Suurhäiriö on aina mahdollinen kuinka siihen voidaan varautua? Käyttövarmuuspäivä 26.11.2009 Suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen, Fingrid Oyj

2 Suurhäiriöön varautuminen Häiriöt maailmalla Häiriöt Suomessa eri vuosikymmenillä Sähköjen palautus pohjoisesta alkaen Tietoliikenne avainroolissa 26.11.2009 Timo Kaukonen

4 Laajat sähkökatkot maailmalla usean tekijän summa: teknisiä vikoja, inhimillisiä erehdyksiä Ruotsi, Tanska, 2003 5 milj. ihmistä ilman sähköä 0,5 tuntia Yhdysvallat, 2003 50 milj. ihmistä ilman sähköä yli 24 tuntia Brasilia, 2009 Häiriö Itaipussa, miljoonia ihmisiä ilman sähköä tunteja Keski-Eurooppa, 2006 15 milj. ihmistä ilman sähköä 0,5 tuntia 26.11.2009 Timo Kaukonen Helsinki, 2003 0,7 milj. ihmistä ilman sähköä 0,5 tuntia Lontoo, 2003 0,5 milj. ihmistä ilman sähköä 0,5 tuntia Moskova, 2005 2 milj. ihmistä ilman sähköä tunteja Italia, 2003 60 milj. ihmistä ilman sähköä 3...24 tuntia

5 Sayano-Shushenskayan 6400 MW vesivoimalaitoksen vaurio 17.8.2009 26.11.2009 Timo Kaukonen

6 Brasilian suurhäiriö 10.11.2009 RIO DE JANEIRO (AP) -- A massive power failure blacked out Brazil's two largest cities and other parts of Latin America's biggest nation for more than two hours late Tuesday, leaving millions of people in the dark after a huge hydroelectric dam suddenly went offline. 26.11.2009 Timo Kaukonen

7 Suurhäiriöt saavat aina laajaa huomiota, mutta ovatko ne mahdollisia Suomessa? 26.11.2009 Timo Kaukonen

9 Häiriöt Suomessa eri vuosikymmeninä 1960-luvulla taajuushäiriöt tyypillisiä. Taajuuspoikkeamat olivat hyvin merkittäviä, jopa 40...42,5 Hz taajuuksia 1970-luvulla oli viisi suurhäiriötä, joista kolme vuonna 1974. Verkko oli edelleen heikosti silmukoitu. 1980-luvulla käyttövarmuus parantui atomirenkaan myötä, eikä laajoja häiriöitä sattunut. 1990- ja 2000-luvuilla ei ole sattunut laajoja häiriöitä kantaverkossa. Verkon silmukointi on edelleen vahvistunut. 26.11.2009 Timo Kaukonen

10 Häiriöiden vaikutus asiakkaille 60 50 40 30 20 10 0 Siirtämättä jäänyt energia miljoonasosaa siirretystä energiasta, a 35 30 25 20 15 10 5 0 Keskeytysaika liittymispisteissä minuuttia/liittymispiste, a 26.11.2009 Timo Kaukonen

11 - verkon silmukointi parantunut - laitteiden luotettavuus parantunut - kunnonhallinta tehokkaampaa 26.11.2009 Timo Kaukonen

12 Ukkonen merkittävin häiriöiden aiheuttaja 26.11.2009 Timo Kaukonen

13 Suomi erillään muista Pohjoismaista 10.8. klo 17.50-17.55 tuonnin irtoamisesta seurannut tehonvajaus aiheutti 49,3 Hz alitaajuuden, muissa pohjoismaissa oli ylitaajuutta edellisen kerran Suomi oli saarekkeena 1983 Etelä- Ruotsin laajan häiriön yhteydessä saarekekäytössä voimajärjestelmän kyky kestää uusia vikoja heikkenee 26.11.2009 Timo Kaukonen Ukkoshäiriö Petäjäskoski-Letsi johdolla 10.8 klo 17:50 johti Suomen irtoamiseen muista pohjoismaista Fenno-Skan tasähköyhteys pysyi käytössä Virosta tuotiin sähköä Norjan yhteys oli auki Varangerbotnissa Huoltotyö Pikkarala- Keminmaa rajajohdolla Viipurin tasasähkö yhteys oli huollossa

