Perustelut Fingridin yleisissä liittymisehdoissa (YLE2013) asetetulle 1650 MW tehorajalle
|
|
- Kristiina Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muistio 1 (11) Perustelut Fingridin yleisissä liittymisehdoissa (YLE2013) asetetulle 1650 MW tehorajalle Yhteenveto Voimalaitosyksikön irtoaminen sähköverkosta ei saa johtaa liialliseen taajuuden laskuun pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä, jotta järjestelmän käyttövarmuus voidaan ylläpitää. Taajuuden pienin sallittu arvo yksittäisen vian seurauksena on 49 Hz, sillä sen alapuolella käynnistyy eri puolilla pohjoismaita automaattinen kuormien irrotus suurhäiriön välttämiseksi. Sähköjärjestelmän tahtigeneraattoreihin ja niiden turpiineihin varastoitunut liike-energia määrää taajuuden laskunopeuden suuren voimalaitosyksikön irrotessa verkosta. Reservien määrällä ei ole vaikutusta taajuuden laskunopeuteen välittömästi voimalaitosyksikön irrottua verkosta, sillä ne alkavat palauttaa taajuutta normaaliksi vasta useamman sekunnin kuluttua. Mitä pienempi järjestelmän liike-energia on, sitä vähemmän reservit ehtivät vaikuttaa syntyvän taajuuskuopan syvyyteen. Taajuuden palautuminen sallitulle alueelle sen sijaan voidaan varmistaa riittävin reservein. Tällä hetkellä käytettävissä olevat reservit rajoittavat Suomen suurimman voimalaitosyksikön koon noin 900 MW:iin. Rakenteilla oleva noin 1600 MW suuruinen Olkiluoto 3- voimalaitosyksikkö saadaan verkkovahvistusten ja reservien lisäyksen avulla liitettyä kantaverkkoon, kun laitoksen vikaantuessa irrotetaan välittömästi noin 300 MW teollisuuskuormaa erillisen järjestelmäsuojan avulla. Järjestelmävastaavana kantaverkkoyhtiönä Fingridin velvollisuus on tarkastella sähköjärjestelmää kokonaisuutena. Tämän perusteella Fingrid on päätynyt tulevaisuudessakin rajoittamaan liittymispisteessä näkyvää tehonmuutosta voimalaitosyksikön irrotessa verkosta. Fingrid on lausunut uusien ydinvoimalaitosten periaatepäätösten yhteydessä, että suuruusluokaltaan 1600 MW voimalaitosyksikkö on liitettävissä verkkoon. Fingrid on tarkentanut arvoksi 1650 MW yleisissä liittymisehdoissa (YLE2013). Tehoa rajoittavana tekijänä on taajuuden liiallinen lasku johtuen pohjoismaisen voimajärjestelmän liike-energian riittämättömyydestä. Fingridin järjestelmävastuuseen ei voi kuulua liike-energian rakentaminen, jotta yli 1650 MW suuruinen voimalaitosyksikkö voitaisiin liittää Suomessa kantaverkkoon. Suurin sallittu tehonmuutos voimalaitosyksikön irrotessa sähköverkosta on sähköjärjestelmäkohtainen ja se perustuu pohjoismaisen sähköjärjestelmän ominaisuuksiin, käyttövarmuusvaatimuksiin ja fysiikan lakeihin.
2 Muistio 2 (11) Sisällysluettelo Yhteenveto Johdanto Sähköverkosta irtoavan voimalaitosyksikön vaikutus verkon taajuuteen Nykytilanne ja Olkiluoto 3-voimalaitosyksikön valmistuminen Suurin tuotantoyksikkö järjestelmävastuun ja sähköverkon kehittämisvelvoitteen näkökulmasta Fingridin velvollisuudet Sähköjärjestelmän liike-energian lisäämismahdollisuudet Pohjoismainen kehitys ja yhteistyö Järjestelmäsuojan laajentaminen Voimalaitosyksikön lähivikakestoisuus Rajasiirtokapasiteetin varaaminen reservien käyttöön Yhteiskunnan kokonaisetu Eduskunnan vuonna 2010 vahvistamat valtioneuvoston periaatepäätökset uusista ydinvoimalaitosyksiköistä sekä niiden mukaiset laitosten sähköntuotantotehot Valmisteilla olevat eurooppalaiset verkkosäännöt ja niiden mukaiset vaatimukset ja toimintatavat reservien osalta Tehorajan harmonisointi Reservien jakoperiaatteet Johtopäätökset... 11
3 Muistio 3 (11) 1 Johdanto Sähköjärjestelmään liitettävän voimalaitosyksikön tehoa rajoittavat seuraavat tekijät: sähköjärjestelmän liike-energia, joka vaikuttaa taajuuden laskunopeuteen voimalaitosyksikön irrottua verkosta käytettävissä olevat reservit, jotka palauttavat taajuuden normaalialueelle voimalaitosyksikön verkosta irtoamisen jälkeen ja joiden avulla palautetaan verkko tilaan, jossa se kestää seuraavan mahdollisen vikatilanteen, ja voimalaitosyksikön käyttäytyminen lähiverkon vikojen yhteydessä, johon voidaan vaikuttaa verkkovahvistuksin ja generaattorin dynaamisten ominaisuuksien avulla. Nykyisin käytettävissä olevat reservit rajoittavat Suomen suurimman voimalaitosyksikön koon noin 900 MW:in MW suuruinen Olkiluoto 3-voimalaitosyksikkö saadaan liitettyä verkkoon verkkovahvistusten sekä järjestelmäsuojan (300 MW suuruinen teollisuuskuorman nopea irtikytkentä) ja reservien lisäyksen avulla. Tämän kokoluokan voimalaitosyksiköiden osalta sähköjärjestelmän liike-energian merkitys voimalaitosyksikön kokoa rajoittava tekijänä kasvaa reservien määrästä riippumatta. Hyväksyttävänä olevissa yleisissä liittymisehdoissa YLE2013 Fingrid Oyj esittää, että askelmainen tehonmuutos voimalaitosyksikön irrotessa sähköjärjestelmästä saa tulevissa voimalaitoshankkeissa olla enintään 1650 MW 1. Tämä tehoarvo kohdistuu voimalaitoksen verkkoon syöttämään tehoon, ei laitoskokoon. Tehorajaa tarkistetaan tarvittaessa liittymisehtoja päivitettäessä. Tässä dokumentissa esitetään Fingridin perustelut askelmaisen tehonmuutoksen rajoittamiselle yleisten liittymisehtojen lausuntokierroksen yhteydessä saatuihin näkemyksiin. Dokumentin rakenne on seuraava: verkosta irtoavan voimalaitosyksikön vaikutus verkon taajuuteen, nykytilanne ja Olkiluoto 3-voimalaitosyksikön valmistuminen, suurin tuotantoyksikkö järjestelmävastuun ja sähköverkon kehittämisvelvoitteen näkökulmasta, eduskunnan vuonna 2010 vahvistamat valtioneuvoston periaatepäätökset uusista ydinvoimalaitosyksiköistä sekä niiden mukaiset laitosten sähköntuotantotehot, valmisteilla olevat eurooppalaiset verkkosäännöt ja niiden mukaiset vaatimukset ja toimintatavat reservien osalta, ja johtopäätökset. 1 Tehonmuutoksella tarkoitetaan voimalaitoksen ennen vikaantumistaan verkkoon syöttämän tehon ja vikaantumisen jälkeen verkosta ottaman omakäyttösähkötehon summaa.
