Vesuri-ryhmän v. 2007-2013 rahoittamien hankkeiden tulokset

Vesuri-ryhmän v. 2007-2013 rahoittamien hankkeiden tulokset

Sisällysluettelo Lukijalle 3 Hanke- ja yritystukien tulokset kunnittain 4 5 Jämsän hanketuet Länkipohjan kesätoriyhdistys ry 6 Jämsän Ravi ry 7 Suinulan Kyläyhdistys ry 7 Jämsänkosken Metsästysyhdistys ry 8 Jämsän Seudun Moottorikerho ry 9 Jokilaakson Mäkiseura ry 10 Karppijärvi yhdistys ry 10 Pietilän kyläyhdistys ry 11 Jämsän kaupunki 12 Toijalanrannan asukasyhdistys ry 12 Porkkalan Kyläyhdistys ry, osatoteuttaja Porkkalan Riistapojat ry 13 Jämsänjokilaakson Jäähalli Oy 14 Koskenpään Kehittämisyhtiö Oy 14 Turkin kyläseura ry 15 Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry 15 Jämsek Oy 16 17 Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry 18 Arvenmäki Asemamäki asukasyhdistys ry 19 Jämsän 4H-yhdistys ry 20 Eläkeliiton Längelmäen yhdistys ry 21 Vekkulan kyläyhdistys ry 21 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 22 Längelmäen kehitys ry 22 Keuruun hanketuet Pihlajaveden kyläyhdistys ry 23 Riihon kyläyhdistys ry 23 Keuruun Liesjärven Kyläseura ry 24 Pohjoisjärven Riistamiehet ry 24 Keuruun Pohjoislahden Nuorisoseura ry 25 Haapamäen Elokuvakerho 25 Keuruun 4H-yhdistys ry, osatoteuttaja Petäjäveden 4H-yhdistys ry 26 Jukojärven Veikot ry 26 Kulttuuriyhdistys Korpikirjasto ry 27 Keuruun kaupunki 28 Haapamäen Kyläyhdistys ry 29 Säynätsalon Erätoverit ry 33 Korpilahden Satama Oy 33 Pohjoisen Korpilahden Yhteistyöyhdistys ry, osatoteuttaja Ylä-Muuratjärvi Seura ry 34 Pohjoisen Korpilahden Yhteistyöyhdistys ry 34 Metsätorpanmaa - yhdistys ry 35 Kuhmoisten hanketuet Harmoisten Nuorisoseura ry 36 Päijälän Kristillinen Yhdistys ry 36 Kuhmoisten 4H-yhdistys ry 37 Kuhmoisten kunta 37 Ruolahden Nuorisoseura ry 38 Multian hanketuet Sahrajärven Nuorisoseura ry 39 Multian Jyske ry 39 Petäjäveden hanketuet Ylä-Kintauden Kyläyhdistys ry 40 Kuivasmäki-Kumpu kyläyhdistys ry 41 Metsäkulma Seura ry 41 Petäjäveden kunta, osatoteuttaja Multian kunta 42 Petäjäveden Yrittäjät ry 42 Jykes Oy 43 Alueelliset hankkeet Jyväskylän kestävä kehitys, JAPA ry 44 Maaseudun Sivistysliitto 44 Alueiden väliset hankkeet Päijälän Seudun Metsästysseura ry 45 Virtain kaupunki 45 Sysmän 4H-yhdistys ry 45 Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen (Toimintalinja 2) Kulttuuriperintö ja luonnon monimuotoisuus ry 46 Petäjäveden Vanhan Kirkon Säätiö 46 Leader Vesuri-ryhmä 2014 2020 47 Korpilahden hanketuet Moksin Kyläseura ry 30 Muuratpartio ry 30 Oittilan Hirvimiehet ry 31 Putkilahden Kyläseura ry 32 Taitto ja paino: M-Print Oy Vilppula, 2014 Yhteistyössä: Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 2

Sirpa Jenni Jorma Matti Jaakko Eetu Arvo Jenni Tapio Kari Veli-Matti Valto Tämä julkaisu esittelee Leader Vesuri-ryhmän ohjelmakauden 2007 2013 rahoittamien hankkeiden ja yritystukien tulokset ja vaikutukset. Matti Markku Marja Antti Eija Paikallista MoTo-maaseudun kehittämisohjelmaa toteutettiin Jämsässä, Keuruulla, Jyväskylän Korpilahdella, Kuhmoisissa, Multialla ja Petäjävedellä. Jaakko Kirsi Päivi Ari Tuomo Tuula Tomi Kyösti Pertti Jukka Hannu Paula Jarmo Veikko Ohjelmakauden keskeisimmät tulokset: Jaana Mauri Eeva Antero Jukka Pekka Mika Katja Jorma Paula Tuomo Hankkeen ajaksi syntyneitä työpaikkoja 23,33 htv Uusia rakennuksia 996,5 m² Perusparannettuja rakennuksia 5 129 m² Kylien kehittämissuunnitelmia 17 kpl Kylien kyläkyselyitä 10 kpl Talkootyön arvo hankkeissa 67 66 h / 676 640 Tuula Janne Tiina Merja Mia Hanna Kalle Jouko Ulla Kaarina Matti Heidi Saara Elina Julkaisu on kirjoitettu syksyllä 2014. Hankkeiden toteutusaika päättyy joulukuun lopussa 2014. Lopulliset luvut saadaan vasta, kun hankkeet ovat päättyneet. Mukaan on otettu ne hankkeet, jotka on toteutettu ja niille on maksettu hanketukea. Heikki Paavo Arja Samuel Tapio Laura Anneli Seppo Anna Veikko Arja Veikko Leena Ilari Anitta Marjo Minna Kirsi Matti Kymmenet henkilöt ovat olleet tekemässä julkaisua, heistä osa on nimetty paloihin. Maaseudun kehittäminen tarvitsee monta tekijää, siihen voi jokainen tavallaan osallistua. Palapelimme ei ole koskaan valmis, ilman yhtä ei ole toista. Työ elinvoimaisen maaseudun hyväksi jatkuu. Risto Anne Esko Juha- Pekka Pertti 3

Hanke- ja yritystukien tulokset kunnittain Tällä sivulla on esitelty 2007 2013 ohjelmakauden hanketukien tulokset ja vaikuttavuus kunnittain. Viereiseltä sivulta löytyvät alueemme yritystukea saaneet yritykset, nimen perässä oleva luku on tukipäätöksessä hyväksytty kustannusarvio. Kaaviossa on esitelty ohjelmakauden yritystukien tulokset ja vaikuttavuus kunnittain. Mukaan on otettu vain ne hankkeiden toteuttajat ja yritykset, joille on myös maksettu tukea. Sivuilla 44 ja 45 kerrotaan usean kunnan alueilla toteutetuista alueellisista ja alueiden välisistä hankkeista. Hanketukien kustannusarvio yhteensä 567 796 Rakennetut rakennukset yhteensä 31 m² Perusparannetut rakennukset yhteensä 834 m² Hankkeiden ajaksi syntyneet työpaikat 4,87 htv Laadittuja/päivitettyjä kylien kehittämissuunnitelmia 8 Kyläkyselyjä 8 Talkootyön arvo 90 479 Investointihankkeita 5 ja kehittämishankkeita 8 Keuruu Hanketukien kustannusarvio yhteensä 49 439 Perusparannetut rakennukset yhteensä 340 m² Hankkeiden ajaksi syntyneet työpaikat 0,12 htv Laadittuja/päivitettyjä kyläsuunnitelmia 5 Kyläkyselyjä 2 Talkootyön arvo 14 137 Investointihankkeita 1 ja kehittämishankkeita 1 Multia Petäjävesi Hanketukien kustannusarvio yhteensä 251 156 Rakennetut rakennukset yhteensä 31 m² Perusparannetut rakennukset yhteensä 546 m² Hankkeiden ajaksi syntyneet työpaikat 1,58 htv Laadittuja/päivitettyjä kylien kehittämissuunnitelmia 4 Talkootyön arvo 34 702 Investointihankkeita 3 ja kehittämishankkeita 5 Hanketukien kustannusarvio yhteensä 2 014 730 Rakennetut rakennukset yhteensä 690,5 m² Perusparannetut rakennukset yhteensä 2357 m² Hankkeiden ajaksi syntyneet työpaikat 12,96 htv Talkootyön arvo 371 214 Investointihankkeita 19 ja kehittämishankkeita 12 Hanketukien kustannusarvio yhteensä 190 150 Perusparannetut rakennukset yhteensä 500 m² Hankkeiden ajaksi syntyneet työpaikat 0,36 htv Talkootyön arvo 24 150 Investointihankkeita 4 ja kehittämishankkeita 1 Jämsä Kuhmoinen Korpilahti Hanketukien kustannusarvio yhteensä 632 829 Rakennetut rakennukset yhteensä 232 m² Perusparannetut rakennukset yhteensä 207 m² Hankkeiden ajaksi syntyneet työpaikat 3,44 htv Talkootyön arvo 141 960 Investointihankkeita 6 ja kehittämishankkeita 3 4

