Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia



Samankaltaiset tiedostot
Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 5,0 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 0,8 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat huhti kesäkuussa 5,7 prosenttia

Kiinteistöjen hinnat. Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia. 2013, 1. vuosineljännes

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 3,3 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat heinä syyskuussa 9,9 prosenttia

Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 2,6 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,7 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat heinä-syyskuussa 2,9 prosenttia edellisvuodesta

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat 2011

Omistusasumisen hintaindeksit

Asuntojen vuokrat 2015

Asuntojen hinnat. Asuntojen hinnat laskivat heinäkuussa. 2011, heinäkuu

Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loka-joulukuussa 1,1 prosenttia edellisvuodesta

Osakeasuntojen hinnat

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa. 2013, 1. vuosineljännes

Omistusasumisen hintaindeksit

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2013, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2014, 3. vuosineljännes

Asuntojen hinnat. Vanhojen asuntojen hintojen nousu hidastui heinä syyskuussa. 2010, 3. vuosineljännes

Omistusasumisen hintaindeksit

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Omistusasumisen hintaindeksit

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2014, 4. vuosineljännes

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa. 2013, 2. vuosineljännes

Julkisten menojen hintaindeksi

Osakeasuntojen hinnat

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,5 prosenttia vuodessa. 2017, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,5 prosenttia vuodessa. 2017, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,4 prosenttia vuodessa. 2009, 3. neljännes

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,6 prosenttia vuodessa. 2016, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,6 prosenttia vuodessa. 2017, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,6 prosenttia vuodessa. 2016, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2013, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,5 prosenttia vuodessa. 2017, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,4 prosenttia vuodessa. 2018, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 1,9 prosenttia vuodessa. 2010, 1. neljännes Julkistusta täydennetty ja muutettu

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,3 prosenttia vuodessa. 2018, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,7 prosenttia vuodessa. 2016, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,4 prosenttia vuodessa. 2018, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2011, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,1 prosenttia vuodessa. 2011, 1. vuosineljännes

Velkajärjestelyt 2013

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,9 prosenttia vuodessa. 2012, 3. vuosineljännes

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Rakennus- ja asuntotuotanto

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,8 prosenttia vuodessa. 2012, 2. vuosineljännes, 2., korjattu painos

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,1 prosenttia vuodessa. 2010, 3. vuosineljännes Julkistusta täydennetty ja muutettu

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Asuntojen hinnat. Asuntojen hinnat nousivat tammikuussa. 2012, tammikuu

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Asuntojen vuokrat 2010, täydennysjulkaisu

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 4,2 prosenttia vuodessa. 2009, 4. neljännes

Osakeasuntojen hinnat

Osakeasuntojen hinnat

Osakeasuntojen hinnat

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Osakeasuntojen hinnat

Osakeasuntojen hinnat

Maarakennusalan konekustannusindeksi

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi

Rakennus- ja asuntotuotanto

Yliopistokoulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus

Yliopistokoulutus 2015

Rakennus- ja asuntotuotanto

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2013

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2012

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Asuntojen hinnat. Asuntojen hinnat laskivat hieman lokakuussa. 2011, lokakuu

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Asuntojen hinnat laskivat hieman marraskuussa

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvokanta 2011

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Transkriptio:

Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa keskimäärin 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,9 prosenttia vuodessa, kun taas muualla maassa hinnat laskivat 1,9 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omakotitalojen hinnat laskivat koko maassa keskimäärin 4,1 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja. Omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2005=100 Vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä pientalotonttien hinnat laskivat koko maassa 2,9 prosenttia edellisvuodesta. Edellisestä neljänneksestä tonttien hinnat laskivat 6,5 prosenttia. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 19,0 euroa ja keskimääräinen tontin pinta-ala oli 2 179 neliömetriä. Suuralueittain tarkasteltuna omakotitalojen hinnat laskivat edellisvuodesta eniten Itä-Suomessa, 3,6 prosenttia. Vastaavasti pientalotonttien hinnat laskivat Etelä-Suomessa 4,6 prosenttia ja nousivat Itä-Suomessa 8,6 prosenttia. Helsinki 7.12.2012 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Omakotitalojen hintaindeksi, 3. neljännes 2012...3 Liitetaulukko 2. Omakotitalotonttien hintaindeksi, 3. neljännes 2012...3 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Omakotitalotonttien hintakehitys, indeksi 2005=100...4 Laatuseloste: Kiinteistöjen hinnat...5 2

