Tervehdys Vesalan yläasteen väki! Syyslukukausi on saatu päätökseen ja paljon on taas työtä tehty. Joulujuhlassa saimme tietää monista suomalaiseen jouluperinteeseen vaikuttaneista kulttuureista: germaaneista, roomalaisista ja islaminuskoisista maista. On yllättävää, miten monet suomalaisina pitämistämme jouluperinteistä onkin tullut aivan muualta: piparkakut, 25.12. joulupäiväksi sekä lahjojen jakaminen talvipäivänseisauksen aikaan. Jopa joulu-nimikin on lainaa ja samaa perua kuin sana juhla. Aikoinaan Etelä-Pohjanmaan murteessa sana juhla tarkoittikin joulua. Nimitykset ovat kulkeutuneet meille germaaneilta. Aikojen saatossa monissa kulttuureissa on käynyt niin, että on lainailtu tapoja ja uskomuksia naapurikansoilta, joskus kauempaakin. Kukin kansa tahollaan on omaksunut sopivia tapoja ja juhlia, joita sitten ovat viettäneet vuosikymmeniä, vuosisatoja ja vuosituhansiakin. Monikulttuurisuus on tänä syksynä taas ollut paljon esillä koulussamme Monnitutkimuksen sekä Monikulttuurisuuspäivän merkeissä. Yhdeksäsluokkalaiset harjoittelivat rumpukoulussa afrikkalaisia rytmejä, tapasivat Etelä-Afrikan suurlähetystön suurlähettilään sekä kävivät Peekaboo-näyttelyssä Tennispalatsissa. Monet oppilaat osallistuivat Monni-tutkimukseen, jossa mitattiin eri kulttuuriryhmien keskinäisiä asenteita ja oltiin kiinnostuneita oppilaiden mielipiteistä kulttuuriryhmien välisistä kohtaamisista. On tärkeää, että tutustumme erilaisiin kulttuureihin. Näin opimme tuntemaan uusia tapoja ja opimme samalla ymmärtämään paremmin muiden kulttuurien kasvatteja. Oppikaamme toinen toisiltamme uusia kiinnostavia asioita. On rikkautta, että meillä on erilaisia taustoja ja tapoja. Kuten joulujuhlaperinteestä huomaamme, jokainen kansa voi sulauttaa omiin juhliinsakin uusia piirteitä toisilta kulttuureilta. Hyvää joulu ja onnellista uutta vuotta 2011! Ritva-ope Koulun lehden Volyymin koko toimitus tahtoo kiittää lehteen kirjoittaneita oppilaita ja opettajia. Toivotamme kaikille Vesalan yläastelaisille oikein rauhallista ja rentouttavaa joululomaa! Toimituksen väki: Heidi 9C, Linda 7G, Emmi 7G ja Ritva-ope.
Koulussamme tässä jaksossa tapahtunutta: Monikulttuurisuuspäivää vietettiin koulussamme ysien osalta mm. Etelä- Afrikan suurlähettilään seurassa ja tutustumalla erilaisiin kulttuuripajoihin. Yhdeksäsluokkalaiset kävivät, myös Tennispalatsin museossa tutustumassa afrikkalaiseen taiteeseen. Taksvärkkipäivä oli 25.11., jolloin kerättiin rahaa sotalapsille Sierra Leoneen. Itsenäisyyspäivän juhlaa juhlittiin 3.12. kasiluokkalaisten draamaryhmän näytelmän, sekä opettajienbändin seurassa. Joulujuhla oli koulussamme lauantaina 18.12., jonka ohjelmasta vastasi yhdeksäsluokkalaisten draamaryhmä ja musiikista huolehti Jarmo yhdessä yhdeksäsluokkalaisten bändinkerholaisten kanssa. Itis ykkösen fiilikset ennen lomaa Kaksi koeviikkoa takana ja vielä kolme edessä. Työtä riittää koulussa ja koulunulkopuolella. Se ei ole kuitenkaan mikään este. Ja onneksi kohta on joululoma. Odotan viimeistä koulupäivää, koska silloin on joulukirkko. joku varmaan ihmettelee miksi. Meillä on Afrikkalainen gospel messu, jossa kuoro esiintyy ja mä olen mukana kuorossa. Itiksen lukiossa on jo 3. jakso meneillään. Tässä jaksossa on pari isoa työtä, jotka täytyy hoitaa koeviikolle mennessä. Mun mielestä tommoset erilaisemmat työt on kivoja ton peruspänttäämisen ohella, vaikka tuleekin lisää työtä, mutta vaivannäkö palkitaan. Esim. ussassa voi saada helposti hyvän numeron tekemällä hyvän lehtileike vihon. Lotta Lukijalle toivotan hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2011.
