018 kasvuprosentti oli 5,9 ja liikevaihto 160 miljoonaa euroa. Matkailuklusterissa kasvua oli 6,0 prosenttia ja liikevaihto yli 143 miljoona euroa. Elintarvikeklusterin liikevaihto kasvoi 1,4 prosenttia vuonna 2018 nousten yli 43 miljoonaan. Metalli-klusteri kehittyi heikoimmin Kainuun maakunnassa. Sen liikevaihto väheni vuonna 2018 yhteensä 11,9 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen ollen yli 134 miljoonaa euroa. Myös energiaklusterin liikevaihdon kehitys oli laskevaa vuonna 2018. Energiaklusterin liikevaihto supistui vuonna 2018 yhteensä 1,6 prosenttia vuotta aiemmasta. Energiaklusterin liikevaihto oli vuonna 2018 lähes 226 miljoonaa euroa. ICT- ja elektroniikkaklusteri ja matkailu henkilöstömäärän kasvun kärjessä, kaivannaistoiminnassa vähenemistä Kainuun maakunnan henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2018 aikana eniten ICT- ja elektroniikkaklusterissa (+9,4 %) ja matkailualalla (+9,3 %), joissa henkilöstömäärä kasvoi runsaat 9 prosenttia vuotta aiemmasta. Henkilöstömäärä kohosi muilla toimialaklustereilla seuraavasti: elintarvike-klusterissa 3,6 prosenttia, energiaklusterissa 8,8 prosenttia, metalliklusterissa 1,6 ja biotalousklusterissa 6,0 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Kaivannaistoiminnassa henkilöstömäärä väheni 2,3 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. 3

KÄRKITOIMIALOIHIN SISÄLTYVIEN KLUSTEREIDEN LIIKEVAIHDON JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS Seurattavien päätoimialojen yhteenlaskettu liikevaihto Kainuussa oli vuonna 2018 yli 1,9 miljardia euroa. Biotalouden osuus laajana toimialakokonaisuutena on liikevaihdosta suurin, 30 % (552 M ). Kaivannaistoiminnan osuus on 21 % (399 M ) ja metsä- ja puuklusterin osuus 12,5 % (238 M ) seurattavista kärkitoimialoista. Kaikki nämä toimialat ovat kasvaneet vuodesta 2015 eteenpäin. 4

Kainuun päätoimialaklustereista biotalous on suurin myös henkilöstömäärältään (2171) ja sen osuus on yli 25 % Kainuun päätoimialoista. Matkailuklusteri työllistää yli 1600 henkilöä (18,7 %) ja ICT- ja elektroniikkaklusteri lähes 1400 henkilöä (16,2 %) vertailtaessa päätoimialoja. Yhteensä päätoimialaklusterit työllistävät yli 8600 henkilöä Kainuussa. 5

Liikevaihdon kehitys seurattavilla päätoimialaklustereilla on ollut vahvan noususuuntaista kolmen viime vuoden ajan ja maltillisempi henkilöstömäärän kehitys jo neljän vuoden ajan. Kaikkien toimialojen liikevaihdon vuosimuutos vuonna 2018 Kainuussa oli +11,4 prosenttia edellisvuodesta ja henkilöstömäärän muutos +2 prosenttia. 6

BIOTALOUS Biotalouden liikevaihdon kehitys oli kasvusuuntaista vuoden 2018 aikana. Koko vuonna toimialan liikevaihto kasvoi Kainuun maakunnassa yhteensä 8,6 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Tammi-kesäkuussa 2018 toimialan liikevaihto kasvoi 9,9 prosenttia ja heinä-joulukuussa 7,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Kainuun maakunnan biotalouden henkilöstömäärä väheni vuoden 2017 aikana 1,3 prosenttia. Toimialan henkilöstömäärän kehitys kääntyi kasvuun vuonna 2018. Koko vuonna 2018 toimialan henkilöstömäärä kasvoi yhteensä 6,0 prosenttia edellisestä vuodesta. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2018 tammi-kesäkuussa 6,0 prosenttia ja heinä-joulukuussa 6,0 prosenttia. 7