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Omakotitalojen hintaindeksi, 3. neljännes 2012 Alue Keskihinta euroa/m² Indeksi 2005=100 Neljännesmuutos Vuosimuutos Lkm Koko maa 1 467 121,8-4,1-1,4 3 881 Pääkaupunkiseutu 2 925 125,5-1,3 2,9 165 Muu Suomi 1 395 121,3-4,4-1,9 3 716 Kehyskunnat 1) 1 984 119,0-7,8-1,6 249 Alle 20000 as. kunnat 1 225 119,7-6,1-2,0 1 817 20000-59999 as. kunnat 60000-100000 as. kunnat Yli 100000 as. kunnat Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 1 579 1 310 2 208 1 674 1 217 1 367 1 183 122,5 119,7 124,8 120,6 123,4 124,6 120,7 1) Kehyskunnat= Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Riihimäki, Sipoo, Tuusula ja Vihti -4,2-3,0-1,1-5,1-3,6-3,4-0,2-1,6-4,2 0,8-1,3-3,6-1,5-0,3 1 158 467 439 1 720 440 1 192 529 Liitetaulukko 2. Omakotitalotonttien hintaindeksi, 3. neljännes 2012 Alue Keskihinta euroa/m² Indeksi 2005=100 Neljännesmuutos Vuosimuutos Lkm Koko maa 19,0 134,9-6,5-2,9 1 087 Pääkaupunkiseutu 134,4 122,1-17,3-1,4 69 Muu Suomi 14,8 138,9-3,1-3,3 1 018 Kehyskunnat 1) 54,9 131,4-4,6-10,7 86 Alle 20000 as. kunnat 9,5 140,5-1,1 9,4 528 20000-100000 as. kunnat Yli 100000 as. kunnat Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 20,6 90,8 28,2 10,8 15,1 9,0 135,3 129,2 133,6 166,9 139,5 114,5-4,3-14,2-9,2 4,0-12,9 1) Kehyskunnat= Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Riihimäki, Sipoo, Tuusula ja Vihti 0,5-11,7 2,2-4,6 8,6-1,7-0,4 424 135 438 128 349 172 3

Liitekuviot Liitekuvio 1. Omakotitalotonttien hintakehitys, indeksi 2005=100 4

Laatuseloste: Kiinteistöjen hinnat 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus Kiinteistöjen hintatilasto kuvaa omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintatasoja ja hintojen muutoksia neljännesvuosi- ja vuositasolla. Tilasto sisältää alueen mukaan luokiteltuja tietoja vuodesta 2005 lähtien. 1.2. Tilaston käsitteet, luokitukset ja aineistot Käsitteet Asuinpinta-ala: Asuinpinta-alaan lasketaan mukaan kaikki rakennuksen jatkuvaan asumiskäyttöön tarkoitetut tilat. Asuinpinta-ala on rakennusta rajoittavien seinien sisäpintojen väliin jäävä alue. Tieto asuinpinta-alasta saadaan Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteristä. Kiinteistö: Verohallinnon kiinteistörekisteriin merkitty maa- tai vesialue, jolla on oma kiinteistötunnus. Kiinteistöön kuuluvat sillä sijaitsevat kiinteistön omistajan omistamat rakennukset ja kiinteät laitteet. Keskihinta: Tilastossa julkaistavat keskihinnat ovat pinta-alapainotettuja neliöhintojen aritmeettisia keskiarvoja ( /m²). Keskipinta-ala: Omakotitalojen pinta-ala tarkoittaa asuinpinta-alaa (m²) ja omakotitalotonttien pinta-ala tarkoittaa tontin kokonaispinta-alaa. (Nimellis)hintaindeksi: Kertoo hintojen muutoksen indeksin perusajankohtaan (2005=100) verrattuna. Omakotitalokiinteistö: Kiinteistö, jonka käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka ja jolla on vain asuin- ja sivurakennuksia, eikä kiinteistö sijaitse rantakaava-alueella. Mikäli kiinteistö on rakennus- tai asemakaava-alueella, vaaditaan lisäksi, että kaavan laatu on asuinrakennus- tai asuinpientalokortteli. Omakotitalotontti: Tontti, jonka käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka ja jolla ei ole rakennuksia. Kiinteistö ei myöskään sijaitse rantakaava-alueella. Mikäli kiinteistö on rakennus- tai asemakaava-alueella vaaditaan lisäksi, että kaavan laatu on asuinpientalokortteli, rakennusoikeudesta on tieto kiinteistöjen kauppahintarekisterissä ja rakennusoikeuskerroin on alle 0,5. Haja-asutusalueella viimeistä ehtoa ei voida tarkistaa, koska kaavan laatua ja rakennusoikeutta ei ole määritelty kyseisellä kaava-alueella. Reaalihintaindeksi: Todellinen hintojen muutos indeksin perusajankohtaan (2005=100) verrattuna. Reaalihintaindeksi saadaan jakamalla nimellishintaindeksin pisteluku vastaavan ajankohdan kuluttajahintaindeksin pisteluvulla. Jakaumatunnusluvut: Alakvartiili = 25 % neliöhinnoista on pienempiä tai yhtä suuria kuin alakvartiili. Mediaani = Suuruusjärjestyksessä keskimmäinen neliöhinta. Yläkvartiili = 75 % neliöhinnoista on pienempiä tai yhtä suuria kuin yläkvartiili. Luokitukset Aluejako: Omakotitalojen ja omakotitalotonttien tilastoissa käytettävä alueluokitus sisältää tiedot seuraavilta alueilta: koko maa, pääkaupunkiseutu, muu Suomi, kehyskunnat ja suuralueet. Lisäksi lasketaan tiedot asukasluvun mukaisesti luokiteltuina. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kehyskunnat käsittävät Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin. Suuraluejako on vuonna 2003 voimaan tullut NUTS2 suuraluejako. Ahvenanmaa ei sisälly tilastoon. Aineistot Kiinteistöjen hintatilasto perustuu Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisterin kauppahintatietoihin, jotka toimitetaan Tilastokeskukseen neljännesvuosittain. Kauppahinta-aineistoon haetaan lisäksi taustatietoja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteristä. 5

