eoniksie.on Finlandin asiakaslehti

ESPOO KAUNIAINEN KIRKKONUMMI JOENSUU 2/2006 eoniksie.on Finlandin asiakaslehti Liittymä- ja lämmitysasiaa pienrakentajille Energian alkulähteillä Miksi tiessä on monttu? Toukokuu kukkakuu Sähkön laatu entistä paremmaksi Online lomalaisen ilona Tavataan messuilla: 1001 saa vapaaliput Espoon asuntomessuille! Uudet sähköenergian hinnat Roman Schatz sukeltaa suomalaiseen vappuun

2 EONIKSI E.ON Finland Oyj:n asiakaslehti 2/2006, 4. vuosikerta, ISSN 1459-742X Energia polttopisteessä Alkaneen vuoden aikana energia-asiat ovat olleet suuren mielenkiinnon kohteena kaikilla tasoilla. Globaalit haasteet liittyvät ilmastokysymykseen ja energiavarantojen riittävyyteen. EU:n huippukokouksessa ja uudessa energian vihreässä kirjassa keskeisinä teemoina ovat energiaturvallisuus eli huoltovarmuus, energiaomavaraisuus sekä sähkön sisämarkkinoiden kehittäminen ja kansallinen protektionismi. Pohjoismaissa sähkömarkkinoiden tilanne on viime syksystä lähtien kiristynyt huomattavasti. Sähkön markkinahintoja nostavia voimia on useita: heikko vesivarasto- ja tunturien lumitilanne, pitkään jatkunut kulutuksen kasvutrendi sekä huippukorkealla pysyttelevä hiilidioksidin päästöoikeuksien hinta. Sähkön veroton tukkumarkkinahinta onkin noussut viime syksyn 3,0 c/kwh tasolta nykyiseen noin 5 c/kwh eli peräti 70 %. Tilanteeseen ei markkina-analyysien perusteella ole odotettavissa helpotusta ilman poikkeuksellisen suuria sademääriä tai päästöoikeuksien hinnan romahtamista. E.ON Finlandin periaatteena on tehdä pitkäjänteisesti sähkön hankinnan hintasuojaussopimuksia, joiden avulla voimme oleellisesti vakauttaa tukkumarkkinoiden nopeita hintaheilahteluja. Kuitenkin osaan sähkön hankinnastamme kohdistuu em. markkinahintavaikutus ja joudumme nostamaan omia myyntihintojamme keskimäärin 9,5 % kesäkuun alusta lähtien. Tulevan kesän kävijämäärältään yksi ehdottomista huipputapahtumista koko Suomessa on Espoon asuntomessut. E.ON Finland on asuntomessujen pääyhteistyökumppani ja olemme vahvasti mukana erittäin ajankohtaisilla teemoilla kuten sähkön, kaukolämmön ja käyttöveden kulutuksen tosiaikaiset hallintapalvelut sekä energian tehokas käyttö ja säästö. Päätoimittaja Eija Johansson eija.johansson@eon.fi Toimituskunta Pauliina Bennett, Tarja Hellstén, Jarmo Holmström, Jarmo Jokisalo, Heli Siponen Palaute asiakaslehti@eon.fi Julkaisija E.ON Finland Oyj Piispanportti 10 PL 109, 02201 ESPOO puh. vaihde 0205 2050 asiakaspalvelu 0205 2000 www.eon.fi Suunnittelu ja toteutus Tasku Oy Etukansi Tuomas Pietinen Paino PunaMusta, Joensuu Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. E.ON Finlandin omistusjärjestelyjen käsittelyprosessissa kilpailuviranomaiset päättivät selvittää tarkemmin Suomen sähkön tuotannon ja tukkumarkkinoiden rakennetta ja toimivuutta. Tästä syystä kilpailuoikeudellinen ratkaisu yrityskaupasta siirtyi kevääseen tai alkukesään. Aurinkoista kevättä Matti Manninen toimitusjohtaja

3 Sisältö eoniksi 2/2006 2 PÄÄKIRJOITUS Matti Manninen 4 UUDET HINNAT E.ON korottaa sähköenergian hintoja 1.6.2006 alkaen 6 5 E.ON Finland Oyj:n sähköenergian hinnat 6 ASUNTOMESSUT 2006 Tavataan messuilla! Infobaarista messujen kohtauspaikka 7 Messualuekin etäluentaan E.ON haluaa ilahduttaa asiakkaitaan: 1001 ensimmäistä saa 2 hengen vapaaliput Espoon asuntomessuille! 8 HENKILÖKUVA Roman Schatz: Onhan tämä aika järjetöntä 10 JUHLIEN AIKA Sano se kukkasin 10 12 E.ON PALVELEE PIENRAKENTAJAA Sähköliittymä pientaloon nyt entistä sujuvammin Kaukolämpöliittymä pientaloon sijainti ratkaisee 13 Mikä lämmitysmuoto pientaloon? 14 E.ON ENERGIANTUOTTAJANA Energian alkulähteillä 16 INFRASTRUKTUURI Monttu auki miksi taas? Kunnallistekniikkaa huolletaan keväisin 18 E.ON VERKKO E.ON panostaa toimitusvarmuuteen 12 19 ONLINE Huilaa huoletta, hoida arki verkossa PELASTUSVALMIUKSIA TESTATTIIN Yhteisharjoitus Suomenojan voimalaitoksella ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIEDOT

4 E.ON korottaa sähköenergian hintoja 1.6.2006 alkaen E.ONin periaatteena on pitkäjänteinen ja vakaa myyntihinnoittelu. Sähkön tukkumarkkinoilta tulevista kovista hintapaineista johtuen E.ON tekee keskimäärin 9,5 %:n korotuksen sähköenergian hintoihin, kertoo toimitusjohtaja Matti Manninen. Muutokset tulevat voimaan 1.6.2006 alkaen. Sähkön siirtohinnat pysyvät entisinä, jolloin sähkön kokonaishinnan muutos on huomattavasti energiahinnan korotusta pienempi, noin 5 %. Korotuksen aiheuttajina kysynnän kasvu, vesivoimatilanne ja päästökauppa Sähkömarkkinoilla on nyt epävakaa tilanne, mikä aiheutuu useista sähkön hintatasoa nostavista tekijöistä. Manninen listaa neljä syytä. Ensinnäkin sähkön kysyntä on lisääntynyt, sillä kulutus kasvaa tasaisesti. Toisena tekijänä on heikko vesivoimatilanne. Pohjoismaiset vesivarastot ovat nyt vähissä ja tuntureiden ohuesta lumipeitteestä voi ennustaa, että tilanne on vaikeutumassa entisestään. Kolmanneksi hintapaineita tuo päästökaupan vaikutus. Hiilidioksiditonnin hinta on jälleen kivunnut erittäin korkealle. Taustalla ovat mm. maakaasun saatavuusongelmat Euroopassa. Maakaasun hinnannousun vuoksi kivihiilen käyttöä on lisätty, mikä heikentää päästökaupan tasapainoa. Neljäntenä tekijänä ovat Keski-Euroopan luomat hintapaineet. Keski-Euroopassa sähkön markkinahinta on jatkuvasti ollut paljon Pohjoismaiden vastaavaa korkeammalla. Sähkökaupassa toimitaan pitkällä aikavälillä. Hankkiessaan sähköä sähköpörssistä E.ON suojaa hankintahintansa. Suojauksia aletaan yleensä tehdä liukuvasti yli kahden vuoden aikajänteellä eteenpäin. Näin on toimittu nytkin. Ilman suojauksia jouduttaisiin sähköenergian myyntihintoja korottamaan selvästi enemmän, Manninen selvittää sähkömarkkinoiden mekanismia. E.ONin sähköenergian hinnat ovat korotuksesta huolimatta alle tämän hetken tukkumarkkinahintojen. Korotuksen vaikutus vuodessa keskimäärin 9,5 % sähköenergian osalta Kesäkuun alussa voimaan tulevat E.ONin uudet sähköenergian hinnat korottavat asiakkaan vuotuista sähkölaskua hiukan alle 10 %. Tarkka luku riippuu tuotteesta ja asiakkaan sähkönkulutuksen rakenteesta. Sähköenergian hinnankorotus koskee myös E.ON Biosähköä ja E.ON Tuulisähköä, koska niiden hinnoittelu on sidoksissa sähkön markkinahintaan. Aika- ja kausituotteiden aikajaottelu määräytyy paikallisen sähköverkkoyhtiön mukaan. Eri tuotteiden hinnat löytyvät oheisesta hinnastosta. Oheiset esimerkit kertovat korotuksen vaikutuksesta vuotuiseen sähkölaskuun. Kerrostaloasukkaat E.ON Yleissähkö Kerrostalossa asuvan asiakkaan vuosikulutus on keskimäärin 2 000 kwh. Muutoksen kokonaisvaikutuksena vuotuinen sähkölasku kallistuu 9,5 %, mikä vastaa 12 euron lisäkustannusta sähköenergian osalta. Pientaloasukkaat, joilla on sähkölämmitys E.ON Aikasähkö Asiakkaan, jolla on suora sähkölämmitys ja vuosikulutus 18 000 kwh, vuotuinen sähkölasku nousee noin 72 euroa eli noin 9,5 % sähköenergian osalta. Asiakkailla, joilla on osittain varaava sähkölämmitys ja joiden vuosikulutus on 20 000 kwh, vuotuinen sähkölasku nousee noin 73 euroa. Kokonaisvaikutus asiakkaan vuotuiseen sähkölaskuun on keskimäärin 9,4 % sähköenergian osalta. E.ON Kausisähkö Asiakkaan, jolla on suora sähkölämmitys ja vuosikulutus 18 000 kwh, vuotuinen sähkölasku nousee noin 77 euroa eli noin 9,9 % sähköenergian osalta. Asiakkailla, joilla on osittain varaava sähkölämmitys ja joiden vuosikulutus on 20 000 kwh, vuotuinen sähkölasku nousee noin 81 euroa. Kokonaisvaikutus asiakkaan vuotuiseen sähkölaskuun on keskimäärin 9,9 % sähköenergian osalta. Pientaloasukkaat, joilla on muu lämmitystapa Asiakkaan, jonka talossa on muu lämmitystapa kuin sähkö, esimerkiksi kaukolämpö, öljy- tai puulämmitys ja jonka vuosikulutus on 5 000 kwh, sähkökustannukset nousevat noin 9,5 %, mikä vastaa 25 euron lisäkustannusta sähköenergian osalta.