Nimi ja luokka: Megi 8a 1.Mitä harrastat? - Nyrkkeilyä 2. Mikä on kivointa? - Se, että voi sparrata kavereitten kanssa. 3. Kuinka usein harrastat sitä? - Neljä viisi kertaa viikossa. 4. Oletko saanut paljon kavereita? - Kyllä 5. Idolisi? - Roy Jones jr. Nimi ja luokka: Roni 7a 1.Mitä harrastat? - Parkouria. 2. Mitä se on? - Se on temppuilua, jossa pitää edetä mahdollisimman nopeasti esteiden yli. Esteitä ovat esim. aidat, portaat ja matalat rakennukset. 3. Kuinka usein harrastat sitä? - Joka kesä 4. Oletko saanut paljon kavereita siellä? - Kyllä, meillä on kymmenen pojan jengi. Emmi ja Linda 7G
Kuvassa ylärivissä vasemmalta: Olli 8a, Ayub 7g, Abdillahi 8f, Jere 9d, Phuc 7h, Leena Apponen, Heidi 9c, Patrick 7c Alarivissä vasemmalta: Teemu Salin, Rami 9f, Eqzon 7a, Joonas 7f, Jutta 9a, Justine 9b, Janina 7b Oppilaskunnan hallituksen väki toivottaa koko koululle mukavaa ja lumista joulua sekä onnellista uutta vuotta. Heidi 9c
Seikkailuni alkoi siitä, kun putosin kadulle. Omistajani oli ottamassa kaveriani Kännyä taskustaan ja putosin vahingossa lätäkköön. Omistajani ei huomannut putoamistani. Uin lätäkössä muutaman päivän ja mietin oliko kaverini Känny ja omistajani huomanneet poissaoloni. Känny oli paras kaverini ja asui kanssani omistajamme takintaskussa. En tiedä omistajani nimeä, koska häntä kutsutaan lukuisilla lempinimillä. Muutaman päivän kuluttua, kun olin ollut lätäkössä ylhäisessä yksinäisyydessäni, pieni turistityttö pelasti minut ja otti mukaansa. Tyttö juoksi perheensä luokse. Perhe oli ymmärrykseni mukaan Suomesta, minkä kuuli puheesta. Sain selville, että he ovat menossa Vapaudenpatsaan luokse. Vaikka asunkin New Yorkissa, en ole ikinä käynyt Vapaudenpatsaalla. Tyttö, minä ja hänen perheensä menimme Vapaudenpatsaan huipulle. Maisemat olivat ihanat. En ollut ikinä nähnyt New Yorkia tällä tavalla. Toivoin, että Känny olisi ollut mukana. En huomannut, että tyttö ja hänen perheensä lähtivät. Jäin yksin Vapaudenpatsaan huipulle. Silmänräpäyksessä tajusin lentäväni ilmassa. Vanha mies oli tönäissyt minut huipulta alas ja nyt olin matkalla veteen. Molskahdin veteen ja upposin pohjaan. Aluksi en saanut henkeä, mutta löysin pohjasta muovipussin, josta oli lähtenyt värit. Tein muovipussista itselleni happinaamarin. En huomannut valasta selkäni takana, vaikka se oli tosi iso minuun verrattuna. Valaalla taisi olla nälkä, sillä se imaisi minut sisäänsä. Valaan sisässä oli tosi jännittävää. Roikuin henkeni edestä valaan ruokatorvessa ja toivoin, ettei valas imaisisi minua vatsaansa. Vasta sitten muistin, että valas päästää vettä ulos selässä olevasta aukosta ja suihkutettava vesi tulee sen vatsasta. Lopetin henkitorvessa roikkumisen ja laskin valaan vatsaan. Vatsassa oli pimeää, enkä tiennyt ollenkaan, kuinka kauan olin ollut