EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 16. kesäkuuta 2014 (20.06) (OR. en) 10794/14 UEM 246 ECON 634 SOC 485 COMPET 387 ENV 586 EDUC 223 RECH 282 ENER 290 JAI 484 ILMOITUS Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Kom:n ehd. nro: 10489/14 UEM 167 ECON 545 SOC 420 COMPET 326 ENV 514 EDUC 164 RECH 222 ENER 224 JAI 403 - COM(2014) 416 final Asia: Suositus: NEUVOSTON SUOSITUS Liettuan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja neuvoston lausunto Liettuan vuoden 2014 lähentymisohjelmasta Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu komission ehdotukseen COM(2014) 416 final perustuva ja neuvoston eri komiteoiden tarkistama ja hyväksymä ehdotus neuvoston suositukseksi. 10794/14 sl/ma/pt
NEUVOSTON SUOSITUS, annettu..., Liettuan vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta ja neuvoston lausunto Liettuan vuoden 2014 lähentymisohjelmasta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan, 1 EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. 10794/14 sl/ma/pt 1
ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat, ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon, ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon, ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon, ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon, 10794/14 sl/ma/pt 2
sekä katsoo seuraavaa: (1) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja lisätä sen kilpailukykyä. (2) Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010 2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 2. Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan. (3) Valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanosta. 2 Pidetty vuonna 2014 voimassa 6 päivänä toukokuuta 2014 annetulla neuvoston päätöksellä 2014/322/EU jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 165, 4.6.2013, s. 49). 10794/14 sl/ma/pt 3
(4) Komissio antoi 9 päivänä heinäkuuta 2013 suosituksen 3 Unkarin vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2012 2016. (5) Komissio hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2013 vuotuisen kasvuselvityksen, ja tästä alkoi vuoden 2014 talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso. Komissio hyväksyi niin ikään 13 päivänä marraskuuta 2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 4 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa Liettuan katsottiin kuuluvan niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. (6) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa. (7) Liettua toimitti vuoden 2014 kansallisen uudistusohjelmansa 1 päivänä huhtikuuta 2014 ja vuoden 2014 lähentymisohjelmansa 22 päivänä huhtikuuta 2014. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon. 3 4 EUVL C 217, 30.7.2013, s. 51. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25). 10794/14 sl/ma/pt 4
(8) Vuoden 2014 lähentymisohjelmassa esitetyn julkisen talouden strategian tavoitteena on päästä keskipitkän aikavälin tavoitteeseen vuoteen 2015 mennessä ja saavuttaa 0,9 prosentin rakenteellinen ylijäämä suhteessa BKT:hen lähentymisohjelman lopussa vuonna 2017. Lähentymisohjelmassa vahvistetaan aikaisempi keskipitkän aikavälin tavoite, joka on 1 prosentti suhteessa BKT:hen. Se kuvastaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Kun otetaan huomioon (uudelleenlaskettu) rakenteellinen julkisen talouden rahoitusasema, eteneminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta on vuositasolla vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2014 ja 2015. Toisaalta on vaarana, että menojen viitearvosta poiketaan vuonna 2015. Kokonaisuutena tarkasteltuna sopeuttamisura kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta on laajalti vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Lähentymisohjelman mukaan velka supistuu huomattavasti ohjelmakaudella eli noin 35 prosenttiin vuoteen 2017 mennessä. Lähentymisohjelmassa julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on laajalti realistinen. Julkisen talouden vakauttamiseksi vuosina 2015 2017 toteutettavia toimenpiteitä ei kuitenkaan ole vielä määritetty. Komission yksiköiden kevään 2014 talousennusteen mukaan rakenteellisen sopeutuksen odotetaan olevan 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 eli edistyminen jää vuonna 2014 0,3 prosenttiyksikköä alle vaaditun 5 prosentin tiukennuksen suhteessa BKT:hen. Lisäksi on vaarana, että menojen viitearvosta poiketaan huomattavasti vuonna 2014 ja rajoitetummin vuonna 2015. Neuvosto katsoo lähentymisohjelman arvioinnin ja komission ennusteen perusteella asetuksen (EY) N:o 1466/94 mukaisesti, että vaarana on, että sopeuttamisuralta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan merkittävästi vuodesta 2014 alkaen. 10794/14 sl/ma/pt 5