4 taajuus [Hz] Muistio 4 (11) 2 Sähköverkosta irtoavan voimalaitosyksikön vaikutus verkon taajuuteen Kun suuren voimalaitosyksikön generaattori irtikytkeytyy sähköverkosta, on verkossa sähkön kulutusta enemmän kuin tuotantoa, minkä seurauksena muiden sähköverkossa olevien tahtigeneraattoreiden kuormitus kasvaa ja niiden pyörimisnopeus pienenee. Sähköjärjestelmän taajuus puolestaan riippuu tahtigeneraattoreiden pyörimisnopeudesta. Suuren voimalaitosyksikön generaattorin irrottua sähköverkosta taajuus laskee kuvan 1 mukaisesti. Kuvassa on esitetty laskettu taajuuden muutos, joka seuraa kun 1650 MW voimalaitosyksikkö irtoaa sähköverkosta ,8 49,6 49,4 49, ,8 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 aika [s] Kuva 1. Laskettu taajuuden muutos, kun 1650 MW voimalaitos irtoaa pohjoismaisesta sähköverkosta. Laskennassa on oletettu sähköjärjestelmän kokonaistuotantotehoksi 30 GW ja sähköjärjestelmän liike-energiaksi 146 GWs. Tämä vastaa tyypillistä kesän tuotantotilannetta. Taajuuden laskunopeuteen ja taajuuskuopan syvyyteen vaikuttaa sähköverkosta irronneen voimalaitosyksikön teho sekä sähköjärjestelmään kytkettyjen generaattoreiden ja niiden turpiinien liike-energia. Jos sähköverkosta irtoava teho on järjestelmän liikeenergiaan nähden liian suuri, laskee sähköverkon taajuus liian nopeasti ja voi päätyä eisallitulle alueelle ennen kuin voimalaitoksista varattua reservitehoa saadaan käyttöön ja nostamaan taajuutta takaisin normaaliksi. Voimalaitosprosessien hitaudesta johtuen reservitehoa ei saada käyttöön välittömästi taajuuden alkaessa laskea, vaan vasta useampien sekuntien kuluttua. Reservien määrää lisäämällä ei siis voida muuttaa taajuuden laskunopeutta välittömästi generaattorin irrottua sähköverkosta. Pohjoismaisen sähköjärjestelmän liike-energia on voimalaitoksien pyörivissä tahtigeneraattoreissa ja niiden turpiineissa. Sähköjärjestelmässä kullakin hetkellä olevan liike-energian määrää markkina- ja kulutustilanteen mukainen tuotantoteho ja -rakenne. Lämpövoimalaitoksissa on enemmän liike-energiaa tehoon nähden kuin vesivoimalaitoksissa. Suomessa on noin 25 % koko pohjoismaisen sähköjärjestelmän liike-energiasta, Ruotsissa vajaa puolet. Taajuuskuoppa on syvin, kun sähköjärjestelmän suurin voimalaitosyksikkö irtoaa tilanteessa, jossa muuta sähköntuotantoa on vähän ja sähköjärjestelmän liike-energia on pieni. Kuvassa 2 on esitetty erikokoisten tehomuutosten pohjoismaiseen sähköjärjestelmään aiheuttaman taajuuskuopan syvyys taulukon 1 mukaisissa käyttötilanteissa.
5 minimitaajuus [Hz] Muistio 5 (11) 49,7 49,6 49,5 49,4 49,3 49,2 49, ,9 48,8 48, Tehomuutos [MW] Wkin = 110 GWs Wkin = 146 GWs Wkin = 250 GWs Wkin = 300 GWs Kuva 2. Laskettu taajuuden minimiarvo tehomuutosten seurauksena erilaisissa käyttötilanteissa eli erilaisilla sähköjärjestelmän liike-energian (W kin ) arvoilla. Pohjoismaisen sähköjärjestelmän liike-energiaa voidaan arvioida tapahtuneiden voimalaitosyksiköiden irtoamisten yhteydessä. Vuosien välillä tapahtuneiden voimalaitosyksiköiden irtoamisten aikana liike-energia on vaihdellut GWs välillä. Jatkuvaa liike-energian seurantaa ei kuitenkaan ole toteutettu. Taulukko 1. Pohjoismaisen sähköjärjestelmän liike-energian laskennassa käytetyt arviot tuotannon jakaumasta sekä prosenttiosuus ajasta vuosina 2010 ja 2011, jolloin tuotanto oli vähintään laskennassa käytetyn kokonaistuotannon suuruinen. Tuotantotilanne Liikeenergia (GWs) kokonaistuotanto Tuotanto (GW) tuuli- ja aurinkovoima lämpövoima vesivoima Kokonaistuotannon ylittävien tuntien osuus vuodessa (%) Tulevaisuuden kesätilanne Nykyinen kesätilanne Nykyinen talvitilanne Nykyinen talvihuippujakso Pohjoismaisessa sähköjärjestelmän eri osissa kytketään irti automaattisesti sähkönkuluttajia suurhäiriön estämiseksi, jos taajuus laskee alle 49,0 Hz. Jos taajuus
6 Muistio 6 (11) laskee tästä kuormien irtikytkennästä huolimatta noin 47,5 Hz:iin, sähköjärjestelmä romahtaa, koska kaikki generaattorit on irrotettava verkosta, etteivät ne vaurioituisi. Pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden välinen käyttösopimus ei salli laajamittaista kuorman irrotusta yksittäisen voimalaitoksen irrotessa verkosta. Näin ollen taajuuden on säilyttävä hetkellisestikin yli 49 Hz:n, mikä rajoittaa nykytilanteessa tehonmuutoksen 1650 MW:in. Tällöinkin sähköjärjestelmän liike-energia on riittävä vain noin 90% ajasta (vrt. nykyinen kesätilanne), ja loppuaika joudutaan hoitamaan tehoa rajoittamalla tai tuotantoseisokkien ajoituksella. Tuuli- ja aurinkovoiman osuuden kasvaessa sähköjärjestelmän liike-energia pienenee (vrt. tulevaisuuden kesätilanne), jolloin rajoitustarpeet kasvavat entisestään. 