Jämsän yrityshankkeet: Riihinen Päivi 25 386 Lehtola Jouni Kullervo 13 000 Simulaattorimaailma Oy 115 293 Hirsibaari Katja Linden 23 012 Jokilaakson Merkintä 14 000 ja 12 000 Eläinlääkäri Riikka Kolhinen 10 000 Sari Inkiläinen 4 028 Lounaskahvila Vehnäleipä Ay 12 085 Jämsän Konekellari Ky 4 677 LJ-Huolto Oy 15 000 Jokilaakson Lasitus 23 550 Koskinen Antti 19 055 Fysioterapia Maarit Kerkkonen 19 877 Tamminen Juha Kalervo 29 983 MSM-asennus Oy 5 990 Konepalvelu K. Laitinen Oy 15 392 Koneurakointi Veljekset Långstöm ay 11 200 Tikkaus ja Tarvike Katja Minkkinen 6 900 Haggrén Maa- ja Vesi Oy 39 500 JN Soodapuhallus Oy 57 850 MinnaWood 30 500 Janpack ky 13 280 Autohuolto Ari Anttila Oy 22 104 Seena`s Tone 6 042 HSV Group Oy 77 300 ja 26 000 Tmi Eräopaspalvelu Talvi 3 500 Villa Hiidenmäki Oy 1 400 Maatalousyhtymä Niinijärvi 2 400 Hietanen Kaisa 2 460 Roivas Anni Kaisa 1 500 Caprea Oy 24 000 Korpilahden yrityshankkeet: Sarpaja 11 132 Emalipuu Ulla Huttunen ja Arto Salminen ay 33 305 Salon Kiviteollisuus Oy 48 000 ja 65 000 Hieronta- ja kotipalvelu Auringonkukka T:mi Piritta Kohvakka 25 284 Ulla Pirkkanen Oy 20 004 Tmi R-Ruoka 18 735 Marja Komppa 28 000 Kuhmoisten yrityshankkeet: Tmi Virtalähde Analog Audio 28 600 Kuhmoisten Talonmiespalvelu 5 327 ja 3 442 Metallityö L. Pitkäniemi 7 500 Perä-Pohjolan Paja 6 000 Koirakiven Tilan Sora Kuhmoinen 10 000 Päijän Marine Oy 41 830 Mikan mökki - ja kiinteistöpalvelu 11 740 Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala 4 600 Sarin Kotikahvila 5 100 Tmi Autopaja Seppo Koskinen 73 483 a 1 kpl Käynnistystukia 1 kpl PETÄJÄVESI 41 781 Yritystukea maksettu yhteensä 1 yritykselle Uudet työpaikat 1 htv Säilytettyjä työpaikkoja 1 htv MULTIA 284 638 Yritystukea maksettu yhteensä 9 yritykselle Uusia naisyrityksiä 2 Uudet työpaikat 3,5 htv, joista 1 htv alle 25-vuotiaille nuorille Säilytettyjä työpaikkoja 12,5 htv a 10 kpl Kehittämistukia 3 kpl Käynnistystukia 2 kpl a 29 kpl Kehittämistukia 5 kpl Käynnistystukia 1 kpl a 10 kpl JÄMSÄ 662 741 Yritystukea maksettu yhteensä 31 yritykselle Uusia yrityksiä 17, joista naisyrityksiä 7, miesyrityksiä 10 Uudet työpaikat 22 htv, joista 0,5 htv alle 25-vuotiaille nuorille Säilytettyjä työpaikkoja 22,05 htv Hankkeen ajaksi syntyneitä työpaikkoja 6,55 htv Rahoitetut yritystuet v. 2007 2013 KUHMOINEN 197 622 Yritystukea maksettu yhteensä 10 yritykselle Uusia miesyrityksiä 1 Uudet työpaikat 2,5 htv, joista 1,5 htv alle 25-vuotiaille nuorille Säilytettyjä työpaikkoja 11,4 htv Hankkeen ajaksi syntyneitä työpaikkoja 4 htv a 28 kpl Kehittämistukia 6 kpl Käynnistystukia 3 kpl KEURUU 530 484 Yritystukea maksettu yhteensä 33 yritykselle Uusia yrityksiä 8, joista naisyrityksiä 3, miesyrityksiä 3 ja nuorten yrityksiä 2 Uudet työpaikat 15,5 htv, joista 2,5 htv alle 25-vuotiaille nuorille Säilytettyjä työpaikkoja 36,2 htv Hankkeen ajaksi syntyneitä työpaikkoja 2,3 htv KORPILAHTI 249 460 Yritystukea maksettu yhteensä 7 yritykselle Uusia miesyrityksiä 2 Uudet työpaikat 5,6 htv Säilytettyjä työpaikkoja 11 htv Hankkeen ajaksi syntyneitä työpaikkoja 1,6 htv a 6 kpl Kehittämistukia 1 kpl Käynnistystukia 3 kpl Keuruun yrityshankkeet: Studio Esko Oy 7 500 Keuruun metsäpalvelu 10 000 Tamminiemi Antti Tuomas 20 000 Keuruun Eläinklinikka Oy 80 000 Masan Kone Ky 15 000 Keurusseudun Paintball 10 310 Kalmakoski Kommandiittiyhtiö Seppo Sivula 12 000 Keuruun Hius- ja Kauneusklinikka/Hiushovi 9 048 Toiminimi Kirsi Pekola 2 300 Keuruun KuntoStudio 15 000 Keuruun perinneleipuri Oy 9 800 IT- mainospalvelu 15 000 Keuruun Keilakeskus Oy 9 319 Keuruun Sport Center J.M. Koskinen 36 596 Onni-Tonni Oy 11 117 Pänkäläinen Juha Petri 1 500 Tmi Jyrki Kekälinen 5 900 De-Fra Translation 4 660 3D-RakSu 7 527 Hanhiniemi Tero Pekka 40 075 Café Raija 14 488 Stunt Freaks Team Oy 14 553 Keuruun Koneistus Oy 8 200 Pixelmafia Oy 60 300 Harjula Seppo Timo Sakari 2 315 Sähkötarkastus Timo Tanhuala 10 000 Tmi Niina Salminen 4 582 Jyväskyläntien ykköspalvelut 22 711 VP-Louhinta 15 500 Jari Palva-aho Oy 12 633 Tmi Ilkka Pummila 20 000 TP Toimistopalvelut Oy 17 600 Finnish Tattoo 4 950 Multian yrityshankkeet: Nevalan Lomamökit 16 850 ja 16 750 Sisä-Suomen Kuvapäät Oy 50 000 Aurinkoaitta 5 000 Kynttiläpaja Kalevantuli 40 320 Metsolan kartano 35 829 Millitec Oy 50 889 Multian Kone- Ja Urakointipalvelu Oy 60 400 Metsolan Pihapiiri Oy 5 000 Avoin yhtiö Aspin korjaamo 3 600 Petäjäveden yrityshankkeet: Petäjäveden kiinteistöhuolto Jorma Kotamäki 41 781 5

KEURUU Länkipohjan kesätoriyhdistys ry Länkipohjan kesätorin kahviorakennus Torikahvilasta hyötyvät kyläläiset, kesä-asukkaat ja ulkopaikkakuntalaiset Omat tilat helpottavat järjestelyitä Länkipohjan kesätoriyhdistys on järjestänyt Längelmäen entisessä kuntakeskuksessa kesäisin toritapahtumia ja pitänyt torikahvilaa vuokratiloissa. Tilat myytiin ulkopuoliselle. Tuen avulla ostettiin kylällä sijaitseva kioski, joka remontoitiin. Kahvila on erittäin tärkeä ja keskeinen osa toritapahtumaa. Varsinainen kahvilatila on suuri terassi, jonka yhteydessä sijaitsee töllipörssi, sieltä voi käydä katsomassa mm. paikkakunnan esitteet ja myytävät talot. Kahvila on avoinna toritapahtumien ajan 15 kertaa kesässä. Kahvilan ylläpitäjinä ovat eri yhdistykset. Kahvion tuotto on niille merkittävä tulonlähde. Torikahvilan sanotaan olevan jo oleellinen osa Länkipohjaa. Kesätori tuo lauantaisin 200 500 henkilöä Länkipohjan keskustaan. Kahvilassa on järjestetty mm. juhlia ja konsertteja. Kustannusarvio: 22 220 Talkootyönarvo: 6 700 Kesätorikahvila on elämys, se on tärkeä osa toritoimintaa JÄMSÄ 6 Länkipohjan kesätoritapahtuma

Jämsän Ravi ry Jämsän ravirata-alueen kehittäminen Luotiin paremmat harjoitteluolosuhteet ja mahdollistettiin yleisötapahtumien järjestäminen Kilpakorvessa Parannettiin ravirata-alueen turvallisuutta ja yleisilmettä, vähennettiin liikenteen aiheuttamaa häiriötä radalle Yhteistyö lisääntyi eri toimijoiden välillä Jämsän Ravi ry:n tavoitteena oli investointituen avulla edistää Jämsän seudun hevosharrastajien yhteistyötä luomalla entistä paremmat harjoitteluolosuhteet ja mahdollisuudet yleisötapahtumien järjestämiseksi Kilpakorvessa. Hankkeessa raviradan etukaarteen ja takasuoran vanha kuusi- ja vaneriaita korvattiin uudella lauta-aidalla 300 metrin matkalta. Etusuoralla oleva aita maalattiin ja radan ympäristöä siistittiin. Raviradan kunto ja kehittämiskohteet arvioitiin asiantuntijavoimin, tämä sisälsi mm. maaperätutkimuksia, salaojituksen toimivuuden arviointia sekä alueen kartoittamista. Rata-alueella oleva ratsastuskenttä peruskorjattiin; kentän pohjamateriaali uusittiin, se aidattiin ja valaistus laitettiin kuntoon. Toimenpiteillä parannettiin Kilpakorven ravirata-alueen yleisilmettä ja sen käytettävyyttä erilaisiin hevosurheilutoimintoihin sekä yleisötilaisuuksiin. Aitojen uusimisella ja maalaamisella parannettiin yleisilmettä, turvallisuutta ja vähennettiin liikenteen aiheuttamaa häiriötä radalle. Radan kunnon arviointi antaa tulevaisuudessa mahdollisuudet kustannustehokkaaseen Suinulan Kyläyhdistys ry Valokuituverkko Suinulaan Valokuituverkosta hyötyvät kylän asukkaat, yhdistykset ja yritykset Suinulaan saatiin nykyaikaiset ja toimivat tietoliikenneyhteydet Valokuituverkolla parannettiin asumisen laatua, kylä on houkutteleva uusien asukkaiden saamiseksi ja oikein kohdistettuun rataremonttiin, uusi aluekartta tukee alueen käyttöä ja uudistamista. Ratsastuskentän kunnostus laajensi rata-alueen käyttöä, kun aiemmin raviurheiluun painottunut Kilpakorpi sai rinnalleen myös ratsastustoimintaa omalla siihen tarkoitetulla alueella. Hankkeen myötä myös muu yhteistyö seurojen ja hevosurheilulajien välillä lisääntyi ja ravien talkootoimintaan saatiin paljon uusia kasvoja. Kustannusarvio: 30 000 Talkootyönarvo: 11 250 Jämsän Suinulaan rakennettiin valokuituverkko. Hankkeen alussa selvitettiin kuituverkkoon liittyvien kiinteistöjen määrä ja sijainti sekä tehtiin toiminta-alueen rajaus. Valokuituverkon rakentamiseen kuului runkoverkon rakentaminen, tilaajaverkon rakentaminen pihapiirin asti, aktiivilaitteet ja tarvikkeet. Liittyjiä valokuituverkkoon oli 31 kappaletta, joista yksi on kymmenen asunnon rivitaloasunto-osakeyhtiö. Verkko saavutti 40 taloutta. Hankkeella luotiin nykyaikainen ja toimiva tietoliikenneyhteys kyläläisille sekä kylällä toimiville yhdistyksille ja yrityksille, se paransi asumisen ja yrittämisen laatua. Kustannusarvio: 175 693 Kilpakorven ravirata JÄMSÄ KEURUU Kehittämistuki Valokuituverkon rakentaminen Jämsän Suinulaan. 7