(9) Kasvun kannalta vähemmän haitallisiksi katsottujen verojen, kuten kiinteistö- ja ympäristöverojen, suhteellinen merkitys on vähäinen. Verotuloissa nojaudutaan suurelta osin välilliseen ja työn verotukseen, kun taas ympäristöverotuksen osuus on edelleen vähäinen. Kasvuystävällisemmistä veroista saatavien tulojen lisäyksen ansiosta näitä tuloja voitaisiin käyttää lieventämään pienipalkkaisten, erityisesti matalan taitotason työntekijöiden, verorasitusta. Verojärjestelmää tarkistettiin osittain vuoden 2013 alussa, ja hallitus päätti mukauttaa pääomaverotusta, mikä edellyttää pienipalkkaisia hyödyttävää henkilökohtaisten tulojen verotuksen progressiivisuuden lisäämistä, ja nostaa verotettavan tulon rajaa ja lisätä tupakan ja alkoholin valmisteveroja. Kokonaisuutena tarkasteltuna näillä toimenpiteillä on kuitenkin melko kielteinen vaikutus tuloihin. Julkisen talouden kestävyyden parantamiseen ja tulopuolen vahvistamiseen tähtäävät lisätoimet ovat sen vuoksi edelleen keskeisiä. Vuonna 2013 annetun ympäristöverotusta koskevan maakohtaisen suosituksen johdosta ei ole ryhdytty merkittäviin toimenpiteisiin. Finanssipoliittisen kehyksen vahvistamisessa on edistytty rajoitetusti, sillä menokatot eivät edelleenkään ole riittävän sitovia eikä lainsäädännöllisiä muutoksia ole vielä hyväksytty. Liettualla on edelleen haasteita verolainsäädännön noudattamisen alalla, ja sen on puututtava erityisesti alv-petoksiin esimerkiksi vahvistamalla riskinhallintatoimia. Vuosien 2013 2014 verolainsäädännön noudattamista koskeva toimintasuunnitelma on toteutusvaiheessa, ja ensimmäisten arvioiden mukaan sillä on ollut joitakin myönteisiä vaikutuksia. Vuonna 2013 toteutettiin joukko toimia, joiden tarkoituksena on parantaa alv:tä ja valmisteveroja koskevan verolainsäädännön noudattamista. Kaudeksi 2014 2015 on käynnistetty uusi, kohdennettu strategia. 10794/14 sl/ma/pt 6
(10) Epäsuotuisa väestörakenteen kehitys luo epäilyjä Liettuan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä. Eläkemenojen ennustetaan kasvavan merkittävästi niin, että niiden määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan 50 vuoden aikana EU:n keskiarvoon verrattuna. Vuonna 2012 alkanut lakisääteisen eläkeiän asteittainen nousu ei ole riittävä, jotta pysyttäisiin työvoiman supistumisen ja elinajanodotteen nousun tahdissa. Lisäksi köyhyyden jyrkkä kasvu ja vakava aineellinen puute vanhempien ihmisten keskuudessa viittaavat eläkkeiden riittävyyteen liittyviin ongelmiin. Liettua on toteuttanut tärkeitä mutta yksittäisiä oikeansuuntaisia toimia. Kattavan uudistuksen aikaansaamiseksi tarvitaan kuitenkin suurempia muutoksia. Liettua on saanut päätökseen toisen eläkepilarin uudistuksen, mutta ammatillisia lisäeläkejärjestelmiä tai vapaaehtoisia eläkejärjestelmiä ei juurikaan käytetä. Lakisääteisen eläkeiän nostamisen lisäksi tarvitaan myös toimia, joilla varmistetaan ikääntyneiden työntekijöiden työllistyminen, minkä lisäksi tarvitaan ikääntyneille soveltuvia työympäristöjä. 10794/14 sl/ma/pt 7