14 Taajuus saarekekäytön aikana 10.8.2009 klo 17.50 17.55 50,3 f [Hz] 50,2 50,1 50 Pohjoismainen taajuus Normaali taajuuden vaihteluväli 49,9 49,8 Suomen taajuus 49,7 49,6 49,5 Häiriöreservi aktivoitunut 49,4 49,3 49,2 17:50:00 17:51:00 17:52:00 17:53:00 17:54:00 17:55:00 17:56:00 17:57:00 26.11.2009 Timo Kaukonen

15 Lapin häiriö 15.9.2009 Relevika Petäjäskosken sähköasemalla 15.9. johti Lapissa laajaan sähkökatkoon (Rovaniemi, Kemijärvi, Itä-Lappi), joka kesti 8...45 minuuttia. Kytkentätilanne oli poikkeuksellinen investointitöiden vuoksi. Lapin keskussairaalan varavoima ei toiminut suunnitellusti. Viestiyhteyksissä oli ongelmia (gsm, virve). 26.11.2009 Timo Kaukonen

17 Sähköjen palautuksen periaate 26.11.2009 Timo Kaukonen Ensisijassa jännite kytketään Ruotsista Suomeen Useat samanaikaiset vakavat voimalaitos- tai verkkoviat voivat aiheuttaa suurhäiriön Käytönpalautus voi onnistua nopeasti, mutta voi kestää tunteja Pohjois-Suomen saarekkeesta kytketään jännite Etelä-Suomeen. Kemijoen vesivoimalaitokset voidaan tarvittaessa käynnistää black-start käynnistyksellä Viipurin yhteys voisi olla vaihtoehto sähköjen saamiseksi Helsingin seudulle nopeammin

19 Fingridin tietoliikenne ja tietojärjestelmät tietoliikenne ja tietojärjestelmät ovat avainasemassa käytön palautuksen aikana käytönvalvontajärjestelmät ovat kahdennettuja ja erotettu muista järjestelmistä tietoliikenneyhteydet valvomoiden ja sähköasemien välillä on kahdennettu akustot varmentavat sähkösyötön tietojärjestelmille sähkökatkojen aikana useiksi tunneiksi poikkeustilanteita varten on varavalvomo suojatiloissa 26.11.2009 Timo Kaukonen

20 Yhteydenpito häiriön aikana käytön palautuksen aikana on tarve kommunikoida valvomoiden ja korjaustöissä toimivien työryhmien välillä käytössä on seuraavat toisiaan varmentavat järjestelmät: kiinteät puhelimet valvomoissa ja sähköasemilla mobiilipuhelimet useamman eri operaattorin verkoista Inmarsat -satelliittipuhelimet valvomoissa, sähköasemilla ja toimipaikoilla Virve -järjestelmän puhelimet (Virve=Viranomaisverkko) valvomoissa, toimipaikoilla ja joidenkin asiakkaiden sekä palvelutoimittajien käytössä 26.11.2009 Timo Kaukonen Tietokoneiden yhteydet Puhe Vastaanotin I-4 Satellite Maaasema PSTN Internet

21 Tärkeimmät varautumistoimenpiteet tietoliikennejärjestelmien teknisen toimivuuden varmistaminen ja testaus yhteistoiminnan harjoittelu eri osapuolten kanssa ajantasaiset ohjeet ja niiden säännöllinen harjoittelu koulutussimulaattorin hyödyntäminen koulutuksessa kriisiviestinnän organisointi ja harjoittelu 26.11.2009 Timo Kaukonen

Valot päällä valtakunnassa