Ira Helkamäki Kuvausluvat ja tekijänoikeudet TV09S1 Mediatekniikan seminaari Työelämän ja tutkimuksen kieli ja viestintä Tutkielma 5.2.2012
Sisällys 1 Johdanto 1 2 Kuvausluvat 1 2.1 Kuvaaminen julkisilla paikoilla 1 2.2 Kuvaaminen kotirauhan alueella 3 3 Tekijänoikeudet 3 3.1 Valokuvateos ja valokuva 3 3.2 Musiikki ja musiikkivideo 4 3.3 Elokuvat 5 3.4 Tekijänoikeuden luovutus 5 3.5 Tekijänoikeusrikkomus ja -rikos 6 4 Tekijänoikeusyhdistykset 6 4.1 Teosto ry 6 4.2 Gramex ry 7 4.3 Tuotos ry 8 5 Creative commons -lisenssit 8 6 Yhteenveto 10 Lähteet 11
1 1 Johdanto Kuvausluvat ja tekijänoikeudet ovat tärkeitä huomioitavia audiovisuaalisella alalla. Kuvauslupia tarvitaan eri tavalla eri paikoissa, ja niistä on hyvä ottaa selvää ennen kuvauksia. Kuvaaminen julkisilla paikoilla eroaa yksityistä paikoista niin, että julkiselle paikalle kaikilla on vapaa pääsy ja siellä saa kuvata lähes poikkeuksetta ilman lupaa. Yksityisillä alueilla kuvaamiseen tarvitaan aina lupa, tai muuten voi syyllistyä rikkomuksiin, kuten esimerkiksi kotirauhan rikkomiseen. Kuvauslupa kannattaa olla kirjallisena mukana, jotta voi tarvittaessa osoittaa luvan voimassaolon. Tekijänoikeudet suojaavat tekijän yksinoikeutta tekemäänsä tuotokseen. Yksinoikeus oikeuttaa tekijää käyttämään teostaan haluamallaan tavalla, eivätkä muut ihmiset saa käyttää teosta ilman oikeuden haltijan lupaa. Tekijänoikeus syntyy tekijälle automaattisesti teoksen tekohetkellä ja on tekijän hallinnassa lain määräämän ajan, ellei hän itse luovuta oikeutta toiselle osapuolelle. Tässä tutkielmassa keskitytään lähinnä audiovisuaalisen alan tekijänoikeuksiin. 2 Kuvausluvat 2.1 Kuvaaminen julkisilla paikoilla Julkisilla paikoilla tarkoitetaan sellaisia paikkoja, joihin kaikilla ihmisillä on vapaa pääsy. Näitä ovat muun muassa juna-asemat, kirjastot, kadut ja puistot. Julkisilla paikoilla saa aina kuvata, kunhan ei aiheuta häiriötä. Suomen laissa määritellyn sananvapauden ansiosta kuvaaminen julkisilla paikoilla on sallittua. Myös liikkeissä, jonne on vapaa pääsy, saa kuvata. Näissä paikoissa paikan omistaja voi kuitenkin estää kuvaajan pääsyn sisälle tai käskeä lähtemään. Kuvaajan voi poistaa väkisin liikkeestä vain poliisi tai järjestyksenvalvoja. Omistaja voi myös estää kuvaajan pääsyn sisälle tiloihinsa, jos ei halua siellä kuvattavan. Paikan omistajalta kannattaa etukäteen kysyä, voiko siellä kuvata, jotta turhilta konflikteilta vältyttäisiin. Täysin yleisiltä paikoilta, kuten esimerkiksi puistoista tai kaduilta, kuvaajaa ei voida vaatia poistumaan, ellei hän häiriköi tai laimin-
2 lyö yleistä turvallisuutta. Julkisilla paikoilla (kuva 1) saa kuvata myös yksityisiä henkilöitä. [1.] Kuva 1: Julkisella paikalla saa kuvata [13]. Kuten kuvassa 1 näkyy, julkisilla paikoilla saa aina kuvata. Tämä kuva on otettu metroasemalla, ja ihmiset kuvassa ovat tunnistettavissa. Kuva on kuitenkin sallittu, vaikka kuvassa olijoilta ei olisi kysytty lupaa, koska metroasema on julkinen paikka. Konserttisalit ovat yleensä myös julkisia paikkoja, koska sinne pääsee kuka tahansa. Konserteissa kuvaaminen onkin sallittua tavallisilla digitaalisilla kameroilla, mutta järjestelmäkameraan täytyy aina olla lupa. Lupa kannattaa kysyä konserttipaikalta ja kuvattavalta artistilta. Joissakin tapauksissa myös tavalliset digitaaliset kamerat saattavat olla kiellettyjä, jolloin siitä on ilmoitus konserttipaikalla. Videota ei saa kuvata konsertissa missään tilanteessa ilman lupaa, koska siinä tulevat musiikin tekijänoikeudet vastaan. Nykyään videon kuvaaminen missä tahansa on kuitenkin suhteellisen helppoa, koska jopa melkein kaikissa matkapuhelimissa on videokuvausominaisuus. Se on kuitenkin konserteissa kiellettyä, koska tekijänoikeussuojan suojaamien teosten tallentaminen on laissa määritelty kielletyksi. [6.]