Jämsänkosken Metsästysyhdistys ry Manskiven metsäkämpän entisöinti Manskivi 2, sauna ja liiteri Metsäkämpällä voidaan järjestää kursseja, koulutuksia ja perhejuhlia Lahtivaja Manskiven sauna Manskiven metsäkämppä entisöitiin, rakennettiin kota, lahtivaja, liiteri ja sauna Manskiven metsäkämppä kunnostettiin ja laajennettiin ympäristö- ja kulttuurikohteeksi sekä yleisiksi kokoontumistiloiksi ja retkikohteeksi JÄMSÄ KEURUU Jämsänkosken Metsästysyhdistys kunnosti ja laajensi tuen avulla Manskiven metsäkämpän rakennukset ympäristö- ja kulttuurikohteeksi sekä yleisiksi kokoontumistiloiksi ja retkikohteeksi. Metsäkämppä entisöitiin ulkoa ja sisältä. Kämppään uusittiin katto, maalattiin ulkoseinät, ikkunat ja ovet kunnostettiin. Sisäpuolelta uusittiin mm. takka, keittiökalusteet, pöydät ja tuolit. Tuen avulla rakennettiin lahtivaja ja kota. Tiloja käyttävät esim. partiolaiset ja koiraharrastajat. Metsäkämpässä voi järjestää kursseja, koulutuksia ja perhejuhlia. Kustannusarvio: 139 616 Talkootyönarvo: 52 356 Vanhat ja pahasti jo ränsistyneet liiteri ja sauna poltettiin sijoilleen, uudet tilat rakennettiin jatkohankkeessa. Kustannusarvio: 44 496 Talkootyönarvo: 16 685 Manskiven metsäkämppä Manskiven kota ja sauna. 8

Jämsän Seudun Moottorikerho ry - Huoltorakennuksen siirtäminen ja saneeraaminen Haaralankankaalle Jämsän Seudun Moottorikerhon tavoitteena oli nostaa alueen tasoa rakentamalla huoltorakennus Haaralankankaalle. Kerho järjestää vuosittain useita kilpailuja motocrossissa, endurossa ja crosscountryssä. Kerho ylläpitää harrastajilleen ilmaista harjoitusrataa ja enduroreittejä Haaralankankaalla. Huoltorakennuksen rakentaminen auttaa kaikkien harrastajaryhmien toimintaa. Huoltorakennus rakennettiin viipaleparakeista, jotka lahjoitti UPM:n Kaipolan tehdas. Rakennuksessa on keittiö-, WC-, pukuhuone-, suihku-, sauna-, kokoontumis-, toimisto-, varastotilat ja katos. Investoinnin jälkeen kerhon on helpompi järjestää kilpailuja, huoltorakennus mahdollistaa myös arvokisojen järjestämisen. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä mm. Jämsän ammattiopiston kanssa; toisen luokan opiskelijat ja opettaja rakensivat rakennuksen pohjat ja sokkelit. Oppilaitoksesta oli työharjoittelussa myös neljä opiskelijaa kuukauden ajan. Huoltorakennus parantaa alueen vetovoimaisuutta, käyttäjämäärä lisääntyy ja toiminta laajenee entisestään. Investoinnilla Haaralankankaan huoltorakennus Haaralankankaalla voidaan harrastaa monipuolisesti ja järjestää kursseja, koulutuksia ja kokouksia Huoltorakennus mahdollistaa arvokisojen järjestämisen. Enduron Euroopan mestaruuskisojen osakilpailut kesällä 2015 Kustannusarvio: 40 300 Talkootyönarvo: 7 500 Yhteistyö lisääntyi eri yhdistysten ja toimijoiden välillä taataan kuntalaisille, junioreille ja harrastajille hyvät olosuhteet. Hanke edistää alueella moottoripyöräurheilua, ulkoilua, maastopyöräilyä, suunnistusta, koiraharrastusta, moottorikelkkailua, hiihtoa ja mönkijäharrastusta. Huoltorakennusta vuokrataan myös kurssien, kokousten ja koulutusten pitopaikaksi. JÄMSÄ KEURUU 9

Jokilaakson Mäkiseura ry Oinaalan Mäkihyppykeskuksen kunnostus Jokilaakson Mäkiseura on alueen ainut mäkihyppytoimintaa pyörittävä urheiluseura. Oinaalan Mäkihyppykeskuksessa on neljä hyppyrimäkeä. Hyppääminen on ollut talvella mahdollista lähes päivittäin. Vuosien varrella mäkihyppy on kehittynyt yhä suuremmassa määrin ympärivuotiseksi harrastukseksi. Lauhtuneet talvet ovat lyhentäneet talvihyppykautta ja korostaneet siten kesähyppäämisen merkitystä. Mäkiseura sai investointitukea K43-mäen muovittamiseen, alamäen turva-aitojen ja kastelujärjestelmän rakentamiseen. K43-mäen muovittamisen yhteydessä muovin toimittajalta tuli ehdotus kokeilla veloituksetta muoviruohomattoa K15-mäen muovittamiseen. Kokeilu oli onnistunut ja hankkeessa muovitettiin muoviruohomatolla myös K5- ja K25-mäet. K43-, K25- ja K5-mäet muovitettiin, rakennettiin K43-alamäen turva-aidat ja kastelujärjestelmä Muovittamisen jälkeen Oinaalassa mäkihyppyharrastus on ympärivuotista toimintaa. Koko Suomessa on vain muutamia tämän kokoluokan muovitettuja hyppyrimäkiä, joten hyppääjiä tulee ympäri maata. Muovimäki on parantanut Jämsän seudun mäkihyppytoiminnan puitteita oleellisesti. Se täydentää nuorison urheilumahdollisuuksia alueella. Hyppyritoiminnan muuttuessa ympärivuotiseksi lajin houkuttelevuus kasvaa ja saadaan uusia harrastajia lajin pariin. Kustannusarvio: 57 200 Talkootyönarvo: 19 000 Hyppyrimäen muovittaminen mahdollistaa lajin harrastamisen ympärivuotisesti Hyppääjän kehittyminen vaatii lajin ympärivuotisen harrastamisen JÄMSÄ KEURUU Karppijärvi yhdistys ry Karppijärven kunnostaminen Karppijärvi sijaitsee Jämsän luoteisreunalla 22 km keskustasta Mänttään päin, järven pinta-ala on 27 ha ja keskisyvyys alle 1,5 metriä. Kaunis, kalaisa ja rauhallinen järvi on vuosikymmenten ajan tarjonnut erinomaiset puitteet monipuoliselle virkistyskäytölle; uimiselle, veneilylle, melonnalle, kalastukselle ja metsästykselle. Ajan myötä kasvusto oli vallannut jo melkein puolet järven pinta-alasta ja kasvusto näytti edelleen leviävän. Karppijärvi yhdistys kunnosti järven ruoppaamalla, jotta järven happitasapaino ja luonnollinen virtaus saatiin paranemaan. Tavoitteena oli myös järven rehevöitymisen pysäyttäminen Karppijärven kunnostus Karppijärvi kunnostettiin ruoppaamalla, jotta järven happitasapaino ja luonnollinen virtaus saatiin paranemaan ja liikakasvuston poistaminen. Kunnostamistoimenpiteet aloitettiin leikkaamalla kasvimassaa pois, jotta järvestä saatiin ruoppauskelpoinen. Järven pohjaa ruopattiin tuen avulla yhteisessä käytössä olevilta ja veden virtauksen kannalta keskeisiltä kohdilta. Hankkeen aikana ruopattiin omarahoitteisesti maanomistajien vene- ja uimarantoja 0-20 m rannasta. Järven yläpuoliseen puroon rakennettiin saostusallas ja järven alapäähän pohjapato kalatietä varten. Hankkeen vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä. Kustannusarvio: 42 396 Talkootyönarvo: 15 898 Kasvimassan leikkausta Karppijärvestä 10

Pietilän kyläyhdistys ry Kulttuuri kukoistakoon Sähkökoskella Pietilän kaupunginosassa Sähkökosken ulkoilualueella on teatterikatsomo, maauimala, sauna ja kota, joita ylläpitää Pietilän kyläyhdistys. Vuosina 2000 2002 hankerahoituksen avulla rakennettiin saunarakennus, kota, teatterikatsomo, liiteri ja varasto sekä raivattiin Sähkökosken maauimala. Ulkoilualuetta kehitettiin investointituen avulla vuosina 2010 2012 kattamalla näyttämöalue, rakentamalla parkkialue ja kunnostamalla tieosuutta. Jätevesijärjestelmä muutettiin asentamalla lokasäiliö. Maauimalaan tehtiin veden virtausmuutos. Näyttämön kattaminen suojaa esiintyjien soittimia ja äänentoistolaitteita sateelta sekä parantaa akustiikkaa. Parkkipaikan rakentamisella lisättiin turvallisuutta, kun autot saatiin pois teiden varsilta. Maauimalan virtausmuutoksella veden lämpötila nousi, lokasäiliön asentamisen jälkeen jätevesijärjestelmä on lakisääteinen ja ympäristöystävällinen. Sähkökosken ulkoilualue on kyläläisten ja muiden asukkaiden käytössä, saunarakennus on kesäaikaan lähestulkoon joka viikonloppu varattu, talvella maauimalassa on avantouinti mahdollisuus kaksi kertaa viikossa. Kustannusarvio: 34 860 Talkootyönarvo: 6 800 Näyttämölle rakennettiin katos, joka suojaa esiintyjien soittimia ja äänentoistolaitteita Lisättiin turvallisuutta Parannettiin ulkoilualueen viihtyvyyttä Jätevesijärjestelmä muutettiin ympäristöystävälliseksi JÄMSÄ KEURUU Teatterinäyttämön katos 11