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Kiinteistöjen hintaindeksistä on laadittu menetelmäseloste tutkimustuloksineen tilaston perustamisvaiheessa. Tämä löytyy tilaston internetsivuilta Menetelmäselosteet -kohdasta. Indeksin perusvuoden vaihdon yhteydessä tarkastettiin rekisteriyhdistelyiden toimivuutta, päivitettiin indeksin painorakenne vastaamaan tuoreimpia tietoja sekä päivitettiin indeksin laskennassa käytetyt regressiomallit. Indeksilaskennassa käytetään regressioanalyysiin pohjautuvaa laatuvakiointi menetelmää, ns. hedonista menetelmää. Menetelmällä pilkotaan hinta "puhtaaseen hintaan" ja ominaisuuksista muodostuvaan hintaan ja pyritään saamaan näin eri ominaisuuksilla varustetut kiinteistöt vertailukelpoisiksi keskenään. Indeksisarjat on laskettu kullekin alaluokalle kiinteäpainoisilla log-laspeyres -indeksikaavoilla. Alasarjat painotetaan yhteen painorakenteella, joka muodostuu vuoden 2009 arvo-osuuspainoista. Painojen lähteenä käytetään rakennus- ja huoneistorekisteriä. 3. Tietojen luotettavuus ja tarkkuus 3.1. Tilaston luotettavuus Tilasto perustuu Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteriin, joka sisältää kaikki kiinteistökaupat. Tilastosta jää kuitenkin pois havaintoja normaalien tarkistusten (kts. kohta 3.2.) kautta. 3.2. Tilaston tarkkuus Tontin pinta-alan tulee olla 400 ja 20 000 m²:n välillä ja asuinpinta-alan tulee olla 40 ja 400 m²:n välillä. Tilastoon ei hyväksytä vuokratontilla sijaitsevia omakotitaloja. Hintarajat tarkistetaan vuosittain. Kiinteistöjen alueittaisia hintaindeksejä tarkasteltaessa tulee huomioida alueella tehtyjen kauppojen lukumäärä. Mikäli alueella tehdään vähän kauppoja, voi muutama poikkeava tapaus vaikuttaa merkittävästi alueen keskihintaan. Tällöin neljännesmuutoksen sijaan olisi suositeltavaa tarkastella pidemmän aikavälin kehitystä. 4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Kiinteistöjen hintatilasto julkaistaan neljännesvuosittain noin 10 viikkoa vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia tietoja. Vuositiedot julkaistaan neljännen neljänneksen julkaisun yhteydessä. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Kiinteistöjen hintaindeksin perusjulkaisu ja tietokantataulukot ovat saatavilla Tilastokeskuksen internetsivuilla (tilastokeskus.fi/til/kihi/index.html). Kauppakohtaista ja muuta yksityiskohtaista tietoa kiinteistöjen toteutuneista kauppahinnoista saa Maanmittauslaitoksesta (www.maanmittauslaitos.fi). 6. Tilastojen vertailukelpoisuus 6.1. Vertailtavuus muihin aineistoihin Maanmittauslaitos julkaisee kauppahinta-aineistoon perustuvaa kauppahintatilastoa. Keskeisin ero Tilastokeskuksen laatiman hintaindeksin ja Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston välillä on siinä, että kauppahintatilasto esittää ensisijaisesti kauppojen ja hintojen jakaumatietoja tiettynä ajankohtana, kun hintaindeksi puolestaan keskittyy mittaamaan hintojen muutosta ajankohdasta toiseen. Jälkimmäisessä huomioidaan eri ajankohtina myytyjen kiinteistöjen laatueroista johtuvat hintaerot ja poistetaan niiden vaikutus indeksilaskennassa. 6.2. Vertailtavuus historiatietoihin Kiinteistöjen hintaindeksin 1985=100 tietoja tarkemmalla luokituksella on saatavilla aikaväliltä 1985-2009. Kiinteistöjen hintaindeksistä 1985=100 on lisäksi saatavilla pitkä aikasarja koko maan, 6

pääkaupunkiseudun ja muun Suomen osalta. Pitkä aikasarja on laskettu ketjuttamalla 2005=100 indeksin mukaiset muutokset 1985=100 indeksisarjaan vuoden 2009 4. neljänneksestä alkaen. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Kiinteistöjen hintojen neljännesvuositilaston lisäksi Tilastokeskus julkaisee osakeasuntojen neljännesvuosija vuositilastoa. 7

Asuminen 2012 Lisätietoja Petri Kettunen 09 1734 3558 Petteri Rautaporras 09 1734 3472 Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar asuminen@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Kiinteistöjen hinnat, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1799-456X (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi