1 Jakobstad-Karleby-Vasa Samhällsstrukturen och servicenätet inom handeln Pietarsaari-Kokkola-Vaasa Yhdyskuntarakenne ja kaupan palveluverkko
Utgångspunkter Tarkastelunäkökulma 2 Strukturförändringen inom handeln påverkar: o o o Områdestrukturen, Centrumhierarkin, Tätorternas utvecklingsbild Kaupan rakennemuutos vaikuttaa: o o o aluerakenteeseen, keskusten hierarkkisiin suhteisiin taajamien kehityskuvaan Självförsörjningsprincipen: handelns utbud bör finnas i den egna kommunen o Garanterar en mångsidig lokal service o Ger ett levande, trivsamt centrum o Minimerar shoppingresorna Omavaraisperiaate: kaupan tarjonta pitää löytyä omasta kunnasta o turvaa palvelujen monipuolisuuden kunnassa o tuottaa asukkaille elävän, viihtyisän keskustan o minimoi ostosmatkat Karleby Kokkola Jakobstad Pietarsaari Vasa Vaasa
3 Centrala frågor Keskeiset kysymykset Miten kaupan vaikutusalueet muodostuvat? Mihin kaupan investoinnit perustuvat? Onko löydettävissä tasapainomallia kaupunkien välillä? Johtavatko kaupan investoinnit epäterveeseen kilpailuun kaupunkien välillä? Mitä kaupunkien tulisi tehdä turvatakseen kaupan omavaraisuuden? Onko kaupan kehityksen osalta esitettävissä uhkakuvia? Miten keskustoja tulisi kehittää kaupan toimintaedellytysten parantamiseksi? Hur bildas influensområden inom handeln? På vad baserar sig besluten på om handelsinvesteringar? Finns det en modell för balans mellan olika städer? Leder investeringar inom handeln till en osund konkurrens mellan städerna? Vad borde städerna göra för att trygga den kommersiella servicen i kommunen? Kan man definiera skenarier i utvecklingen? Hur borde stadskärnorna utvecklas för att förbättra verksamhetsförutsättningarna för handeln?
4 Agenda 1: Handelns nuvarande servicenät och influensområden Grunderna för tillväxt och investeringar inom handeln Handelns framtida utvecklig och inverkan på regionala strukturer Slutsatser Nykyinen kaupan palveluverkko ja vaikutusalueet Kaupan kasvun ja investointien perusteet Kaupan tuleva kehitys ja sen vaikutukset seuturakenteeseen Johtopäätökset
Omsättningen Liikevaihto Ökningen av omsättningen 1994-2004 o I Vasa 154 milj., 69 % o I Karleby 103 milj.. 77 % o I Jakobstad 75 milj., 89 %! o I hela landet 55 % Tillväxten i Jakobstad 2003-2004 märkbart snabbare än i K:by eller Vasa Liikevaihdon lisäys 1994-2004 o Vaasassa 154 milj., 69 % o Kokkolassa 103 milj.. 77 % o Pietarsaaressa 75 milj., 89 %! o Koko maassa 55 % Pietarsaaren kasvuvauhti 2003-2004 selvästi Vaasaa ja Kokkolaa kovempi 100 80 60 40 20 0 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 Vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu 1994-2004 (% vuodesta 1994) 1994 1999 2002 2003 2004 Kokkola Pietarsaari Vaasa Koko Suomi Vähittäiskaupan liikevaihto 1994-2004 (1000 ) 5 0 1994 1999 2002 2003 2004 Kokkola Pietarsaari Vaasa
Verksamhetspunkter Toimipaikat 10 5 Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrän muutos 1994-2004 (% vuodesta 1994) 6 Små ändringar i antalet verksamhetspunkter 0 2004 fanns i alla tre städer flera verksamhetspunkter är 1994, medan antalet sjönk i hela landet Toimipaikkojen määrän muutokset pieniä -5-10 450 400 1994 1999 2002 2003 2004 Kokkola Pietarsaari Vaasa Koko Suomi Vähittäiskaupan toimipaikat 1994-2004 2004 kaikissa kolmessa kaupungissa enemmän toimipaikkoja kuin 1994, koko maassa vähemmän 350 300 250 200 150 100 50 0 1994 1999 2002 2003 2004 Kokkola Pietarsaari Vaasa
Personalantalet Henkilöstömäärä 40 30 Vähittäiskaupan henkilöstön lisäys 1994-2004 (% vuodesta 1994) 7 I Vasa och i Karleby har personalen ökat mera än i Jakobstad 20 10 I Jakobstad ökade personalen märkbart 2003-2004 0 1994 1999 2002 2003 2004 Kokkola Pietarsaari Vaasa Koko Suomi Vaasassa ja Kokkolassa henkilöstön lisäys ollut suurempaa kuin Pietarsaaressa 1 800 1 600 1 400 Vähittäiskaupan henkilöstö 1994-2004 Pietarsaaressa vähittäiskaupan henkilöstö noussut selvästi 2003-2004 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1994 1999 2002 2003 2004 Kokkola Pietarsaari Vaasa
Städernas influensområden Kaupunkien vaikutusalueet Pendelregionerna återspeglar städernas kommersiella influensområden o Vasas influensområde sträcker sig ända till Jakobstad o Karlebys och Jakobstads områden överlappar varandra Modellen för tre städer affärskedjornas kärnfrågor i planeringen av servicenät: o Kan hela kuststräckan täckas med två enheter? o Behövs en tredje enhet i Jakobstad? Työssäkäyntialueet kuvaavat kuntien kaupallista vaikutusaluetta o Vaasan vaikutusalue ulottuu jossain määrin myös Pietarsaareen asti o Kokkolan ja Pietarsaaren alueet menevät osittain ristiin Kolmen kaupungin malli kaupan ketjujen verkostosuunnittelussa kysymykset: o Voidaanko koko rannikko peittää kahdella yksiköllä? o Pitääkö Pietarsaareen sijoittaa kolmas? Pendelöinti Vaasaan lkm kunnittain Kokkola 21 700-21 800 (1) 139 Kälviä 3 900-21 700 (1) 16 700-3 900 (2) Pietarsaari 300-700 (2) 89 100-300 (5) 0-100 (11) Uusikaarlepyy 53 Maksamaa 58 Oravainen Mustasaari 64 Vöyri 3 935 Vaasa 160 21 780 Vähäkyrö 752 Isokyrö 330 Ylistaro Maalahti Laihia 93 524 1 043 Korsnäs 79 Seinäjoki Jurva Ilmajoki 173 217 85 Närpiö 132 Pendelöinti Pietarsaareen lkm kunnittain Kaskinen 6 850-6 860 (1) 14 1 300-6 850 (1) 270-1 300 (3) 10-270 (4) Kristiinankaupunki 69 Kokkola Luoto 332 722 Pietarsaari 6 857 Kruunupyy 106 Pedersöre 1 306 Jakobstad Pietarsaari Uusikaarlepyy 272 Evijärvi 30 Oravainen 13 Pendelöinti Kokkolaan lkm kunnittain 12 100-12 200 (1) 600-12 100 (1) Himanka 300-600 (1) 103 100-300 (5) 0-100 (8) Lohtaja 203 Kannus 123 Kokkola Kälviä Luoto 12 136 634 81 Toholampi Pietarsaari Kruunupyy 43 173 385 Ullava 21 Kaustinen Pedersöre 147 59 Halsua 6 Evijärvi Veteli 19 48 Vasa Vaasa Kälviä 18 Karleby Kokkola 8 Perho 23
Basservice för handeln inom Vasaregionen Kaupan peruspalvelut Vaasanseudulla Päivittäistavaramyymälät kokonaispinta-ala 7 700 3 850 Uusikaarlepyy 9 Stora enheter koncentreras till Vasa Även större landskommunner har en märkbar basservice Päivittäistavara Erikoistavara 770 Korsnäs Vaasa Maalahti Maksamaa Oravainen Vöyri Alahärmä Mustasaari Vähäkyrö Ylihärmä Isokyrö Ylistaro Laihia Suuryksiköt keskittyvät Vaasaan Myös suurimmissa kunnissa on tuntuva palveluvarustus. Närpiö Jurva Teuva Ilmajoki Kurikka Kaskinen Karijoki Kristiinankaupunki
Basservice för handelns inom Jakobstads- och Karlebyregionerna Kaupan peruspalvelujen sijoittuminen Pietarsaaren ja Kokkolan seuduilla 10 I J:stadsregionen finns två enheter med över 2000 m 2 försäljningyta för dagligvaror Övriga dv-enheter är mindre än 1000 m2 Pt-myymälät v. 2000 pinta-ala 6 400 3 200 640 Kalajoki Himanka Jakobstads hypermarketar är klart dominerande i regionen Utbudet i Pedersöre är undermånligt i förhållande till invånartalet Kausby och Kannus är starka päivittäistavara erikoistavara Pietarsaari Luoto Pedersöre Kokkola Kruunupyy Lohtaja Kälviä Kaustinen Kannus Ullava Toholampi Sievi Reisjärvi Pietarsaaren seudulla 2 yli 2000 m 2 ptmyymälää Uusikaarlepyy Evijärvi Veteli Halsua Lestijärvi Muut pt-alaltaan alle 1000 neliöisiä Pietarsaaren hypermarkettien ylivoima omalla alueella selkeä Pedersören verkosto heikko asukasmäärään nähden Kortesjärvi Lappajärvi Vimpeli Alajärvi Perho Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Kaustinen ja Kannus vahvoja
11 Utrymmeskrävande handel Tilaa vievä kauppa Utbudet av utrymmeskrävande affärer koncentreras till Vasa, Seinäjoki, Jakobstad och Karleby Inom möbelbranschen märks möbelindustriorterna Jurva, Kurikka och Teuva Tilaa vievän kaupan tarjonta keskittyy Vaasaan, Seinäjoelle, Pietarsaareen ja Kokkolaan Huonekalusektorilla korostuvat alan teollisuuspaikkakunnat Jurva, Kurikka ja Teuva Tilaa vievä kauppa kunnittain kpl 29 Huonekalu Kodin elektroniikka Rautakauppa Korsnäs 0 / 2 / 0 Vaasa Mustasaari 9 / 29 / 21 2 / 5 / 2 Vähäkyrö 0 / 1 / 0 Maalahti 0 / 3 / 2 Jurva 6 / 3 / 1 Maksamaa 0 / 0 / 0 Laihia 1 / 1 / 2 Luoto 0 / 1 / 0 Kruunupy Pedersöre 0 / 2 / 2 0 / 4 / 1 Uusikaarlepyy 0 / 1 / 0 Isokyrö Ylistaro 0 / 3 / 5 2 / 1 / 1 Pietarsaari 5 / 14 / 6 Ilmajoki Seinäjoki 7 / 4 / 1 9 / 11 / 15 Nurmo 7 / 4 / 1 Kokkola 8 / 18 / 13 EvE 0 Oravainen Kortesjärvi Alahärmä 0 / 0 / 2 0 / 1 / 3 0 / 2 / 3 Vöyri 1 / 1 / 1 Ylihärmä Kauhava 0 / 2 / 1 4 / 5 / 6 Lapua 3 / 8 / 6 K 0 Närpiö 2 / 5 / 8 Teuva 12 / 3 / 4 Kurikka 8 / 4 / 4 Peräseinäjoki Ala 1 / 1
