Kauneimmat Joululaulut - sivu 4

Hyvinkään seurakuntalehti 6 13.12.2012 Hanna Tarkiainen Jouluperinteitä Italiasta ja Suomesta Kauneimmat Joululaulut - sivu 4

Anssi Häkkinen - pitkän linjan ammattimuusikko - Käsityöläiset-bändin jäsen Anssi Häkkinen on monipuolinen muusikko, jolla on pitkä kansainvälinenkin kokemus. Hän arvostaa perinteistä suomalaista joulunviettoa perheen ja ystävien parissa. Joulunäytelmästä hyvä mieli Käsityöläiset-bändin laulavalle kitaristille Anssi Häkkiselle, 45, on tullut perinteeksi olla mukana Hyvinkään kirkossa jouluaattona kaksi kertaa esitettävässä Kuninkaasi tulee -joulunäytelmässä. Minä olen Jesaja ja laulan ennustuksen Jeesuksen syntymästä. Olen myös esityksen Herodeksena. Kirkko tulee kaksi kertaa täyteen ihmisiä. Joulunäytelmistä tulee todella mukava joulutunnelma ja hyvä mieli. Sen jälkeen on kiva mennä kotiin joulupöytään. Anssi Häkkinen tutustui joulunäytelmän ohjaavaan Jouni Laineeseen, kun hänen kaksi vanhinta lastaan kävivät Palopuron koulua. Miehet pyörittivät lapsille koulukerhoa. Helena Lehtinen pyysi minua vuonna 2010 Jonen ohjaamaan Seimi ja risti -kesäteatteriesitykseen, jossa soitin kontrabassoa. Mica Ikonen on Käsityöläisten laulusolisti. Rumpuja soittaa Niko Berg ja bassoa John Vihervä. Anssi Häkkinen soittaa kitaran lisäksi rumpuja ja bassoa. Bändi esittää kotimaista 1970 1990 -luvun poppia, rockia ja iskelmää. Käsityöläiset esiintyy paljon yritysten tapahtumissa. Soitamme Mican kanssa myös häissä, ristiäisissä ja hautajaisissa. Ihmiset haluavat, että esitämme hautajaisissa jonkin vainajalle tärkeän biisin. Viime kevään ampumatapauksen jälkeen soitin useissa tilaisuuksissa. tytöt -yhtyeessä kiertäen esiintymässä ympäri maapalloa. Vilkkaimpina vuosina kertyi 200 matkapäivää. Siinä oli kaksi joikaajatyttöä, joita säestin akustisella kitaralla, djemberummulla tai saamelaisella kehärummulla. Tytöillä oli päällä värikkäät lapinpuvut, ja vastaanotto oli mainio. Vuonna 1995 esiinnyimme ensi kertaa Japanissa alkuperäiskansojen festivaalilla, joka pidettiin ainujen museoalueella. Vuonna 1999 Anssi perusti yhdessä muusikko Mica Ikosen kanssa Hyvä Meininki Music Ay -yrityksen. Heidän bändinsä Käsityöläiset järjesti vuonna 2010 Hyvinkään kaupungin päiväkodeille Laulupyörä-tapahtumia, joissa lapset ja aikuiset lauloivat orkesterin kanssa tuttuja ja leikittäviä lastenlauluja. Tänä jouluna järjestämme Hyvinkääsalissa 21. joulukuuta kello 19 Mican ja Anssin joulu -konsertin. Siellä on tunnettuja esiintyjävieraita. Konsertissa soitan kontrabassoa, pianoa ja mandoliinia. Isä piti tiukat rajat Anssi Häkkisen lapsuudenkoti oli Keuruulla. Isä Aimo oli autokauppias ja haitaria soittava muusikko. Äiti Eeva oli ompelija. Isä piti tiukat rajat. Kotiintuloaika oli illalla kello 9, eikä siitä lipsuttu. Elämä oli turvallista, ja meillä oli lämminhenkinen perhe. Kun olin seitsemänvuotias, minulle lyötiin kirves käteen puiden pilkkomista varten. Meillä oli iso kasvimaa, jota minä sekä veljeni Ari ja siskoni Leena kitkimme. Veljeni on Keuruun pioneerivarikolla autonasentajana, ja hänellä on kolme lasta. Leena on YLE:n radiotoimittajana Porvoossa, ja hänellä on kaksi lasta. Anssi Häkkisen puoliso Riikka on Kauppakeskus Willan Lindexillä myyjänä. Heillä on perheessä kolme lasta: Soja, 17, Noona, 14 ja Piita, 9. Käydessään Keuruulla koulua Anssi oli koulun kuorossa. Lukiossa sain stipendin kuorotoiminnasta. Meillä laulettiin kotona paljon. Isäni puolelta minulla on 36 serkkua. Kun järjestimme Multian työväentalolla serkuskokouksen, heistä tuli paikalle 34. Minä säestin kitaralla yhteislaulua. Kotona riittää remonttia Syyskuun puolivälissä Anssi Häkkinen muutti perheensä kanssa Parantolan alueelle vanhaan omakotitaloon. Isossa olohuoneessa on tilaa järjestää joulu- ja muita juhlia. Tykkään remonttihommista. Teen juuri saunaremonttia. Siinä näkee kättensä jäljen samoin kuin ruuanlaitossa, josta myös pidän. Pääsiäisenä olen laittanut muutamina vuosina lampaan potkaa. Teen siihen liemen punaviinistä, yrteistä ja valkosipulista. Haudutan ruokaa uunissa kahdeksan tuntia alle 100 asteessa. Minulla on paljon keittokirjoja. Ruoanlaittaminen on kivaa, ja sitä on kiva tarjota. Tuonpuoleiseen elämään Anssi Häkkinen sanoo uskovansa vahvasti. On yritettävä olla hyvä sekä toisia että itseä kohtaan. Toista ihmistä ei voi tuomita, kun ei edes tunne häntä. Muusikon työssä oppii tuntemaan ihmisiä, siinä on oltava sosiaalinen. Anssi sanoo tykänneensä aina joulusta. Se katkaisee kivasti arjen ja harmauden, kun kynttilöitä poltellaan. Vaikka minulla on aattona kirkossa kaksi esiintymistä, se ei ole taakka. Joulu tuo rauhallisen ajan, jolloin ollaan perheenä yhdessä. Angelin tytöistä Käsityöläisiin Vuonna 1987 Anssi Häkkinen tuli Hyvinkäälle ja suoritti siviilipalveluksen Uudenmaan erityishuoltopiirin kehitysvammaohjaajana jatkaen samoja töitä vuoteen 1992 saakka. Vuosina 1993 1999 hän soitti Angelin 2 Kitaran lisäksi Anssi Häkkisen arsenaaliin kuuluu monia muita soittimia kuten rummut, kontrabasso, piano ja mandoliini.

Kirkonmäki-gallup Miten osallistut seurakunnan joulunajan tilaisuuksiin? Eira Lehtinen Tärkeimpiä tilaisuuksia ovat aaton ja joulupäivän joulukirkot. Aattona menen Hyvinkään on ja joulupäivän aamuna kello 6 Vanhaan on, on lunta vaikka kaksi metriä. Joulukirkot ovat minulle pitkä perinne. teksti ja kuvat Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 13.12.2012 Joulu ihana? Siitä laulaa perinteinen joululaulu. Siitä kertovat monenlaiset mainokset. Sitä käsittelee tämä kädessäsi oleva oman seurakuntasi lehti. Joulua ei pääse pakoon, vaikka minne lähtisi, kalenterista nuo päivät tuijottavat joka tapauksessa, 24. 26.12. Toiselle niin odotettu ja toivottu, toiselle painajainen. Mitä se on juuri sinulle? Joulu? Luo köyhän niin kuin rikkahan... Joulun ei soisi olevan painajainen kenellekään. Yksinäisyys on kuitenkin totta myös jouluna ja juuri silloin erityisen raskasta. Joulu voi olla ahdistava myös sen vuoksi, että raha ei riitä kaikkeen siihen, mitä joulu tuntuu vaativan. Näissä kysymyksissä seurakunnan diakoniatyö voi olla avuksi. Tänäkin vuonna olemme saaneet vastaanottaa useita lahjoituksia yhteisöiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta annettavaksi eteenpäin apua tarvitseville. Suuri kiitos teille kaikille, jotka näin tahdotte tuoda joulumieltä tuntemattomalle lähimmäiselle. Lahjoituksia otamme edelleenkin vastaan. Diakoniatoimiston yhteystiedot löytyvät tästä lehdestä ja seurakunnan nettisivuilta, ota rohkeasti yhteyttä kun tarvitset apua. Ajan voi myös varata keskustelua varten, joko diakoniatyöntekijältä tai päivystävältä papilta. Mauri Silvennoinen Aikoinaan kävin Vehkojan seurakuntakeskuksessa joulunajan tapahtumissa, mutta nyt en käy joulukirkossa. Radiosta ja televisiosta seuraan jouluista ohjelmaa. Joulu merkitsee hiljentymistä. Joulun sanoma koskettaa minua. Tiia Tamminen Olen seurakunnan isoskoulutuksessa ja siellä on ainakin jotain joulutapahtumia. Viime vuonna olin katsomassa kirkossa Kuninkaasi tulee -joulunäytelmää. Joulussa on tärkeintä, että ollaan perheen kanssa yhdessä. Rami Kuparinen (vas.) ja Jonne Vesala Olemme Aseman koulun 6C -musiikkiluokalla. Käymme koulun joulukirkossa Hyvinkään kirkossa ja laulamme siellä. Rami käy sytyttämässä jouluna kynttilän isomumminsa haudalla Puolimatkan hautausmaalla ja Jonne isomumminsa haudalla Hyrylässä. Kimmo Virtanen Olen käynyt joitakin vuosia sitten joulupäivän aamuna aikaisessa aamukirkossa. Käyn vaimoni kanssa ennen aattoa pojan perheessä Helsingissä. Siellä tapaamme tammikuussa kolme vuotta täyttävän lapsenlapsemme Kiian. Joulu tuo mieleen muistoja omasta lapsuudesta. Sirpa Purhonen En osallistu oikeastaan mitenkään. Lapsena kävin Juvalla joulukirkossa aikaisin jouluaamuna, mutta Hyvinkäällä en ole käynyt vuosiin. Kuuntelen kotona radiota ja katson televisiota. TV7:lta katselen jouluna elokuvia, jotka kertovat Raamatun tapahtumista. Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa! Joulu on valon juhla keskellä pimeää vuodenaikaa, se on valon juhla myös oman elämämme pimeyden keskelle. Kulunut vuosi on ollut tavallista raskaampi meille hyvinkääläisille. Näkymät ovat synkeitä myös laajemmin, sekä Suomessa että maailmalla. Elämän suurten ja vaikeitten kysymysten äärellä tarvitaan taivaan valoa. Vaikka pimeys ei kokonaan väisty ja suru on osa elämää, on valo silti olemassa. Taivaan valo, Jeesus Kristus, on valo jota mikään pimeys ei voi peittää eikä sammuttaa. Joulun suurin lahja meille kaikille on, että Jumala ei jätä meitä yksin, Jeesuksessa hän antaa elämäämme valon, joka ei koskaan sammu. Sua halajan, sua odotan, sä Herra maan ja taivahan! Joulun tärkein sanoma on syvästi hengellinen, se on ilosanoma Jeesuksen syntymästä. Jumala syntyy ihmiseksi ihmisen rinnalle, tähän elämään. Taivaan ja maan Herra Jeesus Kristus syntyy juuri sinua varten, sinun elämäsi iloksi ja voimaksi. Ota vastaan joulun lapsi, Jeesus Kristus. Meitä jokaista kutsutaan joulun evankeliumin äärelle sekä perinteiseen jouluon että muihin joulun ajan tilaisuuksiin, joiden tiedot löytyvät tästä lehdestä. Nyt köyhän niin kuin rikkaan luo suloinen joulus tuo! Laulun sanat ovat tarkemmin luettuna pyyntö ja rukous. Joulun lapsi Jeesus Kristus syntyy sydämeemme rukouksen hiljaisuudessa. Yhdessä saamme pyytää: Tule Herra Jeesus! Hyvinkään seurakunta kiittää kuluneesta vuodesta, toivottaa jokaiselle lukijalle Rauhallista Joulua ja Siunausta vuodelle 2013! Kappalainen Virpi Koivisto Hyvinkään seurakuntalehti www.hyvinkaanseurakunta.fi PL 29, Hämeenkatu 16 05801 Hyvinkää Puh. (019) 456 11 Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 13.12.2012 Päätoimittaja Ilkka Järvinen, p. (019) 456 1210, ilkka.jarvinen@evl.fi Toimitussihteeri Jorma Ersta, p. (019) 456 1233, jorma.ersta@evl.fi Viestintätoimikunta: Marja-Leena Laakso, Markku Nihti, Annaleena Pakkanen, Timo Reuhkala, Anja Tauriainen. Toimituskunta: Reijo Huuskonen, Anssi Laaksonen, Tuija Mattila, Petra Pohjanraito, Inkeri Toiviainen,. Kustantaja Kotimaa-Kustannus Osakeyhtiö Ulkoasu Painos 21 600 kpl. ISSN 1239-2456. Seuraava lehti ilmestyy 31.1.2013.. 3