3 2.2 Kuvaaminen kotirauhan alueella Kotirauhan alueella tarkoitetaan sellaista aluetta, joka on henkilölle yksityistä aluetta. Näihin kuuluvat esimerkiksi koti, aidattu piha-alue ja hotellihuone. Tällaisessa tilassa kuvattaessa tarvitaan kaikilta siellä olevilta henkilöiltä lupa kuvaamiseen. Jos lupaa ei ole ja alueella silti kuvataan, syyllistyy kuvaaja kotirauhan rikkomiseen, joka voi johtaa rangaistukseen. Lemmikkejä kuvattaessa lupaa ei tarvita, ellei kuvaaminen ole valvontakameramaista kuvausta kodin tiloissa. Silloin kaikille tilassa oleville täytyy ilmoittaa kuvaamisesta. Jos kuvaamisesta ei ilmoiteta kaikille asianosaisille, kameran asettaja syyllistyy salakatseluun. [2.] Työpaikalla kuvattaessa täytyy kaikille työntekijöille ilmoittaa kuvaamisesta. Työntekijöiden tulee myös tietää kuvaamisen syy, ajankohta ja kameroiden sijainnit. Kuvaaminen ei kuitenkaan saa kohdistua vain valikoituihin kohteisiin, vaan sen pitää olla yleistä. Työpaikallakaan ei saa kuvata työntekijöiden henkilökohtaisia tiloja, kuten esimerkiksi pukuhuonetta tai WC:itä. [2.] 3 Tekijänoikeudet 3.1 Valokuvateos ja valokuva Tekijänoikeus tarkoittaa valmistetun teoksen tekijän yksinoikeutta teokseen. Tekijänoikeuden haltijalla on oikeus päättää teoksensa käytöstä ja julkaisusta. Valokuvissa tekijänoikeus on kuvan ottajalla, vaikka kuvan suunnitteluun olisi osallistunut myös muita henkilöitä. Tekijänoikeuden haltijalla on oikeus päättää kuvan käytöstä ja sen julkaisemisesta. Tekijänoikeuden voi ostaa sen haltijalta, mutta sopimuksessa tulee määritellä, mitä oikeuksia myydään. Esimerkiksi kuvasta pitää määritellä, miten sen voi jakaa ja pitää esillä julkisesti. Kun alkuperäinen tekijä on luovuttanut tekijänoikeudet toiselle osapuolelle, hän ei voi enää määrätä teoksesta, vaan uudella haltijalla on oikeus julkaista se haluamassaan muodossa tai lainata sitä kolmannelle osapuolelle. [3, s. 1 2.] Valokuvateos ja valokuva eroavat hieman toisistaan tekijänoikeudellisesta näkökulmasta. Valokuvateoksen täytyy saada teosmäärittely erikseen, eikä mikä tahansa valokuva tätä määrittelyä saa. Teoskynnys ylittyy, kun valokuva on tarpeeksi omaperäinen ja
4 itsenäinen. Tämän teoksen täytyy olla tekijän kokonaan suunnittelema, ja hänen täytyy voida vaikuttaa olosuhteisiin, jossa valokuva otettiin. Esimerkiksi tekijän täytyy suunnitella otoksen valaistus, asemointi ja kuvassa tapahtuva asia ja sen sisältö. Teoskriteeri ei täyty, jos kuka tahansa voisi ottaa samanlaisen kuvan samasta paikasta. Esimerkiksi luonnossa otetun kuvan täytyy olla täysin omaperäinen, eikä kenenkään muun toistettavissa. Valokuvateoksen tekijänoikeussuoja on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Tavallisen valokuvan suoja-aika taas on vain 50 vuotta kuvan ottohetkestä. Valokuvan tekijänoikeus tulee voimaan heti valokuvan ottohetkellä, joten valokuvia ei tarvitse erikseen