3 Nykytilanne ja Olkiluoto 3-voimalaitosyksikön valmistuminen Tällä hetkellä yksittäisen vian seurauksena tapahtuva suurin askelmainen tehonmuutos voimalaitoksen irrotessa verkosta on Suomessa noin 900 MW (Olkiluoto 1 tai Olkiluoto 2) ja Ruotsissa 1400 MW. Lähivuosina verkkoon liitettävän Olkiluoto 3-voimalaitosyksikön sähköteho on noin 1600 MW, mutta se voidaan liittää verkkoon erillisen järjestelmäsuojan avulla. Suojan avulla askelmaista tehonmuutosta pienennetään 1300 MW:in irrottamalla välittömästi erikseen sovittuja teollisuuskuormia voimalaitosyksikön irrotessa verkosta. Jos Suomen sähköjärjestelmä toimisi erillään muista Pohjoismaista, olisi suurin mahdollinen voimalaitosyksikön teho Suomessa noin 500 MW. Koska Suomi on osa pohjoismaista yhteiskäyttöverkkoa, voidaan Suomen sähköjärjestelmään kuitenkin liittää suurempia voimalaitosyksiköitä. Jossain vaiheessa kuitenkin myös pohjoismaisen sähköjärjestelmän rajat tulevat vastaan. 4 Suurin tuotantoyksikkö järjestelmävastuun ja sähköverkon kehittämisvelvoitteen näkökulmasta 4.1 Fingridin velvollisuudet Sähkömarkkinalain mukaan kantaverkkoyhtiön tulee kehittää verkkoaan ja yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisten tarpeiden mukaisesti. Järjestelmävastaavana kantaverkkoyhtiönä Fingridin tulee myös kehittää järjestelmävastuun piiriin kuuluvia toimintoja ja palveluita sekä kehittää verkkoaan ja muita järjestelmävastuun hoitamiseen tarvittavia laitteistojaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin siten, että edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille voidaan turvata. Sähkömarkkinalain mukaisen kantaverkon kehittämisvelvollisuuden Fingrid toteuttaa rakentamalla ja vahvistamalla kantaverkkoa. Järjestelmävastuuseen kuuluvaa kehittämisvelvoitetta Fingrid toteuttaa mm. hankkimalla riittävän määrän reserviä tai ohjaamalla kuormia automaattisesti palauttaakseen taajuuden sallitulle alueelle suuren voimalaitosyksikön irrottua verkosta. Voimalaitosyksikön tehon ollessa liian suuri ei reservien määrän lisääminen kuitenkaan auta johtuen pohjoismaisen sähköjärjestelmän riittämättömästä liike-energiasta.
7 Muistio 7 (11) Sähkömarkkinalain määräämänä järjestelmävastaavana Fingridillä on myös mahdollisuus asettaa ehtoja liitettävälle tuotannolle. Järjestelmävastaavana Fingrid toteuttaa tätä tehtävää määrätessään voimalaitosyksikön verkosta irtoamisen aiheuttamasta suurimmasta sallitusta tehonmuutoksesta. Liittymiselle asetetut ehdot tähtäävät siihen, että Fingrid pystyy järjestelmävastaavana huolehtimaan luotettavasta sähkön siirrosta yhteiskunnan tarpeisiin. Järjestelmävastaavana Fingrid ei voi hyväksyä sähkönsiirron keskeytystodennäköisyyden kasvamista sen takia, että tulevaisuudessa sähköjärjestelmään liitettäisiin liian suuri voimalaitosyksikkö. 4.2 Sähköjärjestelmän liike-energian lisäämismahdollisuudet Mikäli pohjoismainen tuotantorakenne säilyisi nykyisellään ja Fingridin ehdottama 1650 MW askelmaisen tehonmuutoksen enimmäismäärä muutettaisiin esim. arvoon 1800 MW, olisi sähköjärjestelmän liike-energia vähintään puolet ajasta riittämätön pitämään taajuus sallitulla alueella voimalaitosyksikön irrottua verkosta. Jos Fingridin pitäisi toteuttaa tarvittava liike-energian lisäys pohjoismaiseen järjestelmään, se tarkoittaisi useiden tuhansien megawattien tehoisten tahtigeneraattoreiden tai tahtimoottoreihin kytkettyjen vauhtipyörien lisäystä yksinomaan liike-energian lisäämiseksi. Tahtigeneraattoreita ei kuitenkaan voitaisi hyödyntää sähkön tuotantoon, sillä on tuskin nähtävissä, että kantaverkkoyhtiö voisi toimia sähkön tuottajana. Tahtimoottorit taas aiheuttaisivat turhaa tehohäviötä. Liike-energian lisäyksestä aiheutuva kustannus on kohtuuton verrattuna saavutettuun kansantaloudelliseen hyötyyn. Tulevaisuudessa sähköjärjestelmän kykyä selviytyä voimalaitosyksikön irtoamisesta voidaan mahdollisesti lisätä hyödyntämällä jakeluverkoissa olevien kuormien parempaa ohjattavuutta sekä tuulivoiman synteettistä inertiaa eli kykyä vastustaa taajuuden muutosta. Säädöltä vaaditaan kuitenkin hyvin suurta nopeutta ja luotettavuutta. Tämä kehitystyö on vasta alkuvaiheessa, eikä ole tiedossa näiden sähköjärjestelmävaikutuksia eikä kustannuksia. 4.3 Pohjoismainen kehitys ja yhteistyö Tulevaisuudessa liike-energian määrä pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä pienenee verrattuna tuotettuun tehoon, koska tuulivoiman ja mahdollisesti myös aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta kasvaa. Mikäli taulukon 1 mukaisesti kesän 30 GW:n kokonaistuotantoteholla olisi sähköverkossa tuuli- ja aurinkovoimaa runsaat 20 %, pienenisi pohjoismaisen sähköjärjestelmän liike-energia noin 25 %. Tämä merkitsee, että tulevaisuudessa suuritehoisen voimalaitoksen irrottua sähköverkosta, taajuus laskee nykytilannetta nopeammin ja syvemmälle ennen kuin reservit alkavat vaikuttaa. Kantaverkkoyhtiöt eivät voi omilla toimillaan vaikuttaa pohjoismaisen sähköjärjestelmän liike-energian kehittymiseen, vaan siihen vaikuttavat eri maiden tekemät energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset, jotka aiheuttavat tuotantorakenteen muutoksia. Järjestelmävastaavana kantaverkkoyhtiönä Fingrid on käynnistänyt muiden pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa kehitystyön sähköjärjestelmän liike-energian reaaliaikaisesta seurannasta. Tämä kehitystyö ei kuitenkaan ratkaise itse ongelmaa eli liike-energian puutetta.