Joulu tulee, vaikken olisi valmis Tänä vuonna vietämme joulua pienimuotoisesti. Tai se on ainakin pyrkimys. Joulukortteja on lähetetty aiempaa vähemmän, ja lahjojen määrästäkin on vakavasti keskusteltu. Vielä tässä vaiheessa uskon, että lahjojen kanssa pysytään kohtuudessa. Itse olen sanonut, että mitään en tarvitse, mutta rauhaa ja rakkautta toivon. Toiset tunnustautuvat jouluihmisiksi. He nauttivat runsaista ja pitkäkestoisista jouluvalmisteluista. Kyllä minullakin on joulu mielessä koko vuoden. Jos jotain lahjaksi sopivaa tulee kaupassa vastaan, hankin sen vaikka kesällä. Toisia joulu stressaa. Ei ehtisi tai jaksaisi valmistella, ei kenties ole rahaakaan. Kuitenkin on vaatimuksia. Lapset kinuavat lahjoja, eikä heitä henno jättää täysin ilman. Ehkä tulee paineita sukulaisten taholta tehdä niin tai näin, kuten on ennenkin tehty. Kun kaupat ja lehdet toitottavat joulua jo syksyllä, on helppo hypätä samaan junaan. Ostella, laitella ja touhuta, miettimättä minkä takia. Miksi me vietämme joulua? Ja miksi siitä pitää ottaa niin paljon paineita? Sellaisissa maissa, joissa kristityt ovat pieni vähemmistö, joulu kiteytyy olennaiseen: Jeesukseen ja yhdessäoloon. Pohjoisafrikkalaiset kristityt kokoontuvat aattoiltana koteihin, onkin jos mahdollista. Lauletaan ja rukoillaan yhdessä, sen jälkeen aterioidaan. Lahjat eivät ole olennaisia, joskin köyhää perhettä saatetaan muistaa vaattein tai ruokakassein. Myös pienestä intialaiskylästä olen kuullut samansuuntaista. Kirkkoa ei ole, joten kristityt kokoontuvat ulos viettämään pyhää hetkeä ja syömään yhdessä. Tapana on myös hiljentyä kuuntelemaan radiosta kristillistä jouluohjelmaa. Lopuksi ehkä tanssitaan. Toki yhteisöllisyys on suomalaisessakin joulussa vahva. Mutta kun jouluruokia ja lahjavinkkejä suolletaan jo marraskuusta, joulusta uhkaa tulla suoritus. Stressataan viikkotolkulla, aattona ollaan uuvuksissa, ja pian kaikki on ohi. Kyllä joulua saa valmistella pitkään ja hartaasti, jos se tuo mielihyvää. Mutta jos joulu ahdistaa jo etukäteen, on ehkä keskustelun paikka. Entä jos jokainen perheenjäsen sanoisi yhden asian, mitä joululta toivoo ja yhden ruuan, jota haluaa syödä? Voisiko aterian tällä kertaa koota suosikeista ja unohtaa loput? Joskus tulee vastaan sellainenkin joulu, jonka yli tekisi mieli hypätä. Joulu voi tulla keskelle surua tai kriisiä, ja sen läpi pitää jotenkin sinnitellä, yksin tai lasten vuoksi. Vaikka kuusi olisi variseva, kinkku suolaton ja lahja epämieluisa tai niitä ei ole joulu tulee ja joulu on. Jeesus-lapsi syntyi talliin 2000 vuotta sitten, hyvin epätäydellisiin oloihin. Hän syntyy myös tänä jouluna, olipa kotimme koristeltu ja mielentilamme mikä tahansa. Onko meillä sijaa joulun lapselle? Annaleena Pakkanen Kauneimmat Joululaulut kajahtavat 40. kerran Kauneimmat Joululaulut kajahtavat kirkoissa tänä jouluna 40. kerran. Suomen Lähetysseuran vuonna 1973 hiljaista 3. adventtisunnuntaita varten ideoimasta joululaulutapahtumasta on tullut olennainen osa suomalaisia joulunviettotapoja. Jo ensimmäisenä vuonna mukaan lähti 140 seurakuntaa. Nykyisin lähes jokainen seurakunta järjestää vähintään yhden Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden. Lisäksi Kauneimpia Joululauluja kokoontuvat laulamaan myös ulkosuomalaiset eri puolilla maailmaa. Kauneimmat Joululaulut tekee hyvää Kauneimmat joululaulut -tilaisuudesta on tullut monelle suomalaiselle jo perinne, joka auttaa virittäytymään joulun tunnelmaan. Osallistumalla tilaisuuteen saa hyvän mielen itselleen, mutta samalla voi tehdä hyvää myös kaukaiselle lähimmäiselle. Laulutilaisuuksissa kerätään kolehti Lähetysseuran ulkomaisen työn tukemiseksi, tänä vuonna erityisesti Aasian lasten lukutaidon edistämiseksi. Viime vuonna tilaisuuksissa kerätyt kolehdit sekä joulukeräys tuottivat yli miljoona euroa. Juhlavuoden kunniaksi Lähetysseura on julkaissut tavallista paksumman lauluvihkon. Kolmenkymmenen laulun joukosta löytyy oma osio lastenlauluille. Tervetuloa mukaan Hyvinkään seurakunnan Kauneimpiin Joululauluihin! to 13.12. kl. 18 Luciafest och De vackraste julsångerna i Gamla kyrkan med Laura Maria Latikka och Erkki Hannonen. Joulunäytelmä draaman keinoin Joulun ajan Kauneimpien joululaulujen, -jen ja -konserttien lisäksi Hyvinkään kirkossa jouluaattona esitettävä Kuninkaasi tulee -näytelmä kiehtoo mieliä yhä uudestaan. Näytelmä tuo joulun sanoman lähelle. Joulunäytelmää ei esitetä vuodesta toiseen samanlaisena. Sen eri elementtejä hiotaan ja uudistetaan. Joulunäytelmä kehittyy tänä vuonna vielä vahvemmin aidon draaman suuntaan, niin että papin osuudet integroidaan osaksi draamaa, teatteriohjaaja Jouni Laine kertoo. Pappi, Marko Huhtala, on mukana näytelmän tapahtumissa ja hartausosio sisältyy näytelmään. Kirkkodraama on näin ollen draaman keinoin toteutettua jumalanpalvelusta, eikä erillinen jumalanpalveluksen dramaattinen osa. Näytelmän lopussa hyvinkääläisille tuttu Mica Ikonen laulaa ensi kertaa Faltinin Herran Siunauksen apunaan kuoro ja sakraali-koreografia. Näytelmän uusia musiikkiosia harjoitellaan jo innokkaasti Helena Lehtisen valmennuksessa. Tuoreita koreografisia ratkaisuja koeajetaan Titta Tunkkarin johdolla. Kirkossa on käytössä myös täysin uusi äänilaitteisto Aki Nousiaisen rakentamana. Marika Laine vastaa lavastuksesta. Esiintyjiä on yli kolmekymmentä. Juliste ja kuvat ovat Hanna Tarkiaisen ja ohjauksesta vastaa edelleen Jouni Laine. Kuninkaasi tulee joulunäytelmä esitetään Hyvinkään kirkossa maanantaina 24. joulukuuta kello 14 ja 16. Tervetuloa! Kauneimmat joululaulut sunnuntaina 16.12. klo 10 Joululaulu Paavolan srk-kodissa, Aittatie 1, Jyrki Rauhala ja Eeva Jurmu. Kirkkokahvit. klo 14 Lasten kauneimmat joululaulut Vehkojan srk-keskuksessa, Yli-Anttilantie 3, Merja Telsavaara, Marjut Sipakko, Anna-Mari Tukeva, lapsikuorot. klo 16 Kauneimmat joululaulut Hyvinkään kirkossa, Hämeenkatu 16, Jyrki Rauhala, Helena Lehtinen, Tuomaskuoro ja -bändi, Marjut Sipakko ja lauluyhtye. klo 16 Kauneimmat joululaulut Vanhassa kirkossa, Uudenmaankatu 13, Kosti Kallio, Taru Paasio, Hyvinkään Mieslaulajat, joht. Seppo Nietula, Solina-kuoro, joht. Nina Melasalmi. klo 16 Kauneimmat joululaulut Kytäjän kirkossa, Palkkisillantie 11, Leena Ranta ja Eeva Jurmu, Kirkkokuoro. Kytäjän Marttojen glögitarjoilu. klo 16 Kauneimmat joululaulut Kaukasten palvelutalossa, Rajapellontie 1, Virpi Koivisto ja Erkki Hannonen. klo 18 Kauneimmat joululaulut Hyvinkään kirkossa, Hämeenkatu 16, Jyrki Rauhala, Marjut Sipakko, Kide-kuoro, joht. Pertti Utriainen, Taina Lindholm, huilu ja Maija Viitasalo, piano. klo 18 Kauneimmat joululaulut Vanhassa kirkossa, Uudenmaankatu 13, Kosti Kallio, Taru Paasio, Hyvinkään Työväen Mieskuoro, joht. Taru Paasio. klo 18 Kauneimmat joululaulut Ridasjärven Päivölässä, Johanna Rantalankila, Helena Lehtinen, lauluyhtye KokoNainen ja soitinyhtye. klo 20 Kauneimmat joululaulut Hyvinkään kirkossa, Hämeenkatu 16, Virpi Koivisto, Erkki Hannonen, Hyvinkään Oratoriokuoro, joht. Lauri Vuorela, Hyvinkään Kamarikuoro, joht. Erkki Hannonen. klo 20 Kauneimmat joululaulut Vanhassa kirkossa, Uudenmaankatu 13, Esa Kokko, Taru Paasio, Johanna Rantalankila, lauluyhtye HaTs ja Hyvinkään Salonkiorkesteri, joht. Erkki Kallio. Loppiaisena 6.1.2013 klo 18 Kauneimmat joululaulut vielä kerran Vanhassa kirkossa, Esa Kokko ja Helena Lehtinen. 4