rekisteröidä tekijänoikeussuojan saamiseksi. [3, s. 14.] Valokuvien yhteydessä voidaan käyttää copyright-merkkiä ( ) osoittamaan tekijänoikeudet asianomaiselle henkilölle. Copyright-merkin kanssa tulisi käyttää tekijän nimeä ja julkaisuvuotta. Vaikka yrityksessä olevan työntekijän työnkuvaan kuuluisi valokuvien ottaminen, ovat tekijänoikeudet ensisijaisesti hänellä. Yrityksen oikeudet pitää erikseen määritellä sopimuksessa. Copyright-merkki ei siirry suoraan yrityksen käyttöön, vaikka työntekijä lähtisi työpaikasta, vaan se voidaan siirtää yritykselle sopimuksen kautta. Oikeus syntyy aina ensisijaisesti teoksen tekijälle, jolta se voidaan luovuttaa sopimuksella toiselle osapuolelle. Tieteellisen tekstin seassa saa käyttää julkaistuja valokuvia sitaatteina, jos ne liittyvät aiheeseen ja selventävät sitä. Kuvat eivät kuitenkaan saa olla pääasia, vaan niiden pitää olla toissijaisessa roolissa tukemassa tekstiä. Toissijaisesti käyttäen julkaistuja valokuvia saa myös näyttää esimerkiksi toisessa valokuvassa ja elokuvassa pääasian taustalla. [3, s. 16 17.] 3.2 Musiikki ja musiikkivideo Musiikin tekijänoikeudet kuuluvat musiikin tekijöille ja tuottajille. Musiikissa tuottajien roolissa ovat yleensä levy-yhtiöt. Jos musiikkia esitetään julkisesti, siihen tarvitaan lupa. Musiikin esityslupia hoitavat Suomessa Teosto ry ja Gramex ry. Tekijänoikeuskorvaukset ovat palkkaa työstä, joten niitä tulisi maksaa myös musiikista niiden tekijöille. Musiikkivideo katsotaan elokuvateokseksi, joten sillä on samat oikeudet kuin elokuvalla.
5 Musiikin ja musiikkivideoiden tekijänoikeussuoja on yleensä voimassa 50 vuotta julkaisuhetkestä. [4; 8; 9.] 3.3 Elokuvat Elokuvien tekijänoikeudet kuuluvat tuotantoyhtiöille ja elokuvan päätekijöille. Päätekijöitä ovat muun muassa pääohjaaja ja käsikirjoittaja. Elokuvat ovat tekijänoikeussuojattuja ihan samalla tavalla kuin muutkin teokset, ja niiden julkiseen esittämiseen täytyy olla lupa. Suomessa elokuvien esittämisluvista vastaa Tuotos ry. Elokuvissa on kuitenkin sitaattioikeus tieteellisessä työssä, eli otosta elokuvasta saa käyttää tällaisessa esityksessä, jos se liittyy aiheeseen ja selventää sitä. Sitaattina saa yleensä käyttää muutaman sekunnin mittaista otosta, joka on esityksessä toissijaisessa roolissa. Elokuva koostuu still-kuvista, eli yksittäisistä valokuvista, jotka ovat peräkkäin muodostamassa liikkuvan kuvan. Kaikilla näillä yksittäisillä kuvilla on myös tekijänoikeussuoja, ja niiden käyttöön tarvitaan asianmukainen lupa. Elokuvateoksen tekijänoikeussuoja on voimassa 70 vuotta viimeiseksi kuolleen päätekijän kuolinvuodesta. [7.] 