8 Muistio 8 (11) Fingrid katsoo, että ennakoitavuuden, läpinäkyvyyden ja tasapuolisuuden varmistamiseksi on perusteltua rajoittaa yleisissä liittymisehdoissa voimalaitosyksikön irrotessa tapahtuvaa suurinta sallittua tehonmuutosta, ja muuttaa tarvittaessa rajoituksen suuruutta ehtoja myöhemmin päivitettäessä. 4.4 Järjestelmäsuojan laajentaminen Kun Olkiluoto 3-voimalaitosyksikkö on valmistunut, voimalaitosyksikön irrotessa tapahtuva tehonmuutos kasvaa noin 1300 MW:in, vaikka generaattorin teho on 1600 MW. Tehonmuutosta pienennetään erillisellä järjestelmäsuojalla, joka kytkee irti sopimuksellista teollisuuskuormaa noin 300 MW Suomessa. Suojan on tarkoitus toimia tilapäisratkaisuna maailman suurimman generaattorin liittämiselle Suomen verkkoon, kunnes reservejä saadaan kustannustehokkaasti lisättyä 1600 MW laitoskokoa vastaavalle tasolle. Kuormien irtoamisessa sallitaan enintään 200 millisekunnin viive laitoksen irtikytkeytymisestä, mikä edellyttää suoraa laitokselta kuormille tulevaa ohjaussignaalia. Nopealla kuormien irtikytkennällä hallitaan teho- ja jänniteheilahtelut, joita esiintyy pohjoismaisen sähköjärjestelmän hakeutuessa uuteen tasapainotilaan Olkiluoto 3-voimalaitosyksikön irrotessa verkosta. Maailmalla ei vastaavia suojia ole toteutettu. Irronnut voimalaitosyksikkö ja järjestelmäsuojan irrottamat kuormat ovat irtikytkeydyttyään poissa sähköverkosta useamman tunnin ajan. Samaa järjestelmäsuojaa ei voida käyttää useamman voimalaitosyksikön tarpeisiin, sillä tällöin irtikytkeytyneet kuormat tulisi kytkeä takaisin verkkoon 15 minuutin kuluessa irrottamisen jälkeen uutta mahdollista voimalaitosyksikön irtoamista varten. Suomesta ei löydy useampaan järjestelmäsuojaan sopivia ja voimalaitoksien koko käyttöajaksi varattavissa olevia kuormia. Suojan jakamisella ja laajentamisella usean vieläkin suuremman voimalaitoksen käyttöön heikennettäisiin sähköjärjestelmän luontaista kykyä kestää häiriöitä, sillä suurhäiriön välttäminen vaatii yhä useamman järjestelmäsuojan ja niiden tietoliikenneyhteyksien virheetöntä toimintaa. Lisäksi ei ole mitään takeita, että järjestelmäsuojaksi sopivia teollisuuskuormia olisi saatavissa voimalaitosten vuosikymmeniä kestävän käytön ajan. Myös todennäköisyys järjestelmäsuojan toimintatarpeelle kasvaisi, mikäli sitä jaettaisiin useammalle voimalaitosyksikölle. Tämä voi aiheuttaa ongelmia suojassa hyödynnettäville teollisuuden kuormien käytölle. Olkiluoto 3-voimalaitosyksikön järjestelmäsuoja soveltuu yhden laitoksen käyttöön ja silloinkin väliaikaisena ratkaisuna, kunnes verkon siirtokyky ja reservit saadaan sovitettua kestämään koko 1600 MW irtikytkeytyvä teho. 4.5 Voimalaitosyksikön lähivikakestoisuus Sähköverkon vioissa esiintyy riski voimalaitoksien irtikytkeytymiselle. Mitä suurempia irtoavat voimalaitokset ovat, sitä suurempi on koko pohjoismaista järjestelmää uhkaavan häiriön riski. Mikäli voimalaitoksen lähellä syntyy sähköverkon vika (esim. voimajohtopylvään kaatuminen), verkon jännite laskee voimakkaasti, jolloin voimalaitoksen tehoa ei saada syötetyksi sähköverkkoon. Tämä sähköverkkoon siirtämättä jäänyt teho kasvattaa generaattorin pyörimisnopeutta. Mikäli teho on liian suuri ja pyörimisnopeuden kasvu liian nopeaa, generaattori irtikytkeytyy sähköverkosta. Voimalaitoksen tehon kasvaessa riittävän suureksi vaatii sen pysyminen sähköverkossa lähiverkon oikosulkujen aikana verkkovahvistuksien lisäksi voimalaitoksen nopeaa tehon
9 Muistio 9 (11) rajoitusta heti vian synnyttyä. Tähän ei kuormia irtikytkevä järjestelmäsuoja auta, vaan myös itse voimalaitoksella edellytetään erityisratkaisuja, kuten jarrutusvastuksia. Jos sähköverkossa olisi useita erittäin suuritehoisia ja erityisratkaisuja vaativia voimalaitosyksiköitä, todennäköisyys usean voimalaitosyksikön irtoamiselle saman verkkovian seurauksena kasvaisi voimakkaasti. 4.6 Rajasiirtokapasiteetin varaaminen reservien käyttöön Rajasiirtokapasiteetin pienentäminen Ruotsin vaihtosähköyhteyksillä mahdollistaa irtikytkeytyneen voimalaitosyksikön tehon nopean korvaamisen, mikäli reservitehoa on saatavissa Ruotsista. Tämä korvaava teho ei kuitenkaan pysäytä taajuuden laskua, sillä se ei lisää pohjoismaisen sähköjärjestelmän liike-energiaa. Rajasiirtokapasiteetin pienentäminen, tässä tapauksessa erityisesti pohjoismaisen vesivoiman tuontimahdollisuuden rajoittaminen, ei ole myöskään sähkömarkkinoiden toiminnan kannalta toivottavaa eikä eurooppalaisen sääntelyn mukaista. 4.7 Yhteiskunnan kokonaisetu Yleisistä liittymisehdoista saaduissa lausunnoissa esitetyissä vaatimuksissa nostaa voimalaitosyksikön irtoamisen aiheuttama askelmainen tehonmuutos 1800 MW tasolle on kyse yksittäisten toimijoiden taloudellisesta hyödystä. Mikäli ylisuuresta yksiköstä aiheutuva käyttövarmuuden heikkeneminen voitaisiin hyväksyä ja laitos olisi muuten teknisesti kytkettävissä, tulisivat aiheutuvat kustannukset kantaverkon siirtotariffien kautta kaikkien verkkoon liittyjien maksettaviksi, osittain myös muissa Pohjoismaissa. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta oleellisinta on se, että suuremman voimalaitosyksikkökoon salliminen lisäisi merkittävästi siirtorajoituksia ja kasvattaisi laajojen sähkökatkojen todennäköisyyttä. Järjestelmävastaavana kantaverkkoyhtiönä Fingridin velvollisuus on tarkastella sähköjärjestelmää kokonaisuutena ja tämän perusteella Fingrid on päätynyt rajoittamaan irtoavan tehon 1650 MW:in.