Utrymmeskrävande handel: Jakobstad och Karleby Tilaa vievä kauppa: Pietarsaari ja Kokkola 12 Karleby är starkare än Jakobstad i synnerhet inom järnvaruhandeln Kokkola Pietarsaarta vahvempi erityisesti rautakaupassa Maksamaa 0 / 0 / 0 saari / 2 Vähäkyrö 0 / 1 / 0 Laihia / 1 / 2 Tilaa vievä kauppa lkm kunnittain 18 Huonekalukauppa Kodin elektroniikka Rautakauppa Luoto 0 / 1 / 0 Oravainen Alahärmä 0 / 0 / 2 0 / 2 / 3 Vöyri 1 / 1 / 1 Ylihärmä 0 / 2 / 1 Isokyrö Ylistaro 0 / 3 / 5 2 / 1 / 1 Pietarsaari 5 / 14 / 6 Kokkola 8 / 18 / 13 Kruunupyy Pedersöre 0 / 2 / 2 0 / 4 / 1 Uusikaarlepyy 0 / 1 / 0 Kortesjärvi 0 / 1 / 3 Kauhava 4 / 5 / 6 Lapua 3 / 8 / 6 Evijärvi 0 / 1 / 1 Lohtaja 0 / 1 / 0 Kälviä 0 / 1 / 1 Lappajärvi 1 / 0 / 0 Himanka 0 / 0 / 0 Alajärvi 2 / 3 / 5 Kalajoki 1 / 7 / 6 Kannus 3 / 3 / 3 Ullava 0 / 0 / 0 Kaustinen 1 / 3 / 1 Veteli 0 / 2 / 1 Vimpeli 0 / 2 / 3 Merijärvi 0 / 0 / 1 Oulainen 3 / 6 / 2 Alavieska 0 / 2 / 1 Toholampi 0 / 2 / 2 Halsua 1 / 0 / 0 Perho 0 / 0 / 1 Sievi 0 / 0 / 1 Kyyjärvi 0 / 0 / 0 Ylivieska 3 / 8 / 7 Lestijärvi 0 / 1 / 0 Karstula K t l Nivala 3 / 2 / 3 Reisjärvi 0 / 0 / 1 Kinnula 0 / 1 / 0 Kivijärvi 0 / 1 / 1 Haapave 1 / 4 / 1 Haapajärv 2 / 7 / 5 Kannonko 0 / 0 / 1
13 Agenda 2: Grunderna för tillväxt och investeringar inom handeln Handelns framtida utveckling och inverkan på den regionala strakturen Slutsatser Kaupan kasvun ja investointien perusteet Kaupan tuleva kehitys ja sen vaikutukset seuturakenteeseen Johtopäätökset
Dv-enheternas resultatsform Pt-myymälöiden tuloskunto 14 Affärernas ytor och försäljning / m 2, effektivitet De största och de minsta är de mest effektiva enheterna 70 000 60 000 50 000 40 000 Pietarsaaren seutukunta - pt-myymälät Myymälöiden pintaala ja myynti/m 2, tehokkuus mk/m2 30 000 20 000 Suurimmat ja pienimmät yksiköt ovat tehokkaimpia 10 000 0 0 500 1000 1500 2000 2500 m2
Tillströmningen av köpkraft i Mellersta Österbotten Ostovoiman virtaukset Keski-Pohjanmaalla 15 Nästan 16 miljoner euro strömmar in till Jakobstad Från Pedersöre strömmar ut ca 13 M köpkraft, av allt att dömma till J:stad Från regionens övriga kommuner strömmar sammanlagt nästan 13 M till J:stad, Karleby eller andra centra utanför regionen. Pietarsaari saa lähes 16 miljoonaa euroa myyntiä Pedersörestä ostovoimaa virtaa n.13 M, mitä ilmeisimmin Pietarsaareen Muut seudun kunnat luovuttavat yhteensä lähes 13 M Pietarsaareen, Kokkolaan tai muihin seudun ulkopuolisiin kaupan keskuksiin. Pt-virtausindeksi v. 2000 kunnittain 135-146 (2) 109-135 (3) 100-109 (4) 85-100 (7) 68-85 (5) 47-68 (5) 27-47 (2) Luoto 27 Pietarsaari 145 Pedersöre 29 Uusikaarlepyy 73 Kokkola 113 Kruunupyy 69 Kortesjärvi 78 Evijärvi 88 Lohtaja 63 Kälviä 56 Lappajärvi 104 Himanka 91 Alajärvi 110 Kalajoki 100 Kannus 111 Ullava 48 Kaustinen 135 Veteli 78 Vimpeli 99 Toholampi 88 Halsua 64 Perho 102 Sievi 63 Kyyjärvi 86 Lestijärvi 69 Reisjärvi 88 Kinnula 86 Kivijärvi 104