3.4 Tekijänoikeuden luovutus Tekijänoikeus voidaan luovuttaa toiselle osapuolelle sopimuksella, jossa on määritelty luovutetun oikeuden rajat. Sopimuksessa tulee määritellä kaikki osa-alueet erikseen, joilta oikeus luovutetaan, eli miten ja mihin uusi tekijänoikeuden haltija saa valokuvaa käyttää. Sopimuksessa voidaan määritellä muun muassa käyttötarkoitus, käyttöaika, oikeuden siirtymishetki ja käyttöoikeuden luonne. [3, s. 18.] Käyttötarkoitus rajaa alueen, missä kuvaa saa käyttää. Jos sopimuksessa on määritelty, että valokuvaa saa käyttää internetissä kotisivuilla, silloin siitä ei saa tehdä esimerkiksi julisteita. Jos käyttäjä haluaa kuitenkin tehdä julisteita, on kuvasta tehtävä uusi tekijänoikeuden luovutussopimus. Käyttöajalla määritellään esimerkiksi, kuinka kauan kuva saa olla esillä esimerkiksi näyttelyssä. Oikeuden siirtymishetki voidaan määritellä sen mukaan, mitä tekijänoikeuden luovuttaja haluaa. Jos hän esimerkiksi haluaa saada täyden korvauksen ennen oikeuden siirtymistä, se tulee määritellä sopimuksessa. Käyttöoikeuden luonne määrittää, onko uusi oikeudenhaltija ainoa, joka kuvaa saa käyttää.
6 Alkuperäinen tekijä voi myös määritellä sopimuksen niin, että hän voi antaa käyttöoikeuden jollekin kolmannelle osapuolelle tai vaikka pitää käyttöoikeuden myös itsellään. Sopimuksessa voidaan määritellä myös erikseen alue, jolla kuvaa saa käyttää (esimerkiksi Eurooppa, voidaan määritellä myös maakohtaisemmin), korvauksen suuruus, jonka tekijä saa luovutetusta käyttöoikeudesta, ja painosmäärä esimerkiksi julisteita varten. Uusi tekijänoikeuden haltija ei saa muokata alkuperäistä kuvaa ilman lupaa. Jos haltija haluaa muokata kuvaa millä tahansa tavalla, on siitäkin sovittava erikseen. Muokkausoikeus ei tule automaattisesti sopimuksen mukana. [3, s. 18.] 3.5 Tekijänoikeusrikkomus ja -rikos Tekijänoikeusrikkomus on tekijänoikeussuojan laiminlyöntiä: käytetään väärin ja ilman lupaa toisen tekemää materiaalia. Tekijänoikeusrikkomus voi olla muutakin kuin internetissä jakamista, esimerkiksi musiikin laitonta kopiointia ja myymistä. Tekijänoikeusrikos on yleensä ansiomielessä tehty, ja se aiheuttaa haittaa tekijänoikeuden haltijalle. Tekijänoikeusrikoksesta voi saada rangaistuksena enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksen ja korvausvelvollisuuden. Tekijänoikeusrikoksista tunnetuin on piratismi, mikä tarkoittaa sitä, että jaetaan laittomasti musiikkia internetin välityksellä muille. Yleensä jopa julkaisemattomat musiikkitallenteet päätyvät jakoon internetiin, mikä aiheuttaa suurta haittaa tekijänoikeuksien haltijoille. [5.] 4 Tekijänoikeusyhdistykset 4.1 Teosto ry Tekijänoikeusyhdistykset valvovat teosten oikeanlaista käyttöä ja maksavat edustamilleen tekijöille korvauksia tekijänoikeuslainsäädännön mukaan. Ne pitävät huolta siitä, että jos tekijänoikeussuojan alaista materiaalia käytetään julkisesti, korvaus menee asianomaisille oikeuksien haltijoille. Tekijänoikeusyhdistykset hoitavat yleensä yhden alan tekijänoikeusasioita, esimerkiksi Teosto ry tarkkailee muusikkojen oikeuksia ja Tuotos ry elokuva- ja audiovisuaalisen alan oikeuksia. [8; 9; 10.]