OTA TALTEEN 5 5 E.ON Finland Oyj:n sähköenergian ja sähkönsiirron hinnat 1.6.2006 alkaen. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %. Tuotteet E.ON Yleissähkö Perusmaksu /kk Energiamaksu c/kwh Sähköenergia Sähkönsiirto 1) Sähkövero 2) Kokonaishinta 2,62 5,17 1,68 2,61 4,30 8,69 E.ON Aikasähkö Perusmaksu /kk Päiväenergia * c/kwh Muun ajan energia c/kwh 2,62 5,17 3,84 4,54 2,77 1,56 7,16 8,85 6,31 E.ON Kausisähkö Perusmaksu /kk Talvipäivän energia ** c/kwh Muun ajan energia c/kwh 2,62 5,92 4,10 4,54 3,51 1,57 7,16 10,34 6,58 E.ON Tuulisähkö, yleissähkö Perusmaksu /kk Energiamaksu c/kwh 2,62 5,47 1,68 2,61 4,30 8,99 E.ON Tuulisähkö, aikasähkö Perusmaksu /kk Päiväenergia * c/kwh Muun ajan energia c/kwh 2,62 5,47 4,14 4,54 2,77 1,56 7,16 9,15 6,61 E.ON Tuulisähkö, kausisähkö Perusmaksu /kk Talvipäivän energia ** c/kwh Muun ajan energia c/kwh 2,62 6,22 4,40 4,54 3,51 1,57 7,16 10,64 6,88 E.ON Biosähkö, yleissähkö Perusmaksu /kk Energiamaksu c/kwh 2,62 5,32 1,68 2,61 4,30 8,84 E.ON Biosähkö, aikasähkö Perusmaksu /kk Päiväenergia * c/kwh Muun ajan energia c/kwh 2,62 5,32 3,99 4,54 2,77 1,56 7,16 9,00 6,46 E.ON Biosähkö, kausisähkö Perusmaksu /kk Talvipäivän energia ** c/kwh Muun ajan energia c/kwh 2,62 6,06 4,25 4,54 3,51 1,57 7,16 10,48 6,73 E.ON Yrityssähkö Perusmaksu /kk Energiamaksu c/kwh 13,42 3) 5,36 1) Sähkön siirtomaksut Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Joensuussa. * Päiväenergiamaksua sovelletaan E.ON Finland Oyj:n jakeluverkkoalueella ma la klo 7 21. ** Talvipäivän energiamaksua sovelletaan E.ON Finland Oyj:n jakeluverkkoalueella 1.11. 31.3. välisenä aikana ma la klo 7 21. Muiden jakeluverkkojen aikajaottelu määräytyy paikallisen sähköverkkoyhtiön käyttämän aikajaottelun mukaan. Yleis-, aika- ja kausisiirtoasiakkaita, joiden vuosikulutus on yli 100 000 kwh/a, on mahdollisuus veloittaa loistehoa pienjännitetehotuotteen mukaisilla loistehon hinnoilla. 2) Sähkövero alkaen 1.1.2003. Veroluokan I mukainen sähkövero, joka sisältää valmisteveron 0,73 c/kwh, huoltovarmuusmaksun 0,013 c/kwh ja arvonlisäveron 22 %. 3) Siirtotuote määräytyy käyttöpaikan sulakekoon mukaan 0,4 kv liittymissä 63 A valittavana yleis-, aika- tai kausisiirto > 63 A pienjännitetehosiirto.

Verstas on näyttelijä, kirjoittaja Kai Lehtisen omaa 6 aluetta. Siellä syntyvät suuret ajatukset ja toisinaan myös huonekalut. Espoon asuntomessut 2006 Espoon asuntomessut Tavataan messuilla! E.ONin teemana energiansäästö E.ON Finland on vahvasti esillä oman kotikaupunkinsa asuntomessuilla. E.ON on liikkeellä energiansäästön teemalla. Omalla osastolla opastetaan kuluttajia järkevämpään energiankäyttöön, esitellään E.ONin uusia palveluja ja asiantuntijat vastaavat messuvieraiden kysymyksiin. Energiansäästöstä annetaan käytännönläheisiä vinkkejä, joiden avulla jokainen voi helposti vähentää energiankulutustaan. Oman säästämisensä voi aloittaa vaikka tulemalla asuntomessuille julkisilla kulkuvälineillä. Junalla pääsee jopa lähemmäksi kuin omalla autolla, sillä Kauklahden asema on aivan messualueen kyljessä. Asuntomessut Espoossa 14.7. 13.8.2006 avoinna päivittäin klo 10 18, paitsi 3.8. ja 10.8. klo 10 20. Infobaarista messujen kohtauspaikka Arkkitehtiopiskelija Teemu Seppäsen suunnittelema infobaari on valittu Espoon asuntomessujen paviljongiksi. Yleensä rakennukselle on määritelty etukäteen jokin tietty funktio. Päätin tehdä paikan, joka ei tarvitse funktiota, mutta jolle voidaan löytää jotain käyttöä, Seppänen kertoo. Infobaari on näyttävä kohtauspaikka ja tietopiste, jossa asuntomessuvieraat voivat saada helpotusta tiedonjanoon. Infobaariin on suunniteltu Espoon kaupungista ja tulevista kaavoituksista kertovaa näyttelyä ja asiakaspalvelupistettä. Infolle ja tiedonjano sammuu Voittanut kilpailutyö on viralliselta nimeltään Infolle. Baariin mennään kaljalle, infobaarin mennään infolle, Seppänen naurahtaa. Infobaarin rakentamisessa käytetään modernia puuntyöstötekniikkaa, jossa massiivipuisia elementtejä muokataan tietokoneohjatusti kolmiakselijyrsimellä. Kyseessä on kokeellinen projekti. Automaattisen jyrsimen käyttö mahdollistaa monipuolisen, epäsäännöllisen muotokielen, Seppänen havainnollistaa. Paviljongin valitsivat kolmen kilpailutyön joukosta Teknillisen korkeakoulun puustudion ja Espoon kaupungin edustajat, joiden mukaan ehdotus on toimiva ja kutsuva. Espoon kaupunki tavoitteli kilpailulla mieleenpainuvaa ja omaperäistä ratkaisua, jossa yhdistyisivät suomalainen puurakentamisen tietotaito ja innovatiivinen puurakentaminen. Samalla haluttiin tukea suomalaista arkkitehtuurin opetusta ja puurakennuksen tuotekehitystä.