Joululauluja ruotsiksi ja englanniksi Kuorossa laulaminen virkistää kehoa ja mieltä. Kuorossa ilmaista laulunopetusta Hyvinkään Kirkkokuoron harjoitukset pidetään normaalisti seurakuntasalissa, mutta tällä kertaa ne olivat päiväkerhotilassa. Ennen harjoituksia sopraano Erja Rajala, altto Arja Saarelainen ja tenori Jorma Tuohela kertovat kokemuksistaan. Meidän kuoronjohtajamme Eeva Jurmu on lämmin ja valoisa musiikkiammattilainen. Hän pitää napakat ja tehokkaat harjoitukset. Minulla on menossa kahdestoista vuosi kuoron laulajana. Laulan myös Matti Herojan johtamassa Hyvinkään Oratoriokuorossa, erityisopettaja Erja Rajala sanoo. Arja Saarelainen on ammatiltaan myyjä. Hän on laulanut kuorossa seitsemän vuotta. Kuoro on mukava harrastus ja odotan näitä harjoitusiltoja. Teemme konserttimatkoja sekä koti- että ulkomaille. Ne ovat intensiivisiä matkoja, kun olemme kolme vuorokautta yhdessä. Eläkkeellä oleva Jorma Tuohela, 73, oppi nuotit ja yhteissoiton Kyröskosken VPK:n soittokunnassa. Hän soittaa myös hanuria, vibrafonia ja pianoa. Muutin 1960-luvulla Hyvinkäälle, ja vaimoni Terttu innosti minut kamarikuoroon, josta Matti Heroja muodosti vuonna 1977 oratoriokuoron. Kirkkokuorossa olen ollut vuodesta 1981 lähtien, jolloin sitä johti Teuvo Leutonen ja hänen jälkeensä Heikki Hinssa sekä Erkki Hannonen. Laulavia naisia haastetaan Kuoronjohtaja Eeva Jurmu kertoo, miksi laulamisesta pitävän kannattaa tulla kuoroon. Siinä saa uuden harrastuksen ja ilmaista laulunopetusta, päivän työt unohtuvat mukavasti. Pääosin laulamme messuissa, mutta lisäksi olemme monessa mukana. Laulamme palvelutaloissa ja toritapahtumissa. Lokakuussa lauloimme Ruskan sävel -kuorokavalkadissa ja marraskuussa Kauppakeskus Willassa uusmaalaisten päivässä. Toukokuussa lähdemme laulamaan Alankomaihin. Miehiä meillä on runsaasti, naisia otamme ilomielin lisää. Hyvinkään Kirkkokuoro on aktiivinen ja vireä kuoro. Ensimmäisenä päivänä joulukuuta sitä kuultiin Vanhan Willatehtaan sisäpihalla. Seuraavan kerran laulamme sunnuntaina 16. joulukuuta kello 16 Kytäjän kirkon kauneimmissa joululauluissa ja jouluyön messussa kello 23. Jos olet kiinnostunut laulamisesta, voit ottaa yhteyttä Eevaan sähköpostilla eeva.jurmu@evl.fi. Harjoitukset ovat seurakuntakeskuksessa torstaisin kello 18.15 20.30. Harjoitukset jatkuvat ensi vuonna torstaina 10. tammikuuta. Hyvinkään Kirkkokuoron johtaja Eeva Jurmu (vas.) sekä kuorolaiset Arja Saarelainen, Erja Rajala ja Jorma Tuohela haastavat laulavia naisia ja miehiä kuorolaulun rentouttavaan maailmaan. Ikkunoita tuonpuoleisuuteen Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 13.12.2012 Hyvinkäällä asuva eläkerovasti Veli- Pekka Toiviainen on tuottanut kaunisasuisen, syvälle luotaavan ja perusteellisesti pohditun teoksen. Sitä ei ole helppo asettaa tavanomaisiin kirjallisuusluokkiin. Teos on rukouskirja, tietolähde Raamatussa ilmoitettujen Jumalan nimien verrattomasta aarreaitasta; tekijän sanoin: sanaikoneja Jumalan olemuksesta. Raamatussa on paljon rakenteellista kauneutta ja myös luvuilla on oma viestinsä. Tekijä on valinnut 144 eli 12 x 12 Jumalan nimistä ja ominaisuuksista koostuvaa kokonaisuutta noin sivun mittaisiksi luvuiksi. Keskellä kirjaa on Jorma Erstan kymmenen vahvoin värein toteutettua kuvaa, jotka liittyvät tiettyihin teksteihin. Veli-Pekka Toiviainen tunnettiin turisti- ja siirtolaistyössä Espanjassa, Kreikassa ja Turkissa isällisenä Pedro-pappina. Aikaisemmin hän toimi muun muassa Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtajana ja Sana-lehden päätoimittajana. Kolmen Karjalaan sijoittuvan romaanin jälkeen hän on nyt työstänyt 40-vuotisen mietinnän ja ihmettelyn pohjalta tämän kirjan, joka ansaitsee päästä yöpöydälle tai muuhun paikkaan, jossa siihen voi usein palata. Kirjaa kannattaa näet sulatella luku tai pari kerrallaan. Kirjan käytettävyyttä olisi vielä lisännyt sisällysluettelo sekä lista käytetyistä raamatunkohdista. Hyvä varuste on lukunauha, jolla voi merkitä sen mihin asti on päässyt. Näin joulun alla sopii näytteeksi kirjan sisällöstä tämä Mark. 6:3:n alla oleva: Mysteerien mysteeri, salaisuuksien salaisuus! Se ei ole selityksiä varten. Se on ihmettelyä, kiitosta, ylistystä, palvomista varten. Mistä sinulla on tämä viisaus? Veli-Pekka Toiviainen Hänen nimensä on ihmeellinen 144 sanaikonia Jumalan olemuksesta 174 s., Mediapinta 2012 Mistä sinulla on tämä voima tehdä ihmeitä? Näin torjujatkin ihmettelevät. Jeesus, nasaretilainen! Anna minun löytää tie peremmälle sinun Rakkautesi alkulähteille. Ikävöin sinne. Reijo Huuskonen Jorma Ersta Lucia-juhlaa vietetään perinteisesti Vanhassa kirkossa 13. joulukuuta kello 18. Silloin lauletaan Suomen Lähetysseuran lauluvihosta Kauneimmat joululaulut ruotsin kielellä. Juhlan jälkeen Ruotsalaisella koululla (Hyvinkäänkatu 44) on joulumyyjäiset alkaen kello 19. Tarjolla on silloin myös glögiä ja luciapullia. Kolmannen ja neljännen luokan opettaja valitsee vuoden Lucian, jonka täytyy osata laulaa ja esiintyä, kertoo Ruotsalaisen koulun rehtori Jerker Sandström. Hän toivottaa kaikki tervetulleiksi Vanhaan on viettämään Lucia-juhlaa ja sen jälkeen koululle joulumyyjäisiin. Joululauluja laulettiin englanniksi viime sunnuntaina 9. joulukuuta Vanhassa kirkossa. Ensimmäisen kerran joululauluja laulettiin englanniksi vuonna 2004 ja perinnettä on tarkoitus jatkaa myös ensi vuonna. Tänä vuonna hartauden tilaisuudessa piti pastori Saija Lottonen, joka luonnehti tilaisuutta lämminhenkiseksi. Joululaulujen säestyksestä vastasi kanttori Taru Paasio. Englanninkielisiä tilaisuuksia on järjestetty, koska paikkakunnalla asuu paljon maahanmuuttajia, kertoo idean äiti, monikulttuurisuustyöstä vastaava diakonityöntekijä Päivi Lammela. Betlehemin tapahtuma näkyy belénissä Jeesus-lapsi lepää seimessään vierellään äiti Maria ja Joosef. Hyvinkään seudun Espanjan ystävät ry asetti Betlehemin tapahtumia kuvaavan belénin eli seimen 1. adventtina Hyvinkään kirkon aulaan, jossa se on loppiaiseen, 6. tammikuuta saakka. Vitriinissä Jeesuksen seimen äärellä ovat Maria ja Joosef. Kedolla on lampaita ja paimenia. On sininen joki, ja taivaalla tähtiä. Kolme itämaan tietäjää seuraa pyrstötähteä seimelle. Olemme rakentaneet beléneitä joulusta 2006 lähtien. Taivaalla olevat 180 tähteä saavat valon valokuituja pitkin, yhdistyksen edustaja Tapio Kallio kertoo. On iso etu, että beléniä on saatu säilyttää kirkon yläsalissa. Yhdistys toivoo, että se on saanut kirkosta pitkäaikaisen kotipaikan. Vitriiniä voisi käyttää myös muiden vuoden tapahtumien kuvaamiseen yhteistyössä seurakuntaväen kanssa, Olli Laitinen lisää. Kastesukista iloa monelle Hyvinkään seurakunta on lahjoittanut tämän vuoden alusta alkaen ns. kastesukat kaikille seurakunnassa kastetuille vauvoille. Sukat on saatu lahjoituksena lukuisilta vapaaehtoisilta. Hyvinkään seurakunta haluaa kiittää kaikkia kutojia, jotka ovat ahkeruudellaan mahdollistaneet kastesukkien jakamisen. Erityisesti seurakunta kiittää Hyvinkään Kansallisten seniorien käsityökerhoa, joka viimeksi marraskuussa lahjoitti peräti 34 paria kastesukkia. Sukkia ovat kutoneet myös monet muut vapaaehtoiset. Ennen kuin sukat viedään kastekotiin jokaiseen sukkapariin pujautetaan iltarukous. Muovipussissa olevat sukat suljetaan tarralla, kertoo johtava lapsityönohjaaja Terhi Makkonen. Vauvojen äidit ovat kiitelleet sukkia, jotka pysyvät niin hyvin pienissä jaloissa. Toivottavasti nämä ihanat vapaaehtoiset enkelit jaksavat edelleen kutoa sukkia seurakunnan kasteperheitä varten. Sukkien teko-ohje löytyy osoitteesta: www.taitoep.net/vauvansukan-ohje. 5

ScanStockPhoto hannu saarinen Seurakunta aloittaa diakoniaruokailun Hyvinkään seurakunnan diakoniatyö aloittaa tammikuussa uutena toimintamuotona diakoniaruokailun. Diakoniaruokailu pidetään joka kuukauden viimeinen maanantai Hyvinkään kirkon yläsalissa kello 11.30 13. Diakoniaruokailu on tarkoitettu Hyvinkäällä asuville vaikeassa taloustilanteessa oleville ihmisille. Ruokailuun ovat tervetulleita eri-ikäiset ihmiset, niin yksin asuvat kuin perheellisetkin. Diakoniaruokailun hinta on 2 /henkilö, ja se maksetaan käteisellä. Jotkut diakoniatyön asiakkaat ovat jo kyselleet, että onko ruokailuun tulevan pakko maksaa nuo kaksi euroa, jos sitäkään rahaa ei ole kukkaron pohjalla. Ruokailu todellakin maksaa sen verran ja jos mikään muu ei auta, niin kyseisen rahan voi saada kasaan vaikka keräämällä pulloja ja viemällä ne kauppaan, toteaa diakoniasihteeri Tuija Mattila. Tuon ohjeen antaminen ei ole mitenkään mieltä ylentävää ja se kertoo yhteiskuntamme tilanteesta aika paljon. Monet työttömät ja eläkeläiset keräävät jo nyt tyhjiä oluttölkkejä ja limsapulloja saadakseen ostettua ruokaa itselleen, Mattila jatkaa. Mattilan mukaan diakoniaruokailun tavoitteena on tukea rahavaikeuksissa olevia hyvinkääläisiä uudella tavalla, tarjota siisti ja lämmin paikka ruokailuun sekä lisätä yhteisöllisyyttä osallistujien kesken. Jokainen ruokailu alkaa yhteisellä hartaudella kirkossa ruokailupäivinä klo 11.30 ja itse ruokailutilana toimii siis Hyvinkään kirkon yläsali. Ruokailun järjestelyistä vastaavat diakoniatyöntekijät Mari Kahra ja Päivi Lammela. Ruokailussa on apuna myös seurakunnan vapaaehtoisia. Kevään diakoniaruokailupäivät ovat 28.1., 25.2., 25.3., 29.4. ja 27.5. Lisätietoja diakoniaruokailusta saa diakoniatoimistosta sekä ruokailusta vastaavilta diakoniatyöntekijöiltä. Muoti ja musiikki Naisten Pankin asialla Kirkon Ulkomaanavun ja suomalaisten vaikuttajanaisten vuonna 2007 aloittama Naisten Pankki -vapaaehtoisyhteisö sai viime toukokuussa Hyvinkäälle oman aluesolunsa, jonka ensimmäinen Muodikkaasti musisoiden -varainkeruutapahtuma oli 18.11. Vehkojan seurakuntakeskuksessa. Runsas yleisö tuotti odotettua suuremmat lipputulot Naisten Pankin hyväksi. Kun kaikki esiintyjät, tilat ja tarjoilut saatiin korvauksetta, pystyttiin koko pääsylipputulo tilittämään lyhentämättömänä kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja ammattikoulutusta tukeviin projekteihin. Ohjelmasta vastasivat KokoNainen-lauluryhmä, muusikko Asta Pöyhönen ja vaatetusliike Mona Lisa muotinäytöksellään. Malleina olivat Carita Auvinen, Johanna Sysimetsä, Marja-Leena Kurikko, Päivi Lammela ja Iina Saulio. Mona Lisan edustajina olivat Minna ja Anja Mähönen. Illan aikana saatiin hankittua yli kahdellekymmenelle kehitysmaan naiselle ammatti tai kyläpankin perustamiseen tarvittava alkupääoma. Ks. Facebookista Naisten Pankki Hyvinkää ja www.naistenpankki.fi. Naisten Pankin asialla olivat muun muassa: Carita Auvinen (vas.), Johanna Sysimetsä, Marja-Leena Kurikko, Anja Mähönen, Päivi Lammela, Iina Saulio ja Minna Mähönen. 6 Adventtisunnuntain messun jälkeen Hyvinkään kirkon aulan lelutori kiinnosti sekä pieniä että isoja vieraita. Lelukeräys ilahdutti lapsia ja aikuisia Adventtisunnuntain messun jälkeen oli Hyvinkään kirkon aulassa vipinää. Kirkkoon tulleet ihmiset olivat tuoneet sinne kodeissaan olleita ylimääräisiä leluja, joita sai ottaa myös mukaansa. Varsinkin lapset olivat innostuneita. Lelutoria pidettiin seuraavan viikon perjantaihin saakka kirkon aukioloaikana kello 9 16. Joukko isosia oli järjestelemässä suurta lelumäärää erityyppisiin ryhmiin. Minä olin ottamassa leluja vastaan myös viime vuonna. Silloin lelukeräys oli ensimmäisen kerran. Ohjaan isosena tyttöjen liikuntakerhoa Vehkojan seurakuntakeskuksessa, Kiia Lönnroth sanoi. Minä ohjaan kokkikerhoa Paavolan seurakuntakodissa, leluja lajitellut Mila Kotala lisäsi. Lelukeräysidean sai ennen viime vuoden adventtia hoitovapaalla ollut nuoriso- ja koulutyön pastori Saija Lottonen. Luin lehdestä yksinhuoltajasta, jolla ei ollut varaa ostaa lapselle leluja. Ajattelin, että samaan aikaan moni perhe elää yltäkylläisyyden keskellä. Päättelin, että varmasti ihmiset lahjoittaisivat mielellään leluja, jos olisi jokin keräys. Leluja tuli niin paljon, että niitä on jaettu pitkin vuotta. Ne ovat löytäneet hyvän uuden kodin. Lelutoriviikon jälkeen leluja viedään muun muassa Hyvinkään sairaalaan. Diakoniasihteeri Tuija Mattilakin oli ihmettelemässä lelujen valtavaa määrää. Koska meillä ei ole diakoniatoimistossa tiloja näin suurelle lelumäärälle, päätimme järjestää tällä kertaa lelujen vaihtotorin tänne kirkon aulaan. Matti Herojasta vuoden paavolalainen Vuoden 2012 paavolalaiseksi valittu Matti Heroja pitää Jeesuksen kärsimyshistoriaan liittyvää Bachin Matteus-passiota loistavana esimerkkinä siitä, miten musiikki ja tekstit ovat yhtä. Seurakuntakodin tapahtumissa on välitön ja kodikas tunnelma, sanoi eläkkeellä oleva seurakunnan pitkäaikainen kanttori Matti Heroja saatuaan Paavolan alueneuvoston puheenjohtajalta Tapio Piilolalta vuoden paavolalainen -pokaalin. Ehdokkaat tuntuvat olevan vähissä, kun minut valittiin vuoden paavolalaiseksi. Valinta julkistettiin Paavolan seurakuntakodissa isänpäivänä 11. marraskuuta pidetyn perhemessun jälkeen. Kirkkoteatteriohjaaja Jouni Laine esitti messussa evankeliumin tekstiin pohjautuneen nukke-monologin, jota Paavolan aluepappi Jyrki Rauhala täydensi puheessaan: Antakaa keisarille, mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä kuuluu hänelle. Ihminen kuuluu Jumalalle, koska Raamatun mukaan Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Siksi olemme hänelle tärkeitä. Jeesus on Vapahtajamme, ja hänessä näemme Jumalan rakastavat kasvot. Kanttori Marjut Sipakko säesti virsilaulua. Lapset lauloivat ja lausuivat runon lastenohjaaja Raija Huovisen johdolla. Lapset ja isät saivat Arvi Oravalta keltaisia ruusuja. Ennen kakkukahville menoa Matti Heroja soitti seurakuntakotiin hankitulla flyygelillä J. S. Bachin sävellyksen Kristus valo valkeuden. Sellisti Kristiina Hirvonen soitti Bachin 1. soolosellosarjan Allemanden. Yhdessä he soittivat Bachin Arioson. Kristiina opiskelee Sibelius Akatemiassa, soittaa Hyvinkään orkesterissa ja opettaa sellonsoittoa. Matti Heroja sanoi, että Paavolan seurakuntakotiin on kiva tulla. Flyygeli innosti häntä erityisesti. Paavolalaisia on syytä onnitella. Nyt täällä voidaan järjestää pieniä konsertteja. Salissa on hyvä akustiikka. Täällä on pidetty riemukkaita tilanteita kuten esimerkiksi kansanlaulumessu. Hyvinkään Oratoriokuoron perustaja ja sitä edelleen johtava Matti Heroja täytti äskettäin 75 vuotta. Ikä on vain numeroita, syntymäpäivä ei tuntunut ihmeemmin miltään. Pidän kunnostani huolta. Ajokortin sain uusittua viideksi vuodeksi. Sen vielä haluan sanoa, että Bach oli hyvä jätkä.