16 Ostovoiman virtaukset Vaasan lähiympäristössä Vaasa saa noin 32 M myyntiä Mustasaari luovuttaa ostovoimastaan noin 16 M, mitä ilmeisimmin Vaasaan Muut seudun kunnat luovuttavat Vaasaan yhteensä vielä noin 16 M Ostovoiman virtaukset 2000 Kunnittain (indeksi) 133-134 (1) 101-133 (4) 90-101 (2) 87-90 (3) 81-87 (4) 72-81 (6) 38-72 (2) Korsnäs 84 Maksamaa 83 Vöyri Mustasaari 82 39 Vaasa 134 Vähäkyrö 73 Maalahti 82 Närpiö 108 Teuva 92 Laihia 102 Jurva 88 Oravainen 88 Alahärmä 78 Isokyrö 75 Kurikka 77 Uusikaarlepyy 73 Ylistaro 77 Ilmajoki 57 Ylihärmä 112 Kaskinen Karijoki 87 91 Kristiinankaupunki 106
Dv-handelns behov av tilläggsyta i M-Österbotten 2020 Pt-kaupan lisäpinta-alan tarve K-Pohjanmaalla 2020 17 Behovet i J:stad / P:öre-regionen ca 1.200 m 2 våningsyta I Karleby ca 1.800 m 2 vy. Behovet beror - förutom på en ökande köpkraft - även på butikssvinnet och turismen I vissa kommuner minskar behovet på grund av befolkningsminskningen P:saari-P:öre -alueella n. 1.200 krsm 2 :n lisätarve Kokkolassa n. 1.800 krs-m 2. Lisäpinta-alan tarvetta aiheuttaa ostovoiman kasvun lisäksi myös poistuvat myymälät sekä matkailijapotentiaali Eräissä kunnissa tarve supistuu väestömäärän vähentyessä 2000-2010 2010-2020 2000-2020 Kunta my-m2 krs-m2 my-m2 krs-m2 my-m2 krs-m2 Kokkola 920 1 104 604 724 1 524 1 828 Pietarsaari 367 441 203 243 570 684 Pedersöre 271 325 185 222 456 547 Kruunupyy 143 172 131 157 275 330 Kannus 62 74 23 28 85 102 Kälviä 94 113 65 79 160 192 Kaustinen 35 42 26 31 61 73 Luoto 39 47 10 12 49 59 Veteli 10 12 7 9 17 20 Toholampi -16-19 -13-16 -29-35 Himanka -14-16 -17-21 -31-37 Perho -53-63 -37-44 -90-108 Evijärvi -30-36 -30-36 -60-72 Lohtaja 15 18 2 2 17 20 Halsua -10-12 -14-17 -25-29 Ullava -14-17 -16-20 -30-36 Lestijärvi 8 9 2 2 9 11 Yhteensä 1 828 2 194 1 130 1 356 2 958 3 550 Keski-Pohjanmaa 1 037 1 245 631 757 1 668 2 002
Befolkningsutvecklingen Väestökehitys Långsiktiga förändringar styr beslutfattarna inom handeln: etableringar görs på de orter där framtidens kunder kommer att bo Enligt Statistikcentralen koncenteras tillväxten till Vasa Prognosen för den framtida befolkningsutvecklingen i Mellersta Österbotten förutspås bli negativ I absoluta siffror är minskningen störst i Nykarleby och i Jakobstad Väestön pitkän aikavälin muutokset ohjaavat kaupan päätöksentekijää: sijaintia haetaan sieltä, missä tulevaisuuden asiakkaat tulevat asumaan Tilastokeskuksen mukaan väestön kasvu keskittyy Vaasaan Keski-Pohjanmaan väestökehityksen ennustetaan olevan negatiivinen Lukumääräisesti eniten väestöään menettävät Uusikaarlepyy ja Pietarsaari Väestömäärien muutokset v. 2000-2020 3 860-3 870 (1) 30-1 140 (1) -50-30 (2) -110 - -50 (2) -150 - -110 (3) -240 - -150 (2) Mustasaari - Korsholm Vöyri - Vörå 1 136-148 Vaasa - Vasa 3 863 Vähäkyrö - Lillkyro 30 Maalahti - Malax -113 Laihia - Laihela -239 Nurmo Korsnäs -81 Väestömäärien muutokset v. 2000-2010 Jurva -174 Maksamaa - Maxmo 6 Oravainen - Oravais -52 Isokyrö - Storkyro -126 Pyhäjoki -408 18 Vihanti -471 9 500-43 400 (6) 2 300-9 500 (12) Merijärvi 1 300-2 300 (18) -208 Oulainen 700-1 300 (9) 400-700 (9) -515 Kalajoki Alavieska 200-400 (20) -520 100-200 (17) -140 Haapave 0-100 (37) Himanka -537-100 - 0 (54) Ylivieska -355-200 - -100 (56) -628-300 - -200 (46) Lohtaja - Lochteå -400 - -300 (36) -226 Kannus -600 - -400 (55) -361 Nivala -800 - -600 (27) Kokkola - Karleby -724-1 200 - -800 (27) Sievi -2 300 - -1 200 (19) Luoto - Larsmo -145 Kälviä - Kelviå 286-252 -105 Pietarsaari - Jakobstad Toholampi Haapajärv Ullava -574-416 -572 Kruunupyy - Kronoby -152-146 Kaustinen - Kaustby Reisjärvi Pedersöre -295-400 -23 Uusikaarlepyy - Nykarleby Lestijärvi -708 Halsua -72 Evijärvi Veteli - Vetil -182 Maksamaa - Maxmo -396-327 -86 Kinnula Kortesjärvi Oravainen - Oravais -291 Alahärmä saari - Korsholm -322-128 -540 Perho 231 Vöyri - Vörå -104 Lappajärvi -484 Vimpeli asa - Vasa Ylihärmä Kauhava -591-260 1039-210 Kivijärvi Vähäkyrö - Lillkyro -565-183 11 Kyyjärvi Alajärvi Isokyrö - Storkyro -273 Ylistaro -691 Laihia - Laihela-147-192 Lapua - Lappo Kannonkos -113-714 -166 Seinäjoki Kuortane Lehtimäki Karstula Soini
19 Agenda 3: Nuvarande servicenät och influensområden Utvecklings- och investeringsgrunder Handels framtida utveckling och inverkan på regionstrukturen Slutsatser Nykyinen kaupan palveluverkko ja vaikutusalueet Kaupan kasvun ja investointien perusteet Kaupan tuleva kehitys ja sen vaikutukset seuturakenteeseen Johtopäätökset
Utvecklingstrender inom dagligvaruhandeln Päivittäistavarakaupan kehityssuunnat Hypermarketar utvecklas i regioner med ett förväntat befolkningsunderlag o Projekten koncentreras till Vasa, Karleby och Jakobstad Utbudet breddas behov av tilläggsyta Utvidgningar aktuell bl.a i J:stads båda hypermarketar o I utvecklingskonceptet för vissa hypermarket-kedjor ingår en etableringen av specialaffärer med dragningskarft i anslutning till marketen köpcenterkoncept. Sk.. billigbutiker blir större och utbudet blir mera mångsidigt o En omfattande etablering av riksomfattande kedjor pågår, bland annat genom företagsköp o De största enheterna växer till hypermarket-kategorin Utbudet av dagligvaror i kommuncentra stannar på en rimlig nivå o Butiksnätet förnyas fortsättningsvis i större kommuncentra ökande konkurrens kan leda till att antalet butiker minskar, samtidigt som servicenivån ökar då utbudet på varor växer I vissa kommuncentra riskerar utbudet att monopoliseras Antalet små dagligvarubutiker fortsätter att minska o Orsakerna är glesbygdsbefolningens minskningen och förändringarna i handelns strukturer Hypermarketit pyrkivät kehittymään alueilla, joissa odotettavissa riittävä väestöpohja o Hankkeet keskittyvät Vaasaan, Kokkolaan ja Pietarsaareen syventävät valikoimaa lisäpinta-alan tarve Laajennushankkeet