7 Teosto ry on säveltäjäin tekijänoikeustoimisto, joka pitää huolta, että muusikkojen tekijänoikeuksia kunnioitetaan. Se edustaa sekä kotimaisia että ulkomaisia artisteja ja kustantajia. Teosto tarkkailee musiikin julkista esittämistä ja kerää ja maksaa korvaukset niistä. Musiikin julkista esittämistä on muun muassa konsertissa esittäminen tai radiossa ja televisiossa soittaminen. Julkista esittämistä on sekä musiikin toistaminen tallenteelta että musiikin elävä esittäminen, joten tämän takia myös konsertissa soitettavasta musiikista on soittajalla oltava tarvittavat luvat. Teosto tekee sopimukset ja antaa luvat edustamiensa tekijöiden teoksiin. Näin ollen jos tekijä liittyy Teoston jäseneksi, ei hän itse voi enää tehdä sopimuksia tekijänoikeuksien luovuttamiseksi, vaan ne pitää tehdä Teoston kanssa. [8.] 4.2 Gramex ry Gramex ry on esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys. Se valvoo musiikin ja musiikkivideoiden julkista esittämistä ja onkin Suomen suurin musiikkialan tekijänoikeusyhdistys. Gramexin kautta saa luvat sen edustamien muusikkojen ja tuottajien oikeuksien piirissä oleviin teoksiin. Gramex voi myöntää lupia musiikin käyttämiseen esimerkiksi audiovisuaalisissa tuotannoissa tai ravintoloiden soittolistoissa. Jos artisti tai levy-yhtiö on edustettuna Gramexissa, tulee luvat musiikin käyttöön pyytää Gramexin kautta. [9.] Gramexille lähetetään lupahakemus, josta on esimerkki kuvassa 2. Kuva 2: Osa Gramexin lupahakemuslomaketta [14].
8 Gramexin lupahakemuksessa tulee määritellä, millaiseen käyttöön haetaan lupaa. Ensimmäiseksi pitää kertoa omat perustiedot, joita kuvassa 2 ei näy. Oleellisempaa hakemuksessa onkin se, millaiseen käyttöön haluttua teosta aiotaan käyttää. Hakemuksen toisessa kohdassa määritellään, millainen tallenne ollaan tekemässä, minkä niminen, kuinka monta kappaletta tallenteesta tehdään. Myös kesto pitää eritellä. Kolmannessa kohdassa määritellään käyttötarkoitus: mihin tallennetta käytetään. Hakemukseen pitää eritellä millaisessa tilaisuudessa, missä maassa ja milloin tallennetta esitetään. Näiden tietojen perusteella Gramex laskee tekijänoikeuskorvauksen määrän ja lähettää laskun hakijalle. Korvaukset ovat yleensä kertakorvauksia, ja kun lasku on maksettu, oikeus käyttöön on voimassa. Jos tuotosta käytetään ennen kuin lupa on voimassa, siitä seuraa sakkoja. [14.] 4.3 Tuotos ry Tuotos ry on elokuva- ja av-tuotantoyhtiöiden tekijänoikeusyhdistys. Se valvoo elokuvien tekijöiden ja tuottajien oikeuksia. Tuotos myöntää lupia ja kerää korvauksia elokuvien ja audiovisuaalisten tuotantojen julkisesta esittämisestä ja maksaa niistä saadut korvaukset tekijänoikeuden haltijoille. Tuotos edustaa sekä suomalaisia että ulkomaalaisia tuotantoyhtiöitä ja hoitaa niiden luvat Suomessa. Elokuvien esittämiseen julkisesti tarvitaan myös lupa, niin kuin muihinkin tekijänoikeussuojan alla oleviin teoksiin. Tuotos ry valvoo enimmäkseen tuottajien etua ja näin pitää huolta, että he saavat asianmukaisen korvauksen tuotostensa käytöstä. [10.] 5 Creative commons -lisenssit Creative commons tarjoaa avoimempaa teosten jakoa ja yhteistyötä tekijöiden kesken lisenssiensä avulla. Creative commons -lisenssejä käytettäessä ei menetetä oikeuksia teokseen, vaan ne vain luovutetaan muiden käyttöön, jotka voi itse määritellä. Tämä helpottaa tekijöiden yhteistyötä ja auttaa muita tekijöitä heidän työssään. Creative commons helpottaa tekijänoikeuslaissa määriteltyjen oikeuksien luovuttamista ilman tekijänoikeusyhdistyksiä ja monimutkaisia sopimuksia. Tällä tavalla tekijät voivat itse vaikuttaa enemmän teostensa käyttöoikeuksiin digitaalisessa ympäristössä. Jos teosta käytetään yli määritellyn lisenssin antamien oikeuksien, se on myös tekijänoikeusrikos.