Espoon asuntomessut 2006 7 Espoon asuntomessut E.ON haluaa ilahduttaa asiakkaitaan Sinkkuvilla Espoon asuntomessuille 2006 Seppo Koskelan Sinkkuvillan eli Villa Flexiblen yksi idea on sisätilojen muunneltavuus. Jopa osa välipohjaa on liikuteltavissa, jolloin huonekorkeus vaihtelee huimasti. Messualuekin etäluentaan E.ON liittää sähkö- ja kaukolämpöasiakkaitaan ripeästi etälukuun. Kotitalousasiakkaiden sähkömittareiden vaihtoprojekti aloitettiin keväällä 2003. Sähkön kulutusta seurataan etäluennalla noin 35 000 espoolaisessa ja 6 600 joensuulaisessa mittauspisteessä. Samoin kaukolämpökohteiden energiamittaukset on toteutettu etäluennalla ja tällä hetkellä kaukolämpöenergiasta jo yli 80 % on etäluennassa. Etäluenta on tarkka tapa seurata energiankulutusta, ja oiva mahdollisuus uusille palveluille kuten täsmälaskutukselle ja laitevikojen nopeammalle tunnistamiselle. Myös asuntomessualue liitetään etäluentaan. Sen lisäksi Kauklahdessa aloitetaan E.ONin uusi Tosienergia-palvelu, jonka myötä E.ONin asiakas voi seurata oman kotinsa tai taloyhtiönsä sähkön ja kaukolämmön kulutusta internetissä tuntitasolla. E.ONin etäluennassa ovat jo espoolaiset pienasiakkaat Espoon keskuksessa, Perkkaalla, Matinkylässä, Tapiolassa, Karakalliossa, Soukassa, Olarissa, Sundsbergissä, Kivenlahdessa ja Kilossa. Nyt etäluentaa asennetaan Kauklahden lisäksi Järvenperässä, Jupperissa, Tillinmäessä ja Karhusuolla. Joensuun kaikki mittauspisteet ovat etäluennassa vuonna 2009. 1001 ensimmäistä saa kahden hengen vapaaliput Espoon asuntomessuille! Jos haluat saada lippupaketin (2 lippua, arvo 30 EUR ), kerro yhteystietosi meille pikaisesti. Voit lähettää ne joko netin kautta tai lähettämällä postikortin seuraavan ohjeen mukaisesti: 1. Netti Ilmoita yhteystietosi netissä osoitteessa: www.eon.fi/asuntomessut/liput. Pääset kirjautumaan sisään extranettiimme seuraavilla tunnuksilla; käyttäjätunnus: ETU, salasana: liput1407. Täytä pyydetyt tiedot niille varattuihin kenttiin. 2. Postikortti Lähetä meille nimelläsi ja osoitteellasi varustettu postikortti osoitteeseen: E.ON Finland Oyj, "Asuntomessut/liput", PL 109, 02201 ESPOO. Muista merkitä korttiin myös postitoimipaikkasi postinumero. Jos olet 1001:n ensimmäisen joukossa, saat vapaaliput asuntomessuille. Liput toimitetaan touko kesäkuun vaihteessa.

8 Teksti: Leena Tanskanen Kuvat: Tuomas Pietinen Roman Schatz osaa huvittua itsestään Onhan tämä aika järjetöntä Kirjailija, toimittaja Roman Schatz vatkaa käsissään vappunipullista halpaa silkkipaperia. Noin vain yhtäkkiä, pienestä pyynnöstä ja keskellä puolitäyttä kahvilaa. Jos elämää ryhtyy vakavasti ajattelemaan, niin onhan se aika järjetöntä, Schatz kuittaa.

Roman Schatzista on vaikea olla vakuuttumatta. On vaikea olla kiivaasti nyökyttämättä ja hymyillen myötäilemättä. Kun Schatz puhuu Suomesta, hän tietää mistä puhuu. Ja häntä kuunnellaan. Syy on varmaan se, että voin tarkastella suomalaisuutta ja suomalaisia yhtä aikaa ulkopuolisena ja suomalaisena. Minulla on sisäsilmä ja ulkosilmä. Suomalaisia taas on aina kiinnostanut, mitä heistä ajatellaan, mihin tulevaisuus heidät vie, mitä seuraavaksi tapahtuu ja miksi. Schatzin toinen suomenkielinen kirja, Rakasta minut, ilmestyi helmikuussa. Kirja kertoo itseironiseen sävyyn Etelä-Saksassa kasvaneen nuoren miehen venähtäneestä riiausreissusta Suomeen, synnytyslaitokselta keski-iän kynnykselle. Kirja kävi terapiasta. Kirjoitin itselleni. Tuli varmaan aika käsitellä asioita, Schatz sanoo ja sekoittaa vaahtoavaa cappuccinoaan. Hän elää, muttei järjestele elämäänsä valmiiksi. Hän rakastui berliiniläisellä metroasemalla ja päätti vaihtaa maata. En suunnitellut Suomeen muuttamista sen tarkemmin, niin vain kävi. Itselleen nauraminen on tärkeää. Ajatelkaa nyt, täällä olemme avaruudessa pallukalla, josta suurin osa on vettä ja joka pyörii koko ajan ympäri. Onhan se nyt absurdia. Ex tempore Hän ei ole perinteiden tai periaatteiden vanki. Hän elää hetkessä. Olen aika ex tempore -ihminen. Voin vaihtaa kieltä kesken lauseen. Ensin olen ajatellut olevani kotona, mutta puolen tunnin päästä voin olla jo matkalla lentokentälle, Schatz määrittelee. Vaalittavia perinteitä ovat joulu ja aika lasten kanssa. Lisäksi vietän aina elokuun 18. päivä kello 9.15 hiljaisen hetken Suomeen saapumiseni muistoksi. Hiljaisuudessa hän ei kuitenkaan kauan viihdy. Olemista hän ei osaa ollenkaan. Suomalaiset voivat vain olla. Jos heiltä kysyy, miten he viettivät lomansa, he sanovat vain olleensa, eivät tehneet mitään. Minä jaksan olla yhden päivän mökillä, mutta silloinkin siellä täytyy olla tietokone ja puhelinyhteys ja digitaalista toimintaa. 9 Talkoilla valmiiksi Schatz sanoo vuosien mittaan suomettuneensa niin hyvin, ettei poismuuttaminen ole mielessä. Suomalaisuutta hän on löytänyt suoruudesta, terveestä maalaisjärjestä ja hullusta huumorista. Minulle suomalaisuus ei ole mitään HK:n sinistä tai saunaa. Enemmänkin kiinnitän huomiota ilmiöihin. Talkoot, siinä vasta on suomalaisuutta! Että porukalla kokoonnutaan siivoamaan jotakin pihaa ja vielä vapaaehtoisesti. Hän on ennakkoluuloton. Suora ja spontaani. Siksi hänestä pidetään. Saksassa on niin paljon ihmisiä, että siellä ei voi elää kommunikoimatta jatkuvasti. Olen kasvanut siihen. Suomessa ei ole totuttu edes tervehtimään. Jos sanon kadulla tuntemattomalle päivää, hän pysähtyy ja jää miettimään, että miksi se niin sanoi. Onko naamassa jotakin tai hiukset huonosti, Schatz elehtii ja sytyttää savukkeen. Joo tiedän. Tämä on ongelma. Valloittavakin hän osaa olla. Ja rento. Schatzin mukaan hulluttelu on tärkeää, sillä muuten ongelmat käyvät liian suuriksi ja maailma alkaa ahdistaa. Nollaus, se on hyvä sana. Suomalaiset osaavat nollata. Täällä ei kukaan menetä kasvojaan, jos vähän rilluttelee. Irrottelu on terapiaa. Ja huumori. Hän uskaltaa nauraa, koetella totuttuja rajoja ja kyseenalaistaa. Itseironia on vasta rantautumassa Suomeen. Sitä ei oikein ole osattu, mutta nyt meillä on siihen jo varaa, meillä menee hyvin. On lumilautailua, cocktaileja ja designia, Schatz sanoo. Vappua Schatz viettää kuten kuka tahansa suomalainen. Tekemällä, ei olemalla. No, riippuu tietysti vähän siitä, ovatko lapset luonani vai eivät. Jos lapset ovat kanssani, tuhlaamme järjettömästi rahaa kaikenlaisiin hongkongilaisiin koristeisiin ja kaasupalloihin, kirjailija hymyilee veikeys silmäpielissään. Juuri tuollaisesta, ajoittaisesta hulvattomuudesta Schatz sanoo suomalaisissa pitävänsä. Toinen asia on suoraselkäisyys. Se tehdään, mitä luvataan. Ja ensin tehdään, sitten mietitään. Jos Pauli on luvannut Pekalle polttopuut perjantaiksi, Pekka varmasti saa ne polttopuut, kirjailija havainnollistaa. Hänkin on suoraselkäinen. Jos Schatz olisi pölkkyjä tarjoamassa, Pekka saisi puunsa varmasti jo torstaina. Roman Schatzin vapun valinnat: Sima vai samppanja? Samppanja! Tötteröhattu vai pallonenä? Eihän, onko pakko? Munkki vai tippaleipä? Tippaleipä. Se on niin käsittämätön kasa! Lounas vai brunssi? Brunssi. Kotona vai kaupungilla? Ja kaupungilla tietysti.