mm. Pietarsaaren kahdessa hypermarketissa o Hypermarket-keskukset: eräiden hypermarkettien kehittämispolitiikkaan kuuluu vetovoimaisten erikoismyymälöiden sijoittaminen marketin yhteyteen kauppakeskuskonsepti. Ns. halpahallimyymälät kasvattavat kokoaan ja tarjonnan monipuolisuuttaan o Voimakas valtakunnallinen ketjutus meneillään mm. yrityskauppojen kautta o Suurimmat yksiköt siirtyvät hypermarket-luokkaan Kuntakeskusten päivittäistavarapalvelut säilyvät kohtuullisina o Myymäläverkostoa uudistetaan edelleen suuremmissa kuntakeskuksissa kiristyvä kilpailu, mahdollinen myymälämäärän supistuminen samalla kun palvelutaso laajentuvien valikoimien myötä kohentuu Eräissä kuntakeskuksissa vaarana monopolisoituminen Pienet päivittäistavarakaupat vähenevät edelleen o Syinä haja-asutusalueen väestökato ja kuluttajakäyttäytymisen sekä kaupan rakenteen muutos 20
Utvecklingstrender inom specialhandeln Erikoiskaupan kehityssuunnat 21 Specialhandeln koncentreras i arealmässigt till stora enheter o Den s.k. utrymmeskrävamde handeln söker sig till städernas randområden, nära goda trafikförbindelser o I Vasa tenderar den utrymmeskrävande handeln att koncentrera sig enligt det sk. Retail park - konceptet o De för tillfället utrymmeskrävande enheterna flyttar i framtiden bort från tätortstbebyggelsen o I Karleby finns inget klart definierat område för utrymmeskrävande handel; enheterna sprids till platser medg oda trafikförbildelser o I Jakobstad finns ett behov för koncenration av den utrymmeskrävande handeln, potentiella områden ligger vid infartsvägen Ideallösningen är ett tillräckligt stort område nära centrum Erikoiskauppa keskittyy pintaalaltaan suuriin yksiköihin o Ns. tilaa vievä kauppa hakeutuu kaupunkien reuna-alueille hyvien liikenneyhteyksien varteen o Vaasassa tilaa vievä kauppa pyrkii keskittymään ns. retail park-konseptin mukaisesti o Nykyiset tilaa vaativat yksiköt siirtyvät aikaa myöten pois taajamarakenteesta o Kokkolassa ei selkeää tila vievän kaupan aluetta ole; yksiköt hajautuvat liikenteellisesti edullisiin paikkoihin o Pietarsaaressa kysyntää tilaa vievän kaupan keskuksille, potentiaaliset alueet sisääntulotien varrella Ideaalina riittävä alue mahdollisimman lähellä keskustaa
Hierakin inom handeln 2020 Kaupan hierarkia 2020 22 Jakobstad är regionala centralort för handeln, men ligger i hierarkin under Karleby Jakobstad bör kämpa för sitt självständiga marknadsområde! Pietarsaari on seutunsa kaupan keskus, mutta on kuitenkin alisteinen Kokkolaan nähden Kokkola Kannus Kaustinen Kälviä Ullava Lohtaja Evijärvi Himanka Veteli Toholampi Halsua Lestijärvi Perho Pietarsaari Pedersöre Kruunupyy Luoto Uusikaarlepyy Vaasa/Mustasaari Tervajoki Vähäkyrö Isokyrö Laihia Maalahti Oravainen Jurva Korsnäs Vöyri Maksamaa Pietarsaaren on kamppailtava säilyttääkseen itsellisen markkina-alueensa!