10 Muistio 10 (11) 5 Eduskunnan vuonna 2010 vahvistamat valtioneuvoston periaatepäätökset uusista ydinvoimalaitosyksiköistä sekä niiden mukaiset laitosten sähköntuotantotehot Fingrid on lausunnossaan uusien ydinvoimalaitosyksiköiden periaatepäätöshakemukseen (lähetetty Työ- ja elinkeinoministeriölle ) todennut seuraavaa: "Voimajärjestelmää suunnitellaan ja käytetään yhteisesti sovittujen eurooppalaisten ja pohjoismaisten periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti, mikä asettaa vaatimuksia uuden laitosyksikön koolle, ominaisuuksille ja teknisille arvoille. Periaatepäätöshakemuksen mukainen voimajärjestelmän toimintaedellytykset täyttävä ja suuruusluokaltaan 1600 MW yksikkö on liitettävissä Suomen kantaverkkoon. Laitoksen kokoa ja teknisiä ominaisuuksia valittaessa pidämme tärkeänä, että kantaverkon järjestelmävastuuseen sisällytetyt vaatimukset sähkön laadun ja markkinoiden toiminnan sekä käyttöteknisen toimivuuden takaamiseksi täyttyvät." Fingrid on periaateluvan käsittelyn varhaisessa vaiheessa lausunut, että suuruusluokaltaan 1600 MW:n voimalaitosyksikkö on liitettävissä kantaverkkoon. Fingrid on YLE2013-dokumentissa tarkentanut arvon 1650 MW:iin. 6 Valmisteilla olevat eurooppalaiset verkkosäännöt ja niiden mukaiset vaatimukset ja toimintatavat reservien osalta 6.1 Tehorajan harmonisointi Eurooppalaisissa verkkosäännöissä ei aseteta rajaa suurimmalle askelmaiselle tehonmuutokselle voimalaitosyksikön irrotessa sähköverkosta, sillä suurin sallittu askelmainen tehonmuutos riippuu sähköjärjestelmästä. Se määritetään ottaen huomioon sähköjärjestelmän ja siihen liitettyjen tuotantoyksiköiden ominaisuudet. Suurimpaan sallittuun tehonmuutokseen vaikuttavat myös voimalaitosyksikön lähiverkko ja reservien saatavuus. Aiemmin ei pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä ole määritelty suurinta sallittua tehonmuutosta voimalaitosyksikön irrotessa verkosta, sillä näin suuria voimalaitoksia ole vielä esitetty liitettäväksi verkkoon. Tähän mennessä ei liiallinen taajuuden lasku ole ollut laitostehoa rajoittava tekijä. Kohdassa 4.3 mainitun pohjoismaisen kehitystyön tuloksena voi olla yhteisesti sovittu suurin sallittu tehonmuutos voimalaitosyksikön irrotessa verkosta tai ainakin yhteiset periaatteet tehonmuutoksen rajoittamiselle. Tällä tavoin suojauduttaisiin koko pohjoismaista sähköjärjestelmää uhkaavilta taajuushäiriöltä. 6.2 Reservien jakoperiaatteet Taajuuden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sallitulle alueelle tarvitaan reservejä. Nykyisin häiriöttömässä tilanteessa taajuutta säädetään Pohjoismaissa taajuusohjatulla käyttöreservillä, joka aktivoituu 2-3 minuutissa taajuusalueella 49,9 50,1 Hz. Tämä 600 MW suuruinen taajuusohjattu reservi jaetaan nykyisin maittain edellisen vuoden kulutuksen perusteella.
11 Muistio 11 (11) Häiriöiden varalta sähköjärjestelmässä ylläpidetään taajuusohjattua häiriöreserviä. Tämä reservi aktivoituu taajuusalueella 49,9 49,5 Hz. Puolet tästä reservistä tulee olla aktivoituneena 5 sekunnissa ja kokonaisuudessaan häiriöreservin tulee olla aktivoitunut 30 sekunnissa. Taajuusohjattua häiriöreserviä on pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä tällä hetkellä yhteensä 1200 MW. Reservin määrä määräytyy yksittäisessä viassa menetettävän suurimman tuotannon perusteella ja se jaetaan maittain eri maiden suurimpien yksittäisten tehonmuutosten suhteessa. Valmistelussa olevat eurooppalaiset verkkosäännöt voivat muuttaa Suomen osuutta hankittavista reserveistä sekä reservien määrittelyä. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta sähköjärjestelmän liike-energiaan, sillä voimalaitoksissa olevat reservit ovat liian hitaita pienentääkseen muutamassa sekunnissa syntyvää taajuuskuoppaa suuren voimalaitosyksikön irrotessa sähköverkosta. Taajuuskuopan syvyyden suhteen keskeisessä asemassa on pohjoismaisen sähköjärjestelmän liike-energia, jota ei eurooppalaisissa verkkosäännöissä kehitettävien reservien jakomallien tai uudelleenmäärittelyn kautta pystytä kasvattamaan. 7 Johtopäätökset Fingrid katsoo, ettei pohjoismaisen sähköjärjestelmän liike-energian ylläpitäminen eikä sen lisääminen kuulu sähkömarkkinalain mukaiseen, Suomen kantaverkkoyhtiön järjestelmävastuuseen liittyvään kehittämisvelvoitteeseen. Liike-energian ylläpitäminen ja lisääminen edellyttäisi kantaverkkoyhtiön rakentavan voimalaitoksia, joiden avulla ylläpidettäisiin koko pohjoismaisesta sähköjärjestelmästä puuttuva liike-energia. Voimalaitosyksikön suurin sallittu askelmainen tehonmuutos tulee sovittaa pohjoismaisen sähköjärjestelmän liike-energiaa vastaavaksi eikä päinvastoin. Suuren voimalaitoksen pitkä käyttöikä yhdessä liike-energian mahdollisten vaihtelujen kanssa aiheuttaisi riskin, joka jäisi yhteiskunnan kannettavaksi. Ei ole hyväksyttävää, että yksittäisen toimijan etu lisäisi yhteiskunnalle kohdistuvaa riskiä. Voimalaitosyksikön suurin sallittu askelmainen tehonmuutos perustuu pohjoismaisen sähköjärjestelmän ominaisuuksiin, käyttövarmuusvaatimuksiin ja fysiikan lakeihin. Tällaisen arvon esittäminen on keskeinen osa liittymisehtojen läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta ja tasapuolisuutta. Näin kaikki suuren voimalaitoksen liityntää suunnittelevat tahot osaavat ottaa huomioon riittävän varhaisessa vaiheessa pohjoismaisen sähköjärjestelmän voimalaitosyksikön liityntäteholle asettamat tekniset rajoitukset.
Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle
Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino
LisätiedotLiisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia
Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia
LisätiedotKäyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta
Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Miksi voimajärjestelmän inertialla on merkitystä? taajuus häiriö, esim. tuotantolaitoksen irtoaminen sähköverkosta tavanomainen inertia pieni
LisätiedotJännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla
Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),
LisätiedotVoimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj
Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen
LisätiedotReserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund
1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän
LisätiedotVesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa
Muistio 1 (5) Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa 1 Johdanto Sähköjärjestelmässä on jatkuvasti säilytettävä tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Sähköjärjestelmän
LisätiedotTuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään
1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus
LisätiedotKatsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj
Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset
LisätiedotMarkkinatoimikunta Taajuusohjattujen reservien uudet tekniset vaatimukset
Markkinatoimikunta 12.9.2017 Taajuusohjattujen reservien uudet tekniset vaatimukset 1. Miksi tarvitaan uudet vaatimukset? 2. Millaiset uudet vaatimukset ovat 3. Miten asia etenee jatkossa? Taajuusohjatut
LisätiedotSiirtokapasiteetin määrittäminen
1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
LisätiedotEnergiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin
Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Jussi Jyrinsalo Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Johdanto Toimitusvarmuuden
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotAutomaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien
Fingrid Oyj Automaattisten ali- ja ylitaajuussuojausjärjestelmien toteutus Suomessa Järjestelmän varautumissuunnitelma 2 (5) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Määritelmät... 3 3 Alitaajuudesta tapahtuva
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotKäyttötoimikunta Jyrki Uusitalo. Talven tehotilanne
Käyttötoimikunta 27.11. 2018 Jyrki Uusitalo Talven 2018-2019 tehotilanne Talven 2018-2019 tehotilanne Suomi, kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa 2018/2019 1500 MW Tuotantokyky (sisältää tehoreservin)
LisätiedotKäyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen
LisätiedotNeuvottelukunnan kokous Reima Päivinen. Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet
6.6.2018 Neuvottelukunnan kokous Reima Päivinen Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet Häiriökeskeytykset liittymispisteissä 1,20 9 1,00 8 7 0,80 6 kpl 0,60 0,40 5 4 3 min 0,20 2 1 0,00 2008 2009 2010 2011
LisätiedotKysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotLauri Ahonen HÄIRIÖRESERVIT. Sähkövoimatekniikan projektityö
Lauri Ahonen HÄIRIÖRESERVIT Sähkövoimatekniikan projektityö 2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 3 2. Mitä ovat häiriöreservit ja miksi niitä tarvitaan?... 4 3. Häiriöreservityypit... 5 2.1 Taajuusohjatut reservit...
LisätiedotFingrid rakentaa häiriöreserviä - Forssan varavoimalaitos. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 projektipäällikkö Juha Pikkupeura Fingrid Oyj
Fingrid rakentaa häiriöreserviä - Forssan varavoimalaitos Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 projektipäällikkö Juha Pikkupeura Fingrid Oyj 2 Fingrid rakentaa häiriöreserviä - Forssan varavoimalaitos Varavoimalaitos
LisätiedotLaajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
LisätiedotYleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017
Fingridin verkkotoimikunnan kokous Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleiset liittymisehdot Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt Liittymisehtojen
LisätiedotReservien ylläpito tulevaisuudessa
1 Reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttötoimikunnan kokous 19.9.2008 2 Reservien ylläpito Suomessa - sopimukset Voimalaitosreservit 2005-2010 Irtikytkettävät kuormat 2005-2015 Molemmat sopimukset ovat
LisätiedotKäyttötoiminta tänään
Julkinen Reima Päivinen Neuvottelukunnan kokous 6.6.2019 Käyttötoiminta tänään Talvella 2018 2019 sähkön riittävyys ei ollut uhattuna 28.1.2019 klo 8-9 Kulutus 14 542 MWh/h Tuotanto 10 978 MWh/h Rajasiirrot
LisätiedotTuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010
Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):
LisätiedotSäätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä
1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat
LisätiedotJoustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotTilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen
Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
LisätiedotYleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012)
Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Jarno Sederlund ja Tuomas Rauhala Verkko- ja Käyttötoimikunta 7.3.2012 Sisältö: Yleiset liittymisehdot (YLE 2012)
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven
LisätiedotTaajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg
Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.
LisätiedotReservipäivä , Helsinki Mikko Kuivaniemi, Heidi Uimonen. Uusi nopea taajuusreservi Fast Frequency Reserve FFR
Reservipäivä 8.5.2019, Helsinki Mikko Kuivaniemi, Heidi Uimonen Uusi nopea taajuusreservi Fast Frequency Reserve FFR Pienen inertian tilanteet ovat täällä jo Kesällä 2018 suurimman tuotantoyksikön tehoa
LisätiedotKatsaus käyttötoimintaan. Neuvottelukunta Reima Päivinen Fingrid Oyj
Katsaus käyttötoimintaan Neuvottelukunta 4.6.2015 Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Käyttötilanne ja häiriöt 3. Tehon riittävyys 4. Järjestelmäreservit 5. Voimajärjestelmän
LisätiedotReservipäivä , Helsinki Mikko Kuivaniemi, Heidi Uimonen. Uusi nopea taajuusreservi Fast Frequency Reserve FFR
Reservipäivä 8.5.2019, Helsinki Mikko Kuivaniemi, Heidi Uimonen Uusi nopea taajuusreservi Fast Frequency Reserve FFR Reservituotteet Alassäätökapasiteetti, D-1 Nordic kapasiteettimarkkinat, MARI Nopea
LisätiedotTaajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2013
Liite 1 7.9.2012 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2013 Liite 1 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1
LisätiedotKÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2015
Muistio 1 (5) KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2015 Aika Keskiviikko 24.6.2015 klo 9.30-11.30 Paikka Kokoustila Havis, Eteläranta 16, Helsinki Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy Mikael Heikkilä Fortum
LisätiedotKatsaus reserveihin. Tasevastaavapäivä Anders Lundberg
Katsaus reserveihin Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Anders Lundberg 2 Esityksen sisältö Reserviterminologia Taajuusohjattujen reservien hankinta vuodelle 2013 Uuden reservilajin implementointi Pohjoismaissa
Lisätiedotmihin olemme menossa?
Asta Sihvonen-Punkka Johtaja, markkinat, Fingrid Oyj @AstaS_P Energiamurros, EUintegraatio ja sähkömarkkinat mihin olemme menossa? ET:n kevätseminaari 16.5.2019 Sibeliustalo, Lahti Sähkö on osa ratkaisua!
LisätiedotFingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen. Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen
Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen Yleistä Suomen sähköjärjestelmä on mitoitettu yhteispohjoismaisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.