10 Äidille voi kertoa omat lämpimät tunteensa herkällä kimpulla, johon on sidottu alkukesän kaunottaria: valkoista syreeniä, sinivioletteja helmililjoja, eustomaa, leinikkiä, isotähtikukkaa ja lumipalloheisiä. Kimppu päätyy kahvipöytään, jossa nautitaan jälkikasvun leipomuksia. Sano se kukkasin Toukokuu on todellinen kukkakuu. Kesän taitteessa juhlia riittää joka lähtöön ja lähes jokaiselle jotakin: on äitienpäivää, koulujen ja oppilaitosten päättymistä. Sankka parvi uusia ylioppilaita saa valkolakkinsa. Monet sanovat toisilleen kyllä kukkasin koristellussa kirkossa tai muussa juhlatilassa. Olemme oppineet ilmaisemaan tunteitamme kukin. Yksikin kukka kertoo saajalleen, että hänestä välitetään ja hänelle toivotetaan onnea nyt ja jatkossa. Ei mikä tahansa muodollisuus Kauppojen ja torien kukkavalikoimat ovat tänä vuonna taas runsaampia kuin koskaan. Hulppean tarjonnan vuoksi kukkien valintaan kannattaisi uhrata pari ajatusta, jotta niiden viesti menisi entistä paremmin perille. kiikuttamaan ne jonkin ajan päästä kompostiin tai biojäteastiaan. Äiti voisi ilahtua tänä vuonna erilaisesta kukkalahjasta: hänelle voi kertoa omat lämpimät tunteensa herkän romanttisella kimpulla. Alkukesän muihinkin juhliin tarvitaan kukkakoristeita. Kahvi- tai ruokapöydän kruunaa muuhun kattaukseen soveltuva kimppu, joka mielellään saa kertoa jotain myös päivänsankarista. Äiti on ehkä ehtinyt saada jo monta ruukkuruusua. Viherpeukkuäiti on kuuliaisesti istuttanut ne tarhaansa, muut ovat joutuneet

11 Kadonnut kukkaiskieli Vanhanajan romanttinen kukkaiskieli on kadonnut vajaassa sadassa vuodessa ja muuttunut nykyihmiselle lähes käsittämättömäksi. Kun entisaikaan tunteenpurkauksia ei naputeltu kännykkään tai lähetelty sähköpostilla, kehittyi kukkien käytöstä omanlaisensa salakieli. Sillä sai paljastettua sisimmät tunteensa ympäristössä, jossa miesten ja naisten välistä kanssakäymistä valvottiin tarkasti. Tulkintaan tarvittiin jopa erityisiä sanakirjoja, koska viesteistä kehittyi ajanmittaan monimutkaisia ja lähes joka kukalla oli oma merkityksensä. Pöydän paras koriste. Koulunsa päättäneen ylioppilaan buffet-pöytään sopii korkealle kurkottava kukkakimppu, jossa bambuja ympäröivät kauniit korallinväriset flamingot, kaksiväriset Duet-ruusut ja oranssit gerberat. Vaikka edelleen tiedämmekin, että ruusuja antamalla voi ilmaista lämpimiä tunteita, ei kukaan enää arvioi kukkien määrästä, aikooko antaja kenties kosia lähiaikoina (7 kukan kimppu) vai kertooko hän vihaavansa saajaa syvästi (13 kukkaa). Värisymboliikkaa? Samalla lailla kukista on lähes kadonnut värien symboliikka. Nyt kimpun värin ratkaisevat joko antajan mieltymykset tai saajan lempiväri. Tavallista on myös sovittaa väri käyttötarkoituksen, esimerkiksi kattauksen, mukaiseksi tai vaatteen väreihin sopivaksi. Niinpä vihreä valkoinen-kimppu ei onneksi enää tarkoita, että antaja vihaa saajaa, vaan se todennäköisesti vastaa jommankumman värimieltymyksiä tai kukkakauppiaan suositusta. Jotain värisymboliikasta on kuitenkin jäänyt jäljelle. Koemme edelleen voimakkaan väristen kukkien edustavan vahvoja tunteita. Tulipunaiset ruusut säväyttävät saajaansa. Pojille ei helposti anneta vaaleanpunaisia kukkia, koska ne ovat hempeitä. Surua taas ilmaistaan usein valkoisilla kukilla. Isänmaalliset kimput ovat tunnetusti sinivalkoisia. Maassa maan tavalla Kukilla on kuitenkin eri maissa erilaisia merkityksiä, joten varovaisuus on paikallaan. Siksi ennen kimpun hankintaa kannattaa ottaa selvää, mikä maan käytäntö oikeasti on. Eihän kukaan halua loukata isäntäväkeä viemällä tuliaisiksi hautajaiskukkia. Myös väreillä on oma symboliikkansa. Joissain maissa keltainen on surun väri, joissakin taas valkoinen. Myös liian tummat ruusut saattavat synnyttää vääriä tulkintoja tunteiden tulisuudesta. Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Tuomas Pietinen Kimput: floristi Risto Kortelainen, kukkakauppa Castanum, Helsinki Näin saat leikkokukat kestämään Leikkokukkien hoidosta annetut ohjeet ovat muuttuneet vuosien mittaan. Nyt ei esimerkiksi ruusuja ja muita puuvartisia kasveja panna enää kuumaan veteen eikä niiden vartta kuorita, kertoo floristi Mirja Rakkolainen kukkakauppa Castanumista. Kaikkien leikkokukkien vartta neuvotaan lyhentämään sentin verran terävän veitsen vinolla viillolla, joka leikkaa uuden imupinnan. Saksia ei pidä käyttää, koska ne tukkivat imupinnan, Rakkolainen neuvoo. Maljakon vettä voi vaihtaa parin päivän välein, ja imupinnan voi uusia, kun vanha alkaa tummua. Jos ruusu on kovin nuppuinen, vesi saa olla vähän lämmintä. Kotimaiset kesäruusut kannattaa laittaa haaleaan veteen.