(11) Kokonaistyöttömyys on supistunut, mutta rakenteellinen työttömyys on edelleen korkea, mikä viittaa ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen erityisesti matalan taitotason omaavien työntekijöiden kohdalla. Nuorisotyöttömyys ja niiden nuorten osuus, jotka eivät ole koulutuksessa tai työssä, ovat laskussa mutta edelleen suuria. Aktiivisten työmarkkinapoliittisten toimien vähäinen kattavuus on haaste, ja kattavuuden vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta on parannettava. Ammattitaitoisen työvoiman puutteen ennustetaan pahenevan tulevaisuudessa. Nuorison työllistettävyyden parantamiseksi on tärkeää edistää työmarkkinoiden tarpeiden huomioon ottamista ammatti- ja korkeakoulutuksessa sekä parantaa oppisopimusjärjestelmien ja työssä oppimisen laatua yhteistyössä yksityissektorin, myös pk-yritysten, kanssa. Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien käytön kasvu ei edelleenkään ole riittävää. Työlainsäädännön kattava tarkistus yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa on tarpeen, jotta voidaan kartoittaa, miten työntekijöihin kohdistuvaa hallinnollista rasitusta voidaan lieventää. Ensi sijassa on olennaista kartoittaa ja eliminoida tarpeettomat rajoitukset, jotka vaikuttavat joustaviin sopimusjärjestelyihin, irtisanomismääräyksiin ja työaikajärjestelyihin. 10794/14 sl/ma/pt 8
(12) Viimeaikaisista parannuksista huolimatta työikäisten köyhyys pysyttelee EU:n keskiarvon yläpuolella. Vähimmäiskuukausipalkan ja verovapaan tulon rajan nostaminen ovat auttaneet lieventämään köyhyyttä. Vanhuusiän köyhyys ja vakava aineellinen puute ovat kuitenkin lisääntyneet viime vuosina. Vuosina 2012 2013 toteutetun sosiaaliavustuksia koskevan uudistuksen kokeiluvaiheen ansiosta sosiaaliturvaa nauttineiden määrä ja sosiaalitukimenot supistuivat. Kokeilu ulotettiin vuonna 2014 kaikkiin kuntiin. On seurattava ja arvioitava uudistuksen vaikutuksia vähävaraisimpiin. Toimenpiteet, joilla edistetään sosiaaliturvaa pitkään nauttineiden työttömien osallistumista työmarkkinoille, eivät ole riittävän kattavia. Lisäksi nämä toimenpiteet keskittyvät edelleen julkisiin työllistämisohjelmiin ja tarjoavat siten tulotukea, mutta ne eivät auta parantamaan tuensaajien työllistettävyyttä. Uudistuksen vaikutusta matalapalkkaisiin on arvioitava. Liettua on hyväksynyt vuosien 2014 2020 toimintasuunnitelman sosiaalisen osallisuuden parantamisesta. Vielä on kuitenkin määritettävä tärkeimmät kohderyhmät, talousarvio ja konkreettiset toimenpiteet sekä selvitettävä, miten tavoitteet saavutetaan ja kuinka toimintasuunnitelmaa toteuttavat eri ministeriöt, paikallishallintoviranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat toimivat yhteistyössä. 10794/14 sl/ma/pt 9
(13) Hallitus on toteuttanut valtionyritysten kunnianhimoista uudistamishanketta vuodesta 2010. Lopulliset säädökset hyväksyttiin joulukuussa 2013. Säädöksillä muutettiin avoimuutta koskevia ohjeita, joiden mukaan kaikkien valtionyritysten vuosikertomuksissa on vuodesta 2014 alkaen esitettävä erilliset tiedot kaupallisista ja muista toiminnoista. Ensimmäinen tätä jaottelua koskeva kertomus on määrä julkaista elokuussa 2014. Sen avulla pitäisi olla mahdollista arvioida tarkemmin, miten tämä muutos on onnistunut. Valtionyritysten hallituksissa on kuitenkin yhä vain harvoja riippumattomia jäseniä, mihin ovat osittain syynä valtion ja kunnan yrityksiin sovellettavat oikeudelliset rajoitukset. On ehdotettu lainsäädännöllisten muutosten tekemistä, jotta kaikkiin valtionyrityksiin voidaan nimittää riippumattomia hallitusten jäseniä. Kaupallisten ja muiden toimintojen toisistaan erottamisen tuloksellisuutta ja hallitusten ammattimaisuutta on arvioitava sen jälkeen kun muutokset on toteutettu kokonaisuudessaan. 10794/14 sl/ma/pt 10
(14) Sähkö- ja kaasuyhteydet naapurijäsenvaltioihin ovat edelleen kehittymättömiä, minkä johdosta kilpailu on vähäistä ja hinnat korkeita. Kilpailua kotimarkkinoilla on lisätty vapauttamalla kaasu- ja sähkömarkkinat, mutta asiakkaat eivät ole toistaiseksi käyttäneet oikeuttaan vaihtaa toimittajia. Vaikka hallitus on tehnyt energiayhteyksistä painopisteen, niitä ei ole vielä saatu valmiiksi. Tärkeä kaasuputkisto on tilattu, ja Klaipedan LNGterminaalin odotetaan olevan käytössä viimeistään joulukuussa 2014. Jonkin verran on edistytty Liettuan energiaverkon ja EU:n energiamarkkinoiden yhteenliittämisessä. Lisäksi on tarpeen parantaa energiatehokkuutta. Liettua on edistynyt jonkin verran rakennusten energiatehokkuudessa, mukaan lukien JESSICA-holdingrahastosta tuetut investoinnit. Vuonna 2013 toteutettiin lainsäädännöllisiä toimenpiteitä holdingrahaston käytön nopeuttamiseksi. Hankkeet oli saatettu päätökseen vuoden 2014 alussa, ja alustavien hakemusten määrä on noussut huomattavasti. Lainsäädännöllisiin muutoksiin sisältyy lämmitysavustusten vähentäminen, jos asukkaat eivät halua korjata asuntojaan. Näin poistetaan esteet korjausten tieltä. 10794/14 sl/ma/pt 11