LisätiedotSuurhäiriö on aina mahdollinen kuinka siihen voidaan varautua? Käyttövarmuuspäivä 26.11.2009 Suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen, Fingrid Oyj
Suurhäiriö on aina mahdollinen kuinka siihen voidaan varautua? Käyttövarmuuspäivä 26.11.2009 Suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen, Fingrid Oyj 2 Suurhäiriöön varautuminen Häiriöt maailmalla Häiriöt Suomessa
LisätiedotMarkkinatoimikunta. Pohjoismainen Inertia 2 projekti valmistunut, yhteenveto tuloksista
Markkinatoimikunta Pohjoismainen Inertia 2 projekti valmistunut, yhteenveto tuloksista NAGin Inertia 2 projektin tavoitteet Mitigation: Measures to handle future low kinetic energy situations Future kinetic
LisätiedotTuulta tarjolla MW. Kantaverkkopäivä Pertti Kuronen Fingrid Oyj
Tuulta tarjolla 2 000-10 000 MW Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Pertti Kuronen Fingrid Oyj 2 Ilmassa suuren kultarynnäkön tuntua... Vuoden 2010 kesällä Suomessa toiminnassa 118 tuulivoimalaa, yhteenlaskettu
LisätiedotKapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma
1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13
LisätiedotNeuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus
Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotVerkkotoimikunta Petri Parviainen. Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017
Verkkotoimikunta 29.12.2017 Petri Parviainen Ajankohtaista Sähkönsiirto-asiakkaille Joulukuu 2017 Ajankohtaista sähkönsiirto -asiakkaille 12_2017 Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2017 on valmistunut.
LisätiedotAntti Kuusela. Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt
Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Tuotannon ja kulutuksen liittämisen verkkosäännöt Liittämisen verkkosäännöt Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt NC RfG implementointisuunnitelma NC
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti
LisätiedotAutomaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje
LIITE 1 1 (6) Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje 1 Yleistä Tässä liitteessä on määritetty automaattisen taajuudenhallintareservin (FRR-A) vaatimukset reservinhaltijalle sekä tarvittava
LisätiedotKatsaus käyttövarmuuden hallintaan. Neuvottelukunta 16.5.2013 Reima Päivinen Fingrid Oyj
Katsaus käyttövarmuuden hallintaan Neuvottelukunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Siirtotilanne, häiriöt ja siirtokeskeytykset 2. Siirtokeskeytysprosessin kehittäminen 3. Järjestelmäreservit
LisätiedotAjankohtaista markkinakehityksestä. Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen
Ajankohtaista markkinakehityksestä Markkinatoimikunta 4.3.2009 Juha Kekkonen 2 Pullonkaulat ongelmana 2008 Yhtenäisen hinta-alueen laajuus tuntitasolla mittattuna 1.1.-31.12.2008 98 % 52 % 14 % 9 % 31.12.2008
LisätiedotKäyttötoiminnan kuulumiset. Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen
Käyttötoiminnan kuulumiset Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtaja Reima Päivinen Valvomotoimintojen keskittäminen kantaverkkokeskukseen onnistui 2.12.2013 Kantaverkon käyttövarmuus on ollut hyvä 1,20 7 1,00
LisätiedotTaajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014
Liite 1 9.9.2013 Taajuusohjattujen reservien ylläpito Hankintaehdot vuodelle 2014 Liite 1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Hankintamallin keskeiset periaatteet... 3 2.1 Vuosimarkkinat... 3 2.1.1
LisätiedotSiirtojen hallintapolitiikkaluonnos keskeiset asiat markkinanäkökulmasta. Markkinatoimikunta Jyrki Uusitalo
Siirtojen hallintapolitiikkaluonnos keskeiset asiat markkinanäkökulmasta Markkinatoimikunta 2.2.2012 Jyrki Uusitalo 2 Yleiset periaatteet Markkinoilla Suomi yhtenä tarjousalueena Asiakkaille ja markkinoille
LisätiedotReima Päivinen Neuvottelukunta Katsaus käyttötoimintaan
Reima Päivinen Neuvottelukunta 8.6.2016 Katsaus käyttötoimintaan Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Käyttötilanne ja häiriöt 3. Tehon riittävyys 4. Järjestelmäreservit 5. Voimajärjestelmän inertia
LisätiedotFingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus
Fingrid Oyj Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus 1 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Tarkkailualue... 2 2.1 Soveltaminen... 2 2.2 Tarkkailualue Fingridin Vastuualueella... 3 3 Sähköverkoista Fingridille
LisätiedotAutomaattisten reservien kehitysnäkymät. Markkinatoimikunta Jyrki Uusitalo
Automaattisten reservien kehitysnäkymät Markkinatoimikunta Jyrki Uusitalo Reservilajit Toimintotaso FCR Frequency Containment Reserve Taajuuden vakautusreservi FRR Frequency Restoration Reserve Taajuuden
LisätiedotKäyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012
Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi
LisätiedotWebinaari Jari Siltala. Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi
Webinaari 23.10.2018 Jari Siltala Ehdotus merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseksi 2 Merkittävien verkonkäyttäjien nimeäminen Jari Siltala Koodi velvoittaa: Jakeluverkkoyhtiöitä Merkittäviä verkonkäyttäjiä:
LisätiedotAjankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä
Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet
LisätiedotTuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro
Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa
LisätiedotMENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN
MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2
LisätiedotReservipäivä Jyrki Uusitalo. Reservien hankinnan ajankohtaiskatsaus
Reservipäivä 16.5.218 Jyrki Uusitalo Reservien hankinnan ajankohtaiskatsaus Reservipäivä 16.5.218, Postitalo, Helsinki O H J E L M A klo 9. klo 9.3 klo 1. klo 11. klo 12.15 klo 13.15 klo 14.3 klo 15. Aamukahvitarjoilu
LisätiedotFingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus
Fingrid Oyj Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus 22.10.2018 1 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Tarkkailualue... 2 2.1 Soveltaminen... 2 2.2 Tarkkailualue Fingridin Vastuualueella... 3 3 Sähköverkoista
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotMuuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet
Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana
LisätiedotLiittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon
FINGRID OYJ Liittymissäännöt tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen voimansiirtoverkkoon 31.3.29 Liittymissäännöt tuulivoimaloiden ja maakohtaiset lisätäsmennykset tuulivoimaloiden liittämiseksi Suomen
LisätiedotSuomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille
Suomen sähköjärjestelmän sähköpulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 Yleistä 2 Määritelmät 2 Periaatteet 3 Vastuut sähköpulatilanteissa 4 Toimenpiteet ja valmiustilan nostaminen sähkön tuotanto-
LisätiedotYleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotVoimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä
Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa
LisätiedotSmarter-seminaari Maria Joki-Pesola. Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa
Smarter-seminaari 28.3.2019 Maria Joki-Pesola Varttitasehanke etenee yhdessä Pohjoismaisen tasehallintahankkeen kanssa Sähkömarkkinat ovat murroksessa Varttitase Datahub 1 tase ja 1 hinta Vartin päivänsisäinen-
LisätiedotReservit. Käyttötoimikunta Vesa Vänskä
Reservit Käyttötoimikunta 3.12.2012 Vesa Vänskä Taajuudenhallinta ja reservit verkkosääntö (LFC & R NC) Yleistä (1/2) verkkosäännön tavoitteena infran ja resurssien tehokas käyttö varmistaa sähköjärjestelmien
LisätiedotVoimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset. Viranomaisen puheenvuoro
Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset Viranomaisen puheenvuoro Energiamarkkinavirasto Mikko Heikkilä 31.10.2012 Keskustelutilaisuus voimalaitosten järjestelmäteknisistä vaatimuksista Finlandia-talo
LisätiedotVisioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka
Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.
LisätiedotTalvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj
Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh
LisätiedotAlueverkkoon liittymisen periaatteet. EPV Alueverkko Oy
Alueverkkoon liittymisen periaatteet EPV Alueverkko Oy 17.11.2016 1 Uuden liitynnän vaatimukset Tuotannon ja kulutuksen tulee täyttää liittymisehtojen mukaisesti EPV Alueverkko Oy:n (EPA) liittymisehdot
LisätiedotAjankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen
Ajankohtaista Käyttötoimikunta 20.3.2013 Reima Päivinen Vuosi 2013 alkanut vauhdikkaasti Uusi toimitila Kantaverkkokeskus toiminnassa koko laajuudessaan Asiakastoiminnan kehittäminen aloitettu Satoja tuulivoimahankkeita
LisätiedotSuomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille
1 (5) Suomen sähköjärjestelmän tehopulatilanteiden hallinta - ohje sidosryhmille 1 Yleistä 2 Periaatteet 3 Vastuut tehopulatilanteissa 4 Tiedottaminen tehopuolatilanteissa 5 Toimenpiteet ja valmiustilan
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
LisätiedotKäyttörintamalta paljon uutta
Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen
LisätiedotKäyttötoimikunta Jari Siltala. Käytön verkkosäännöt tilannekatsaus
Käyttötoimikunta 9.9.2019 Jari Siltala Käytön verkkosäännöt tilannekatsaus Käytön verkkosääntöjen toimeenpano System Operation & Energy Balancing Emergency and Restoration Päivitetyt kansalliset tiedonvaihtovaatimukset
LisätiedotLiittymisen periaatteet. EPV Alueverkko Oy
Liittymisen periaatteet EPV Alueverkko Oy 20.10.2017 1 Uuden liitynnän vaatimukset Tuotannon ja kulutuksen tulee täyttää liittymisehtojen mukaisesti EPV Alueverkko Oy:n (EPA) liittymisehdot sekä Fingrid
LisätiedotValot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -
1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen
LisätiedotFingrid Oyj. NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet
Fingrid Oyj NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet Siltala Jari 1 (8) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Järjestelmän varautumissuunnitelman kannalta
LisätiedotVerkkotoimikunta Ajankohtaista. Petri Parviainen Sähkönsiirto, Fingrid Oyj
Verkkotoimikunta 26.9.2018 Ajankohtaista Petri Parviainen Sähkönsiirto, Fingrid Oyj Ajankohtaista sähkönsiirrosta Uusiutuvan energian tarjouskilpailutus (tarjousten jättöaika 15.11. - 31.12.2018) *) Uusi
LisätiedotSATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6
SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKAN suurjännitteisen jakeluverkon liittymismaksut 1.5.2011 2 SATAVAKKA OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERIAATTEET 110 KV:N SUURJÄNNITTEISESSÄ
LisätiedotJulkinen Jussi Jyrinsalo. Kantaverkkotoiminta ja sähkön tuotantorakenteen. haasteet
Kantaverkkotoiminta ja sähkön tuotantorakenteen muutoksen haasteet 1 Lyhyesti kantaverkkotoiminnasta Toimimme asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Siirrämme luotettavasti sähköä Edistämme aktiivisesti sähkömarkkinoita
LisätiedotSIIRTOJEN HALLINTAPOLITIIKKA
1 (7) SIIRTOJEN HALLINTAPOLITIIKKA Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Siirtojen hallinnan periaatteet... 2 3 Siirtojen hallinta Suomen kantaverkossa... 3 3.1 Normaalitilanne... 3 3.2 Suunnitellut keskeytykset...
LisätiedotLOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO
LOISSÄHKÖN TOIMITUS JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO Sovellusohje 1 (9) Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN PERUSTEET... 2 2.1 Loissähkön toimituspiste... 2 2.2 Liittymispisteen loissähkön otto-
LisätiedotSähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari
ähköautot ja muut uudet reservit 26.5.2015 uomen Automaatioseuran seminaari isällys arkkinat ja niillä kaupattavat tuotteet yntymässä oleva älyverkko ähköautojen osallistuminen eri markkinoille Latauksen
LisätiedotLOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO
SOVELLUSOHJE 1 (5) LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO 1 Johdanto Tätä ohjetta sovelletaan kantaverkosta Asiakkaalle luovutettavan loissähkön toimituksissa, toimitusten seurannassa ja loissähkön
LisätiedotPäästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille
SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö
LisätiedotKatse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen
1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed
LisätiedotTulossa olevat eurooppalaiset verkkoliityntäsäännöt. Jussi Jyrinsalo Verkkotoimikunta
Tulossa olevat eurooppalaiset verkkoliityntäsäännöt Jussi Jyrinsalo Verkkotoimikunta 7.10.2013 2 Vuoteen 2014 mennessä valmistuvat verkkosäännöt Markkinat Capacity Allocation & Congestion Management Forward
LisätiedotHETKELLISEN RESERVIN, TAAJUUSOHJATUN JA NOPEAN HÄIRIÖRESERVIN YLLÄPITOSOPIMUS NRO XXXX / 2005
1 (8) HETKELLISEN RESERVIN, TAAJUUSOHJATUN JA NOPEAN HÄIRIÖRESERVIN YLLÄPITOSOPIMUS NRO XXXX / 2005 Myyjä (Myyjä) ja Fingrid Oyj (Fingrid) sopimuspuolina ovat tehneet seuraavan sopimuksen Myyjän osallistumisesta
LisätiedotAntti-Juhani Nikkilä Verkkosääntöfoorumi, Tiedonvaihdon vaatimukset, roolit ja vastuut (KORRR)
Antti-Juhani Nikkilä Verkkosääntöfoorumi, Tiedonvaihdon vaatimukset, roolit ja vastuut (KORRR) Eurooppalainen lainsäädäntö vaikuttaa tiedonvaihtovaatimuksiin Siirtoverkon käytön suuntaviivat tullut voimaan
Lisätiedot