Jämsän kaupunki Ulkoilureitistöjen täydentäminen Vuodesta 1999 lähtien on pohjoisella Pirkanmaalla sekä Jämsän alueella toteutettu pitkäjänteistä ulkoilureittiverkoston kokoamista. Aikaisempien hankkeiden tuloksena alueelle on saatu lähes 300 km hiihto- ja patikkareittejä ja yli 200 km moottorikelkkaurastoa/monitoimiurastoa. Hanke alkoi osana Snowconnection -projektia ja jatkui 1.7.2010 alkaen osana Tampereen ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Ulkoilureitistöjen rakentamistöiden koordinointihanketta. Edellä mainittujen sateenvarjohankkeiden myötä saatiin toteutettua laaja lähes koko Tampereen pohjoisen puolen Pirkanmaan sekä läntisen/ eteläisen Keski-Suomen alueen moottorikelkkailun runkourasto. Hankkeella tuettiin laajalla alueella matkailuyritysten ja muiden pienyritysten toimintaedellytyksiä parantamalla suurten matkailukeskusten asiakasvirtojen levittäytymistä ympäristöalueelle. Urille tehtiin maankäyttösopimukset, jotka kirjattiin Maanmittauslaitoksessa. Reitistöä rakennettiin välille Halli kantatie 58/raja 26 km ja Jämsä-Kuhmoinen 35 km. Reitistö soveltuu osittain myös patikointiin sekä maastopyöräilyyn. Rakennettiin reitistöä välille Halli-kantatie 58/raja 26 km ja Jämsä-Kuhmoinen 35 km luonnossa liikkumisen ympäri vuoden. Urat palvelevat moottorikelkkailijoiden lisäksi myös patikoijia, maastopyöräilijöitä, vaeltajia, marjastajia, sienestäjiä, lintubongareita, kalastajia ja metsästäjiä. Talviaikaan hiihtäjät, patikoijat, lumikenkäkävelijät ja potkukelkkailijat voivat hyödyntää uria. Toimenpiteet lisäävät paikallisen väestön ja vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuuksia nauttia ympäröivästä luonnosta. Maanomistajat voivat hyödyntää infrastruktuuria tilanhoitotöissään. Kustannusarvio: 111 550 Reitistö palvelee moottorikelkkailijoiden lisäksi pyöräilijöitä, patikoijia ja muita luonnossa liikkuvia kesäisin ja talvisin Tuki matkailu- ja pienyritysten toimintaedellytyksiä KEURUU JÄMSÄ Alueen uraverkosto täydentyi kokonaisuudeksi ja uutta uraa valmistui kaikkiaan 61 km. Urat ovat hyvin pohjattuja, merkittyjä ja opastettuja. Ne mahdollistavat turvallisen ja miellyttävän Toijalanrannan asukasyhdistys ry Toijalanrannan asukasyhdistyksen rantasauna ja kokoontumispaikka Toijalanrantaan rakennettiin rantasauna, grillikatos ja puuvaja, lisäksi alueelle rakennettiin kuivakäymälä Jämsän ammattiopiston oppilastyönä. Rantaan siirrettiin vanha uimalaituri läheiseltä käytöstä poistetulta uimarannalta. Hankkeen tuloksena Toijalanrannassa on viihtyisä ja lapsiturvallinen rantasauna grillikatoksineen ja käymälöineen. Kiinteistö tarjoaa tukikohdan asuinalueen yhteistyön rakentumiseen, yhteisten tapahtumien järjestämiseen ja yhteisen hengen luomiseen. Hankkeessa parannettiin alueen vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä. Rantasaunaa käyttävät yksityiset henkilöt, partiolaiset, koululaiset ja urheiluvalmennettavat kokoustiloina. Saunalla pidetään useita tapahtumia mm. hölkkäkisoja. Kustannusarvio: 48 210 Talkootyönarvo: 16 600 Toijalanrantaan rakennettiin rantasauna, liiteri ja grillikatos Toijalanrannan kokoontumispaikka Rantasaunalla järjestetään tapahtumia ja tiloja vuokrataan yksityiseen käyttöön Hanke paransi alueen vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä 12

Porkkalan Kyläyhdistys ry, osatoteuttaja Porkkalan Riistapojat ry Kylätalon rakentaminen Luoteis-Koskenpäälle Porkkalan kylätalon kalustehankinnat Porkkalan kylälle rakennettiin yhteiset kokoontumistilat Kylätalon rakentaminen aktivoi kyläyhteisöä Kokoontumistilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan järjestämisen, kylä pysyy vireänä ja kiinnostavana Luoteis-Koskenpäälle rakennettiin Porkkalan Kyläyhdistyksen ja Porkkalan Riistapoikien toimesta kylätalo, varastorakennus, jätevesijärjestelmä, kaivo ja tie tontille sekä lahtivaja, jonka yhteyteen taukotupa. Investointitukea ei myönnetty lahtivajan rakentamiseen. Lahtivaja taukotupineen on Riistapoikien ja kylätalo Porkkalan Kyläyhdistyksen hallinnassa. Varastorakennus on yhdistysten yhteinen. Vuonna 2007 perustettu kyläyhdistys teki kyläsuunnitelman. Suurimpana ongelmana kyläläiset kokivat yhteisten kokoontumistilojen puuttumisen. Kylätalon rakentamisella pyritään pitämään luoteinen Koskenpää asuttuna ja kiinnostavana alueena vakituiselle ja vapaa-ajan asumiselle. Tiloissa järjestetään erilaisia kursseja, kokouksia sekä perhejuhlia. Kylätalo ja taukotupa toimivat myös tukikohtana omatoimisille matkailijoille ja retkeilijöille. Taukotupa toimii esim. pienryhmätilana, jota voivat hyödyntää hiihto-, pa- tikka, moottorikelkka- ja mönkijäreittien käyttäjät sekä muut halukkaat. Hankkeen päätyttyä kylälle saatiin toimivat tilat monipuolisen toiminnan järjestämiseen ja siten erilaisten toimintojen kehittämiseen. Kyläyhteisö toimii aktiivisemmin. Kustannusarvio: 318 919 Talkootyönarvo: 112 500 Porkkalan kyläyhdistys sai investointitukea myös kylätalon kalustehankintoihin. Kylätalo varustettiin niin, että tilojen käyttö monipuoliseen toimintaan on mahdollista ja tilat ovat vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin. Kustannusarvio: 22 593 JÄMSÄ KEURUU Porkkalan kylätalo 13

Jämsänjokilaakson Jäähalli Oy Jämsän jäähallin pukutilojen saneeraus, yleisilmeen kohotus ja rakenteiden kunnostus Jämsänjokilaakson Jäähallin omistavat paikalliset jääurheiluseurat, yksityiset osakkeenomistajat, Jämsän kaupunki ja paikalliset yritykset. Jämsän jäähallia remontoitiin investointituen avulla. Varsinaisen jäähallin runkorakenteet on hallin rakentamisen yhteydessä paalutettu. Pukukopit on rakennettu myöhemmin ja sen yhteydessä paalutusta ei ole suoritettu, tästä johtuen pukukopit suihkutiloineen olivat painuneet. Peseytymistilojen kohdalla vaarana oli, että kosteus pääsee ajan myötä runkorakenteisiin. Jäähalliin tehtiin kuntokartoitus. Hallin pesu- ja pukutilat, kahvio sekä hallin seinät remontoitiin, pelaajakäytävää korotettiin ja päällystettiin. Hallia uudistettiin rakentamalla tuulikaapit eteiseen sekä tekemällä varastosta valvomo, tila lämpöeristettiin ja lattiaa suoristettiin. Säilytyskaappeja tuli lisää. Jäähalliyhtiö uusi hankkeen ulkopuolella omalla rahoituksellaan laidat ja paransi ilmanvaihtoa. Remontin jälkeen jäähalli on hygieeninen urheilupaikka, jossa voi harrastaa turvallisesti. Hallin käyttöaste lisääntyi ja monipuolistui. Yhteistyö lisääntyi eri tahojen kanssa ja seurat ovat aktivoituneet parantamaan omia toimintojaan. Jäähallia käyttävät jääurheilijat, koululaiset, yksityiset henkilöt ja yleisurheilijat. Jämsänjokilaakson halli on ainoa Jämsässä, joka on auki ympärivuoden. Kesällä halli toimii mm. yrittäjien juhlapaikkana, konserttipaikkana sekä messujen ja näyttelyiden pitopaikkana. Kahviota vuokrataan kokoustiloiksi. Kustannusarvio: 63 000 Talkootyönarvo: 18 950 Remontin jälkeen jäähalli on turvallinen ja hygieeninen harrastuspaikka Jäähallin pesu- ja pukutilat, kahvio sekä hallin seinät remontoitiin. Hallia uudistettiin rakentamalla tuulikaapit ja lisäämällä säilytystilaa Hallin käyttöaste nousi ja monipuolistui sekä yhteistyö lisääntyi JÄMSÄ Yleishyödyllinen kehittäminen I KEURUU Koskenpään Kehittämisyhtiö Oy Rakennusmahdollisuuksien selvittäminen Koskenpäällä Kartoitettiin asunto- ja tonttitilanne Koskenpäällä ja järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta Kiinnostus Koskenpäätä kohtaan lisääntyi Yksi omakotitalo myytiin toiminta-alueelta, lisäksi myytiin muutama kiinteistö toiminta-alueen ulkopuolelta Kehittämishankkeessa hankevetäjä kartoitti asunto- ja tonttitilanteen Koskenpäällä, toiminta-alue oli yksi kilometri suuntaansa kylän keskustasta. Tarkoituksena oli etsiä yksityisten maanomistajien ja yhteiskunnan hallussa olevia rakennustontteja ja selvittää maanomistajien halukkuus uusien tonttien myyntiin ja asumattomien talojen uudelleen asuttamiseen. Koskenpäällä järjestettiin kaksi maaseuturakentamiseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvää yleisötilaisuutta. Kylähankkeesta kirjoitettiin mm. Jämsän seutuun. Juttu sai Etelä-Suomessa asuvat veljekset myymään Koskenpäällä omistamansa kotitalon. Uudet asukkaat ovat remontoineet taloa sekä tehneet laajennusosan. Lisäksi myytiin muutama kiinteistö toiminta-alueen ulkopuolelta. Ostajien ja myyjien näkemykset hintatasosta eivät aina kohdanneet. Tonttien myyntiä vaikeutti osaltaan myös se, että perikuntien oli vaikea luopua omistamistaan kiinteistöistä. Yksityisten maanomistajien suhtautuminen hankkeeseen oli pääosin hyvin positiivinen ja kiinnostus Koskenpäätä kohtaan lisääntyi. Kustannusarvio: 12 900 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,25 htv 14

Turkinkyläseura ry Kylätalon kunnostushanke Parannettiin toimintaedellytyksiä Piha-alueen laajentamisella lisättiin turvallisuutta Investointituen avulla rakennettiin kylätaloon uusi peltikatto. Alkuperäinen tiilikatto oli jo niin huonokuntoinen, että vaarana oli vesivuoto kattorakenteisiin. Hirsirakennuksen painaumien myötä katon lappeet olivat menneet notkolleen. Samalla rakennettiin isompi piha-alue sorapäällysteisenä. Suurten tapahtumien aikana lämminvesivaraaja oli liian pieni ja entisen 30 l tilalle vaihdettiin 100 litrainen varaaja. Toimenpiteillä varmistettiin kylätalon säilyminen myös tulevaisuudessa Toimenpiteillä varmistettiin kylätalon säilyminen käyttökuntoisena sekä parannettiin toimintaedellytyksiä. Kylätalo toimii yhteisten tilaisuuksien järjestämispaikkana, opintopiirien ja kerhojen työtiloina sekä aktiivisesti toimivan harrastajateatterin näyttämönä. Piha-alueen turvallisuus lisääntyi laajennuksen myötä. Kustannusarvio: 25 750 Talkootyönarvo: 1 350 Turkinkylän kylätalo Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry Särkikankaan moottoriradan kehittäminen Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat omistaa maa-alueen, jossa toimii Särkikankaan moottorirata. Kilparataa sekä alueen rakennuksia on vuosien varrella kunnostettu seuran omin voimin. Investointituen avulla rataa asfaltoitiin lisää 2 200 m², hevosenkenkämutkaa muutettiin paremmin ajettavaksi ja lähtösuoraa pidennettiin. Samoihin kohtiin asennettiin uudet ratakaiteet. Hankkeessa laajennettiin varikkoaluetta 1,5 ha ja alueelle rakennettiin varikkokatos jätehuoltoa varten. Varikkoalueen laajentamisen yhteydessä puustoa kaadettiin 1 ha alueelta, soraa ja mursketta liikutettiin alueella yhteensä 30 000 m³. Urheiluseura sai sponsoritukea eritavoin. Investoinneilla mahdollistettiin myös SM-tason kisojen järjestäminen Särkikankaalla Moottoriradan käyttö harjoittelutarkoitukseen lisääntyi kilpailijoiden, yksityisten ja myös nuorten alle ajokorttiikäisten henkilöiden keskuudessa Parannettiin radan ja parkkialueen turvallisuutta Rata on monipuolisessa käytössä. Sinne pääsevät myös ulkopuoliset pientä käyttökorvausta vastaan. Rata on suljettu alue, jossa jokaisella sekä nuorella että aikuisella on mahdollisuus opetella ajoneuvon hallintaa ja käyttäytymistä ilman että siitä olisi vaaraa ulkopuolisille. Erityisesti nuorille tämän kaltainen harrastus on tärkeä ja auttaa monen tulevan kuljettajan liikennekäyttäytymiseen. Autokoulut ovat radan mahdollisia käyttäjiä. Mäntän Seudun Eräpirkat ovat käyttäneet rata-aluetta suunnistukseen. Urheiluautoilijat tekevät paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa. Moottoriradalla järjestetään 4 5 kisaa vuodessa esim. jokamiesluokassa, autocrossissa, src-luokassa, rokkirallissa, sprinteissä ja rallissa. Toimenpiteet mahdollistavat jopa SM-tason kilpailujen saamisen, SM-kisat jokamiesluokassa järjestettiin Särkikankaalla yhteistyössä Oriveden Seudun Urheiluautoilijoiden kanssa 5. 6.7.2014. Kisojen kokonaishenkilömäärä viikonloppuna oli 10 500. Toimenpiteiden jälkeen ajoharjoittelu on lisääntynyt ja kävijämäärät kisoissa ovat kasvaneet. Kustannusarvio: 60 000 Talkootyönarvo: 15 460 Kuva: Olli Huttunen JÄMSÄ KEURUU Särkikankaan moottorirata 15

Jämsek Oy Himos-alueen ja Jämsän seudun reitistösuunnitelman laatiminen ja reitistöpoolin perustaminen Jämsek Oy toteutti kolme investointihanketta ja yhden elinkeinojen kehittämishankkeen. JÄMSÄ Elinkeinojen kehittäminen I KEURUU Hankkeessa laadittiin Himos-alueen ja Jämsän seudun reitistön kehittämis- ja investointisuunnitelma, jossa kartoitettiin olemassa olevien reitistöjen kunto, laajuus, kehittämistarpeet sekä vireillä olevat reitistöhankkeet. Reitistön laajennukset suunniteltiin Himos-alueella ja maaseudulla sijaitsevien matkailuyritysten, heidän asiakkaiden sekä paikallisten asukkaiden tarpeet huomioon ottaen ja linkittyen Himos-matkailukeskukseen. Hankkeen toisen osan tavoitteena oli käynnistää uudelleen jo aikaisemmin perustetun Himosvuoren latuosuuskunnan toiminta. Tässä työssä Jämsek ja Himoksen laatujohtoryhmä oli merkittävästi käytännön työssä mukana. Osuuskunnalle luotiin toiminta- ja rahoitusmalli. Himosvuoren latuosuuskunnan tehtävänä on reitistöjen kunnossapidosta ja ylläpidon kustannuksista sopiminen sekä poolin koordinaation järjestäminen. Tämän pohjalta Jämsek toteutti vielä kolme hanketta. Hankkeen jälkeen tehtiin Himos ulkoilureitistön kokonaissuunnitelma. Himos-alueen reittikarttojen suunnittelu ja uusiminen Ulkoilureitistöjä markkinoidaan asiakkaiden käyttöön, niistä pitää olla paikkaansa pitävät ja ajantasalla olevat kartat, jotta eksymisiltä ja muilta ylimääräisiltä hankaluuksilta vältytään. Hankkeessa uusittiin Himoksen alueen latu-, kävely- ja pyöräilyreittien kartat. Himos-alueella olevat suuret info-taulut päivitettiin ja kaksi isoa karttaa tehtiin Jämsän keskustan alueelle. Hanke tuotti laadukkaat ulkoilureitistökartat, jotka helpottavat aktiviteettien saavutettavuutta ja markkinointia ja parantavat turvallisuutta. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä Parannettiin yksityisten henkilöiden ja asiakkaiden mahdollisuutta ulkoiluaktiviteettien käyttöön, monipuolistettiin harrastusmahdollisuuksia Kustannusarvio: 29 300 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,54 htv Kehitettiin elinkeino- ja palvelualoja, lisättiin liikevaihdon sekä tuottavuuden kasvua Kehitettiin ulkoilureitistöjä asiakkaiden ja yritysten tarpeisiin huomiota karttojen käytettävyyteen useampien reittien saamiseksi samalle karttalehdelle. Kunnossa olevat reitistöt ovat maaseutumatkailuyrityksille ja kärkiyritys Himokselle lisäarvoa tuottava elementti kohteen markkinoinnissa koti- ja ulkomaisille asiakkaille. Kustannusarvio: 34 025 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,25 htv 16

Himos-alueen ulkoilureitistöjen kunnostus ja laajennus Reitistöt kartoitettiin, jokaisella osa-alueella todettiin tarvetta kunnostus- ja parannustoimenpiteisiin. Hankkeessa saatiin alueen hiihtolatujen pohjat parempikuntoisiksi ja helpommiksi huoltaa. Latureittiä rakennettiin 4,5 km Länsi-Himoksesta kansanopistolle, josta yhteys Jämsän keskustan latureitteihin saavutettiin. Uusi patikkareitti kolmen huipun lenkki tehtiin rinnealueelle. Lenkki käyttää hyväkseen jo olemassa olevia kävelypolkuja ja rinteiden siirtymä- ja huoltoreittejä. Reitti on 5 km:n mittainen. Reitti on myös käytettävissä vaativaan maastopyöräilyyn. Jämsänniemen pyöräilyreitistö kartoitettiin olemassa olevista maastoteistä ja piirrettiin kartalle, ne löytyvät internetistä. Reitistössä on sekä kestopäällyste- että hiekkatietä. Alueen reitistöjen viitoitus uusittiin. Käytettävyys parani ratkaisevasti. Se tukee matkailuyritysten toimintaa alueella ja mahdollistaa luontoaktiviteettien paremman tavoitettavuuden niin matkailuyritysten asiakkaille kun paikallisille asukkaillekin. ulkoilumahdollisuudet lisääntyivät. Hanke loi Himos-alueelle hyvän perusreitistön, josta on helppo jatkaa lisärakentamista. Hankkeissa kehitettiin yhteistyömalli matkailukeskuksen ja pienyrittäjien kesken. Hanke paransi omalta osaltaan Himos-alueen asiakkaiden mahdollisuutta ulkoiluaktiviteettien käyttöön ja lisäsi viihtyvyyttä ja ajankäyttöä Jämsän seudulla. Harrastusmahdollisuuksien monipuolisuus ja ympärivuotisuus on tärkeä valintaperuste vapaa-ajan viettopaikkaa valittaessa. Paikallisten asukkaiden Himos-alueen ulkoilureitistöjen täydentäminen Hankkeessa rakennettiin ja kunnostettiin ulkoilureittien taukopaikkoja, kaksi uutta laavua tehtiin reitistöjen yhtymäkohtiin. Ensimmäinen rakennettiin Patalahden pohjoisrannalle Patapirtin läheisyyteen ja toinen Myllyjärven rantaan. Kolmas kohde oli Pykälän hiihto- ja patikkareitin varrella oleva luonnonkaunis kivilaavu, johon tehtiin kunnostustyö. Taukopaikat ovat hiihtäjien, retkiluistelijoiden, patikoijien, melojien ja moottorikelkkailijoiden käytettävissä. Lisäksi tehtiin Himoksen lähialueen Kustannusarvio: 62 075 Talkootyönarvo: 2 950 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,5 htv pyöräilyreittien laajennus kattamaan alueet Himos, Juokslahti, Morva, Haavisto, Jämsänkoski ja Jämsä. Hankkeessa syntyi 75 km merkittyä pyöräreitistöä. Hanke piti sisällään reitin suunnittelun ja pyöräilyopasteiden tuottamisen. Hankkeessa oli tarkoitus rakentaa moottorikelkkauraa, mutta se jäi pois maanomistajien vastustuksen takia. Retkeilyreiteille tuli hankkeen myötä kaksi uutta taukotupaa ja yksi vanha kunnostettiin. Pyöräilyreitti laajeni kaksinkertaiseksi ja kattaa kokonaisuudessaan Himoksen pohjoiset alueet. Kustannusarvio: 40 760 Talkootyönarvo: 4 880 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,66 htv JÄMSÄ KEURUU 17