12 www.eon.fi > Yksityisasiakkaat > Rakentaja Sähköliittymä pientaloon nyt entistä sujuvammin E.ON palvelee pientalon rakentajia sähköliittymä-asioissa entistä sujuvammin. Tarkat ohjeet löydät nettisivuiltamme. Rakentaja voi solmia liittymissopimuksen, kun on toimittanut E.ONiin asemapiirroksen; muita asiakirjoja ei tarvita. Tämä uusi käytäntö pätee aina sulakekokoon 63 A asti kohteissa, joissa pääkeskuksena käytetään standardirakenteista pihakeskusta. Pihakeskuksen, liittymiskaapelin ja niihin liittyvät rakennustyöt rakentaja voi tilata E.ONilta tai valitsemaltaan urakoitsijalta. Silloin kun työt hoitaa urakoitsija, E.ON tarvitsee lisäksi urakoitsijan toimittaman mittarointi- ja kytkentäpyynnön. Tarvittavan allekirjoituksen vuoksi sen toimittamiseen suositeltavin tapa on faksi. Ennen kuin sähköntoimitus voi alkaa, on rakentajan solmittava myös sähkön ostosopimus, neuvoo verkkopalvelupäällikkö Janne Huotari. Kun sopimukset on tehty ja pihakeskus paikoillaan, E.ON toimittaa sähköt tontille sovitussa aikataulussa. Huotari toteaa tyytyväisenä, että E.ON pystyy tarjoamaan aiempaa nopeampaa palvelua parantuneiden työnhallintajärjestelmien ja laajemmin tarjolla olevien yhteistyöurakoitsijoiden resurssien ansiosta. Ajoissa liikkeelle Saadakseen sähkön toivomassaan aikataulussa tontille rakentajan kannattaa hoitaa liittymisasiat hyvissä ajoin. Tärkeää on myös muistaa, että sähköliittymää tehtäessä vastuu tonttialueen kaivuutöistä kuuluu rakentajalle. E.ONilta tilatuissa asennuksissa vastaavat E.ONin urakoitsijat asennustensa käyttöönottotarkastuksista. Jos liittymän asennustyöt on teetetty ulkopuolisella urakoitsijalla, on rakentajan varmistettava, että käyttöönottotarkastus tehdään asianmukaisesti. Sähköliittymien hintojen muuttuessa 1.7.2005 tuli voimaan vyöhykepohjainen hinnoittelu. Tarkat tiedot omasta vyöhykkeestä samoin kuin vastaukset kaikkiin muihinkin sähköliittymäasioihin saa asiakaspalvelunumeroistamme: Espoossa puh. 020 520 5230 ja Joensuussa puh. 020 520 4770. Kaukolämpöliittymä pientaloon sijainti ratkaisee Kaukolämpö on varmuutensa ja huolettomuutensa ansiosta haluttu lämmitysmuoto myös pientaloon. Kaukolämpö on mahdollinen, kun kiinteistö sijaitsee E.ONin kaukolämpöverkon ulottuvilla. Asian voi tarkistaa E.ONin nettisivuilta, jossa on kaukolämmön verkkokartta, www.eon.fi -> Yksityisasiakkaat -> Kaukolämpö -> Verkkokartta. E.ONin kaukolämmön asiantuntijalla Pekka Joutsenvirralla on lisää hyviä ohjeita uutta pientaloa suunnitteleville asiakkaille. Kaukolämmön laitteistoa varten arkkitehdin on varattava rakennukseen tekninen tila, joka sijaitsee kaukolämpöputkien tulosuunnassa ja johon on käynti ulkoa. Ammattitaitoinen LVIsuunnittelija miettii sitten kaukolämpö- ja muun teknisen laitteiston sijoituksen varattuun tilaan. Teknisen laitetilan tilantarve on alle 2 m 2. Suosituin lämmönjakotapa on nykyään vesikiertoinen lämmitys. Se on joustava ratkaisu myös kiinteistöön, johon ei voida vetää kaukolämpöä nyt, mutta ehkä tulevaisuudessa, verkon laajetessa. Vesikiertoisessa lämmityksessä lämmönlähteeksi voi valita paitsi kaukolämmön myös esimerkiksi sähkön, maalämmön, pelletit tai öljyn. LVI-suunnittelija hoitaa suunnitelmat E.ONin hyväksyttäviksi. E.ON tarvitsee suunnitelmista vain kaukolämmön osuuden, mutta kahtena sarjana ja asemapiirroksen mittakaavassa 1:500. Muut tarvittavat tiedot löytyvät rakennusluvan kansilehdeltä, joten helpointa on ottaa siitä kopio ja faxata tai skannata se ja lähettää meille sähköpostilla, Joutsenvirta opastaa. Kaukolämpösopimuksen liitteeksi E.ONissa piirretään asemapiirros, jossa näkyy kaukolämpöreitti kiinteistöön. Sopimus kuntoon ennen valua Eri vaiheille on varattava kylliksi aikaa. Sopimuksen tulisi olla valmiina betonivalun käynnistyessä. Toteutukseen tarvitaan 3 6 kuukautta kiinteistön sijainnista riippuen. Kaukolämmön kaikki uudet kohteet ovat etäluennassa. Laskutus tapahtuu kuukausittain ja perustuu todelliseen energiankulukseen. Vuosittain asiakas saa budjetointia varten maksuttoman ennusteraportin ja energiankäytön seurantaa sekä vertailua varten asiakas voi tilata kolmen kuukauden välein toimitettavan maksullisen käyttöraportin.

13 Mikä lämmitysmuoto pientaloon? Teksti: Pia Berg Kuvat: Tuomas Pietinen Pientalon rakentaja joutuu valitsemaan lämmitysmuodon jo varhaisessa vaiheessa, sillä siitä riippuu moni muu asia. Kaikille sopivaa patenttiratkaisua ei ole, mutta valinnan pohjaksi tulisi ottaa rakennuksen koko elinkaari. Lämmitysjärjestelmän valinnassa on otettava huomioon useita tekijöitä kuten talon koko, ominaisuudet ja maantieteellinen sijainti. Myös asukkaiden tottumukset ja elämänrytmi, esimerkiksi pitkät lomajaksot saattavat vaikuttaa valintaan. Puolueetonta tietoa löytyy esimerkiksi Motivan nettisivuilta www.motiva.fi, seuraavasti: Kuluttajille -> Pientalon lämmitysjärjestelmät -> Lämmitysjärjestelmien vertailupalvelu. Suuntaaantava vertailu eri lämmitysjärjestelmien investointi- ja käyttökustannuksista on laskettu 30 vuoden jaksolle. Entä lämmönjako ja tukilämmitys? Lämmitysjärjestelmän ja energiamuodon lisäksi on ratkaistava myös lämmönjakotapa eli lämmön siirtäminen eri tiloihin. Yleisimmät ratkaisut ovat sähköpatterit ja vesikiertoinen lattialämmitys. Kaikki nykyiset lämmitysjärjestelmät ovat riippuvaisia sähköstä myös öljy- ja pellettilämmitys. Siksi useimpiin pientaloihin rakennetaan varaavia tulisijoja, jotka turvaavat lämmönsaannin myös sähkökatkojen aikana. Jos saatavilla on edullista puuta eikä omalle työlle lasketa hintaa, voi puulämmityksellä saada huomattavia säästöjä talven