valtavan valaan sisässä. Viimein valas nousi pintaan ja suihkutti valtavalla voimalla minut ulos veden seassa. Lensin takaisin maanpinnalle. Oli yö ja täysikuu loisti synkällä taivaalla. Etsin itselleni suojaisan paikan ja asetuin pitkäkseni. Näin unta Kännystä ja minusta seikkailemassa sademetsässä. Nukuin sikeästi enkä huomannut, minne jouduin. Heräsin aamulla ihmeellisestä paikasta. Olin isossa lautasen muotoisessa huoneessa. Näin huoneessa vihreitä ihmisiä. Heitä oli tosi monta, enkä tiennyt, keitä he olivat. Luulin olleeni vielä unessa, joten suljin silmäni ja nipistin itseäni. Avasin silmäni ja olin vieläkin samassa paikassa vihreiden ihmisten keskellä. Etsin ikkunan ja kurkkasin siitä ulos. Olin avaruudessa. Olin ufossa keskellä marsilaisia. Olin aivan innoissani, sillä olin aina haaveillut avaruuteen pääsystä. Mieleeni muistui taas Känny. Minulla oli kauhea ikävä häntä. Hänkin oli aina haaveillut avaruuteen pääsemisestä. Kesken muistelmien tarrauduin marsilaisen magneettikengänpohjaan. Kun marsilainen käveli, minusta tuli koko ajan litteämpi. Tunsin, että kuolema olisi lähellä. Jokainen askel vaaransi henkeäni. Marsilainen puki avaruuspuvun päällensä ja hyppäsi ohuen narun varassa aavemaiseen avaruuteen. Enää en joutunut tallottavaksi, mutta olin edelleen tarrautuneena magneettikengänpohjassa. Vietin magneettikengänpohjassa muutaman tunnin, kunnes irtosin siitä yllättäen. Leijun avaruudessa hyvin pitkään ja mietin mihin lopuksi päätyisin. Onneksi seikkailuni loppui onnellisesti, kun tipahdin suoraan kännyn viereen omistajani takintaskuun. Kerroin Kännylle seikkailustani ja hän ei meinannut uskoa tarinaani. Känny kertoi, että oli ikävöinyt minua, mutta omistajamme ei ollut huomannut poissaoloani. Ada 7B
9. luokkalaiset olivat TETissä 18.10 29.10.2010. TETpaikkoja oli monia ja moni oli jonkinlaisessa kaupassa, mutta jotkut olivat esim. ravintolassa, työmaalla, käräjäoikeudessa ym. Itse olin Suomen lähikaupan viestintäosastolla ja kirjoitin viereisen artikkelin Lähis extraan, joka on lähikauppojen henkilökunnan lehti. TET-harjoittelu oli mukavaa vaihtelua koulunkäynnille ja opin paljon uusia asioita lehden tekemisestä. Vastaus s. 8 kysymykseen Hannu ja Kerttu -satumaassa
Tänäkin vuonna koulussamme opettajat Taru ja Marja-Leena järjestivät piparkakkukisan. Äänestyspäivä oli perjantai 17.12. Tänäkin vuonna oli oikein hienoja teoksia (ja varmaan hyviäkin). Voittajia oli kolme. He olivat Ronja 8b ja Jemina 8c, työ numero kaksi. Ja Daniela 9a, työ numero 31 ja Elizabeth 9d, työ numero 21. Opettajat antoivat kaksi kunniamainintaa Janna 8b, työ numero 6 ja Marika ja Annika 9c, työ numero 9. Pikku tehtävä: missä maassa on suurin piparkakkutalo? Vastaus s. 7. Kiitos kaikille osallistujille ja onnea voittajille! Linda ja Emmi 7G