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Jämsän Voimavara järjestöverkosto esiselvitys Jämsän Voimavara Yhdessä Enemmän Yhteistyö lisääntyi, järjestettiin yhdistysmessut. Vuoropuhelu järjestöjen ja kaupungin välillä Perustettiin Jämsän Voimavara yhdistys JÄMSÄ Yleishyödyllinen kehittäminen KEURUU Yhdistysten tilaratkaisut, periaatelinjaus kaupungille Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry oli hallinnoijana molemmissa Jämsässä toteutetuissa hankkeissa. Esiselvityksen tavoitteena oli lisätä järjestöjen toimintaedellytyksiä luomalla Jämsään järjestöjen yhteistyöverkosto ja lisäämällä jämsäläisten järjestöjen välistä yhteistyötä. Esiselvityksessä tiivistettiin maaseudun ja taajamien välistä kanssakäymistä. Hankkeessa järjestettiin kuusi tilaisuutta Jämsän taajamissa, tilaisuuksiin osallistui 75 järjestön edustajaa. Tilaisuuksien tarkoituksena oli selvittää yhdistysten tarpeet ja näkemykset kehittämiskohteista, jotka lisäisivät järjestöjen toimintaedellytyksiä ja yhteistyöverkoston toteutumista. Hankkeen tavoitteena oli saada järjestöjen ja kaupungin välille pelisäännöt, joiden kautta järjestöt ja kaupunki voisivat käydä vuoropuhelua. Kaupunki nimesi yhteyshenkilön asiantuntijatyhmään. Jämsän Voimavara -kehittämishanke käynnistyi esiselvityksen jälkeen. Tavoitteena oli yhteistyön lisääntyminen, yhdistysten yhteisten tilojen etsiminen sekä järjestöjen ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen lisääminen. Yhteistyön lisäämiseksi hankkeessa järjestettiin yhdistysmessut v. 2013. Messuyhteistyö jatkui hankkeen päättymisen jälkeen. Talkoovoimin sekä hankkeessa koetun yhteistyön puitteissa järjestettiin toiset yhdistysmessut v. 2014. Messut järjestetään tulevaisuudessa Jämsän Voimavara ry:n toimesta vuorovuosin Akuliinan Hyvän Tuulen Messujen kanssa. Hankkeen toisena tavoitteena olivat yhdistysten tilatarpeet, tärkeimpinä pidettiin kokoontumistiloja, säilytystiloja arkistoille sekä tiloja toiminnan pyörittämiseen. Neuvotteluja tiloista käytiin hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen, niitä tarjottiin kaupungin toimesta, mutta ne eivät vastanneet yhdistysten tarpeita. Periaatelinjaus on olemassa pysyvästä tilasta pidemmällä ajanjaksolla, kaupunki huomioi järjestäjien tarpeet tilaratkaisuja tehdessään. Kolmantena tavoitteena oli luoda toimiva malli järjestöjen ja kaupungin välille, kuulla kuntalaisia sekä ottaa heidät mukaan päätöksentekoon. Yhdistysmessuilla 24.5.2014 perustettiin yhdistysten yhdistys Jämsän Voimavara, jonka tarkoituksena on toimia Jämsän kaupungin alueella olevien yhdistysten, yhteisöjen ja kylien asukkaiden yhteistyöelimenä ja aluekehittäjänä. Tilojen ja vuoropuhelun osalta etsintä ja opettelu jatkuu, halu hyvään vuoropuheluun on herännyt; rahoitusta on haettu osallisuuden, kuntavaikuttamisen ja vuoropuhelun kehittämiseksi. Esiselvityshanke Kustannusarvio: 25 820 Talkootyönarvo: 1 936 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,5 htv Kehittämishanke Kustannusarvio: 60 590 Talkootyönarvo: 8 040 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1,25 htv Yhdistysmessujen suunnittelua Yhdistysmessut v. 2014 18

Arvenmäki-Asemamäki asukasyhdistys ry Jämsänjoki virtaa! Jämsänjoki on vuosisatojen ajan ollut keskeinen osa jämsäläistä elämää, mutta sen merkitys ja käyttö oli vuosikymmenien aikana vähentynyt. Hankkeessa jokivarren asukkaat, yhdistykset, yrittäjät ja muut toimijat lähtivät edistämään joen tunnettuutta. Jämsänjoella järjestettiin hankkeen aikana liki sata jokitapahtumaa, joissa oli yhteensä osallistujia lähes 13 000. Tarjolla oli kulttuuri- ja luontotapahtumia, lauluiltoja, jokitansseja, niittotalkoita, markkinoita, työnäytöksiä ja valtakunnallisia harrastetapahtumia. Tärkein tapahtuma oli Regatta-tapahtuma, jossa 35 Päijänteen höyrylaivaa ja vanhaa laivaa kokoontui Jämsään, se oli valtakunnallisesti ensimmäinen yhteisregattatapahtuma Suomessa. Se keräsi Jämsänjoen ja sataman varrelle 4 000 kävijää. Heinäkuussa 2012 järjestettyihin Jokikarnevaaleihin saapui 3 000 kävijää. Jämsänjoelle saatiin kaksi valtakunnallisesti kiinnostavaa tapahtumaa; Suomi Meloo kanoottiviesti ja Meripelastuskisat, joihin osallistui joukkueita ulkomailta ja Jämsänjoki sai näiden myötä myös valtakunnallista näkyvyyttä. Paikallisten arvostus jokea kohtaan kasvoi Kehitettiin Jämsänjoen ympäristöä ja sen virkistys- ja matkailukäyttöä Hanke aktivoi paikkakuntalaiset kehittämään omaa aluettaan Hankkeen aikana valmistui Jämsänjoen maisemanhoito- ja kunnostussuunnitelma, lisäksi jokivarren yhdeksääntoista luonto- ja vierailukohteeseen tehtiin infotaulut, jotka opastavat jokivarren matkailijan kohteen luontoon, historiaan ja tarinoihin. Hankkeessa kerättiin tietoa ja tiedotettiin joen ympäristöasioista, monelle tieto joen uimakelpoisuudesta oli uusi asia. Hanke aktivoi paikkakuntalaiset itse kehittämään omaa aluetta, virkistyskäytön lisääntymisellä oli suora vaikutus jokivarren asukkaiden elämänlaatuun. Asukkaiden kielteiset asenteet jokea kohtaan muuttuivat hankkeen myötä myönteisiksi ja positiiviksi. Paikallisten keskuudessa arvostus jokea kohtaan kasvoi ja jokivarsi nähdään nyt mahdollisuutena, jonka eteen jokivarren ihmiset ovat itse valmiita toimimaan. Aktiivinen tiedottaminen ja uusien palveluiden tarjonta joen varrella lisäsi joen virkistyskäyttöä. Jämsänjoki virtaa!-hanke valittiin valtakunnallisessa Maaseutugaalassa Tampereella 8.11.2012 Parhaat käytännöt kilpailun, Leader- oiva paikallistekosarjan voittajaksi. Valinnan perusteina oli mm. se, että hanke on parantanut alueen tunnettuutta, edistänyt matkailua ja yhteisöllisyyttä sekä yli kuntarajojen tehtävää yhteistyötä. Regatta-tapahtuma Lisäksi hanke nosti esille luonnonvarojen merkitystä. Hanke voitti myös yleisön suosikki- tittelin. Kustannusarvio: 130 000 Talkootyönarvo: 18 200 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 2,1 htv Yhteislaulutilaisuus Yleishyödyllinen kehittäminen JÄMSÄ KEURUU 19