9 Creative commonsia käyttävällä pysyvät lain edessä ne oikeudet, jotka hän haluaa säilyttää itsellään. [11.] Creative commons -lisenssit määrittelevät luovutettavat oikeudet. Lisenssit ilmoitetaan logoilla, jotka ilmoitetaan teoksen yhteydessä. Logojen sisällä on myös kirjainlyhenteet, jotka auttavat tulkitsemaan logoja. BY tarkoittaa sitä, että alkuperäisen tekijän nimi täytyy mainita, ND:llä ei saa tehdä muutoksia, NC rajoittaa kaupallista käyttöä ja SA velvoittaa tekijän julkaisemaan tuotoksensa samalla lisenssillä, jolla alkuperäinen teos on julkaistu. Kaikissa lisensseissä on vähintään BY, eli yleensä aina pitää teosta käytettäessä mainita alkuperäisen tekijän nimi. Yleisimpiä lisenssejä on kuusi, ja ne kaikki määrittelevät hieman eri oikeudet teoksille. Niiden avulla pystyy pitämään yksinoikeuden itsellään niihin oikeuksiin, mihin haluaa, mutta voi antaa teoksensa muiden käyttöön rajatuilla ehdoilla. [12.] Seuraavassa esitellään kuusi yleisintä Creative commons -lisenssiä. CC BY -lisenssi on lisensseistä kaikkein avoin, ja se luovuttaa eniten oikeuksia muiden käyttöön. Se tarkoittaa, että tämän lisenssin piirissä olevaa teosta saa käyttää mihin tahansa sekä kaupalliseen että ei-kaupalliseen tuotokseen, kunhan ilmoittaa alkuperäisen tekijän nimen teoksen käytön yhteydessä. CC BY-ND -lisenssi on melkein samanlainen kuin pelkkä BY, mutta rajoituksena on se, että teosta ei saa muunnella. Teos pitää siis käyttää alkuperäisessä muodossaan, eikä sitä saa esimerkiksi edes lyhentää tai rajata. CC BY-NC-SA -lisenssin alaista materiaalia saa käyttää ei-kaupalliseen tuotokseen, kunhan mainitsee alkuperäisen tekijän nimen ja julkaisee tällä samalla lisenssillä. Samalla lisenssillä julkaistaessa muut saavat samat oikeudet myös jälkimmäiseen teokseen, ja näin ollen se pysyy muiden muokattavissa. CC BY-SA -lisenssi on sama kuin edellinen, mutta sitä saa käyttää myös kaupalliseen tuotokseen. CC BY-NC -lisenssi määrittelee teoksen käytettäväksi vain ei-kaupallisiin tuotoksiin, ja uuden teoksen yhteydessä pitää myös mainita alkuperäisen tekijän nimi. CC BY-NC-ND on näistä kuudesta kaikista rajoittavin lisenssi. Sen piirissä olevaa teosta ei saa käyttää kaupalliseen tuotokseen, eikä saa muokata ja sen lisäksi pitää mainita alkuperäisen tekijän nimi. [12.]