Sarjassa esitellään seurakuntatyön eri muotoja Seurakuntatyö tutuksi Betanian After School -illassa Aksu Saarinen (vas.), Juuso Leino ja Anshelm Laine pelaavat Carcassonnea. Takana Ira Kärkkäinen (vas.), Tanja Ignatius, Anni Wagner-Prenner ja Eevi Vuohtoniemi laulavat Saalas Ruokankaan säestäessä kitaralla. Nuorille on tarjolla iloista tekemistä Minua ilahduttaa Hyvinkään seurakunnan nuorisotyössä se, että meillä saa puhua Jumalasta, meillä on 26 kerhoa ja niissä 57 kerhonohjaajaa sekä vanhempi-lapsi -toimintaa. Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 13.12.2012 Iloitsen myös siitä, että vanhemmat lähettävät lapsia leireille, joissa saa opetella elämään yhdessä, sanoo nuorisotyöntekijä Kirsi Kupiainen, joka tekee varhaisnuorisotyötä yhdessä kollegansa Ari-Pekka Laakson kanssa. Ari-Pekka Laakso on ohjannut syksyn aikana muun muassa innokkaita 6 8-vuotiaita poikia, joille alettiin pitää sählykerhoa Vehkojan seurakuntakeskuksessa. Oli mukava huomata, että näiden poikien isistä osa on ollut itsekin koululaisena sählykerhossa. Vanhemmat tuovat lapsiaan myös muihin kerhoihin. Varhaisnuorisotyön lapset ovat iältään 7 14 -vuotiaita eli alle rippikouluikäisiä. Heille on kerhoja, leirejä ja erilaisia tapahtumia. Ari-Pekka Laakso kertoo vielä, että ensi syksynä alkaa jälleen lasten sururyhmä. Siinä lapset saavat käsitellä omaa suruaan turvallisessa ympäristössä asiaan perehtyneiden ohjaajien kanssa. Nuorisosihteeri Markku Petlinin mukaan seurakunta tekee nimenomaan kristillistä nuorisotyötä. Meidän tarkoitus on tarjota nuorille paikka, jossa tutustutaan omaan itseen, toisiin ihmisiin ja Jumalaan. Me seurakunnan nuorisotyössä mukana olevat olemme kirkon työntekijöitä, ja meillä on kirkon sanoma. Betanian suosittu raamis Helenenkatu 15:n perinteikäs Betania on nuorten paikka, jossa heillä on viikko-ohjelmaa ja tapahtumia. Nuorisotyöntekijät Outi Korppinen ja Anssi Laaksonen ovat vuorollaan nuorten kanssa. Keskiviikkona on avoin Raamis, perjantaina After School -iltapäivä ja lauantaina Nuorten Ilta. Torstaisin kokoontuu seurakuntakeskuksen iltapäiväkerhotilassa musiikista pitävien Kuvastusyhtye, joka ottaa uusia jäseniä. Iloisin nuorten palaute on, että he tulevat mukaan viikko viikon jälkeen yhä uudestaan. Joulunajan jälkeen nuorten toiminta jatkuu Betaniassa kolmannella viikolla. Tietoa saa osoitteesta www.betsku.net, Outi Korppinen sanoo. Anssi Laaksonen pitää Raamiksen suosiota hyvänä asiana. Nuorten kanssa keskustellaan kaikenlaisista asioista. Mitä tehdä, kun on huoli kaverista tai kokeissa ei ole ollut menestystä. Betaniaan kannattaa tulla mukaan. Meillä on sellainen porukka, joka ei jätä ketään yksin. Heidän kanssaan on hyvä olla. Koulutyössä oleva nuorisotyönohjaaja Satu Rytilahti käy myös Betaniassa. Iloitsen hirveästi, että Betanian Raamiksessa on käynyt tänä syksynä paljon nuoria, usein yli kolmekymmentä. Käsittelemme siellä uskonelämän tärkeitä asioita. Nuorilla on hyviä ajatuksia ja kysymyksiä. Satu Rytilahden työn pääpaino on alakouluissa. Hänestä koululaisten kohtaamiset ovat mukavia. Lapset pitävät toiminnallisista uskontotunneista, ja niitä on kiva käydä pitämässä. He osallistuvat aktiivisesti ja innolla. Lapsilla on hirveästi asiaa. Valtaosa uskontotuntien oppilaista on seurakuntalaisia. Pelkoni on, että koulujen kristinuskon opetus vähenee ja ohenee. Kiitosaiheena on, että opettajat kutsuvat minut mielellään uskontotunneille. Koulujen ovet ovat avoimia Erityisnuorisotyöntekijä Nina Laurén lisää, että seurakunnan toimintaan osallistuva nuori saa oman pohdintansa lisäksi tuekseen turvallisen aikuisen. Hän saa peilata omaa elämäänsä sekä miettiä oikeita ja vääriä ratkaisuja. Vaikka nuori tekee virheitä, niin hän voi tulla seurakuntaan, jossa elämän suuntaa voi muuttaa. Kasvatuksen vastuukappalaisen Laura Maria Latikan mukaan seurakunnan työntekijät ovat siellä missä nuoret liikkuvat. Lisäksi on kokoavaa toimintaa kuten nuorteniltoja, kerhoja ja leirejä. Nuoriso- ja koulutyön pastori Saija Lottonen aloitti koulutyössä vuosi sitten. Olemme kiitollisia siitä, että meillä on edelleen avoimet ovet kaikkiin kaupungin kouluihin. Menen viemään sinne evankeliumia hopeatarjottimella, mutta en tuputtamaan. Evankeliumi tuo elämään iloa ja positiivisia asioita. Usko on voimaannuttava asia. Rippikoulut yhä suosittuja Ensi vuodelle on tulossa kahdeksantoista rippikoulua. Niiden suosio on pysynyt samanlaisena kuin ennenkin. Rippikoulun aikana vanha traditio muuttuu nuorten kohdalla mukavaksi asiaksi, sanoo rippikoulutyöstä vastaava pastori Heidi Kajander- Maavuori. Saija Lottonen sanoo riemuitsevansa siitä, että nuoret innostuvat rippikoulujen jälkeen isoskoulutuksesta. Kahden vuoden koulutuksessa on yli 100 isosta, joihin voidaan luottaa. Satu Rytilahden mielestä hyvinkääläiset isoset ovat laadukkaita. Hyvinkään seurakunnan nuoret aikuiset ottavat vastuuta toiminnasta. Heitä on muun muassa rippileirien valvojina, nuorisoiltojen ja After School -iltapäivien vetäjinä, leirien ohjaajina ja diakoniatyössä. Oppilaitospapilla Tarja Tommisella on vastuualueenaan oppilastyö ja nuoret aikuiset. Hän vastaa myös aikuisrippikoulusta, jonka käyminen on mahdollista minkä ikäisenä tahansa joko ryhmässä tai yksityisesti. Nytkin on menossa ryhmämuotoinen kolmen miehen ja yhden naisen aikuisrippikouluryhmä, jossa on mukana myös kaksi isosta. Siinä pohditaan yhdessä ja vuorovaikutteisesti kristinuskon asioita. Näillä rippikoululaisilla on elämänkokemusta. Yleensä aikuisrippikoulun käymisen syinä ovat häät ja kummius. 7

Suomalais-italialaisen perheen perinteet: Joulusauna ja jou Napolilaisissa kirkoissa ja kodeissa jouluseimi, presepe, on viimeistään 1600-luvulta lähtien ollut tärkeä osa joulunviettoa. Vuoden 1987 jouluna tähän perinteeseen tutustui nuori Marja-Liisa Mäenpää, joka vieraili poikaystävänsä Angelo Marseglian kotona Napolissa. EEtelä-Italiassa seimi on tapana koota joulukuun 8. päivänä, joka on katolilaisten pyhäpäivä. Tavallisesti se rakennetaan joulukuusen alle. Seimi on paikoillaan loppiaiseen, epifaniaan, asti, jolloin myös annetaan joululahjat. Loppiaisen aihe on niin katolisessa kuin luterilaisessakin kirkossa idän tietäjien vierailu Jeesus-lapsen luona ja heidän viemänsä lahjat. Marja-Liisa ja Angelo tapasivat toisensa kesällä 1987. Ensimmäisen yhteisen joulunsa he viettivät Angelon kotona, ja sinä jouluna he myös ostivat oman seimen. Nyt, 25 vuotta myöhemmin, Marja-Liisan ja Angelon kotona Hyvinkäällä rakennetaan jälleen seimi, kuten joka joulu tässä välissä. Marja-Liisa rakentaa kokonaisen joulukylän, johon hankitaan ja keksitään joka vuosi jotain uutta. Hahmot ja rakennukset ovat vuosien varrella vaihtuneet. Angelon suvulta on peritty esimerkiksi noin 50 vuotta vanha kaivo, ja Marja-Liisan isä on auttanut talojen rakentamisessa. Italialaisissa kaupungeissa on kauppoja, jotka myyvät ympäri vuoden seimitarvikkeita ja valmiita joulukyliä. Niissä Marja-Liisalla ja Angelolla on aina tapana käydä matkoillaan. Nyt käytössä olevilla paimenilla, tietäjillä ja muilla ihmishahmoilla on kovitetusta kankaasta tehdyt vaatteet. Moniin esineisiin ja hahmoihin liittyy symboliikkaa ja perinteitä. Marseglian perheen lapsilla on kodin yläkerrassa oma seimiasetelma, jolla on saanut leikkiäkin. Äidin joulukylää he ovat pienestä asti vain ihailleet, eikä siitä ole mitään mennyt rikki. Kuopus Alessandron Legoukot ovat joskus saattaneet viettää aikaa joulukylässä, ja isä Angelon epäillään käyvän salaa siirtämässä tietäjiä lähemmäs Marian ja Joosefin majapaikkaa, kun joulu lähestyy. Jeesus-lapsi ilmestyy seimeen jouluaamuna. Sukujoulu joka vuosi Marseglian perheen jouluseimessä on kokonainen kyläasetelma. 8 Hanna Tarkiainen Marja-Liisa Marseglia hankkii puolisonsa Angelon kanssa joulukylään joka vuosi jotain uutta. Marja-Liisa ja Angelo menivät naimisiin Italiassa vuonna 1989 ja muuttivat Hyvinkäälle vuonna 1993. Heillä on kolme lasta: 20-vuotias Andrea, 16-vuotias Caterina ja 10-vuotias Alessandro. Joulua perhe viettää yhdessä Marja-Liisan vanhempien ja sisarusten kanssa. Angelo kertoo, että alusta alkaen hänen sopeutumistaan Suomeen helpotti suuresti appivanhempien lämmin suhtautuminen. Vävy otettiin perheenjäseneksi, ja kaikkien välit ovat läheiset. Angelo myös päätti opetella suomen kielen ja suomalaiset tavat. Hänen elämänsä rakentuu kansainvälisten työtehtävien ja läheisen perheyhteyden varaan. Sekä Suomessa että Italiassa olevien sukulaisten kanssa pidetään tiiviisti yhteyttä. Marseglian perheen joulussa on paljon suomalaista perinnettä. Jouluaaton ohjelma noudattaa joka vuosi samaa kaavaa. Suku kokoontuu Marseglioiden kotiin ja katsoo joulurauhan julistuksen yhdessä televisiosta tai kuuntelee sen autoradiosta jos vielä ollaan matkalla Hyvinkäälle. Joulurauhan julistukseen päättyy työn hyörinä ja sen jäl- Marseglian perhealbumista keen on joulusaunan aika. Saunasta tultua syödään. Joulupöydän ruoka on enimmäkseen suomalaista, mutta joku italialainen ruokalaji otetaan aina mukaan. Aterian jälkeen käydään kirkossa. Kirkosta palattua juodaan kahvit ennen joulupukin tuloa. Serkuksista nuorin on 3-vuotias ja vanhin 23, joten lapsia on ollut aina niin kauan kuin sukujouluja on vietetty. Omasta lapsuudestaan Marja-Liisa muistaa, että heidät herätettiin aina jouluaamuna katsomaan televisiosta jumalanpalvelusta. Angelon joulumuistoihin kuuluu papin vierailu kodeissa joulun alla. Papilla oli mukana kaksi soittajaa, jotka soittivat joulumusiikkia. Pappi kiersi kodin kaikki huoneet siunaten ne vihkivedellä. Angelo muistaa myös jen isot seimiasetelmat ja kertoo, että Vatikaanissa seimiasetelma rakennetaan ulos. Joulupäivän messussa Italiassa on tapana kantaa seimestä otettua Jeesus-lasta juhlakulkueen edessä. Marseglian lapset ovat viettäneet Italiassa pari joulua. Siellä varsinainen juhla on joulupäivänä. Aattoiltana on kevyt ruokailu, mutta jouluyön messusta juhlapyhä alkaa. Joulupäivän aamupäivänä mennään uudelleen messuun, ja sen jälkeen on kodeissa juhla-ateriat. Myös toinen joulupäivä on juhlapäivä, mutta pienempi. Sekä Marja- Liisan että Angelon mielestä joulun tunnelma ja rauha on paremmin koettavissa Suomessa. He viettävät joulua mielellään kotona Hyvinkäällä. Sulhanen ja morsian papin puheilla Kun Marja-Liisa ja Angelo menivät naimisiin, Angelon piti ensin osallistua konfirmaatioon. Lapsena hän oli saanut kirkossa opetusta ja osallistunut ensimmäisen kerran rippiin ja ehtoolliselle. Italiaksi tätä sanotaan prima comunioneksi. Konfirmaation ja sitä edeltävän opetuksen, cresiman, aika on katolisessa kirkossa kuitenkin myöhemmin, vasta aikuisuuden kynnyksellä. Marja-Liisa ja Angelo kävivät tunneilla yhdessä. Lisäksi he tapasivat etukäteen vihkipappinsa monta kertaa ja keskustelivat tämän kanssa avioliitosta. Keskustelunaiheena olivat muiden asioiden ohessa kummankin perheet. Koska

luseimi Kuvat: Hanna Tarkiainen Angelo Marseglia siirtää tietäjiä lähemmäs Marian ja Joosefin majapaikkaa, kun joulu lähestyy. Antonia ja Sagaa sylissään pitelevät Miikael ja Sanna ovat jaksaneet ponnistella vuoden ajan uuden kotinsa eteen. Huominen käyttöönottokatselmus ratkaisee pääseekö perhe jouluksi uuteen kotiin. Haluamme jouluksi uuteen kotiin katolinen ei hyväksy avioeroa, papin on ennen vihkimistä varmistettava, että avioliitolla on edellytykset kestää. Erityinen lupa tarvittiin siihen, että katolilainen sulhanen sai mennä naimisiin luterilaisen morsiamen kanssa. Angelo on pysynyt katolilaisena ja Marja-Liisa luterilaisena. Heidän mielestään heillä on hyvin samanlainen usko, eikä eroavaisuuksilla ole merkitystä. Muita eroja kuin katoliset pyhimykset ei juuri tule mieleen. Lapset on kastettu ja kasvatettu luterilaisiksi. Onnellinen avioliitto Angelo on ollut töissä Koneella kaikki Hyvinkään-vuodet. Marja-Liisa on ollut kotona lasten ollessa pieniä ja opiskellut. Nyt hän on jo vuosia työskennellyt matkatoimistossa. Lounastunnilla aviopari usein tulee käymään kotona. Arkielämän tavat ovat muovautuneet vuosien varrella. Yhteiselämän alussa eroavaisuuksia oli melko paljon, mutta pikkuhiljaa ne ovat tasoittuneet. Angelo kertoo, että hän pyrkii yhdistämään eri Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 13.12.2012 kulttuurien hyvät puolet ja hyödyntämään elämässä myös italialaisia juuriaan, vaikka onkin monessa asiassa suomalaistunut. Marja-Liisan ja Angelon avioliitossa asiat käsitellään puhumalla loppuun asti. Riitoja on hyvin harvoin. Keskustelemalla kaikki tilanteet ovat ratkenneet. He tahtovat elää yhdessä ja rakastavat toisiaan siitä on yksinkertaisesti kyse heidän onnellisessa avioliitossaan. Mitkä asiat sitten ovat pitäneet Marja- Liisan ja Angelon yhdessä jo yli 25 vuotta? Ensimmäiseksi he vastaavat: Rakkaus. He molemmat yrittävät aina ymmärtää toisiaan, hyväksyä toisensa ja tarvittaessa joustaa. Erilaisina ihmisinä he täydentävät toisiaan. Heillä molemmilla on tahto elää yhdessä. Näillä eväillä on päästy tähän asti. Pian vietetään pariskunnan 26. yhteistä joulua, italialaisen joulukylän koristaessa olohuonetta ja suvun kokoontuessa joulurauhan, joulusaunan ja joulukirkon luomaan tunnelmaan. Laura Maria Latikka Alkuvuodesta 2011 Miikael Kuitto sai järjestysnumeroiden arvonnan jälkeen omakotitontin Tanssikallion alueelta. Lokakuussa alkoi puiden kaato, kaivuri alkoi siirtää maita, minkä jälkeen alettiin perustusten teko. Viime talvena työmaa oli pressujen alla maaliskuun alkuun saakka, jolloin tontille saatiin niin sanottu säältä suojaan -talopaketti. Talon ulkoseinät ja katto aluskatteeseen saakka tulivat valmiina. Sen jälkeen alkoi heti tiilikaton teko. Olen rakennusmestarina Jatke Uusimaa Oy:n kerrostalorakennuksella Lopella. Yhdeksän kuukauden ajan olen tullut lähes joka päivä töiden jälkeen viideksi tunniksi oman talon rakennukselle. Laskin, että tähän mennessä olen ollut täällä päivätyön lisäksi 1300 tuntia, Miikael Kuitto sanoo. Hänen puolisonsa Sanna tulee perheen lasten Antonin (3,5 v.) ja Sagan (1,5 v.) kanssa uuden kodin työmaalle. Häntoimii farmaseuttina ja palaa työhön vuoden vaihteen jälkeen. Lapset menevät tutulle perhepäivähoitajalle. Paikalla ovat myös Miikaelin isä Kari Kuitto ja veli Antti, jotka ovat myös auttaneet töissä. Tanssikallio on tuttua seutua, koska perhe asui aikaisemmin paritalossa Katajanmarjantiellä. Uuden kodin rakentamisen aikana on oltu vuokralla Kytäjänkadulla. Tuntuu tosi hienolta päästä uuteen omaan kotiin. Sitä ei malttaisi odottaa. Olemme valinneet Miikaelin kanssa yhdessä kaikki materiaalit ja kalusteet. Maku on mennyt yksiin, eikä kiistaa ole tullut. Anton valitsi omaan huoneeseensa autoaiheisen tapetin. Hän on ollut kovasti mukana rakentamisessa, Sanna sanoo. Pihalle tulee saunarakennus Haastattelua tehtäessä ollaan työmaalla sellaisessa vaiheessa, että WC, kylpyhuone ja sauna ovat hiukan kesken. Niistä puuttuu vähän laatoituksia ja kalusteita. Keittiö on ollut valmis pari viikkoa. Käyttöönottokatselmus on 14. joulukuuta, mutta LVI-katselmuksen tarkka päivä ei ole vielä selvillä. Silloin määritellään, pääsemmekö jouluksi uuteen kotiin. Talossa on 147 huoneistoneliötä. On myös autotalli, Miikael jatkaa. Ensi kesänä on edessä pihatyöt. Sinne tulee 45 neliömetrin piharakennus, jossa on saunatilat, takkahuone ja viherhuone. Sanna aikoo laittaa viherhuoneeseen muun muassa yrttejä ja tomaatteja. Kaikki perheen lähellä olevat talot ovat uusia. Muutamat niistä ovat kesken, ja joillekin tonteille ei ole alettu vielä rakentaa. Tutuissa naapuruston perheissä on Antonin ja Sagan ikäisiä lapsia. Sannan mukaan rakennusaika on mennyt yllättävän hyvin, vaikka hänelle on ollut haastavaa pyörittää lähes kokonaan itse kahden pienen ja energisen lapsen arkea sekä selvittää samalla sisustusta ja materiaaleja taloon. Lasten mummojen apu on ollut kullan arvoista. He ovat auttaneet lastenhoidossa silloin, kun Sanna on hoitanut asioita tai mennyt välillä jumppaan. Odotan, että voimme jälleen elää yhdessä perusarkea. Ei ole tehty vielä mitään jouluvalmisteluja, koska odotamme uuteen kotiin pääsyä. Olen käynyt laulamassa aikaisempina jouluina kauneimpia joululauluja. Kotona kuuntelemme lasten joululaululevyjä. Saga ja Anton leikkivät uuden kotinsa lattialla seinäpaneelin palasten kanssa. Uuden kodin naapurustossa on paljon samanikäisiä lapsia, joista he saavat lähivuosina hyviä kavereita. 9

Matkaevästä Joulun siemen johdatti tietäjät siemenen luo, luin iltapäiväteen äärellä huolimattomasti lehtiartikkelista. Hei, tässä Tähti oli nyt jotain outoa, ei se näin mennyt... Niin toki, seimenhän siinä luki. Ajatus tietäjistä etsimässä siementä ei kuitenkaan päästänyt minua heti kutkuttavasta otteestaan. Sitten välähti oman mieleni Betlehemin tähti: Näinhän se juuri onkin! Jouluun huipentuva Adventin, odotuksen aika kehottaakin meitä siemenen etsintään. Juuri siksi Jumala järjesti niin, että paimenet lähtivät matkaan kiiruusti, juuri siksi tietäjät myöhemmin suuntasivat kulkunsa samaan suuntaan, juuri siksi Jeesus-vauva ihmeellinen ihmislapsi makasi seimessä että me tämän maailman tiedonvaltateillä vaeltavat löytäisimme sisäisen uskonsiemenemme ja oppisimme sitä kasvattamaan. Ehkä tietäjätkään eivät pitkällä reissullaan olleet koko ajan satalasissa. Tuliko kellekään epäuskon hetkiä ei sitä uutta kuningasta kumminkaan löydy, ollaan tehty jo pitkä etsintäkierros? Lopulta löytämisen riemu, nöyryys, kumarrus; kullan, suitsukkeiden ja mirhan jako. Tietäjienkin uskon siemen sai kasvaa täyteen mittaansa. 10 Millaisin siemenenkasvatusohjein tähyilisin tulevaan Jouluun? Joulun lauluissa on voimaa, kynttilän liekissä, rauhallisessa iltakävelyssä. Hiljentymisessä ja hiljentämisessä. Jos joulunalusaikasi näyttää villiltä vilskeeltä tai helinältä ja helskeeltä, voi olla merkityksellistä huomata pysähtyä. Kohun vaietessa saa siemen kasvaa ja kääntää sydämesi etsimään samaa mitä tietäjät. Siemenen kasvattamisen toiseen puoleen kuuluu mielestäni olennaisena osana myös se, että näkee itsensä ulkopuolelle. Olemme täällä antamassa toisillemme sitä iloa, joka kukaksi puhjenneesta siemenestä välittyy eteenpäin. Luulen, että edellä kirjoitettu on puoli totuutta oman siemenen kasvattamisesta. Nimittäin: Jumalahan tuli Jeesuksessa ihmiseksi, se oli Jumalan käden ojennus ihmisen pelastamiseksi. Meidän ei tarvitse ajatella, että vain me kurottelemme siementämme valoa kohti. Myös Jumala kurottaa meitä kohti. Hän tietenkin tiputtelee meille ravinteita ja antaa riittävän veden. Hänen suuntaansa me saamme kääntyä kovassa myrskytuulessa, jottei siemenemme vahingoittuisi. Toisinaan siemen kyllä voi mennä itseltä hukkaan, sekin kuuluu ihmisenä olemiseen. Joskus siemenen uskoakseni jopa täytyy mennä hukkaan, jotta tilalle tulisi uusi, kasvukykyinen siemen. Tärkeintä kuitenkin on, että meidän jokaisen siemen on Jumalalle merkityksellinen. Siksi juuri meillä on Joulu, Vapahtajamme syntymäpäivä. Pekka Simojoen sanoin: Uskon siemen nouskoon pintaan, olkoon rauha loppumaton. Joulu on taas, kulkuset soi. Jossakin äiti lasta seimeen kapaloi. Tulkoon juhla todellinen, tulkoon Jeesus Herraksi sen. Tulkoon rakkaus ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on. Heidi Kajander-Maavuori Katri ja Visa Kuusikallio näyttävät Tansanian kartasta Morogoron sijainnin. Heidän Eppu-koiransa saa ystävän luota uuden kodin, mutta seuraa vielä kiinteästi isäntäparin matkavalmisteluja. Tansanian kutsuu Kuusikallioita Ensi vuoden alussa järvenpääläiset Katri ja Visa Kuusikallio matkustavat Tansaniaan Morogoron kaupunkiin Suomen Lähetysseuran (SLS) lähetystyöntekijöinä. He ovat Hyvinkään seurakunnan uusia nimikkolähettejä ja mukana 19. joulukuuta seurakuntakeskuksessa pidettävässä vapaaehtoisten joulujuhlassa kertoen siellä tulevista tehtävistään. Minä menen Tansanian evankelisluterilaisen kirkon kristillisen kasvatuksen hiippakuntasihteeriksi Morogoron hiippakuntaan, jossa kehitän koulujen uskonnonopetusta ja koulutan pappeja, sanoo kuusi ja puoli vuotta Järvenpään seurakunnan yhteiskuntatyön pastorina toiminut Katri Kuusikallio. Sosionomi AMK ja perheterapeutti Visa Kuusikallio on ollut viimeiset viisi vuotta Ensi- ja turvakotien liiton miestyön suunnittelijana. Tansaniassa hän työskentelee kirkollisen työn koordinaattorina. Hankkeita on eri hiippakunnissa ympäri Tansaniaa. Ne liittyvät seurakuntien diakonia- ja lapsityön kehittämiseen. Hankkeita on myös kirkon sairaaloissa, yliopistoissa, kouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Lähetyskipinä syttyi Etiopiassa Kaksitoista ja puoli vuotta Järvenpäässä asuneilla Kuusikallioilla on kaksi aikuistunutta lasta. Karo, 22, on Helsingin evankelisessa opistossa lauluntekijälinjalla. Tytär Josefina, 20, opiskelee Metropoliassa englannin kielellä sosiaalialaa. Kahdeksan vuoden ajan perheessä on ollut myös sijaislapsia. Aikaisemmin pariskunnalla oli aivan toisenlaiset ammatit. Katri oli kouluttautunut vaateteknikoksi ja toimi käsityönopettajana sekä vaateyrityksen tuotannon suunnittelijana. Visa opiskeli aikaisemmin ilmastointiasentajaksi ja myi kodintekniikkaa. Lähetyskipinä syttyi syksyllä 1999 Etiopiassa, kun he olivat kolme kuukautta lähetystyöntekijöiden esikoulutuksen harjoittelussa ja opettivat Hosainan kuurojenkoulussa. Karo ja Josefina kävivät alaastetta pienessä suomalaisessa koulussa. Pitkin tätä vuotta Katri ja Visa Kuusikallio ovat saaneet kirkon kansainvälisen työn erikoiskoulutusta ja esittelevät joulukuussa lopputöitään. Katrin työn, Seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisy vaikuttamistyöllä itäisessä Afrikassa, aineisto liittyy ugandalaiseen elokuvadokumenttiprojektiin. Visan lopputyönä on selvittää tulevan tehtävänsä suunnittelua ja raportointia suomalaisille. Tehtävämme on toimia välittäjinä hyvinvoivan pohjoisen ja etelän köyhän maan välillä. Siellä on samanlaisia kysymyksiä kuin täälläkin. Olemme siellä kumppanuuskirkon palveluksessa. Toiminta lähtee rukouksesta Aikamme ihmisten elämä on hyvin haasteellista. Katri ja Visa Kuusikallion teemana on elämän yksinkertaistaminen, mihin Tansaniaan lähtö ja siellä toisten kanssa eläminenkin tähtäävät. Sieltä saattaa löytyä jotakin jaettavaa tänne suomalaisiin seurakuntiin, esimerkiksi antamisen ilo. Olen ajatellut, mitä on köyhyys. Tietyllä tasolla henkisesti köyhä on hän, joka linnoittautuu omistamisen keskelle, Katri Kuusikallio pohtii. Visa ja Katri ovat fransiskaanien kolmannen sääntökunnan noviiseja. Keskeistä on rukouksen ja yhteiskunnallisen toiminnan vuorovaikutus (ks.www.tssf.org. uk). Toisten hyväksi toimiminen on heille tärkeää. Kuusikalliot toimittivat syyskuussa julkaistun Hyväksikäytetyt Selviytyjät kertovat -kirjan. Aihe on tullut molemmille tutuksi omissa tehtävissään. Kirjaa varten he haastattelivat useita lapsena seksuaalisesti hyväksikäytettyjä, joiden joukossa on myös uskonnollisissa yhteisöissä olleita. Vaikeata aihetta käsittelevässä ajankohtaisessa teoksessa on myös asiantuntijoiden kirjoituksia. Tansaniaan lähtö on Katri ja Visa Kuusikalliolle iso askel aivan uuteen elämänvaiheeseen. Se vaatii nöyryyttä Jumalan antamassa lähetystehtävässä ja on haasteena myös lähettäville seurakunnille. On mentävä avoimin mielin. Autamme siellä, missä voimme olla avuksi, Katri Kuusikallio kiteyttää heidän molempien ajatuksia.

Messu tutuksi 6 Jorma Ersta Marjo ja Mikko Hurskainen Antti-poikansa kanssa Hyvinkään kirkon lasten leikkitilassa. Leikkikirkossa lapset voivat leikkiä jumalanpalveluksen viettoa. Sallikaa lasten tulla minun luokseni.. Jeesuksen mukaan Jumalan valtakunta kuuluu lasten kaltaisille. Vapahtaja asetti lapsen uskon esikuvaksi ja puolusti lapsen oikeutta tulla hänen luokseen. Kastejuhlassa luetaan Markuksen evankeliumista: Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä. Tämän mukaisesti lasta on pidettävä jumalanpalveluksen kunniavieraana. Siinä on aikuisille ajattelemisen aihetta. Myös lapsi kaipaa ja tarvitsee mahdollisuutta hiljentyä, rukoilla ja laulaa Jumalan edessä. Korvaamattoman tärkeää kristillistä kasvatustyötä tekevät vanhemmat, jotka rukoilevat lapsensa kanssa iltarukouksen. Lasten jumalanpalveluselämää ovat pyhäpäivän messun tai perhemessun ohella pyhäkoulu, kerhojen hetket, päiväkoti- ja koulukirkot. Lapsen kanssa ehtoollisella Lapsi on tervetullut messun ehtoollispöytään. Lapsi siunataan alttarilla tai hänel- le voidaan antaa ehtoollinen. Lapsen mukana oleva aikuinen kertoo ehtoollisen jakajalle annetaanko lapselle ehtoollinen vai siunataanko hänet. Pappi saattaa itsekin kysymällä varmistaa kummalla tavalla toimitaan. Jos lapsi siunataan, pappi laittaa käden lapsen päälle ja sanoo esimerkiksi seuraavasti: Siunatkoon sinua kaikkivaltias ja armollinen Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Kastettu lapsi, jolle on opetettu ehtoollisen merkitystä, saa osallistua ehtoolliseen yhdessä vanhempansa tai muun hänen kristillisestä kasvatuksestaan huolehtivan (isovanhempi, kummi) konfirmoidun kirkon jäsenen kanssa. Vanhemmat ja lapsi yhdessä päätyvät siihen milloin on oikea aika antaa lapselle ehtoollinen. Kun lapsi kokee tilanteen turvalliseksi ja haluaa ehtoollista hänelle voi lyhyesti ja yksinkertaisesti kertoa ehtoollisen merkityksestä ja jutella ehtoollisella käymisestä. Ehtoollinen on Jeesuksen ystävien ateria. Se on pyhä ateria ja juhlahetki, jossa Jeesus on meitä erityisen lähellä. Jeesus on Hyvänä Paimenena läsnä ehtoollisleivässä ja -viinissä. Ehtoollinen vahvistaa uskoa ja vakuuttaa Jumalan anteeksiantamuksesta. Osallistumme ehtoolliselle, koska uskomme Jeesukseen ja tahdomme seurata häntä. Ei vain aikuisten ateria Ehtoollisessa ei ole kyse järjellä ymmärtämisestä vaan osallisuudesta. Toisaalta jos ehtoollinen jää vain arvoitukseksi, se voi jäädä myös merkityksettömäksi. Siksi lapsikin tarvitsee rohkaisua ja opastusta Jumalan lahjoihin. Ehtoollinen ja jumalanpalvelus laajemminkin tulevat tutuksi vain käymällä jumalanpalveluksessa. Lapsetkin tarvitsevat rukousta, Raamatun opetuksia ja seurakuntayhteyttä uskonelämänsä vahvistukseksi ja juurtuakseen Jeesuksen tuntemiseen. Ehtoollinen jaetaan lapselle samalla tavalla kuin aikuiselle. Lasten ehtoollisella käyntiin liittyy tietysti myös ikätason huomioiminen ja samalla vapauden näkökulma: lasta ei tule pidätellä tai estää ehtoolliselta mutta lasta ei myöskään tarvitse kiirehtiä ehtoollispöytään. Vanhemmat ovat avainasemassa. Kastetilaisuudessa seurakunta on yhdessä vanhempien ja kummien kanssa sitoutunut huolehtimaan lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa avattiin ehtoollispöytä lapsille vuonna 1979. Kyse oli palaamisesta vanhaan mutta unohduksiin jääneeseen käytäntöön, jonka mukaan kristillisen seurakunnan ehtoollisaterialle voivat osallistua myös kastetut lapset. Vanhempien ei tarvitse arkailla tuoda lastaan on ja alttarille. Kyse on myös varsin kauaskantoisesta asiasta. Jos on jo lapsena tottunut käymään ehtoollispöydässä, niin silloin on vähemmän todennäköistä, että konfirmaatiokirkon ehtoollinen jäisi ensimmäiseksi ja samalla viimeiseksi. Jeesuksen kutsu sallikaa lasten tulla minun luokseni tarkoittaa myös messua ja ehtoollispöytää. Sallitaan lasten tulla ja olla oman Vapahtajansa koskettamina. Jyrki Rauhala Lapsikin on tervetullut ehtoollispöytään. Kuva messusta Paavolan seurakuntakodissa. Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 13.12.2012 Antin kanssa ehtoollispöydässä Marjo ja Mikko Hurskainen tulivat vuoden ja kahden kuukauden ikäisen Antti-poikansa kanssa ensimmäiseen adventtijumalanpalvelukseen Hyvinkään on sunnuntaina 2. joulukuuta. He seurasivat messua lasten leikkitilassa muutaman muun lapsiperheen joukossa. Pienet lapset näyttivät viihtyvän hyvin piirustuspuuhissa ja nukkeleikeissä. Hurskaiset kävivät ehtoollisella, jossa pastori siunasi Antin. Näin lapsi oppii missä Herra on lähellä, vaikka tietysti Jumala on aina lähellä. Ehtoollispöydässä olen joskus huomannut, että pappikin saa tilanteesta jotain. Muistan kerran kun Vanhassa kirkossa pappi siunasi Antin ja lapsen hymy ilahdutti pappia, Mikko Hurskainen kertoo. On luonnollista tulla lapsen kanssa jumalanpalvelukseen. Se on meille itsestään selvää, että ehtoolliselle mennään koko perheen voimin. Ehkä sitten lapselle ei myöskään vanhempana muodostu kynnystä ehtoolliselle menemiseen, Marjo lisää. Jorma Ersta 11

Sarjassa käsitellään ajankohtaisia puheenaiheita Ajan ilmiö Jorma Ersta/ScanStockPhoto Köyhyyden kohtaaminen on päivittäistä Kirkkolain mukaan seurakunnan diakoniatyön tarkoituksena on kristillisestä rakkaudesta johtuva hengellisen, ruumiillisen ja aineellisen avun antaminen hädänalaisille. Sen tulee kohdistua erityisesti niihin ihmisiin, joita ei muulla tavoin auteta. Diakoniatyöntekijä Kaisa Laakso vastaa siihen, miten tätä lain ohjetta noudatetaan Hyvinkään seurakunnassa. Köyhyyden kohtaaminen on diakoniatyössä päivittäistä. Esimerkiksi päivystysvastaanottoon tullaan, koska rahat ovat lopussa eikä ole varaa ostaa ruokaa. Jos ihmisellä ei ole riittävästi rahaa, hän joutuu miettimään vaihtoehtoja. Ostanko ruokaa, maksanko vuokran vai ostanko lääkkeitä. Ihmisen elämäntilanne heikentyy esimerkiksi oman työttömyyden, sairauden, eron tai lähiomaisen työttömyyden, sairastumisen, onnettomuuden tai kuoleman vuoksi. Eräs syy köyhyyteen on pieni eläke. Koska ihmisen talous on hiuskarvan varassa, silloin ei saisi tulla mitään ylimääräistä menoa, ei ylimääräisiä lääkekuluja eikä esimerkiksi pyykkikoneen rikkoutumista. Ihminen on arvokas 12 Ennen diakoniatoimiston puoleen kääntymistä henkilön odotetaan asioineen sosiaalitoimistossa, josta hänellä on toimeentulotukipäätös. Sosiaalitoimi on ensisijainen paikka, josta haetaan tukea toimeentuloon. Jos henkilö tulee sen jälkeen meille, hänellä on oltava mukanaan dokumentit tuloista ja menoista. Hänen tilanteensa tutkitaan luottamuksellisesti. Pyrimme antamaan talousneuvontaa esimerkiksi niin, että vuokra ja sähkö ovat tärkeimmät hoidettavat maksut. Pääasiallisesti me annamme ruoka-apua osto-osoitusten muodossa tiettyihin kauppoihin. Joskus voidaan maksaa jokin lasku, Kaisa Laakso jatkaa. Diakoniatoimisto tekee avunhakijan asiassa yhteistyötä myös velkaneuvojan kanssa. Pikavipit ja luottotietojen menetys näkyy hyvin vahvasti monen apua hakevan ihmisen elämässä. Joskus diakoniatoimistoon tulevalle haetaan apua kirkon diakoniarahastosta tai hiippakunnasta. Vaikka huono taloudellinen tilanne on syynä meille hakeutumiseen, niin sen läpikäymisen lisäksi on monelle tärkeää meiltä saatava keskusteluapu, henkinen ja hengellinen tuki. Ne antavat toivoa huomispäivään. Sosiaalitoimistossa on normit, mutta meillä on armo. Ihminen saa kokea olevansa arvokas, vaikka talous on mennyt nurin. Toisesta välittäminen kannattaa Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo tekee työkseen sosiaali- ja terveysturvaan liittyviä tutkimuksia. Ajankohtaisina aiheina ovat terveyserojen sekä köyhyyden, heikon terveyden ja kuolleisuuden välinen yhteys. Koulutus- ja tuloeroilla on tutkimustulosten mukaan suora vaikutus elämänlaatuun ja eliniänodotteeseen. Heikki Hiilamo pitää seurakuntien diakoniatoimintaa tärkeänä. On havaittu, että koulutuksen ja tulojen mukaiset kuolleisuuserot ovat lisääntyneet Suomessa. Yleensä on niin, että köyhyys on yhteydessä moniin sosiaali- ja terveysongelmiin. Köyhällä ei ole resursseja pitää huolta terveydestään, hän sanoo. Vuonna 2011 julkaisemassaan kirjassa Uusi hyvinvointivaltio Hiilamo viittaa siihen, miten ihminen saa merkityksen elämälleen ollessaan suhteissa toisiin ihmisiin. Toisin sanoen ihmisen on vaikea muodostaa merkitystä elämälleen, jos hän on yksin. Toisten ihmisten tuen merkitys näkyy myös hänen ja Annamari Tuulio-Henrikssonin lokakuussa Sosiaalilääketieteellisessä aikakauskirjassa julkaistussa tutkimuksessa Terapiaa, lääkkeitä ja toisia ihmisiä Sosiaalisen tuen merkitys masennuksesta toipumisesta. Vastaajien mukaan ystäviltä, kumppanilta ja sukulaisilta saadulla avulla on tärkeä merkitys masennuksesta toipumisessa sekä ainoana toipumiskeinona että terapian ja lääkehoidon rinnalla. Toisten ihmisten tuki auttaa erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia. Tuloksemme tukevat sosiaalisen tuen merkitystä masennuksesta toipumisessa riippumatta saadusta hoidosta ja masennuksen vaikeusasteesta. Toisista ihmisistä välittäminen kannattaa, Hiilamo ja Tuulio-Henriksson kirjoittavat. Diakonia tukee köyhää Suomalaista pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimääräisen tulonsaajan nettotuloista. Se merkitsee tällä hetkellä vähän päälle 1000 euroa kuussa. Meillä on tilaston mukaan 700 000 köyhää. Seurakuntien diakoniatyö täydentää merkittävästi muita yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Seurakuntien jäsenet pitävät diakoniaa tärkeänä, ja se onkin yksi peruste kuulua on. Monissa seurakunnissa on diakoniatoimikuntia. Diakoniatoiminta tarvitsee vapaaehtoisia mukaan, Heikki Hiilamo jatkaa. Suomessa on tehty paljon köyhien hyväksi, mutta ei vielä riittävästi. Olisi tärkeää, että meillä olisi tuettuja työpaikkoja. Perusturvankin olisi oltava kunnossa. Vuoden alussa työttömien perusturva parani, mutta edelleen kuntien taloustilanne vaikuttaa köyhien elämään. Jos kunnan talous on kunnossa, köyhälläkin menee paremmin.

Toisenlainen lahja auttaa elämään Diakoniatyöntekijä Päivi Lammela on Kirkon Ulkomaanavun (KUA) yhteyshenkilö, joka pitää esillä järjestön vuosia jatkunutta Toisenlainen lahja -keräystä. Joululahjoja miettiessämme voisimme muistaa pienillä summilla niitä kehitysmaiden ihmisiä, jotka taistelevat riittävästä ruuasta, koulutuksesta, terveyspalveluista, puhtaasta vedestä ja toimeentulosta. Meitä yhteyshenkilöitä on pyydetty ottamaan yhteyttä yrityksiin, jotka ottaisivat jaettavaksi Toisenlainen lahja -esitteitä, tilisiirtoja ja kortteja. Kortteja lahjoittaja voi lähettää ystävilleen. Kauppakeskus Willassa oleva Flow kosmetiikka on ensimmäinen mukaan lähtenyt liike, Päivi Lammela iloitsee. Minusta asia oli niin hyvä, että päätin osallistua Toisenlainen lahja -kampanjaan, Suvi Kunnari Flow kosmetiikasta sanoo. Hän on osakkaana Wanhalla Villatehtaalla olevassa Vihreä Kosmetiikka Finland Oy:ssä, joka valmistaa saippuoita ja ihonhoitotuotteita. KUA:n haasteesta saa tietoa osoitteesta www.toisenlainenlahja.fi. Siellä on esimerkki länsi-afrikkalaisessa Liberiassa olevasta KUA:n tukemasta keskuskanalasta, josta luovutetaan köyhiin kyliin munintaikään tulleita kanoja. Yksinhuoltajaäidit ja muut huonossa asemassa olevat naiset voivat perustaa oman kanatarhan. Munien myynnistä saatavilla rahoilla naiset lähettävät lapsensa kouluun ja ostavat perheelleen monipuolista ravintoa. Hyödyllisiä lahjoja Toisenlaisia lahjoja ovat esimerkiksi siemenlajitelma, syntymätodistus, polkupyörä, ompelukone, terveysvalistus, Naisten Pankin pienlaina, Naisten Pankin osake, 10 vuohta, huovat kylän lapsille ja 6 kanaa. Syntymätodistuslahja (32 euroa) tuntuu erikoiselta. Kehitysmaissa jää vuosittain rekisteröimättä noin 50 miljoonaa lasta. Ilman syntymätodistusta lapsilla ei ole oikeuksia sosiaali-, koulutustai terveyspalveluihin. Ilman perusoikeuksia he ovat alttiimpia päätymään hyväksikäytetyiksi, lapsityövoimaksi ja lapsikaupan uhreiksi. Suomen Lähetysseuran (SLS) Onnen lahjat -kampanjaan osallistumalla voimme auttaa köyhien maiden ihmisiä joko terveydenhuollon, seurakuntatyön, koulutustyön, kestävän kehityksen tai katastrofiavun alueilla. Viidellä eurolla voi lahjoittaa köyhän maan lapselle aapisen ja työkirjan. Kymmenellä eurolla saa tarttuvilta taudeilta suojaavan rokotteen viidelle lapselle. Lisäksi lahjoittaja saa itselleen erikoisesta lahjasta kertovan joko sähköisen tai painetun kortin, jonka hän voi lähettää jollekin ystävälleen. Katso aiheesta lisää: www.kirkonulkomaanapu.fi, www.toisenlainenlahja.fi ja www.onnenlahjat.fi Uskontojen kalenteri tukee yhteiskuntarauhaa Syksyn alussa julkaistiin internetissä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin yhteinen verkkokalenteri, www.uskontokalenteri.fi. Kalenterin julkaisija on yhteiskuntarauhaa sekä uskontojen välistä dialogia ja vuorovaikutusta edistävä USKOT-foorumi ry. Taustaksi kerrottakoon, että Presidentti Tarja Halonen kutsui 9/11 terrori-iskujen jälkeen eri uskontojen edustajat neuvonpitoon, mitä seurasi vuonna 2007 Uskonnot suomalaisessa yhteiskunnassa -seminaari. Samana vuonna Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvosto ry, Suomen evankelis-luterilainen, Suomen Ekumeeninen Neuvosto ry, Suomen Islam-seurakunta ja Suomen islamilainen neuvosto ry perustivat USKOT-foorumi ry:n (ks. www. uskot-resa.fi). Uskonnot rinnakkain Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 13.12.2012 Jerusalem on kristittyjen, juutalaisten ja muslimien pyhä kaupunki. Kalenteriin on merkitty kaikkien kolmen uskontokunnan juhlien lisäksi Suomen kansalliset juhlapäivät. Kristinuskon osalta kalenterissa on luterilaisen, ortodoksisen ja katolisen perinteen juhla- ja merkkipäivät. Kristillisen vuoden aikana seuraamme pelastushistoriaa eli Kristuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen keskeisiä tapahtumia. Kirkkovuoden keskuksena on pääsiäinen. Viikottainen pyhäpäivä on sunnuntai. Juutalaiset juhlat ja merkkipäivät jaetaan kolmeen ryhmään: 1) raamatulliset pyhät, jotka mainitaan juutalaisessa Raamatussa, 2) historialliset pyhät, joita on vietetty jo raamatulliseen aikaan, mutta joista ei ole mainintoja Raamatussa sekä 3) uudet pyhät, joita on ryhdytty viettämään vasta 1900-luvulla. Pyhät määräytyvät juutalaisen kalenterin mukaan, joka pohjautuu sekä kuu- että aurinkovuoden pituuteen. Juutalaisten lauantainen lepopäivä eli sapatti (shabat) alkaa perjantai-iltana. Juutalaisen kalenterin mukaan elämme nyt vuotta 5773. Islamilaiset juhlat ja merkkipäivät noudattavat kuunkiertoon perustuvaa islamilaista kalenteria, joka alkaa vuodesta 622. Tuona vuonna profeetta Muhammad muutti Mekasta Medinaan. Kuuvuosi on 10 11 päivää lyhyempi kuin aurinkokalenteriin perustuva vuosi. Islamilaisen kalenterin mukaan elämme vuotta 1434. Viikoittainen juhlapäivä on perjantai, jolloin muslimit kokoontuvat puolenpäivän jälkeen moskeijoihin tai muihin kokouspaikkoihin. 13

Lasten nurkka DIAKONIAN JOULUNAIKA Päivystysvastaanotto diakoniatoimistossa joulukuussa ma klo 16 18 perhetyön päivystys ti klo 10 13 päihdetyön päivystys to ja pe klo 10 13 päivystys Hämeenkatu 16, puh. 019 4561 250 Päivystysvastaanotto joulutauolla 24.12.2012 1.1.2013 Diakonian joulujuhla 12.12. klo 18 Vehkojan srk-keskuksessa Mummon kammari joulutauolla 29.12.2012 6.1.2013 Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville hyvinkääläisille tarkoitettu DIAKONIARUOKAILU joka kuukauden viimeinen maanantai klo 11.30 13 Hyvinkään kirkon yläsalissa, Hämeenkatu 16 Hinta 2 käteisellä Kevään 2013 ruokailupäivät ovat: 28.1., 25.2., 25.3., 29.4. ja 27.5. Väritä iloisena joulua odottava Petteri Punakuono. Merja Telsavaara DonkkisBig Night Hyvinkään seurakunta järjestää LASTEN SURURYHMÄN SYKSYLLÄ 2013 4 12-vuotiaille lapsille. Ryhmä kootaan ilmoittautumisten perusteella. klo 18 20 7 12-vuotiaille Kilpailuja, toimintaa, Raamatunopetusta, musiikkia, arvontaa, iltapala, kavereita Nopon koulussa ma 11.2. Paavolan seurakuntakodissa ma 25.3. Kytäjän kirkolla ma 13.5. Vapaa pääsy.tervetuloa! Järj. Hyvinkään seurakunta - Kasvatus Ryhmä kokoontuu seurakuntakeskuksen alakerran kerhotilassa. Kokoontumisajat: keskiviikko 23.10. klo 17.30 19 keskiviikko 30.10. klo 17.30 19 keskiviikko 06.11. klo 17.30 19 keskiviikko 13.11. klo 17.30 19 keskiviikko 20.11. klo 17.30 19 keskiviikko 27.11. klo 17.30 19 tiistai 10.12. klo 17.30 19 Tiedustelut ryhmän vetäjiltä: Tuija Vänskä p. 040 555 6325 ja A-P Laakso p. 0400 616 238. Keväällä 2013 on tässä lehdessä tarkemmat tiedot ilmoittautumisesta. Perjantaina 28.12. klo 18 alkaen High Society -ilta srk-keskuksessa. Tervetuloa te Jonen ja Eccun tuntevat Hyvinkään seurakunnan entiset nuoret, muistelemaan menneitä ja tapaamaan nykyisiä High Society -aatteen innoittamina seurakuntakeskuksen juhlasaliin viattomien lasten päivän pe 28.12.2012 klo 18 alkaen. Tiedossa on pyydettyjä ja pyytämättömiä puheenvuoroja, ehkäpä Hospital Lip Brothers jossain kokoonpanossa, kuvakavalkadeja menneisyyteen, pientä iltapalaa ja hyvää seuraa. Varaudu pieneen buffettimaksuun (5 10 ). Pukeutumisessa noudatetaan korkeakulttuurista etosta. Ilmoittaudu srk-keskuksen neuvontaan, 019 45611, pe 21.12. mennessä. Järjestäjinä entisen nuorisotyön puuhanainen Nea ja puuhamiehet Jone sekä Eccu. 14