Jämsän 4H-yhdistys ry Tuulesta temmattua Vanhempia aktivoitiin ja toimimaan oman alueen lasten ja nuorten hyväksi Jämsän 4H-yhdistyksen toiminta-aluetta oli aikaisemmin Jämsän kanta-alue. Kuntaliitosten myötä alueeseen liittyi Länkipohja, Kuorevesi ja Jämsänkoski. Tuulesta temmattua kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää toimintaa edellä mainituille sekä Jämsän kanta-alueen ulkopuolisille alueille. Hankkeessa saatiin lapsille ja nuorille, erityisesti pojille vilkasta ja uutta toimintaa. Aikuiset saatiin toimimaan oman alueen lasten ja nuorten hyväksi. Yhteistyö lisääntyi eri toimijoiden kanssa. Keppihevoskurssin aikana järjestettiin ensimmäinen keppihevoslähtö Jämsän Raveissa. Vuonna 2014 järjestettiin neljäs keppihevoslähtö, mukana oli 40 lasta. Hankkeen avulla saatiin toimiva vapaaehtoisverkosto, myös miehistä saatiin tuunausryhmän kautta uusia ohjaajia. Luotiin hyvä vapaaehtoisverkosto Hankkeessa saatiin uutta ja pysyvää toimintaa Länkipohjan, Jämsänkosken ja Kuoreveden alueille Kustannusarvio: 41 774 Talkootyönarvo: 2 000 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1,25 htv Tekemisen meininkiä Kuvituskuva JÄMSÄ Yleishyödyllinen kehittäminen Yleishyödyllinen kehittäminen KEURUU Nuoret tutustuivat eduskuntaan Nuoria aktivoitiin toteuttamaan toimintaa omalla kylällä Tekemisen meininkiä -kehittämishankkeessa aktivoitiin 12 18 -vuotiaita nuoria päätöksentekoon ja vaikuttamaan omiin asioihin. Samalla haluttiin muuttaa täällä ei ole mitään asennetta. Hankkeen tavoitteena oli saada nuoret toimimaan itse hyvinvointinsa eteen sekä auttaa nuoria löytämään mahdollisuudet vaikuttaa oman kylänsä asioihin. Hankkeessa järjestettiin monenlaista tekemistä kylissä ja taajamissa. Kylille koottiin nuorten omia ryhmiä, jotka järjestivät toimintaa kylille tekemisen meiningillä. Nuoret aktivoituivat Keskipisteessä Tavoitteena oli saada Länkipohjan kylätilasta kaikkien yhteinen olohuone ja saada kyläläiset osallistumaan asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kylätilalle haluttiin vilkasta toimintaa kaikenikäisille. Toimintaa kehitettiin järjestämällä erilaisia teemailtoja, kerhoja, koulutusta yms. Kylätilalla järjestettiin mm. kesätyöinfo nuorille ja työnantajille. Nuoria koulutettiin siivous- ja ohjelmapalvelutehtäviin. Kylätilan siivous hoituu edelleen nuorten voimin. Hanke oli mukana tilojen varausjärjestelmän luomisessa. Varauskalenteri on käytössä ja löytyy internetistä. Kerhotoiminta ja aikuisten Tuherra ja tuunaa -ryhmä ovat jääneet elämään. Kylätilan nuorten puoli tuunattiin hankkeen puitteissa viihtyisäksi. Kustannusarvio: 53 996 Talkootyönarvo: 7 500 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1,16 htv Hankkeen aikana perustetut ryhmät toimivat edelleen osallistumaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja käsittelyyn. Nuoret pääsivät tutustumaan eduskuntaan, he saivat tietoa päätöksenteosta kunnissa, Suomessa ja maailmalla. Lisäksi he saivat tietoa omista vaikuttamismahdollisuuksista. Nuorille kerrottiin MAHIS-rahoituksesta ja Itse tehty-rahasta. Nuoret ovat tutustuneet rahoitukseen ja osaavat sitä nyt myös hakea. Useat hankkeen aikana syntyneistä ryhmistä toimivat edelleen, mm. elokuvaryhmästä kehittyi yksi toimintamuoto 4H-yhdistykseen. Yhteistyötä tehtiin ja tehdään edelleen usean eri toimijan kanssa. Yhteistyö lisääntyi myös vanhempien kanssa, he osallistuivat hankkeeseen toimijoina ja ohjaajina. Kustannusarvio: 63 058 Talkootyönarvo: 9 458 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,8 htv Nuorille saatiin toimintaa ja työtehtäviä Laadittiin vuorolistat vapaaehtoisrinkeihin Kylätilan nuorten puoli tuunattiin viihtyisäksi 20

Eläkeliiton Längelmäen yhdistys ry Länkipohjan Symppis Länkipohjan Symppis suunnitteli ja kehitti maaseudun asukkaiden, erityisesti ikäihmisten palveluja ja mielekästä toimintaa sekä aktivoi yksinäisiä ihmisiä mukaan. Hankkeessa parannettiin kylän virkeyttä ja eloisuutta, tehtiin luottamuksellista ja pitkäjänteistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja annettiin monipuolisia virikkeitä arjen jaksamiseen. Ikäihmisiä ohjattiin ja autettiin julkisten palveluiden hakemisessa sekä levitettiin tietoa alueella toimivista kotipalvelu- ja muista palveluja tuottavista yrityksistä ja yhdistyksistä. Hankkeen aikana Symppiksen vuokratiloissa on ollut mm. SPR:n Terveyspiste, vertaistukiryhmät, tuolijumppa, ruokailumahdollisuus, Jämsän ao:n kanssa yhteisyössä toteutettuja Hankkeella pyrittiin luomaan edellytykset toiminnan jatkumiselle Yhteistyö lisääntyi eri yhdistysten ja toimijoiden välillä käsi- ja jalkahierontoja, omaishoitajaryhmän kokoontumisia, kädentaito- ja askartelupäiviä. Tuki ikäihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä Yhteistyötä on tehty usean eri yhdistyksen ja toimijan kanssa. Toiminnalla on ollut suuri merkitys ikäihmisten hyvinvointiin. Länkipohjassa väestö ikääntyy nopeasti, yksinäisiä naisia ja miehiä on paljon. Hankkeen aikana palveluja pystyttiin tuomaan Jämsän ydinkeskustasta omalle kylälle, ikäihmiset kokivat tämän asian tärkeänä. Länkipohjan Symppis Vekkulan kyläyhdistys ry Tarinoiden ja turvan Vekkula Tarinoiden ja turvan Vekkula kehittämishankkeessa kerättiin Vekkulan kylän asukkaiden taloista kuvat ja tarinat, ne koottiin ja tallennettiin nettikirjaksi. Vanhenevan väestön mukana tulee häviämään tietoa ja taitoa, jotka haluttiin tallentaa jälkipolville. Hankkeessa vanhat kaitafilmit ja vhs-nauhat tallennettiin digitaaliseen muotoon. Hankkeessa lisättiin Vekkulan kylän turvallisuutta, tehtiin toimintaohjeet, jotka jaettiin kaikkiin talouksiin. Toimintaohjeista löytyvät tärkeät yhteystiedot. Pelastushenkilökunnan kanssa tehtiin lista tarkastettavista asioista, kylälle perustettiin 20 25 henkilön VAPEPA- ryhmä, jossa on 3 4 henkilön ydinporukka. Turvallisuusosioon kuului myös selvitys kylällä olevasta kalustosta ja majoituspaikoista hätätilanteiden varalle. Hankkeen aikana järjestettiin turvallisuusiltoja poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa. Kustannusarvio: 47 047 Talkootyönarvo: 7 057 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1,1 htv Kehittämistoimenpiteiden jälkeen Vekkula saa hätätapauksissa avun nopeammin ja omalta kylältä saa tarvittaessa apujoukkoja ja välineitä. Pelastuslaitos löytää paremmin oikeaan osoitteeseen. Vekkulan kylän historian löytää nyt internetistä. Sitä voivat hyödyntää yksityiset henkilöt, koulut ja yhteisöt. Kustannusarvio: 54 282 Talkootyönarvo: 8 142 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1,3 htv Kylän historia tallennettiin nettikirjaksi Yleishyödyllinen kehittäminen JÄMSÄ KEURUU Toimenpiteistä hyötyivät kylän asukkaat, mökkiläiset, Vekkulasta kotoisin olevat, muualla asuvat henkilöt, Suomen maaseudusta ja perinteestä kiinnostuneet, koulut ja oppilaitokset sekä lähialueen maatilamatkailuyritykset Kylän turvallisuus parani 21

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Huopa on Huippua Huopateollisuus on Jämsän jokilaakson erikoisuus; alueella on edelleen toiminnassa neljä huopatehdasta, ainoina Suomessa. Hankkeen tavoitteena oli huopateollisuuden näkyvyyden lisääminen ja huopatuotteiden saattaminen alueen asukkaiden tietoisuuteen. Yhteistyö huopatehtaiden ja huovuttajien kesken oli jo ennen hanketta hyvää ja sitä vahvistettiin edelleen hankkeen aikana tiedottamalla huopatehtaiden palveluista huovuttajille. Käsityöläiset hankkivat materiaalia huopatehtailta ja he käyttivät tehtaiden koneita apuna materiaalin käsittelyyn sekä tuotteiden viimeistykseen. Ohjelmatarjonta oli laajaa. Eritasoisia huovutuskursseja järjestettiin hankkeen aikana paljon. Huopatuotteiden näkyvyyttä lisättiin järjestämällä huopanäyttelyitä eri puolelle Suomea, Jämsän kesään tuotiin kansainvälistä huopaa. Kesällä 2008 kansainvälinen huopanäyttely oli laajin koskaan Suomessa järjestetty huopanäyttely. Näyttelyssä oli tuotteita 41 ulkomaalaiselta taiteilijalta. Hankkeen aikana järjestettiin yhteistyössä Suomen huopayhdistys Filtin kanssa 11 huopanäyttelyä; osa Jämsässä, osa muualla Suomessa. Huopanäyttelyt ovat villan, huovan ja huopatuotteiden parasta näkyvyyttä ja tunnettuutta niin kotimaassa kuin ulkomailla Suomen huopayhdistys Filtti (perustettu v 1998) on koonnut ja kokoaa edelleen huovuttajat verkostoon; tätä kautta tieto kulkee huopatehtaiden, kehräämöiden, villantuottajien ja materiaalimyyjien sekä huovuttajien, huopaharrastajien, opettajien ja taiteilijoiden välillä Huopa elää ja voi hyvin ja näkyy Jämsässä kursseina, näyttelyinä ja paikkakunnan lahjatavaramyymälöissä tuotteina JÄMSÄ Elinkeinojen kehittäminen KEURUU Hankkeessa osallistuttiin erilaisiin tapahtumiin Jämsän alueella mm. Hyvän Tuulen Messuille. Kustannusarvio: 72 300 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1,3 htv Esiselvityshankkeen tavoitteena oli laatia Längelmäen satama-alueelle masterplan selvitys, jotta alueen kehittämismahdollisuudet saataisiin selville mahdollisia kehittämishankkeita varten. Masterplan piti sisällään selvitykset ja kartoitukset mm. laitureista ja muista veneilijöiden tarvitsemista satamapalveluista, polttoaineen jakelupisteestä, hotelli-ravintola- ja liikerakennusten sijoittelusta ja havainnekuvista, liikennejärjestelyistä, vesi- ja viemärisuunnittelusta, sauna- ja huoltorakennusten suunnitteluista, uimarannan ruoppauksesta ja pengertämisestä, Sahaniemen laajentamisesta ja mahdollisista vesistövaikutuksista. Kuvia huopanäyttelyistä Längelmäen kehitys ry Länkipohjan satama-alueen kehittäminen Kustannusarvio: 50 000 Masterplan selvitys Kehittämismahdollisuudet selvitettiin kuvituskuva 22