10 6 Yhteenveto Kuvausluvilla tarkoitetaan lupaa kuvata erilaisissa paikoissa. Julkisilla paikoilla saa aina kuvata ilman lupaa, kotirauhan alueella kuvattaessa taas tarvitaan lupa. Julkisilla paikoilla saa kuvata myös yksittäisiä henkilöitä. Kuvaajaa ei voida vaatia poistumaan julkisilta paikoilta, ellei hän aiheuta häiriötä tai vaaranna muiden turvallisuutta. Kotirauhan alueella tarvitaan lupa kaikenlaiseen kuvaamiseen, tai muuten kuvaaja syyllistyy kotirauhan rikkomiseen tai salakatseluun. Tekijänoikeuden suojaavat tekijän yksinoikeutta teokseen. Teosten tekijänoikeudet syntyvät teoksen tekohetkellä, esimerkiksi valokuvassa tekijänoikeus syntyy kuvan ottohetkellä. Oikeuden haltija saa päättää teoksen käytöstä ja julkaisusta. Tekijänoikeuden voi luovuttaa sopimuksella toiselle osapuolelle, mutta sopimuksessa tulee määritellä erikseen, mihin uudella omistajalla on oikeus ja mihin ei. Valokuvien, musiikin ja elokuvien julkinen esittäminen ilman lupaa on kielletty. Tekijän tulee saada palkkaa teoksistaan, ja palkkaa ovat tekijänoikeuskorvaukset. Tekijänoikeusyhdistykset tarkkailevat edustamiensa tekijöiden oikeuksia ja keräävät ja maksavat korvauksia teosten julkisesta käytöstä. Tekijänoikeusrikkomus on tekijänoikeussuojan laiminlyöntiä ja aiheuttaa haittaa teoksen tekijälle. Tekijänoikeusrikoksesta voi joutua maksamaan korvauksia tai saada enintään kaksi vuotta vankeutta. Creative commons mahdollistaa avoimemman teosten jaon ja helpottaa tekijöiden yhteistyötä.
11 Lähteet 1 Minullakin on oikeus: Missä saa ja missä ei saa kuvata. 2010. Verkkodokumentti. Journalisti.fi. <http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2010/06/artikkelit/minullakin_on_o ikeus/missa_saa_ja_missa_ei_saa_kuvata/>. Luettu 20.1.2012. 2 Verkkokamera ja Suomen laki. 2009. Verkkodokumentti. Verkkokamera. <http://www.verkkokamera.fi/9/verkkokamera-ja-suomen-laki>. Luettu 20.1.2012. 3 Nordberg, Kai; Vuorenmaa, Tuomo-Juhani & Kustannusosakeyhtiö Musta Taide (toim.). 2006. Valokuvaajan uusi tekijänoikeusopas 2006. Helsinki: Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto: Musta taide. 4 Musiikkivideot. 2012. Verkkodokumentti. Gramex ry. <http://www.gramex.fi/index.php?mid=817>. Luettu 20.1.2012. 5 Tekijänoikeuden loukkaus. 2012. Verkkodokumentti. Opetus- ja kulttuuriministeriö. <http://www.minedu.fi/opm/tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tekijan oikeudesta_kysyttya/tekijanoikeuden_loukkaus.html>. Luettu 20.1.2012. 6 Rinne, Olli. 2005. Musiikkia silmille. Verkkodokumentti. Pikseli. <http://www.pikseli.fi/pdf/0205_keikalla.pdf> 2005. Luettu 20.1.2012. 7 Perustietoa av-alan tekijänoikeuksista. 2012. Verkkodokumentti. Tuotos ry. <http://www.tuotos.fi/index.php?id=460>. Luettu 20.1.2012. 8 Mikä teosto on? 2011. Verkkodokumentti. Teosto ry. <http://www.teosto.fi/fi/mika_teosto_on.html>. Luettu 20.1.2012. 9 Gramex ry. 2012. Verkkodokumentti. Gramex ry. <http://www.gramex.fi>. Luettu 20.1.2012. 10 Yleistä Tuotoksesta. 2011. Verkkodokumentti. Tuotos ry. <http://www.tuotos.fi/index.php?id=450>. Luettu 20.1.2012. 11 Creative commonsin tehtävä. 2012. Verkkodokumentti. Creative commons Suomi. <http://creativecommons.fi/tietoja/>. Luettu 20.1.2012. 12 About the licenses. 2012. Verkkodokumentti. Creative commons. <http://creativecommons.org/licenses/>. Luettu 20.1.2012. 13 Vehkaoja, Vilja. 2012. Kuva 1. Metroasema. Lehtikuva. <http://www.sss.fi/uutiset/298961.html>. Luettu 20.1.2012. 14 Kopiointilupahakemus. 2012. Verkkodokumentti. Gramex ry. <http://www.gramex.fi/easydata/customers/gramex/files/pdf/kopiointilupahakem us_kuvatallenne_ei_sahkoinen_media.pdf>. Luettu 20.1.2012.