23 Agenda 4: Slutsatser Johtopäätökset
24 Rekommendation Suositus Kommunerna borde gemensamt bilda en helhetsbild över den önskade strukturen av det regionala servicenätet: o Ta fram realistiska strategiska alternativ; alla projekt kan inte förverkligas o Vilket skulle underlätta den praktiska planläggningen och projektstyrningen. o Ge konkreta riktlinjer för verksamheten åt fastighetsutvecklingen och aktörer inom handeln. o Vilket skulle tidigarelägga utvecklingen av olika projekt, beslutsfattande och förverkligande Kuntien tulisi yhdessä muodostaa kokonaisnäkemys seutukuntien verkoston tavoiterakenteesta: o Toisi esiin todelliset strategiset vaihtoehdot: kaikkia hankkeita ei voida toteuttaa o Helpottaisi käytännön kaavoitusta ja hankeohjausta. o Antaisi kiinteistökehitykselle ja kaupan toimijoille konkreettisen toimintasuunnan. o Nopeuttaisi hankkeiden kehitystä, päätöksentekoa ja toteutusta
Slutsatser 1 / Jakobstad Johtopäätökset 1 / Pietarsaari 25 Förutsättningarna för specialaffärer f i centrum borde utvecklas målmedvetet Nyckelord: tillgänglighet och parkering Hypermarketar och stora dvenheter har fattat långsiktiga beslut o Detta bekräftas med de pågående utvidgningarna. Stora enheters läge i förhållande till huvudleder och centrum är optimal Den utrymmeskrävande handeln söker synergieffekter genom koncentration Fri utvecklingsbar tomtmark borde kunna anvisas så nära centrum som möjligt Erikoisliikkeiden edellytyksiä ydinkeskustassa tulee määrätietoisesti kehittää o Avainsanoja tässä saavutettavuus ja pysäköinti Hypermarketit ja suuret pt-myymälät tehneet pitkäjänteiset ratkaisunsa o Meneillään olevat laajennushankkeet tästä osoituksena. Suurmyymälöiden sijainti suhteessa pääväyliin ja keskustaan optimaalinen Tilaa vievä kauppa pyrkii löytämään keskittämisen etuja Vapaata kehitettävissä olevaa tonttialuetta tulisi voida osoittaa mahdollisimman läheltä keskustaa
Slutsatser 2 / Jakobstad Johtopäätökset 2 / Pietarsaari 26 En koncentartion av handeln skapar förutsättningar för en ekonomiskt sund utveckling av fastigheter o Utvecklingen kräver ett smidigt samarbete mellan myndigheter och den privata sektorn o Annars riskerar handelns nätverksstruktur att splittras. Om man inte i den här situationen kan erbjuda ett tillräckligt antal primeplatser, faller Jakobstad ut nätverksplaneringen för handeln Flera kedjor kommer att täcka Ö- bottens och Mellersta bottens marknadsområden med enheter i Vasa och Karleby Självförsörjningen minskar, köpkraften strömmar ut Kommunens image kan försämras, vilket kan försvåra en målmedveten näringslivspolitik Kaupan keskittäminen luo pohjan taloudellisesti terveelle kiinteistökehitystyölle o Kehittäminen edellyttää saumatonta yhteistyötä viranomaisten ja yksityisen sektorin välillä o Muussa tapauksessa kaupan verkostorakenne vaarassa lähteä hajautumaan. Mikäli tässä tilanteessa ei voida osoittaa riittävästi prime-paikkoja, jää Pietarsaari kaupan verkostosuunnittelussa väliinputoajaksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan markkinaalueet peitetään monissa ketjuissa Vaasan ja Kokkolan yksiköillä Omavaraisuuden heikentyminen ja ostovoiman ulosvirtaus Seurauksena saattaa olla kuntaimagon heikkeneminen ja tavoitteellisen elinkeinopolitiikan vaikeutuminen