14 aikana. Toinen kukkaroa säästävä tukilämmitysmuoto on ilmalämpöpumppu, mutta kovimmilla pakkasilla se ei kykene tuottamaan lämpöä. Kaukolämpö varma valinta Uusista pientaloista n. 13 % varustetaan kaukolämmöllä. Luku olisi isompi, jos kaukolämpöä olisi laajemmin saatavissa. Kaukolämpö on varmaa ja vaivatonta. Energiakustannuksiltaan kaukolämpö on sähkö- ja öljylämmitystä edullisempaa. Kaukolämpöjärjestelmän rakentaminen pientaloon on suunnilleen yhtä kallista kuin öljylämmitys ja jonkin verran halvempaa kuin maa- tai pellettilämmitys. Ympäristönäkökulmasta kaukolämpö on erityisen suositeltavaa silloin, kun se tuotetaan yhteistuotantona eli sähköntuotannossa vapautuva lämpöenergia hyödynnetään lämmitykseen. Keskitetyissä yksiköissä savukaasupäästöt myös saadaan minimoitua paljon tehokkaammin kuin pienpoltossa. Sähkölämmityksessä monia vaihtoehtoja Sähkölämmitys on yleisin ratkaisu uusissa pientaloissa. Se on helppo, huoleton ja lähes kaikkialla saatavissa. Suoran sähkölämmityksen investointikustannukset jäävät neljäsosaan tai sen alle verrattuna muihin järjestelmiin. Käyttökustannuksissa sähkölämmitys sen sijaan sijoittuu vertailun kalliimpaan päähän. Sähkölämmityksen käyttökustannuksia voidaan alentaa tuottamalla lisälämpöä esimerkiksi puulämmityksellä tai ilmalämpöpumpulla. Sähkölämmityksessä voidaan valita eri huonetiloihin erilaisia lämmönjakotapoja kuten patteri-, lattia-, kattoja ikkunalämmitys. Näistä ylivoimaisesti suosituin on nykyään lattialämmitys. Silloin kun lämmönjako toteutetaan vesikiertoisena, nousevat alkuinvestoinnit, mutta jos myöhemmin halutaan vaihtaa lämmönlähdettä, se käy sujuvasti. Maakaasua Kirkkonummella E.ONilla on tarjota lämmitysvaihtoehdoksi myös maakaasu Kirkkonummelle maakaasujohdon lähelle rakennettaviin pientaloihin. Lisäksi maakaasua voi käyttää liedessä ja pihagrillissä. Maakaasu on rikitöntä ja sen hiilidioksidipäästöt ovat pienempiä kuin öljylämmityksessä. Maakaasulämmityksestä on lisätietoja E.ONin nettisivuilla. Maalämpö kasvattaa suosiotaan Maalämpö on järjestelmä, jossa kerätään laajan putkiston avulla maaperästä tai vedestä lämpöä ja pumpataan se sähkön avulla rakennukseen. Maalämpö on erittäin suosittua Ruotsissa ja se on lisännyt viime vuosina suosiotaan myös Suomessa. Noin joka kuudes pientalorakentaja valitsee maalämpöjärjestelmän. Rakennuskulut ovat maalämmössä mittavat, mutta isonkin talon käyttökulut saadaan pidettyä alhaisina. Lähde: Motiva Energian alkulähteillä E.ON Finland Oyj:n omaa energiantuotantoa on viime vuosina tehostettu ja laajennettu. Pääosa tuotannosta on ns. yhteistuotantoa eli polttoaineesta tehdään voimalaitosprosessissa sekä sähköä että kaukolämpöä. Energiaa tuotetaan omissa voimalaitoksissa sekä Espoossa että Joensuussa. Prosessit ja polttotekniikka kuntoon Viimeisen viiden vuoden kuluessa EON Finland on investoinut noin 10 miljoonaa euroa energiantuotannon tehostamiseen ja uusien energialähteiden käyttöönottoon. - Olemme Suomenojan voimalaitoksella määrätietoisesti kehittäneet ja parantaneet koko energiantuotantoprosessia. Muutostyöt saatiin päätökseen vuoden 2005 kesällä. Hankkeen merkittävimmät edut ovat olleet polttoaineen käytön hyötysuhteen parantuminen sekä mahdollisuus lisätä maakaasun käyttöä energiantuotannossa, Tuotantoliiketoiminnan johtaja Jouni Haikarainen kertoo. Myös Joensuun voimalaitoksen kattilan polttotekniikkaa on parannettu. Biopolttoaineen käytön kasvattaminen on nyt mahdollista, jos sitä on taloudellisesti järkevästi saatavilla. Teksti: Maiju Paasiviita Kuvat: Tuomas Pietinen

Valtaosa Joensuun voimalaitoksella käytettävästä polttoaineesta on saha- ja metsäteollisuuden puuperäistä jätettä sekä metsästä kerättyä hakkuujätettä. Biopolttoaineiden saannin turvaamiseksi olemme perustaneet vuoden vaihteessa yhdessä Kainuun Energia Oy:n kanssa biopolttoaineen hankintayhtiön Venäjälle, Haikarainen toteaa. Puun käyttöä ei voi Joensuun voimalaitoksella kuitenkaan määrättömästi lisätä. Turpeen osuus käytettävästä polttoaineesta pitää käyttöteknisistä syistä olla vähintään noin 30 %, Haikarainen vielä huomauttaa. Kaatopaikkakaasu hyötykäytössä Vuoden 2004 lopussa Espoon Kivenlahteen valmistui lämpökeskus, joka saa polttoaineensa Ämmässuon kaatopaikalta. Biokaasu eli pääosin metaania sisältävä kaatopaikkakaasu johdetaan 11 km pitkää putkea pitkin tällä hetkellä maan suurimpaan biokaasukattilaan. Neuvottelemme parhaillaan YTV:n kanssa biokaasun lisätoimituksista Kivenlahteen. Lisäksi olemme suunnitelleet Kivenlahteen myös kaasumoottorilaitosta. Jos hanke toteutuu, Kivenlahden lämpökeskus muuttuu myös sähköä tuottavaksi yhteistuotantolaitokseksi. Olemme ympäristöohjelmassammekin sitoutuneet yhteistuotantoon, ympäristöystävällisten polttoaineiden sekä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen, Haikarainen listaa. Monipuolinen polttoainevalikoima E.ON Finlandin omassa energiantuotannossa käytetään monipuolisesti eri polttoaineita. Espoossa energiantuotanto perustuu nykyisin pääasiassa kivihiileen ja maakaasuun. Joensuussa on bio- ja turvepolttoaineita käyttävä voimalaitos ja lämpökeskus sekä öljykäyttöisiä lämpökeskuksia. E.ON Finland omistaa lisäksi pienvesivoimalan Jokioisissa ja osuuden Suomen Hyötytuuli Oy:stä, jolla on tuulivoimapuistot Porissa ja Raahessa. Polttoaineiden käyttö yhteensä % Öljy 2 % Turve 9 % Puu 15 % 4 % Kaatopaikkakaasu 36 % Kivihiili 15 Espooseen tarvitaan lisää kaukolämpötuotantoa Kivenlahden biokaasulaitoksesta saatava kaukolämmön osuus oli viime vuonna 8 % koko Espoon alueen kaukolämpötuotannosta. Kaukolämmön kysyntä kasvaa Espoon alueella vuosittain noin neljä prosenttia, joten Kivenlahden lämpökeskuksen tuoma lämpötehon lisäys on nopeasti käytetty. Espoossa tarvitaan pian lisää tuotantokapasiteettia. Suunnitteilla onkin uusi maakaasuvoimalaitos Suomenojalle. Odotamme hankkeelle ympäristölupaa tämän vuoden aikana. Sen jälkeen on investointipäätösten aika. Uusi voimalaitos on käytössä aikaisintaan vuonna 2010, Haikarainen kertoo. Kaukolämmön tuotanto Espoossa 2005 % Biokaasu 8 % Öljy 2 % Maakaasu 33 % 33 % Maakaasu 57 % Kivihiili Pääkaupunkiseudulla paljon keskustelua herättänyt jätteenpoltto voisi Haikaraisen mukaan olla myös yksi osatekijä Espoon energiaratkaisuja mietittäessä. Jos YTV päättää tehtyjen selvitysten perusteella hakea jätteen energiakäyttöön yhteistyökumppania, niin olemme kiinnostuneita. Tulevaisuudessa maakaasu näyttää joka tapauksessa olevan Espoossa pääpolttoaine, mutta jätteenpolttolaitos voisi kattaa osan Espoon kaukolämmöntuotannosta, Haikarainen visioi. Vuonna 2005 Espoon alueen kaukolämmöstä yhteistuotannon osuus oli 64 % kun vastaava suhdeluku Joensuussa oli 90 %. Joensuussa voimalaitos riittää paremmin palvelemaan alueen kaukolämpöasiakkaita. Espoossa kysyntä on jo ajanut yli Suomenojan voimalaitoksen kapasiteetin. Yli kolmasosa alueen kaukolämmöstä tuotettiin lämpökeskuksissa. Sähköä pörssistä E.ON Finlandin sähkön hankinta ei ole riippuvainen paikallisesta tuotannosta. Yli puolet sähköstä hankitaan joko ostosopimuksien tai pohjoismaisen sähköpörssin kautta. Uusi maakaasuvoimalaitos lisäisi myös sähkön tuotantokapasiteettia Suomenojalla. Myös Joensuussa voimme lisätä sähköntuotantoa keväästä syksyyn aina marraskuuhun saakka, jos biopolttoainetta on riittäväsi saatavilla ja lauhdesähkön tuotanto on taloudellisesti järkevää. Kaukolämmön tuotanto Joensuussa 2005 % Öljy 10 % Puuperäiset polttoaineet 56 % Sähkön hankinta 2005 % Sähkön osto 54,8 % 1 % Biokaasu 34 % Turve 0,3 % Tuulivoima 0,7 % Vesivoimalaitos 12,5 % Joensuu Kontiosuo 31,7 % Espoo Suomenoja