KAIVANNAISTOIMINTA Kaivannaistoiminnan liikevaihto jatkoi vahvaa kasvuaan myös vuonna 2018 Kainuun maakunnassa. Vuositasolla tarkasteltuna liikevaihto kasvoi yhteensä 32,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla kaivannaistoiminnan liikevaihto kasvoi 63,2,0 prosenttia ja toisella vuosipuoliskolla 12,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Kainuun maakunnan kaivannaistoiminnan henkilöstömäärä väheni yhteensä vuonna 2018 2,3 prosenttia. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2018 tammi-kesäkuussa 0,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2018 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla henkilöstömäärä supistui 5,4 prosenttia. 8

METSÄ- JA PUUKLUSTERI Kainuun maakunnan metsä- ja puuklusterin liikevaihdon kehitys kääntyi vahvaan nousuun vuonna 2018. Liikevaihto kasvoi yhteensä vuoden 2018 aikana 21,1 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Tammi-kesäkuussa 2018 toimialan liikevaihto kasvoi 17,1 prosenttia ja vuoden 2018 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto kasvoi 25,0 prosenttia vuoden takaisesta. Kainuun maakunnan metsä- ja puuklusterin henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2018 yhteensä 9,1 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toimialan henkilöstömäärä kasvoi 8,5 prosenttia ja jälkimmäisellä vuosipuoliskolla kasvua kertyi 9,8 prosenttia vuoden takaisiin vastaaviin ajankohtiin verrattuna. 9

ENERGIAKLUSTERI Kainuun maakunnan energiaklusterin liikevaihtoa jatkoi edellisen vuoden tapaan supistumistaan myös vuonna 2018. Energiaklusteri toimialan liikevaihto väheni vuonna 2018 yhteensä 1,6 prosenttia. Toimialan liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 2018 yhteensä 3,5 prosenttia. Vuoden 2018 loppupuolella toimialan liikevaihdon kehitys kääntyi laskuun. Vuoden 2018 heinäkuussa-joulukuussa vähennystä kertyi 7,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Kainuun maakunnan energiaklusterin henkilöstömäärän kehitys kääntyi vuoden 2018 puolella kasvuun. Toimialan henkilöstömäärä kasvoi yhteensä 8,8 prosenttia vuonna 2017. Ensimmäiselle vuosipuolikkaalle 2018 kirjattiin kasvua 8,3 prosenttia ja toisella vuosipuolikkaalla 9,3 prosenttia vuoden takaisiin vastaaviin ajankohtiin verrattuna. 10

ICT- JA ELEKTRONIIKKA- KLUSTERI Kainuun maakunnan ICT- ja elektroniikkaklusterin liikevaihto jatkoi edellisen vuoden 2017 tapaan noususuuntaista kehitystään myös vuonna 2018. Toimialan liikevaihto kohosi yhteensä 5,9 prosenttia vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna. Tammi-kesäkuussa 2018 liikevaihto kohosi 4,6 prosenttia ja heinä-joulukuussa kasvua kertyi 7,0 prosenttia vuotta aiemmasta. Kainuun maakunnan ICT- ja elektroniikkaklusterin henkilöstömäärä kasvoi 9,4 prosenttia vuonna 2018. Tammi-kesäkuussa 2018 henkilöstömäärä nousi 9,5 prosenttia ja vuoden loppupuolella heinäjoulukuussa kasvua kertyi 9,4 prosenttia vuotta aiemmasta. 11

MATKAILUKLUSTERI Kainuun maakunnan matkailuklusterin liikevaihdon kehitys oli edellisen vuoden kehityksen tapaan myönteistä kasvun aikaa myös vuonna 2018. Toimialan liikevaihto kasvoi yhteensä 6,0 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Tammi-kesäkuussa 2018 liikevaihto nousi 3,6 prosenttia ja heinä-joulukuussa 8,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Kainuun maakunnan matkailuklusterin henkilöstömäärän kehitys jatkoi kasvuaan edellisen vuoden tapaan myös vuonna 2018. Vuositasolla tarkasteltuna henkilöstömäärä kasvoi yhteensä 9,3 prosenttia vuoden 2018 aikana verrattuna edelliseen vuoteen. Tammi-kesäkuussa 2018 henkilöstömäärä kohosi 9,6 prosenttia vuoden takaisesta. Vuoden 2018 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla henkilöstömäärä kasvoi 8,9 prosenttia vuotta aiemmasta. 12

METALLIKLUSTERI Kainuun maakunnan metalliklusterin liikevaihdon kehitys oli laskusuuntaista vuoden 2018 aikana. Tammi-kesäkuussa 2018 liikevaihto supistui 15,5 prosenttia ja heinä-joulukuussa 7,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Koko vuonna 2018 toimialan liikevaihto väheni yhteensä 11,9 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Kainuun maakunnan metalliklusterin henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2018 yhteensä 1,6 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Tammikesäkuun 2018 aikana henkilöstömäärä kasvoi 2,8 prosenttia. Toisella vuosipuoliskolla metalliklusteri henkilöstömäärä kasvoi 0,8 prosenttia vuotta aiemmasta. 13

ELINTARVIKEKLUSTERI Elintarvikeklusterin liikevaihdon kehitys jatkoi kasvuaan vuoden 2018 alkupuolella Kainuun maakunnassa. Vuoden 2018 tammikesäkuussa toimialan liikevaihto kasvoi 6,9 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Kehitys kääntyi laskuun jälkimmäisellä vuoden 2018 vuosipuoliskolla, jolloin toimialan liikevaihto laski 2,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Koko vuonna 2018 toimialan liikevaihto kasvoi yhteensä 1,4 prosenttia vuotta aiemmasta. Kainuun maakunnan elintarvikeklusterin henkilöstömäärän kehitys oli noususuuntaista vuonna 2018. Henkilöstömäärä kasvoi yhteensä vuoden 2018 aikana 3,6 prosenttia. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla henkilöstömäärä kasvoi 4,3 prosenttia vuotta aiemmasta ja toisella vuosipuolisolla 2,9 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. 14

KAINUUN KUNTIEN SUHDANTEET Kainuun kaikkien kuntien liikevaihto kasvoi seurattavilla päätoimialaklustereilla sekä vuoden 2017 että 2018 aikana. Suurin vuosimuutos (%) liikevaihdossa vuonna 2018 oli Sotkamossa (22,5 %). Kuhmossa vuosimuutos oli 15,3 %, Hyrynsalmella 15,2 %, Ristijärvellä 11,4 %, Suomussalmella 9,7 %, Puolangalla 9,2 %, Kajaanissa 4,2 % ja Paltamossa 3,3 %. Henkilömäärien vuosimuutos (%) vuonna 2018 oli positiivinen kaikissa muissa kunnissa paitsi Paltamossa ja Puolangalla. Suurin henkilöstön vuosimuutos oli Kajaanissa, 4,6 %. Hyrynsalmella vuosimuutos oli 3,9 %, Sotkamossa 3,2 %, Kuhmossa 2,7 %, Suomussalmella 2,0 %, Ristijärvellä 1,5 %, Puolangalla -0,5 % ja Paltamossa -1,2 %. 15

Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihdon kehitys osoitti vahvaa kasvua vuodelle 2018. Vuositasolla tarkasteltuna liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla vuoden 2018 aikana yhteensä 15,2 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto kasvoi 16,5 prosenttia vuotta aiemmasta ja jälkimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto kasvoi vielä13,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2018 yhteensä 3,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Henkilöstömäärä kasvoi 2,9 prosenttia vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja toisella vuosipuoliskolla henkilöstömäärä nousi 5,0 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vuonna 2018 Hyrynsalmen henkilöstömääräestimaatti oli 492. 16

Kajaani Kajaanin kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihdon kehitys jatkoi myönteistä kehitystään vuonna myös 2018. Vuositasolla tarkasteltuna liikevaihto kasvoi 4,2 prosenttia vuonna 2018 verrattuna edelliseen vuoteen. Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi Kajaanissa vuoden 2018 tammi-kesäkuussa sekä myös heinäjoulukuussa 4,2 prosenttia vuodentakaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kaikkien toimialojen henkilöstömäärä kasvoi Kajaanin kunnan alueella yhteensä 4,6 prosenttia vuonna 2018. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2018 tammi-kesäkuussa 3,5 prosenttia ja heinäjoulukuussa 5,6 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuonna 2018 Kajaanin henkilöstömääräestimaatti oli 14870. 17

Kuhmo Kuhmon alueen kaikkien toimialojen liikevaihto jatkoi edellisen vuoden tapanaan noususuuntaista kehitystään vuonna 2018. Kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuoden 2018 aikana yhteensä 15,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto kasvoi 13,8 prosenttia ja jälkimmäisellä vuosipuoliskolla 16,6 prosenttia vuoden takaisesta. Kuhmon alueen kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2018 yhteensä 2,7 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla henkilöstömäärä nousi 1,2 prosenttia ja toisella vuosipuoliskolla 4,3 prosenttia edellisvuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Vuonna 2018 Kuhmon henkilöstömääräestimaatti oli 2463. 18

Paltamo Paltamon kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi vuonna 2018 yhteensä 3,3 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Tammi-kesäkuussa 2018 liikevaihto väheni 3,1 prosenttia. Vuoden loppupuolella heinä-joulukuussa liikevaihto puolestaan kasvoi 8,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Kaikkien toimialojen henkilöstömäärä väheni Paltamossa yhteensä 1,2 prosenttia vuonna 2018. Tammi-kesäkuussa 2018 henkilöstömäärä supistui 2,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2018 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla henkilöstömäärä kasvoi 0,2 prosenttia. Vuonna 2018 Paltamon henkilöstöestimaatti oli 770. 19

Puolanka Puolangan kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihdon kehitys oli vuositasolla tarkasteltuna myönteistä kasvun aikaa. Liikevaihto kasvoi vuonna 2018 kaikkiaan 9,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2018 alkupuolella tammi-kesäkuussa kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 8,1 prosenttia ja heinä-joulukuussa liikevaihto kasvoi 10,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Puolangan kunnan alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärä väheni vuonna 2018 yhteensä 0,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2018 henkilöstömäärä väheni 3,4 prosenttia. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla henkilöstömäärä kasvoi 2,3 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2019 Puolangan henkilöstömääräestimaatti oli 610. 20

Ristijärvi Ristijärven alueen kaikkien toimialojen liikevaihdon kehitys oli edelleen nousevaa vuonna 2018. Vuoden 2018 aikana liikevaihto kasvoi 11,4 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2018 tammi-kesäkuussa kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 7,7 prosenttia ja vuoden loppupuolella heinä-joulukuussa 14,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Ristijärven kunnan alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärän kehitys vuositasolla tarkasteltuna oli myönteistä vuonna 2018. Vuonna 2018 henkilöstömäärä kasvoi yhteensä 1,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Tammi-kesäkuussa 2018 henkilöstömäärän kehitys pysyi samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2018 heinä-joulukuussa henkilöstömäärä kasvoi 3,0 prosenttia. Vuonna 2018 Ristijärven henkilöstömääräestimaatti oli 290. 21

Sotkamo Sotkamon kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihdon kehitys jatkoi vuoden 2017 tapaan vahvaa kasvuaan myös vuonna 2018. Vuositasolla tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuonna 2018 yhteensä 22,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Tammi-kesäkuussa 2018 liikevaihto kasvoi 33,7 prosenttia ja heinä-joulukuussa 13,6 prosenttia vuotta aiemmasta. Sotkamon kunnassa kaikkien toimialojen henkilöstömäärän kehitys jatkoi kasvuaan edellisen vuoden tapaan vuonna 2018. Kaikkien toimialojen henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2018 yhteensä 3,2 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2018 alkupuolella tammi-kesäkuussa 2,7 ja heinäjoulukuussa 3,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuonna 2018 Sotkamon henkilöstömääräestimaatti oli 3865. 22

Suomussalmi Suomussalmen kunnan alueen kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi yhteensä 0,8 prosenttia vuonna 2018 verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihdon kehitys oli noususuuntaista vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jolloin liikevaihto kasvoi 2,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Toisella vuosipuoliskolla liikevaihto supistui 1,0 prosenttia. Suomussalmen kunnan alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärän kehitys oli noususuuntaista vuoden 2018 aikana. Vuoden 2018 alkupuolella tammi-kesäkuussa henkilöstömäärä kasvoi 1,7 prosenttia ja loppupuolella heinä-joulukuussa 2,4 prosenttia. Vuositasolla tarkasteltuna henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2018 yhteensä 2,0 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2018 Suomussalmen henkilöstömääräestimaatti oli 2178. 23

Taustatiedot ja käsitteet Kainuun maakunnan tulevien vuosien kehittämispainotuksia linjaavassa Kainuu -ohjelmassa Kainuun kehittämisen kärjiksi vuosiksi 2018 2021 on valittu matkailu, teknologiateollisuus, biotalous sekä kestävä kaivannaistoiminta. Tilastokeskus (Asiakaskohtainen suhdannepalvelu) tuottaa Kainuun liitolle kaksi kertaa vuodessa suhdannetietoja, jotka seuraavat näiden kehittämisen kärkinä olevien toimialojen kehitystä. Biotaloutta tarkastellaan kokonaisuutena, mutta myös siihen liittyvien alojen (energia-, elintarvike sekä metsä- ja puuklusteri) kehitystä erikseen. Tilastoinnissa toimialojen suhdanteita on tarkasteltu liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksen avulla. Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamat kuukausitason indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden tasoon. Indeksisarjoissa käytetään perusvuotta 2015 (2015=100). Tilaston lähdeaineistona on verohallinnon kausiveroaineisto (kokonaisaineisto), jonka lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen omaa kuukausittaista suoraa tiedonkeruuta sekä vuositilastoja. Indeksien laskenta perustuu muutosestimointiin ja laskennassa käytetään ns. paneelimenetelmää. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Aineisto kattaa myös aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Alkuperäinen indeksi sisältää kaiken kuukausittaisen vaihtelun toimialalla. Alkuperäisen indeksin lisäksi lasketaan myös kausitasoitetut ja trendisarjat. Kausitasoitetusta sarjasta on poistettu vuoden sisäinen systemaattinen vaihtelu. Kausivaihtelun aiheuttaa usein jokin ei-taloudellinen ilmiö, kuten säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu ja ihmisten toimintatavat. Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendikuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä alueiden väliseen vertailuun. Muutosprosentit on laskettu alkuperäisestä indeksisarjasta ja ne vertaavat tarkasteltavan ajanjakson kehitystä aina edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Esimerkiksi tammikuuta 2011 verrataan tammikuuhun 2010. Neljännes-, puolivuosija vuosimuutosprosentit lasketaan vertaamalla alkuperäisen indeksisarjan halutun ajanjakson indeksipistelukujen summaa edellisen vuoden vastaavaan summaan. Yritysten ja toimipaikkojen kuukausittaisissa kertymässä on mukana ne aineiston yritykset tai toimipaikat, jotka ovat tarkasteltavasta muuttujasta riippuen tuottaneet liikevaihtoa, maksaneet palkkoja tai joilla on ollut kokopäivätyöllisiä. Aineiston uusimpien kuukausien lukumäärätiedolla voi arvioida aineiston kertymistä. Viralliset yritysten ja toimipaikkojen vuositasoiset lukumäärät tuottaa Tilastokeskuksen yritysrekisteri. Yritysrekisterin vuositasoiset lukumäärätiedot sisältyvät myös rakennetietoihin. Kuukausitasoiset euroestimaatit tuotetaan erillisinä lisätilauksina. Asiakaskohtainen suhdannepalvelu on uudistanut euroestimaattien tuotantotapaa keväällä 2014. Uudessa menetelmässä eurojen tasotietona käytetään yhtenäisesti indeksien perusvuotta (vuosi 2015=100), ei siis yritysrekisterin uusinta vuositilastoa kuten aiemmin. Uuden menetelmän myötä toimialojen euroestimaattisarjat eivät enää jatkossa muutu koko aikasarjan osalta, vaan tiedot päivittyvät ainoastaan samalta ajalta kuin indeksisarjatkin. Muuttujat Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto voi sisältää joitakin tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä, kuten käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja, satunnaisia eriä, käänteisesti verovelvollisia ostoja, tuotteiden omaa käyttöä ja agentuurien myyntiä. Poikkeukselliset erät poistetaan laskennasta.. 24

Henkilöstömäärä-indikaattorilla tarkoitetaan yritysten kokopäivä-työllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekä ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuoden takaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla. Kaikki raportin kuvat ovat saatavilla erillisessä pdf-tiedostossa, jossa on lisää suhdannekuvia. Lisätietoja: Henna Sormunen Erityisasiantuntija Kainuun liitto henna.sormunen@kainuu.fi p. +358444100733 25