Joulukuu 2012 - Tammikuu 2013 Muutokset mahdollisia. Seuraa kirkollista ilmoittelua. Seurakunnassa tapahtuu Torstai 13.12. 10 Kehitysvammaisten joulu, Vanha Hyvinkään 17.30 Mummon kammarin käsityöpiiri Vehkojan 18 Luciafest och De vackraste julsångerna i Gamla kyrkan 18.30 Tuomas-Raamattupiiri Vehkojan 18.30 Ruut-piiri Vehkojan Perjantai 14.12. 9-11 Pulla Vanha Hyvinkään 18 Avoin rukouspiiri 19 Kirkkokahvilailta Vanha 19 Lauluyhtyeiden joulukonsertti Hyvinkään Lauantai 15.12. 17 Koko perheen joulukonsertti Hyvinkään 3. adventtisunnuntai 16.12. 10 Messu Hyvinkään 10 Joululaulu Paavolan srk-koti Kauneimmat joululaulut ks. s. 4 Maanantai 17.12. 12 Mummon kammari Hyvinkään 18 Avoin Raamattupiiri Paavolan srk-koti Tiistai 18.12. 8.30 Avoin rukouspiiri Martin srk-talo Hyvinkään 12 Mummon kammari 18 Lähetysilta Luther-talo (Sley) Keskiviikko 19.12. Hyvinkään 12 Jumppaa Paavolan srk-koti 18 Joulujuhla Kaukasten juhlatalo 18 Lähetystyön, evankelioimistyön ja pienpiirien yhteinen joulujuhla 19 Päihteetön joulujuhla Vehkojan Torstai 20.12. Hyvinkään 18 Joulupuuro Vehkojan Joulujuhlia ke 19.12. klo 18 Lähetystyön, evankelioimistyön ja pienpiirien yhteinen joulujuhla srk-keskuksen juhlasalissa, Hämeenkatu 16. Mukana pastorit Esa Kokko ja Kosti Kallio, kanttori Erkki Hannonen ja lähetyssihteeri Johanna Rantalankila. Mukana uudet nimikkolähetit Katri ja Visa Kuusikallio. Tarjolla mm. joulupuuro. Tervetuloa! ke 19.12. klo 19 Päihteetön joulujuhla Vehkojan srk-keskuksessa, Yli-Anttilantie 3. (Sauna naiset klo 17, miehet klo 18). Ohjelmassa lauluyhtye KokoNainen, jouluhartaus, joululauluja. Ilmoittautuminen jouluateriaan Kristiina Leinoselle p. 0400 804 252. Mukana pastori Leena Ranta, Marika Löytty ja diakoni Kristiina Leinonen. to 20.12. klo 18 Joulupuuro Vehkojan srk-keskuksen srk-salissa Vehkojan liikuntaryhmäläisille ja vastuunkantajille sekä alueneuvostolle. Mukana Vehkojan aluepappi Esa Kokko. ma 24.12 klo 17 20 Avoin jouluaatto Vehkojan srk-keskuksessa, Yli-Anttilantie 3. Oletko jouluna yksin? Tai kaksin, mutta muukin seura kiinnostaa? Jouluaaton ohjelmassa ruokailua ja järjestettyä yhteisohjelmaa. Mukana pastori Esa Kokko ja kanttori Eeva Jurmu. Jouluaterialipukkeita (10 ) saatavissa srk-keskuksesta pe 21.12. asti. Tervetuloa viettämään yhteistä joulujuhlaa! 18 Runo vie jouluun, Vanha 18.30 Naisten avoin Raamattupiiri pikkujoulun merkeissä Vehkojan Perjantai 21.12. Hyvinkään 18 Avoin rukouspiiri Aatonaatto 4. adventtisunnuntai 23.12. 10 Messu Hyvinkään 11 Joulujuhla Luther-talo, Harjukatu 1 (Sley) 18 Joulunodotus Martin srk-talo 19 Hyvinkään Kamarikuoron joulukonsertti Hyvinkään 22 Aatonaaton yömessu Paavolan srk-koti Jouluaatto ma 24.12. 14 Kuninkaasi tulee joulunäytelmä Hyvinkään 14 Hartaus Rauhannummen kappeli 14 Hartaus Kytäjän 15 Julbön i Gamla kyrkan 15.30 Hartaus Kytäjän 16 Kuninkaasi tulee joulunäytelmä Hyvinkään 17 Hartaus Vanha 17 Avoin jouluaatto Vehkojan 18 Hartaus Puolimatkan hautausmaalla 23 Jouluyön messu Hyvinkään Joulupäivä ti 25.12. 6 Joulu Vanha 8 Joulu Vanha 8 Joulu Hyvinkään 9 Joulu Kytäjän 10 Joulupäivän messu Paavolan srk-koti 11 Perhe Vehkojan Tapaninpäivä ke 26.12. 10 Messu Hyvinkään Torstai 27.12. Hyvinkään perjantai 28.12. Hyvinkään 18 High Society ilta 18 Avoin rukouspiiri sunnuntai 30.12. 10 Messu Hyvinkään 10 Messu Paavolan srk-koti 18 Ilta Vanha Uudenvuodenaatto ma 31.12. Hyvinkään 19 Uudenvuoden vastaanotto Vanha 23 Uudenvuodenaaton hartaus Hyvinkään Tammikuu 2013 Uudenvuodenpäivä ti 1.1.2013 10 Sanajumalanpalvelus Vanha Keskiviikko 2.1. 5.45 Aamurukouspiiri Vanha Torstai 3.1. 18.30 Naisten avoin Raamattupiiri Vehkojan Perjantai 4.1. 18 Avoin rukouspiiri Loppiainen su 6.1. 10 Messu Hyvinkään, kahvit. Lähetysjuhla 10 Sanajumalanpalvelus Paavolan srk-koti 12 Messu Vehkojan 18 Kauneimmat joululaulut vielä kerran Vanha Maanantai 7.1. 12 Mummon kammari 13 Keskustan eläkeläiskerho työkeskus, Hämeenkatu 16 (uusi kerho) 18 Kirjapiiri 18.30 Israel Raamattu- ja rukouspiiri työkeskuksen aulakahvio Tiistai 8.1. 12 Mummon kammari 13 Paavolan eläkeläiskerho Paavolan srk-koti 18.30 Hanna-piiri työkeskuksen aulakahvio 18 Lähetysilta Luther-talo (Sley) Keskiviikko 9.1. 5.45 Aamurukous Vanha 12 Jumppaa Paavolan srk-koti 12 Jumppaa Mummon kammari 14 Hakalan eläkeläiskerho 14 Usko ja elämä -Raamatturyhmä Vanha 18 Kätevä-piiri Mummon kammari Torstai 10.1. 10 Torstaitovi Vehkojan ten srk-kerho Martin srk-talo Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 13.12.2012 15

Olen yksinäinen mies ja tapaan täällä ystäviä. Toimarin pikkujoulussa juotiin kahvia ja glögiä, laulettiin Seppo Lammin johdolla joululauluja, pidettiin tietokilpailu, leikittiin tonttuleikki ja nautittiin alakerrassa maukkaasta riisipuurosta. Kattilat täynnä puuroo... Kitaraa soittava trubaduuri Seppo Lammi lauloi ja laulatti Toimari ry:n pikkujouluväkeä torstaina 29. marraskuuta kello 9 alkaen. Laulujen joukossa oli muun muassa Joulupuu on rakennettu ja Varpunen jouluaamuna. Seppo Lammi esitti myös oman laulunsa Ihmiseloa Hyvinkäällä. Arno Toivonenkin soitti hanuria. A-kiltojen liiton Ilmo Häkkinen järjesti Hyvinkää-aiheisen tietokilpailun. Hän kysyi esimerkiksi tunnettujen hyvinkääläisten nimiä. Ainakin kaksi vuotta olen käynyt hakemassa Toimarista ruokaa. Syömässä en ole käynyt. Tämä on ensimmäinen pikkujouluni täällä. Olen yksinäinen mies ja tapaan täällä ystäviä. Jouluna syön kotona valmisruokia, joita lämmitän mikrossa, sanoi alakerrassa joulupuurolla ollut Aatto. Viime syksynä Hyvinkään Toimarissa juhlittiin kahtakymmentä toimintavuotta. Sininauhaliiton jäsenjärjestönä se on auttanut vähäosaisia ja syrjäytyneitä ihmisiä Teollisuuskatu 8:ssa olevissa kaupungin omistamissa tiloissa. Kaksikymmentäpaikkaisessa asuntolassa on tällä hetkellä pelkästään miehiä. Hiukan yli kymmenen hengen ensisuoja on tarkoitettu asunnottomille, jotka voivat tulla sinne nukkumaan. Talon päivätoimintakeskus on kaikille avoin. Päiväkeskuksessa toimitaan Neljä vuotta Toimari ry:n toiminnanjohtajana olleella Tarja Nahkurilla on tehtäväänsä hyvä tausta. Aluksi hän opiskeli perushoitajaksi ja oli työssä Riihimäellä. Ollessani työssä Kuurojenpalvelusäätiön Marjaana-kodissa kiinnostuin sosiaalipuolesta ja opiskelin ammattikorkeakoulussa Helsingissä sosionomiksi. Kolmetoista vuotta työskentelin Niemikotisäätiössä, jonka asiakkaat olivat Toimari ry:n toiminnanjohtaja Tarja Nahkuri (vas.) ja palveluohjaajat Pasi Paakkunainen sekä Arja Laatikainen asettuivat kuvaan suositun biljardipöydän ääreen. mielenterveyskuntoutujia. Hän kertoi, että Toimari on ollut nykyisissä tiloissaan kahdeksan vuotta. Alussa hanketta lähti viemään eteenpäin Raimo Perälahti. Koulukadulla olleisiin erittäin huonokuntoisiin tiloihin perustettiin silloin Hyvinkään päivätoimintakeskus. Nyt paremmissa tiloissa toimivan päihdeyksikkö Toimarin sääntöihin kuuluu, että siellä ei saa olla päihtyneenä. Kaikille avoimen päiväkeskuksen, jossa on kahvio ja kirpputori, aukioloajat ovat maanantaista torstaihin kello 9 15 ja perjantaisin kello 8 13. Siellä luetaan päivän lehtiä, katsotaan televisiota, pelataan biljardia, bingoa ja kortti- tai lautapelejä. On myös peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus. Ruokala on avoin joka päivä kello 11 12.30. Sekin on kaikille avoin paikka. Ulkopuolisille ruoka maksaa neljä euroa ja kahvi 50 senttiä. Keskiviikkona ja perjantaina on kello 11.30 ruokatarvikejakelua. Saamme sitä varten lahjoitustarvikkeita sopimuskaupoista. Teemme mielellämme uusia sopimuksia kauppojen kanssa, jotka haluaisivat tukea toimintaamme. Ruokajakelussa käy keskimäärin 60 100 henkeä joka kerta. Leivänjakopiste on auki päivittäin kello 10 18. Lisäksi joka toinen tiistai parittomilla viikoilla kello 11 15 on EUkassien jakoa, mikä järjestetään yhdessä Työ & Toiminta ry:n kanssa. Avustuksia otetaan vastaan Neljän vuoden aikana, jonka Tarja Nahkuri on ollut tehtävässään, ruoanhakijoiden määrä on lisääntynyt. Yhä enemmän täällä käy vanhuksia. Eläkkeet ovat pienet, ja ihmisiltä menee paljon rahaa lääkkeisiin. Lisäksi käy tietenkin myös työttömiä. Hän on tyytyväinen nykyiseen työhönsä, koska saa olla auttamassa puutteessa eläviä. Tämä on lähempänä minua ja saan tehdä töitä ihmisten kanssa. Tässä näkee työn tuloksellisuutta. Mietin sitä, missä tilanteissa ihmiset nykyään elävät. Teemme pienimuotoisesti etsivää työtä, jos kuulemme, että ihmiset asuvat kurjissa oloissa. Toimimme myös ihmisten puolestapuhujina viranomaisten luona. Toimari ottaa vastaan rahaa sekä vaatteita, liinavaatteita ja päiväkeskuksen kirpputorille pieniä tavaroita. Aikaisemmin meitä on tuettu Rahaautomaattiyhdistyksestä, mutta tällä hetkellä emme saa mitään ulkopuolista rahoitusta. Toiminta pyörii asukkaiden vuokratuloilla. Toimarin hallituksessa on ollut aina Hyvinkään seurakunnan edustus, ja pastori on käynyt tervehtimässä ihmisiä. Diakoniatyöntekijä Kristiina Leinosen kanssa on tehty yhteistyötä. Ihmisiä osataan ohjata seurakunnasta meille päin. Jouluaaton hartautta tulee pitämään pastori Petra Pohjanraito. Tilaisuus on tarkoitettu asukkaille ja vakiokävijöille. Uutena vuotena ammutaan raketteja. 16