16 Teksti: Leena Tanskanen Kuvat: Tuomas Pietinen Kunnallistekniikkaa huolletaan etenkin keväisin Monttu auki miksi taas? Kevät tuo kaupungin kaduille työmaamonttuja, jotka voivat katkaista tutun kulkureitin ja aiheuttaa päänvaivaa liikenteessä. Montuissa tehdään tärkeää työtä. Teknisellä huollolla muun muassa taataan putkistojen kunto ja varmistetaan sähkön saanti. Katujen alla on kokonainen huomaamaton infrastruktuurin perusta: kilometreittäin teknisen huollon putkia ja kaapeleita. Kadunkäyttäjä muistaa perustan usein vasta silloin, kun sitä korjataan tai rakennetaan uutta. Väylien alla kulkevat muun muassa vesijohto-, jätevesi- ja sadevesiputket, kaukolämpöputket, sähköjohdot, valaisinkaapelit, liikennevalojen ohjaus- ja tunnistekaapelit, puhelinoperaattorien kaapelit. Se, miksi katuja avataan juuri keväällä johtuu osin siitä, että putkiston routavauriot ilmenevät keväisin, kun routa alkaa sulaa ja katurakenteissa tapahtuu pientä liikkumista. Keväisin aloitetaan yleensä myös uudisrakentaminen, erityisesti omakotitalorakentaminen. Kadut avataan, jotta voidaan tehdä sähkö- ja operaattoriliitokset sekä liitokset vesihuoltoon ja mahdollisesti kaukolämpöön, Espoon teknisen keskuksen tuotantopäällikkö Jouko Vehkakoski kertoo. Kasvava kaupunki tarvitsee myös uusia johtoja ja kaapeleita, jolloin jo rakennettuja joudutaan vahvistamaan tai uusimaan, jotta ne kattaisivat uusien käyttäjien tarpeet. Nimenomaan kaukolämpöjohdot ovat tyypillisesti vahvistettavia tai suurennettavia. Suomen Energiateollisuuden tietojen mukaan kaukolämpöverkon pituus kasvaa vuosittain 200 300 kilometriä pääasiassa olemassa olevan verkon täydennysrakentamisen ja uudisrakennusten järjestelmään liittämisen vuoksi.

17 Häiritsevätkö putki- ja kaapelointiurakat? Sähköverkko vahvistuu Myös sähköverkko vaatii vahvistusta. E.ONin verkkoliiketoiminnan rakennuttamispäällikön Eero Vauhkalan mukaan sähköverkkotyöt ovat ainakin E.ONin toiminta-alueella kasvamaan päin. Sähköurakat liittyvät useammin uuden rakentamiseen kuin peruskorjauksiin. Kasvanut sähköntarve vaatii sähkön runkoverkon vahvistuksia. Katuja ei ihan noin vain huvikseen revitä auki, Vauhkala sanoo. E.ONin teettämät runkoverkkotyöt ovat lisääntyneet erityisesti muuttovoittoisissa kaupungeissa Espoossa ja Kirkkonummella. Yhteistyö helpottaa urakointia Vauhkalan mukaan teknisen huollon töitä helpottaa ja nopeuttaa yhteistyö kuntien kanssa. Esimerkiksi Espoon kaupungin kanssa E.ONilla on muutaman vuoden voimassa ollut kaapeleiden suojaputkien asennussopimus. Kaupunki tekee ensin maatyöt ja asentaa kaapeleiden suojaputket. Sen jälkeen urakoitsija vetää sähkökaapelit. Kaikkea ei voida tehdä ihan samalla kertaa, mutta kun työtehtävät ja töiden järjestys on sovittu, kaivannon ei tarvitse olla turhan kauan auki. Ennen monttu piti avata uudelleen ja uudelleen eri työvaiheita varten. Espoossa on kaksi rakentamispiiriä: eteläinen ja pohjoinen. Kumpikin piiri järjestää vuodessa keskimäärin neljä niin kutsuttua operaattori- eli koordinointikokousta. Paikalla ovat kunnan edustajien lisäksi energiayhtiön ja operaattorien edustajat. Kokouksissa käydään läpi meneillään olevia hankkeita ja tulevia ohjelmia, Vehkakoski havainnollistaa. Vehkakosken ja Vauhkalan mukaan urakointi on pyritty tekemään kadunkäyttäjille mahdollisimman haitattomaksi. Töistä tiedotetaan ennakkoon. Asuinalueiden talouksiin lähetetään tiedote etenkin silloin, kun kyseessä on esimerkiksi laaja ilmajohtoverkon siirtäminen maakaapeliverkkoon. Lisäksi työmaat merkitään ja suojataan jopa nojaamisen kestävillä aidoilla. Kevät on suosittua rakentamisen ja kunnostusten aikaa, joten keväällä teknisen huollon työt myös näkyvät selkeimmin. Kyse on perustyöstä, joka on tehtävä jos lämpöä ja sähköä halutaan saada, Vauhkala muistuttaa. Kari Kallio, Helsinki Katujen avaaminen ja työmaat sinänsä eivät häiritse. Olen joustava ihminen. Ymmärrän, miksi töitä tehdään. Jatkuvasti ruksuttavat diesel-koneet kylläkin häiritsevät. Tyhjäkäynti on ongelma. Mielestäni nämä työmaat eivät ole haitaksi kaupungin tai kunnan imagolle meillä, jos ne eivät ole haitaksi Lontoon tai Pariisinkaan imagolle. Terhi Panula, Espoo Espoossa työmaat eivät niinkään haittaa, mutta Helsingin keskustassa toisinaan. Yrjönkadun uimahallin lähellä on meneillään joku iso putkityö, joten uimaan mennessäni kierrän yleensä Kampin kautta. Satu Palkonen, Espoo Työmaat haittaavat jonkin verran autoliikennettä kaupunkien keskustoissa. Järjestän turisteille kiertoajeluja ja silloin täytyy olla hyvin perillä siitä, mitkä kadut ovat käytössä ja mitkä eivät. Työmaat eivät myöskään kaunista kaupunkikuvaa. Urakoista olisi hyvä tiedottaa etukäteen. Näin on kyllä mielestäni tehtykin. Sari Pirhonen ja Alex Perkiö, Helsinki Minua eivät ole urakat haitanneet. Lastenvaunujen kanssa pääsee ainakin meidän ulkoilureiteillämme hyvin kulkemaan. Tietysti olisi etenkin autoilijoiden kannalta hyvä, jos tulevista katujen sulkemisista kerrottaisiin riittävän ajoissa. Minna Ruusinen, Espoo Urakat kyllä haittaavat. Kotini lähelle rakennetaan uutta asuinaluetta, jonka kunnallistekninen suunnittelu ei ole mennyt ihan niin kuin pitäisi. Maata on myllätty pariin otteeseen ja nyt tienpinta on noussut niin, että vesi on vaarassa valua talojen pihoille. Minusta suunnittelu on näissä urakoissa keskeistä ja se, että alueen asukkaiden ajatukset otetaan töiden edetessä huomioon.