Pihlajaveden kyläyhdistys ry Pihlajaveden kylän olohuone Parannettiin kylän vetovoimaisuutta ja kyläläisten yhtenäisyyttä Pihlajaveden kyläyhdistys remontoi ja maalasi kauppalan ja rakensi keittiön. Tilasta muodostui kyläläisten yhteinen olohuone, joka mahdollistaa jatkossa yhdistysten elinkeinotoiminnan. Ensisijaisena tavoitteena oli kylän yhteisöllisyyden ja vetovoimaisuuden lisääminen. Yhteiset tilat mahdollistavat harrastus- ja viriketoimintojen ylläpitämisen ja lisäämisen tarjoamalla ympärivuotisia kokoontumis- ja harrastetiloja. Hankkeen avulla säilyy kirjaston toiminta kylällä. Hankkeella parannettiin kylän vetovoimaisuutta ja lisättiin kyläläisten yhtenäisyyttä. Tilat mahdollistavat harrastus- ja viriketoimintojen ylläpitämisen Kyläläisten käyttöön remontoitiin yhteiset kokoontumis- ja kokoustilat Yhteinen kokoontumistila vahvistaa kyläidentiteettiä ja parantaa tiedonkulkua. Tiloissa toimiva kylän infopiste lisää kylän tunnettuutta tuomalla esiin kylän omat nähtävyydet ja paikalliset tuotteet. Kustannusarvio: 14 638 Talkootyönarvo: 4 200 Pihlajaveden kauppala Riihon kyläyhdistys ry - Tornihanke Tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet (tornilla järjestettävät tapahtumat) Luonnonvoimavarojen hyödyntäminen ja matkailun edistäminen Keurusseudulla Kylän elinvoimaisuus, yhteisöllisyys ja talkoohenki voimistuivat Riihon kyläyhdistys rakensi Riihon kylän Himmaanmäelle 21 metriä korkean näköalatornin. Rakennusmateriaalina oli kuparikyllästetyt mäntypylväät sekä Siperian lehtikuusi, jota meni yhteensä 74 m³. Tornin virallinen käyttölupa saatiin 18.7.2014 ja ensimmäisten puolentoista kuukauden aikana tornilla vieraili 3 000 kävijää. Jo ennen valmistumista tornilla oli kolme eri tapahtumaa, joissa kävijöitä oli 200. Himmaanmäellä järjestetään erilaisia tapahtumia, kokoontumisia, kokouksia ym. Hankkeella lisätään kylän elinvoimaisuutta, yhteisöllisyyttä, talkoohenkeä, yhdessä tekemistä, virkistymistä ja tarjotaan ihmisille erilainen mahdollisuus nauttia luonnon keskellä tapahtuvasta toiminnasta. Yleishyödyllinen kehittäminen KEURUU Kustannusarvio: 52 000 Talkootyönarvo: 19 000 Himmaanmäen näköalatorni 23

Keuruun Liesjärven Kyläseura ry Liesjärven kylätalon ulkovuoraus Liesjärven Kyläseura osti vuonna 2005 koulutoiminnan loputtua koulukiinteistön, josta muodostui kyläläisten yhteinen kylätalo. Kyläseura haki investointitukea kylätalon remontointiin, tuen avulla ulkovuoraus uusittiin pohjamaalatulla paneelilla, tehtiin sadevesijärjestelmät sekä vaihdettiin lämmityskattila huonokuntoisen tilalle. Katolle asennettiin myös kattotikkaat sekä uusittiin valaistusta. Remontoinnin avulla kokoontumispaikka säilyy tulevaisuudessakin Yhteistyö lisääntyi eri toimijoiden välillä Kylän identiteetti vahvistui Hankkeen myötä kylän identiteetti vahvistui ja erilaisten toimijoiden yhteistyö lisääntyi. Kylän ja kaupungin välinen kyläverkostoituminen edistyy. Kylätalo on ollut monipuolisessa käytössä ja hankkeessa tehdyillä toimenpiteillä saadaan pidettyä eri toiminnot myös tulevaisuudessa Liesjärvellä. Kylätalolla pidetään kokouksia, näyttelyitä ja mm. hirvipeijaisia. Taloa vuokrataan erilaisia juhlatilaisuuksia varten. Kansalaisopiston kursseja pidetään kolme kertaa viikossa. Talolla on kuntosali ja yhteistyötä tehdään mm. Keuruun Kisailijoiden kyläosaston Liesjärven Lujan kanssa. Kustannusarvio: 33 038 Talkootyönarvo: 12 389 Liesjärven kylätalo Pohjoisjärven Riistamiehet ry Kota-hanke KEURUU KEURUU Pohjoisjärven Riistamiehet saivat investointitukea kodan rakentamiseen. Etelä-Keuruun kylä on virkeä, siellä ei ole ollut yhteistä kokoontumistilaa. Kotaa käytetään kokousten pitopaikkana, taukopaikkana, metsästystapahtumien kokoontumis- ja tehtävänjakopaikkana. Tilaa voivat käyttää myös yksityiset henkilöt. Kodassa järjestetään mm. kauneimmat joululaulut vuosittain, tilaisuuteen on osallistunut n. 60 henkilöä. Kota toimii kyläläisten yhteisenä kokoontumispaikkana. Kustannusarvio: 12 630 Talkootyönarvo: 3 000 Kota on kaikkien vapaassa käytössä taukopaikkana Etelä-Keuruun yhdistysten yhteistyö lisääntyi 24 Etelä-Keuruun kylälle rakennettiin Rona-kota. Kota sai niemensä Rona-alueesta. Yhteinen kokoontumispaikka

Keuruun Pohjoislahden Nuorisoseura ry Männistön kasvojen kohotus - MKK Keuruun Pohjoislahden Nuorisoseura remontoi omistamansa nuorisoseurantalo Männistön. Talo sijaitsee Etelä-Keuruulla 1 km päässä toimivasta kyläkoulusta. Hankkeessa hankittiin kaksi ilmalämpöpumppua öljylämmityksen tueksi, ulko-ovet kunnostettiin ja peltikatto maalattiin. Hankkeessa kunnostettiin myös pelikenttä. Toimenpiteillä lisättiin v. 1922 rakennetun nuorisoseurantalon käyttöikää. Seurantalossa järjestetään mm. hirvipeijaisia, joulumyyjäisiä, näytelmäpiirin esityksiä ja harjoituksia sekä kesäjuhlia. Käyttäjiä ovat nuorisoseura, kyläyhdistys, koulu ja Iso Kirja koulutus- ja konferenssikeskus. Männistöä vuokrataan lisäksi yksityisille henkilöille juhlapaikaksi. Kustannusarvio: 14 861 Talkootyönarvo: 1 708 Pelikenttä uusittiin palvelemaan paremmin kyläläisiä Seurantalossa järjestetään monenlaisia tapahtumia Männistö - nuorisoseurantalo Etelä-Keuruulla Haapamäen elokuvakerho ry Nettisivut luovuusleirille Haapamäen elokuvakerho esittää kotimaisia elokuvia ja järjestää elokuva-alan koulutusta. Kursseilla on perehdytty elokuvan tekemisen eri vaiheisiin; käsikirjoittamiseen, kuvaamiseen ja editointiin ja tehty lyhytelokuvia, dokumentteja ja musiikkivideoita. Haapamäen elokuvakerho loi internet -sivut luovuusleirejä varten. Kohderyhmänä olivat aikuiset ja nuoret kuvallisen ilmaisun harrastajat. Internet-sivusto käännettiin englanniksi ja venäjäksi. Hankkeessa hyödynnettiin toimijoiden kokemusta, kuvataideleirikokemusta ja kansainvälisiä suhteita. Sivustolla tiedotetaan mm. taide- ja elokuvatapahtumista. Kustannusarvio: 9 080 Talkootyön arvo: 1 000 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,16 htv Remontilla lisättiin nuorisoseurantalon käyttöikää Kansainvälinen tiedotus- ja keskustelusivusto Yleishyödyllinen kehittäminen I KEURUU Haapamäen suoja 25

Keuruun 4H-yhdistys ry, osatoteuttaja Petäjäveden 4H-yhdistys ry Esiselvityshanke nuorten kansainvälisyyshankkeeseen Esiselvityshankkeen päätavoitteena oli löytää Keuruun ja Petäjäveden 4H-yhdistyksille toisesta EU maasta yhteistyökumppani. Kansainvälisyys on yksi 4H-yhdistysten toiminta-alueista, Keuruun ja Petäjäveden yhdistyksissä kv-toimintaa ei ollut ennen esiselvitystä lainkaan. Esiselvityshankkeen aikana löytyi kolme potentiaalista yhteistyökumppania Tanskasta, Latviasta ja Ruotsista. Yhteistyö jäi vain keskusteluasteelle eikä jatkohanke toteutunut. Esiselvityshankkeessa ei saatu varsinaisia tuloksia aikaan, hankkeen jälkeen Keuruulla alkoi kansainvälisyystoiminta. Nuorten osaaminen lisääntyi Nuorten kansainvälisyystoiminta aloitettiin Joka vuosi Keuruulta lähtee nuoria nuorisovaihtoon IFYE vaihto-ohjelman kautta ja nuoria osallistuu pohjoismaisille leireille. Lisäksi yksi nuori on ollut Au pair nuorisovaihdon kautta Hollannissa. Kustannusarvio: 9 472 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,08 htv Kuvituskuva KEURUU Yleishyödyllinen kehittäminen KEURUU Jukojärven Veikot ry Juko la vita II Jukojärven Veikot ry:n Juko la Vita II -kehittämishankkeessa toteutettiin kaksi eri osaa; kaavaselvitys ja ralliautoilun harjoitus- ja testauserikoiskokeiden tuotteistaminen. Kaavaselvityksessä laadittiin yhteistyössä Keuruun kaupungin maankäyttöviranomaisten kanssa kyselylomake ja tarvittava kartta-aineisto kaavaselvityksen tekemistä varten. Hankkeessa käytiin läpi kiinteistöittäin maankäyttötarpeet ja tonttien myyntihalukkuus. Selvityksestä tehtiin yhteenveto, elokuussa 2013 Keuruun kaupunki vahvisti osayleiskaavan. Kaupunki ja maanomistajat rakentavat infraa Jukojärvelle. Ralliautoilun harjoitus- ja testauserikoiskokeiden tuotteistamisen osuudessa laadittiin turvallisuussuunnitelmat 7 tieosuudelle, tiet ovat eri puolilla Keurusseutua. Kaavaselvityksen myötä Keuruun kaupunki vahvisti osayleiskaavan Jukojärvelle Laadittiin turvallisuussuunnitelmat Kustannusarvio: 8 470 Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,16 htv 26 Seurantalo Veikkola Jukojärvellä