(15) Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut kattavasti Liettuan talouspolitiikkaa. Se on arvioinut kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Liettuan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1 6. (16) Neuvosto on tutkinut Liettuan lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto 5 ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1, SUOSITTAA, että Liettua toteuttaa vuosina 2014 ja 2015 toimia, joilla se 5 Asetuksen (EY) N:o 1466/97 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti 10794/14 sl/ma/pt 12
1. vahvistaa julkisen talouden toimenpiteitä vuodeksi 2014, kun otetaan huomioon vertailuarvoa suurempi menojen kasvu ja se, että komission yksiköiden kevään 2014 talousennusteen mukaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion vaatimuksiin nähden on rakenteellisten toimenpiteiden osalta muodostumassa ero, jonka suuruus on 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä kertoo merkittävän poikkeaman riskistä; vahvistaa vuonna 2015 julkisen talouden strategiaa huolehtiakseen siitä, että eteneminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta on vaadittu 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen; huolehtii sen jälkeen, että keskipitkän aikavälin tavoitteessa pysytään; täydentää julkisen talouden strategiaa entisestään vahvemmalla finanssipoliittisella kehyksellä, erityisesti varmistamalla sitovat menokatot asettaessaan keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehystä; tarkistaa edelleen verojärjestelmää ja harkitsee kasvun kannalta vähiten haitallisten verojen, kuten kiinteään omaisuuteen kohdistuvien juoksevien verojen ja ympäristöverojen, korottamista, ja parantaa edelleen verosäännösten noudattamista; 2. hyväksyy eläkejärjestelmän kattavaa uudistusta koskevan lainsäädännön ja panee sen täytäntöön; mukauttaa erityisesti lakisääteisen eläkeiän elinajanodotteen muutoksiin, rajoittaa varhaiseläkkeelle pääsyä, laatii selkeät säännöt eläkkeiden indeksointia varten ja edistää täydentävien säästöjärjestelmien käyttöä; tukee eläkeuudistusta toimenpiteillä, joilla edistetään ikääntyneiden työntekijöiden työllistettävyyttä; 10794/14 sl/ma/pt 13
3. kohdentaa entistä paremmin aktiiviset työmarkkinapoliittiset toimenpiteet matalan taitotason työntekijöihin ja pitkäaikaistyöttömiin; parantaa työttömyysetuuksien kattavuutta ja riittävyyttä ja yhdistää ne työmarkkinoille osallistumista edistäviin toimenpiteisiin; puuttuu jatkuvaan ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen parantamalla työmarkkinoiden tarpeiden huomioon ottamista koulutuksessa muun muassa ammattitaitoennusteisiin perustuvien järjestelmien pohjalta ja edistää elinikäistä oppimista; asettaa laadukkaan oppisopimuskoulutuksen tarjonnan ja muut työssä oppimisen muodot etusijalle ja vahvistaa kumppanuutta yksityissektorin kanssa nuorten työllisyyden parantamiseksi; tarkistaa työlainsäädännön asianmukaisuuden erityisesti työsopimus- ja työaikajärjestelyjä koskevan kehyksen osalta työmarkkinaosapuolia kuullen; 4. huolehtii siitä, että avustukset kattavat niitä eniten tarvitsevat ja vahvistaa edelleen yhteyttä sosiaaliavustusten ja työmarkkinoille osallistumista edistävien toimenpiteiden välillä; 5. saattaa valtion omistamien yritysten uudistuksen päätökseen suunnitelman mukaisesti erityisesti erottamalla kaupalliset ja muut toiminnot lopullisesti toisistaan, lisäämällä edelleen hallitusten ammattimaisuutta ja valvomalla tiiviisti uudistusten vaatimusten noudattamista 10794/14 sl/ma/pt 14
6. nopeuttaa rakennusten energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä panemalla holdingrahaston nopeasti täytäntöön; jatkaa rajat ylittävien yhteyksien kehittämistä naapurijäsenvaltioiden kanssa sekä kaasun että sähkön osalta energialähteiden monipuolistamiseksi ja edistää kilpailua Baltian energiamarkkinoiden paremman yhdentymisen avulla. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 10794/14 sl/ma/pt 15