E.ON panostaa toimitusvarmuuteen E.ON Finlandissa tehdään monella rintamalla työtä sähkön laadun ja asiakaspalvelun parantamiseksi. Mittavia investointeja on tehty ja tehdään sähkökatkojen haittojen pienentämiseksi. Niin ikään asiakaspalvelua ja viestintää tehostetaan ottamalla toukokuussa käyttöön uusi reaaliaikainen keskeytystiedotepalvelu internetissä, kertoo käyttöpäällikkö Jarmo Ström. Teksti: Pia Berg Kuva: Pentti Ryyppö Sähköverkon elinkaaren pidentämiseksi ja sähkökatkojen haittojen vähentämiseksi E.ON tekee yhteensä yli 10 miljoonan euron vuosittaiset investoinnit. Esimerkiksi sähkön jakeluverkkoa on monin paikoin mahdollista syöttää kahdesta suunnasta. Verkko on pilkottu pieniin osiin, jolloin sähköä voidaan tarvittaessa syöttää toisesta suunnasta ja viat saadaan rajattua pienelle alueelle. Lisäksi käyttöön on otettu kauko-ohjattuja muuntamoita, erottimia ja vianilmaisimia, mikä nopeuttaa vianselvitystä ja sähkönjakelun palautumista häiriöttömälle alueelle. Tärkeä kehittämisalue on ennakoiva kunnossapito, jolla pyritään teknisten vikojen ennakointiin ja löytämiseen jo ennen sähkökatkoja, selvittää käyttöinsinööri Kimmo Vainiola. Ström muistuttaa, että sähkön laatutekijät ovat nykyään korostuneet, koska asiakkaiden sähkölaitteet ovat toiminnoiltaan entistä monipuolisempia ja siksi herkempiä häiriöille. Kiinteistöautomaation tulo pientaloihin asettaa sekin suuret vaatimukset sähkön laadulle. Verkon rakentamisessa ja ylläpidossa tarvitaan E.ONin oman väen lisäksi runsaasti yhteistyökumppaneita.varmistaakseen laadun ketjun joka kohdassa E.ON järjestää vuosittain koulutustilaisuuksia eri yhteistyökumppaneiden henkilöstölle. E.ONin uusi keskeytystiedotepalvelu toukokuusta alkaen Missä vika, kun sähkö tai kaukolämpö on poikki? Kauanko katkot kestävät? Millä alueilla ne ovat ja paljonko asiakkaita niiden piirissä on? Näihin kysymyksiin saa entistä nopeammin ja tarkemmin vastaukset E.ONin uudesta reaaliaikaisesta keskeytystiedote- ja karttapalvelusta eli lyhyemmin keskeytysinfosta. Keskeytystiedot voi nähdä kartasta kylätarkkuudella. Uusi järjestelmä on käytössä toukokuusta alkaen ja se palvelee kaikkia E.ONin sähkönsiirto- ja kaukolämpöasiakkaita Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Joensuussa. Äkillisten, esimerkiksi myrskyistä aiheutuvien katkojen lisäksi palvelu kertoo myös ennalta suunnitellut kunnossapitokatkot, joista ilmoitetaan asiakkaille myös postitse. Huoltotoimet ovat välttämättömiä ja ne pyritään ajoittamaan sekä mitoittamaan siten, että niistä asiakkaille aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman pieniä. Esimerkiksi kunnossapidosta aiheutuvat sähkökatkot eivät normaalisti kestä yli kolmea tuntia. Pakkaskausina E.ON pyrkii varmistamaan keskeytysajan rajauksella, etteivät rakennukset huoltokeskeytyksen vuoksi pääse viilenemään liikaa. Uuteen keskeytystiedotepalveluun pääsee nettisivuiltamme osoitteesta www.eon.fi. Palvelun ohjelmiston toimittaa AffectoGenimap Oyj ja Tekla Oyj. Tietoa sähkönjakelun keskeytyksestä saa myös puhelimitse, Espoon alueella puh. 020 520 5300. Joensuussa uusi keskeytystiedotejärjestelmä on ollut käytössä huhtikuusta alkaen. Myös vikanumero muuttui. Uusi vikanumero on 020 520 4900. Kaukolämmön vikailmoitukset Espoossa puh. 020 520 5400 Joensuussa puh. 020 520 4751

Online Huilaa huoletta, hoida arki verkossa Ennen lomalle lähtöä kannattaa kaikki arjen asiat, kuten sähkölaskut, hoitaa ajan tasalle. Energia-asiat voi hoitaa internetissä näppärästi mistä tahansa maailman kolkasta. E.ONin monipuoliset Online-palvelut ovat käytettävissä juuri silloin, kun parhaiten sopii, kellon ympäri ja kaikkina vuodenaikoina sekä viikonpäivinä. E.ONin sähkösopimuspalvelussa voi tehdä hintalaskelman ja tarjouksen sähköstä sekä edetä siitä sopimuksen tekoon. Myös kaukolämpöasiat hoituvat sähköisesti. Internetissä voi jättää tarjouspyynnön ja saada tarjouksen sekä lämmönkulutuslaskelman nopeasti. Lisäksi E.ONin Online-palvelussa voi antaa sähköisesti lämmönkäyttöilmoituksen ja silmäillä raportteja kaukolämpöenergian kulutuksesta. Helppoa talouden hallintaa Kesän lomalaisten on hyvä muistaa, että E.ONin Online-palvelun kautta voi myös muuttaa laskutustietoja eli valita sähkölaskun eräpäivän ja laskutusvälin. Laskutustietojen muuttaminen edellyttää rekisteröitymistä. Rekisteröitymällä voit muun muassa maksaa energialaskusi nopeasti ja turvallisesti, ilmoittaa mittarin lukemat, selailla edellisiä laskuja ja katsoa jo ennakkotietoja tulevista laskuista. Online-palvelu tuo näin helpotusta oman talouden hallintaan. Yhteisharjoitus herätteli pelastusvalmiuksia E.ON ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät maaliskuun lopulla palo- ja pelastustoimen yhteistoimintaharjoituksen valmiuksien testaamiseksi. Harjoitus järjestettiin Espoon Suomenojan voimalaitoksella ja siihen kuului kolmen erillisen pelastustehtävän hoitaminen. Pelastustehtäviä aiheuttivat öljyvuoto apukattilahuoneessa ja kemikaalionnettomuus rikinpoistolaitoksella. Lisäksi harjoituksessa testattiin valmiuksia lintuinfluenssan varalta. E.ON Finland Oyj:n teollisuuspalopäällikön Tony Reikon mukaan näitä tehtäviä pidettiin juuri nyt ajankohtaisina. Laki edellyttää tehokkaita valmiuksia kemikaalionnettomuuksien varalta. Lintuinfluenssa puolestaan on palo- ja pelastustoimelle uusi mahdollinen haaste, Reikko kertoo. Taitoja testataan säännöllisesti Lakisääteinen yhteistoimintaharjoitus järjestetään kolmen vuoden välein. Voimalaitoksen oma palo- ja pelastusryhmä sekä vuorohenkilöstö testaavat valmiuksiaan useammin myös oma-aloitteisesti. Maaliskuiseen yhteistoimintaharjoitukseen osallistui Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtoyksikkö, puomitikasauto, ambulanssi ja kaksi pelastusyksikköä. E.ON Finlandista harjoitukseen osallistui Suomenojan voimalaitoksen palo- ja pelastusryhmä sekä vuorohenkilöstö. 19 Kuva: Kuvatoimisto Plugi Oy Asiakaspalvelu apunasi puhelimitse ma to 8 18, pe 8 16 puhelin 0205 2000 (ppm) Palvelupisteemme on avoinna Piispanportti 10, 02200 Espoo ma ke, pe 8 16, to 8 18 faksi 020 520 5599 Palvelupisteemme on avoinna Kaislakatu 6, 80130 Joensuu ma pe 8 16 faksi 020 520 4762

Tervetuloa Espoon asuntomessuille Asuntomessut järjestetään Espoossa 14.7. 13.8.2006. Messujen energiakumppanina E.ON jakaa 1001 nopeimmalle asiakkaalleen kahden kappaleen pääsylippupaketin messuille. Lue ohjeet sivulta 7. Hyvää loppukevättä ja energistä kesää kaikille asiakkaillemme! www.eon.fi